Nainen, mistä tiedän kannattaako sinua lähestyä kassajonossa tai kuntosalilla?
Moni sinkkunainen valittaa, että kukaan mies ei tule juttelemaan arjessa.
Yhtä moni sinkkunainen valittaa, että miehet tulevat iskemään vaikka ei haluaisi.
->
Mistä voin miehenä tietää, haluaako nainen juttuseuraa vai ei?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Moni hyvännäköinen ja ihan taviskin nainen on oppinut sen että kohteliaat pakit ei riitä. Jos et ole tyly, se tarkoittaa ihan liian monen miehen mielestä sitä että jee, tässähän on potentiaalia, nyt vain inttämään niin kyllä se vielä suostuu.
Tämä. Mä kieltäydyin 4 kertaa treffikutsusta ystävällisesti ja silti tuo mies jaksaa viestitellä ja kysellä kuulumisia. Ärsyttävää.
Veikkaan että miehet eivät halua häirikkönaisen seuraa mutta sitä ei siellä jossain tajuta.
Aika monet naiset katselevat naureskellen kun maikkonen sekoilee ja sekoaa miehen perässä. Liian monilla heistä pää kun on vähintään yhtä tyhmä.
Veikkaan että miehet eivät halua häirikkönaisen seuraa mutta sitä ei siellä jossain tajuta.
Aika monet naiset katselevat naureskellen kun maikkonen sekoilee ja sekoaa miehen perässä. Liian monilla heistä pää kun on vähintään yhtä tyhmä.
Oon luonteeltani introvertti enkä pahemmin pidä että joku vieras ihminen tulee juttelemaan yllättäen ollessani kaupungilla, kaupassa tjs. Harrastuksissa, koulussa tai töissä se on ihan ok.
Luonteestani huolimatta mulle tulee monesti ihmiset kysymään esim. tietä jonnekin tai jotkut vanhat mummot ym. alkaa juttelemaan. Joskus joku mieskin on alkanut puhumaan jotain mutta yleensä silloin olen niin hämmästynyt ettei siitä mitään tule, en saa sanaa suustani ja koen koko jutun ahdistavaksi sekä alan hävetä itseäni. Yritän kuitenkin aina olla kohtelias ja hymyilen herkästi, josko siinä sitten syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni hyvännäköinen ja ihan taviskin nainen on oppinut sen että kohteliaat pakit ei riitä. Jos et ole tyly, se tarkoittaa ihan liian monen miehen mielestä sitä että jee, tässähän on potentiaalia, nyt vain inttämään niin kyllä se vielä suostuu.
Ensin kohteliaat pakit, ja jos mies jää inttämään, niin vasta sitten tylyt pakit. Problem solved.
Aina ei jaksa kierrosta käydä läpi joten tylyt pakit varmasti houkuttelee. Ja on myös niin että kakkoskierros on usein pitempi koska jos henkilö lähtökohtaisesti pitää inttämistä hyvänä strategiana pakeista huolimatta, sehän ei kerran alkuun päästyään noin vaan lopukkaan. Siksi parasta on mennä siilipuolustukseen heti kun näkee urvelon lähestyvän.
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Ole läsnä hetkessä. Motivoidu siitä, että saat vaihtaa pari sanaa ja saada yhteyden toiseen ihmiseen.
Älä ajattele iskeväsi naisia. Ota tavaksi jutella kaikille mummoista perheenäiteihin. Näin sinusta tulee luonteva.
Kun sitten joku kiva nainen haluaakin jutella kanssasi enemmän, suhtaudu siihen mukavana bonuksena.
Jos et oikeasti pidä jutuniskemisestä vieraiden kanssa, unohda koko juttu.
Kyllä minulle saa tulla juttelemaan vaikka se juttelu ei olisikaan luontevaa. Ja saa ihan rehellisesti olla niitä treffejä havittelemassa ja saa olla kömpelö. Olen itsekin rento kuin rautakanki kaikissa sosiaalisissa tilanteissa. Minuun vetoaa paremminkin sellainen vähän kömpelö lähestyminen kuin hirveän sulava. Silloin tunnen olevani kaltaiseni seurassa.
Kyllä kysyjä onkin aluksi rautakanki, älä siitä huoli. Vaan kun kysyjä ei myöskään tiedä yhtään, miten suhtaudut lähestymiseen. Jos hän ei koskaan lähesty ketään, hän ei todennäköisesti uskalla lähestyä sinuakaan. Jos taas hänellä on tapana jutella vähän kaikille, olla avoin, hänen on helpompi jutella sinullekin.
