Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?
Kuka täällä nyt muka on väittänyt, että haluaa toisten kärsivän köyhyydestä? Täällä on vain moneen kertaan todettu se fakta, että lisärahan antaminen ei auta vaan on keksittävä jokin toinen ratkaisu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?
Kuka täällä nyt muka on väittänyt, että haluaa toisten kärsivän köyhyydestä? Täällä on vain moneen kertaan todettu se fakta, että lisärahan antaminen ei auta vaan on keksittävä jokin toinen ratkaisu
Fakta on, että sun pääkoppasi kumisee tyhjyyttään ja sä valehtelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?
Kuka täällä nyt muka on väittänyt, että haluaa toisten kärsivän köyhyydestä? Täällä on vain moneen kertaan todettu se fakta, että lisärahan antaminen ei auta vaan on keksittävä jokin toinen ratkaisu
Aika moni on tuonut esiin mielipiteen, että köyhät ovat osansa ansainneet. Ei nyt ihan suoraan siis sanota, että halutaan toisten kärsivän, mutta annetaan kuitenkin ymmärtää, että se on tavallaan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?
Kun se porukka on sitä tasoa, että luoti otsaan olisi yhteiskunnallisesti järkevämpää. Ei sieltä millään rahalla ja panoksella nouse kuin joku poikkeus. Ja heitäkin auttaisi huostaanotto parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Miten eroaa hyvien ja huonojen alueiden koulut? Kuin että huonojen alueiden koulut ovat homeessa ja hyvien ei? Eikö koulurakennusten kunto ole kuitenkin kaupungin eikä riipu oppilaiden vanhempien tulotasosta? Omat lapseni ovat pääkaupunkiseudulla ihan tavallisessa lähiökoulussa ja olisi kiva tietää, onko se hyvä vain huono koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?
Kuka täällä nyt muka on väittänyt, että haluaa toisten kärsivän köyhyydestä? Täällä on vain moneen kertaan todettu se fakta, että lisärahan antaminen ei auta vaan on keksittävä jokin toinen ratkaisu
Ai jaha. Jos lisäraha ei paranna sun elämääsi ja lastesi mahdolllisuuksia kehittää itseään, niin sä varmaan sitten ihan vapaaehtoisesti luovut tuloistasi ja vaihdat tässä ketjussa sinun tai jonkun muun kapitalistimulkeron ihailemaan 30 tonnin vuosituloihin?
Jaa mikset halua, kun kerta isommilla tuloilla ei ole mitään merkitystä mihinkään?
Sä puhut paskaa. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Mitkä ihmeen vaihtarit?
Ja tää yksi jaksaa jankata näistä kouluasioista, kun oma pässinpää ei pärjännyt matikkaluokan testissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Miten eroaa hyvien ja huonojen alueiden koulut? Kuin että huonojen alueiden koulut ovat homeessa ja hyvien ei? Eikö koulurakennusten kunto ole kuitenkin kaupungin eikä riipu oppilaiden vanhempien tulotasosta? Omat lapseni ovat pääkaupunkiseudulla ihan tavallisessa lähiökoulussa ja olisi kiva tietää, onko se hyvä vain huono koulu.
No kerro koulun nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?
Kun se porukka on sitä tasoa, että luoti otsaan olisi yhteiskunnallisesti järkevämpää. Ei sieltä millään rahalla ja panoksella nouse kuin joku poikkeus. Ja heitäkin auttaisi huostaanotto parhaiten.
363, esimerkiksi tässä sanotaan niin.
Et ilmeisesri ymmärrä lukemaasi, mutta me muut kyllä ymmärretään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Miten eroaa hyvien ja huonojen alueiden koulut? Kuin että huonojen alueiden koulut ovat homeessa ja hyvien ei? Eikö koulurakennusten kunto ole kuitenkin kaupungin eikä riipu oppilaiden vanhempien tulotasosta? Omat lapseni ovat pääkaupunkiseudulla ihan tavallisessa lähiökoulussa ja olisi kiva tietää, onko se hyvä vain huono koulu.