En antanut ohjeitani niinkään lähestyttävän kuin lähestyjän olon helpottamiseksi.
Kyllä minunkin ohjeeni oli sille lähestyjälle. Olisit huomannut jos olisit yhtään kommenttiani lukenut.
Sosiaalisesti köpelöt ihmiset tulevat olemaan sitä aina ja todennäköisesti ovat ihan itsekin älynneet että muiden kanssa juttelu helpottaa sen verran että pystyy muodostamaan kokonaisia lauseita. Mutta juuri sen enempää se ei sitten helpotakaan monella - ikinä. Tiedän tämän kokemuksesta. Kokemuksesta tiedän myös että köpelökin ihminen uskaltaa tehdä aloitteita vaikka ei treenaisikaan juttelua joka vastaantulijan kanssa ties miten kauan. Avoimet ja kaikkien kanssa juttelevat eivät kiinnosta minua eivätkä muita minunlaisiani, vaan lähinnä ärsyttävät.
Eikä minulla ole huolena että sen lähestyjän PITÄÄ olla hermona. Mutta jos hän on hermona ja hän on kömpelö, on todennäköistä että hän on samanlainen introvertti ihminen kuin olen itsekin. Ja siksi kiinnostava. Ei tässä ollut tärkeää että se lähestyjä olisi kömpelö siksi että saan itsekin olla kömpelö.
Ihmisiä on hyvin erilaisia. Et pysty antamaan mitään yleispäteviä neuvoja kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut, että se ei niinkään riipu paikasta eikä edes naisesta vaan miehestä. Lyhyesti oppimani: Jos olet ruma, älä lähesty missään. Jos olet hyvännäköinen, likimain kaikkialla voi lähestyä
Tämän kirjoittaja on siinä mielessä oikeassa, että pariutumismielessä kannattaa lähestyä korkeintaan oman tasoisiaan ja suunnilleen oman ikäisiään naisia. Silloin vastapuoli todennäköisimmin pitää sinua hyvännäköisenä.
Tätä en ole ikinä sisäistänyt. Miten se, minkä tasoinen (kauhea ilmaisu muutenkin) on itse ulkonäöltään, vaikuttaa siihen, mitä pitää itse hyvännäköisenä? Jos olen semiruma, minusta semirumat ovat hyvännäköisiä? Jos olen läski, minusta läskit ovat hyvännäköisiä? Jos olen hontelo, minusta hontelot ovat hyvännäköisiä?
Ikäasiasta samaa mieltä, vaikkei tietysti poikkeuksetta pädekään, mutta mikään ei ole etovampaa, kuin joku 30 vuotta vanhempi, alkoholilla itsevarmuutensa terästänyt reppana yrittelemässä jotain kaksikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni hyvännäköinen ja ihan taviskin nainen on oppinut sen että kohteliaat pakit ei riitä. Jos et ole tyly, se tarkoittaa ihan liian monen miehen mielestä sitä että jee, tässähän on potentiaalia, nyt vain inttämään niin kyllä se vielä suostuu.
Ensin kohteliaat pakit, ja jos mies jää inttämään, niin vasta sitten tylyt pakit. Problem solved.
Aina ei jaksa kierrosta käydä läpi joten tylyt pakit varmasti houkuttelee. Ja on myös niin että kakkoskierros on usein pitempi koska jos henkilö lähtökohtaisesti pitää inttämistä hyvänä strategiana pakeista huolimatta, sehän ei kerran alkuun päästyään noin vaan lopukkaan. Siksi parasta on mennä siilipuolustukseen heti kun näkee urvelon lähestyvän.
Tässä on sekin ongelma, että jos mies on yleensä saanut tylyn torjunnan saman tyyppisiltä naisilta ja yksi on sitten kohtelias, hän tulkitsee sen kiinnostukseksi ja innostuu piirittämään. Yksi tällainen tyyppi ovat keski-ikäiset miehet jotka yrittävät nuoria naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut, että se ei niinkään riipu paikasta eikä edes naisesta vaan miehestä. Lyhyesti oppimani: Jos olet ruma, älä lähesty missään. Jos olet hyvännäköinen, likimain kaikkialla voi lähestyä
Tämän kirjoittaja on siinä mielessä oikeassa, että pariutumismielessä kannattaa lähestyä korkeintaan oman tasoisiaan ja suunnilleen oman ikäisiään naisia. Silloin vastapuoli todennäköisimmin pitää sinua hyvännäköisenä.
Tätä en ole ikinä sisäistänyt. Miten se, minkä tasoinen (kauhea ilmaisu muutenkin) on itse ulkonäöltään, vaikuttaa siihen, mitä pitää itse hyvännäköisenä? Jos olen semiruma, minusta semirumat ovat hyvännäköisiä? Jos olen läski, minusta läskit ovat hyvännäköisiä? Jos olen hontelo, minusta hontelot ovat hyvännäköisiä?
Ikäasiasta samaa mieltä, vaikkei tietysti poikkeuksetta pädekään, mutta mikään ei ole etovampaa, kuin joku 30 vuotta vanhempi, alkoholilla itsevarmuutensa terästänyt reppana yrittelemässä jotain kaksikymppisiä.
No en minä ainakaan pidä miehistä, jotka ovat hirveän hyvän näköisiä. Siis toki pidän kuvissa jne. Mutta jos joku oikein komea mies laittoi viestiä nettideitissä (itselläni ei ole kuvaa) vaikutelma oli heti negatiivinen. Tuntui vain että hän ei ole tyyppiäni. En pelännyt torjuntaa kun hän näkee kuvani, vaikka sellainen olisi kai tullut. Mutta hyvän näköisellä ihmisellä se oma ulkonäkö on yleensä tärkeä ja muukin elämä pyörii paljon sen ympärillä: työ, harrastukset, käytös... Hyvän näköisiin ihmisiin liittyy mielikuva sosiaalisuudesta, saliharrastuksesta, ulospäin suuntautuneesta luonteesta jne. En paheksu ihmisiä joille ulkonäkö on tärkeä, totta kai hyviin puoliinsa kannattaa keskittyä. Mutta se ei ole minun juttuni. He tuntuvat jotenkin eri lajilta.
Sanon ihan hyvässä mielessä, että naisetkin voisivat vähän ryhdistäytyä lähestymisyrityksissään. Näin naisella on paremmat mahdollisuudet valita mies joka oikeasti on kiinnostava. Itseltäni on varmaan jäänyt monia minusta kiinnostuneita naisia välistä, koska en ole osannut päätellä aina mitä naisen tuijotus tai hiusten hierominen on tarkoittanut. Kannattaa kokeilla juttelemaan menemistä.
Vierailija kirjoitti:
Sanon ihan hyvässä mielessä, että naisetkin voisivat vähän ryhdistäytyä lähestymisyrityksissään. Näin naisella on paremmat mahdollisuudet valita mies joka oikeasti on kiinnostava. Itseltäni on varmaan jäänyt monia minusta kiinnostuneita naisia välistä, koska en ole osannut päätellä aina mitä naisen tuijotus tai hiusten hierominen on tarkoittanut. Kannattaa kokeilla juttelemaan menemistä.
On minullakin jäänyt monia miesten vihjailuja ymmärtämättä siinä tilanteessa. Eivät naiset ole ainoita, jotka pelkäävät torjuntaa jos lähestyvät liian suoraan.
Optimaalisin ratkaisu olisi, että krantumpi osapuoli tekisi aina aloitteen. Nythän kuitenkin tämä menee ihan just päinvastoin, koska naiset selkeästi on niitä krantumpia ja silti aloitteet jää miesten harteille. Ei ole järkeä. Sympatisoin MGTOW-miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut, että se ei niinkään riipu paikasta eikä edes naisesta vaan miehestä. Lyhyesti oppimani: Jos olet ruma, älä lähesty missään. Jos olet hyvännäköinen, likimain kaikkialla voi lähestyä
Tämän kirjoittaja on siinä mielessä oikeassa, että pariutumismielessä kannattaa lähestyä korkeintaan oman tasoisiaan ja suunnilleen oman ikäisiään naisia. Silloin vastapuoli todennäköisimmin pitää sinua hyvännäköisenä.
Tätä en ole ikinä sisäistänyt. Miten se, minkä tasoinen (kauhea ilmaisu muutenkin) on itse ulkonäöltään, vaikuttaa siihen, mitä pitää itse hyvännäköisenä? Jos olen semiruma, minusta semirumat ovat hyvännäköisiä? Jos olen läski, minusta läskit ovat hyvännäköisiä? Jos olen hontelo, minusta hontelot ovat hyvännäköisiä?
Ikäasiasta samaa mieltä, vaikkei tietysti poikkeuksetta pädekään, mutta mikään ei ole etovampaa, kuin joku 30 vuotta vanhempi, alkoholilla itsevarmuutensa terästänyt reppana yrittelemässä jotain kaksikymppisiä.