Lue ketju, en jaksa kerrata kymmenettä kertaa. Kyse ei ole homeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Miten eroaa hyvien ja huonojen alueiden koulut? Kuin että huonojen alueiden koulut ovat homeessa ja hyvien ei? Eikö koulurakennusten kunto ole kuitenkin kaupungin eikä riipu oppilaiden vanhempien tulotasosta? Omat lapseni ovat pääkaupunkiseudulla ihan tavallisessa lähiökoulussa ja olisi kiva tietää, onko se hyvä vain huono koulu.
No kerro koulun nimi.
Ei koulun nimellä ole väliä. Mitkä ovat ne ominaisuudet koulun henkilökunnassa, oppilaissa ja koulurakennuksessa, jotka tekevät koulusta huonon tai hyvän? Saman kaupungin sisällä siis, jolloin sama kaupunki rahoittaa kummankin koulun toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törmäsin kotipaikkakunnalla entiseen luokkakaveriini.
16 v peruskoulu loppui, vatsa pystyssä. 4 lasta, 3 eri isää ja päivääkään ei ole ollut vakituisessa työsuhteessa.
Vanhin lapsi on jo muuttanut kotiin, toiseksi vanhin odottaa asuntoa.
Äiti kertoi kun kirjoittaa jonkun lausunnon, aikoo heittää lapsen pihalle tämän täyttäessä 18 v, kaupungilta lapsi saa oman asunnon, huonekalurahaa ja vielä sossu maksaa vuokran.
Kysyin tältä lähes täysikäiseltä onko tämä sun haave, tietenkin.
Saa asua yksin, joku maksaa kaikki laskut ja itse saa vaan pelaa pleikkaa. Sitten kun kyllästyy, menee Siwan kassalle töihin.
Jotkut meistä haluaa vähän enemmän elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?
Kun se porukka on sitä tasoa, että luoti otsaan olisi yhteiskunnallisesti järkevämpää. Ei sieltä millään rahalla ja panoksella nouse kuin joku poikkeus. Ja heitäkin auttaisi huostaanotto parhaiten.
En minä halua kenenkään erityisesti kärsivän - eikä tuo roskasakki kärsikään, kunhan kellottaa.
363, esimerkiksi tässä sanotaan niin.
Et ilmeisesri ymmärrä lukemaasi, mutta me muut kyllä ymmärretään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Mitkä ihmeen vaihtarit?
Ja tää yksi jaksaa jankata näistä kouluasioista, kun oma pässinpää ei pärjännyt matikkaluokan testissä.
Minä olen ainoastaan yksi asiasta puhuneista.
Mun ipana on ka 9,4, ja matikasta on aina saanut kymppejä. En tiedä, millainen neropatti sun poikasi on,mutta musta tuo on teinille ihan ok. Tuo ei kumminkaan auta pääsykokeissa, ja jos vain 8% hakijoista (joukossa siis ei edes ole huonoja matikassa) pääsee, niin kyllä mä sanoisin aika helevetin kovaksi seulaksi.
Kun taas kyseisen hyvän alueen koulupiirissä olevat pääsee samaan kouluun ilman mitään pääsykoetta, nauttimaan samasta hyvästä opetuksesta.
Vaihtarilöa tarkoitin koulun vaihtoa. Hyvästä koulusta pääsee normiluokkavaihdolla helpommin toiseen hyvään kouluun. Lähiökoulusta ei "mahdu luokkaan, kun se on jo täynnä" - hyviin kouluun kun tulijoita piisaa.
Vänkää nyt vielä vähän....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Miten eroaa hyvien ja huonojen alueiden koulut? Kuin että huonojen alueiden koulut ovat homeessa ja hyvien ei? Eikö koulurakennusten kunto ole kuitenkin kaupungin eikä riipu oppilaiden vanhempien tulotasosta? Omat lapseni ovat pääkaupunkiseudulla ihan tavallisessa lähiökoulussa ja olisi kiva tietää, onko se hyvä vain huono koulu.
No kerro koulun nimi.
Ei koulun nimellä ole väliä. Mitkä ovat ne ominaisuudet koulun henkilökunnassa, oppilaissa ja koulurakennuksessa, jotka tekevät koulusta huonon tai hyvän? Saman kaupungin sisällä siis, jolloin sama kaupunki rahoittaa kummankin koulun toimintaa.
Mitäpä, jos nyt vihdoinkin lukisit ketjun, nää on käyty moneen kertaan tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Mitkä ihmeen vaihtarit?
Ja tää yksi jaksaa jankata näistä kouluasioista, kun oma pässinpää ei pärjännyt matikkaluokan testissä.
Minä olen ainoastaan yksi asiasta puhuneista.
Mun ipana on ka 9,4, ja matikasta on aina saanut kymppejä. En tiedä, millainen neropatti sun poikasi on,mutta musta tuo on teinille ihan ok. Tuo ei kumminkaan auta pääsykokeissa, ja jos vain 8% hakijoista (joukossa siis ei edes ole huonoja matikassa) pääsee, niin kyllä mä sanoisin aika helevetin kovaksi seulaksi.
Kun taas kyseisen hyvän alueen koulupiirissä olevat pääsee samaan kouluun ilman mitään pääsykoetta, nauttimaan samasta hyvästä opetuksesta.
Vaihtarilöa tarkoitin koulun vaihtoa. Hyvästä koulusta pääsee normiluokkavaihdolla helpommin toiseen hyvään kouluun. Lähiökoulusta ei "mahdu luokkaan, kun se on jo täynnä" - hyviin kouluun kun tulijoita piisaa.
Vänkää nyt vielä vähän....
Aivan täyttä puppua. Mukulasi ei ole pärjännyt ja syytät nousevaa kuuta ja hyväosaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Miten eroaa hyvien ja huonojen alueiden koulut? Kuin että huonojen alueiden koulut ovat homeessa ja hyvien ei? Eikö koulurakennusten kunto ole kuitenkin kaupungin eikä riipu oppilaiden vanhempien tulotasosta? Omat lapseni ovat pääkaupunkiseudulla ihan tavallisessa lähiökoulussa ja olisi kiva tietää, onko se hyvä vain huono koulu.
Lue ketju, en jaksa kerrata kymmenettä kertaa. Kyse ei ole homeesta.
No jossain sanottiin, että homekouluun ei saada päteviä opettajia. Jos opettajista on niin huutava pula, että päteviä opettajia ei saada huonoihin kouluihin vaan niissä on epäpäteviä, niin pitäisikö yliopistossa kasvatustieteiden laitoksella aloituspaikkoja lisätä? Jos huonossa koulussa oppilasaines on niin huonoa, että opettajan aika menee heidän kanssaan, pitäsikö näihin kouluihin palkata lisää koulunkäyntiavustajia avustamaan heikommin pärjääviä? Rahastahan tässäkin on kyse, mutta ei vanhempien rahoista vaan kaupungin.
Surullista luettavaa tämä ketju. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että mitä enemmän väestössä on hyvinvoivia ja hyvinkoulutettuja ihmisiä, sitä paremmin koko valtio, mukaanlukien he itse, voi?
Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa juuri tässä hetkessä, mutta heikoimmassa asemassa olevien tukemisella voidaan sekä pysäyttää sukupolvesta toiseen periytyvä huono-osaisuus että vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia nyt ja ennen kaikkea niiden seuraavien sukupolvien kohdalla. Jos jatkuva valituksen aihe on huono-osaisten laiskuus, osaamattomuus, toisten siivellä loisiminen ja niistä aiheutuneet sosiaalimenot, niin eikö olisi järkevää pyrkiä tukemaan heidän lapsiaan kaikin keinoin ja siten vähentämään ko. ominaisuuksien esiintymistä tulevaisuudessa?