No en minä ainakaan pidä miehistä, jotka ovat hirveän hyvän näköisiä. Siis toki pidän kuvissa jne. Mutta jos joku oikein komea mies laittoi viestiä nettideitissä (itselläni ei ole kuvaa) vaikutelma oli heti negatiivinen. Tuntui vain että hän ei ole tyyppiäni. En pelännyt torjuntaa kun hän näkee kuvani, vaikka sellainen olisi kai tullut. Mutta hyvän näköisellä ihmisellä se oma ulkonäkö on yleensä tärkeä ja muukin elämä pyörii paljon sen ympärillä: työ, harrastukset, käytös... Hyvän näköisiin ihmisiin liittyy mielikuva sosiaalisuudesta, saliharrastuksesta, ulospäin suuntautuneesta luonteesta jne. En paheksu ihmisiä joille ulkonäkö on tärkeä, totta kai hyviin puoliinsa kannattaa keskittyä. Mutta se ei ole minun juttuni. He tuntuvat jotenkin eri lajilta.
Mutta eikö se hyvännäköisyys ole kuitenkin subjektiivinen määritelmä? Jos minusta hyvännäköistä miehellä on vaikka kotkamainen kyömynenä, vahvat kulmakarvat ja parta, jollekulle toiselle nuo voivat olla turn-offeja. Ja sitten taas minulle sellainen siloinen Mister Finland -tyyppinen ulkonäkö on tavattoman epäkiinnostavaa ja jopa lievästi vastenmielistä, mun visuaalista silmääni viehättää karskimpi komeus. Ei se liity mitenkään siihen, miten viehättävänä pidän itseäni.
Kiinnostaisi kyllä kuulla joskus markkina-arvoteoreetikoilta tarkempia määritelmiä noiden tasojen määrittämiseen. Mun on esimerkiksi täysin mahdoton kuvitella, minkätasoiseksi voisin määrittää itseni. Luultavasti määrittelisin itseni aivan kokonaan eri asteikolle, kuin mihin vaikkapa Bile-Dani minut asettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut, että se ei niinkään riipu paikasta eikä edes naisesta vaan miehestä. Lyhyesti oppimani: Jos olet ruma, älä lähesty missään. Jos olet hyvännäköinen, likimain kaikkialla voi lähestyä
Tämän kirjoittaja on siinä mielessä oikeassa, että pariutumismielessä kannattaa lähestyä korkeintaan oman tasoisiaan ja suunnilleen oman ikäisiään naisia. Silloin vastapuoli todennäköisimmin pitää sinua hyvännäköisenä.
Tätä en ole ikinä sisäistänyt. Miten se, minkä tasoinen (kauhea ilmaisu muutenkin) on itse ulkonäöltään, vaikuttaa siihen, mitä pitää itse hyvännäköisenä? Jos olen semiruma, minusta semirumat ovat hyvännäköisiä? Jos olen läski, minusta läskit ovat hyvännäköisiä? Jos olen hontelo, minusta hontelot ovat hyvännäköisiä?
Ikäasiasta samaa mieltä, vaikkei tietysti poikkeuksetta pädekään, mutta mikään ei ole etovampaa, kuin joku 30 vuotta vanhempi, alkoholilla itsevarmuutensa terästänyt reppana yrittelemässä jotain kaksikymppisiä.
No en minä ainakaan pidä miehistä, jotka ovat hirveän hyvän näköisiä. Siis toki pidän kuvissa jne. Mutta jos joku oikein komea mies laittoi viestiä nettideitissä (itselläni ei ole kuvaa) vaikutelma oli heti negatiivinen. Tuntui vain että hän ei ole tyyppiäni. En pelännyt torjuntaa kun hän näkee kuvani, vaikka sellainen olisi kai tullut. Mutta hyvän näköisellä ihmisellä se oma ulkonäkö on yleensä tärkeä ja muukin elämä pyörii paljon sen ympärillä: työ, harrastukset, käytös... Hyvän näköisiin ihmisiin liittyy mielikuva sosiaalisuudesta, saliharrastuksesta, ulospäin suuntautuneesta luonteesta jne. En paheksu ihmisiä joille ulkonäkö on tärkeä, totta kai hyviin puoliinsa kannattaa keskittyä. Mutta se ei ole minun juttuni. He tuntuvat jotenkin eri lajilta.
Mutta eikö se hyvännäköisyys ole kuitenkin subjektiivinen määritelmä? Jos minusta hyvännäköistä miehellä on vaikka kotkamainen kyömynenä, vahvat kulmakarvat ja parta, jollekulle toiselle nuo voivat olla turn-offeja. Ja sitten taas minulle sellainen siloinen Mister Finland -tyyppinen ulkonäkö on tavattoman epäkiinnostavaa ja jopa lievästi vastenmielistä, mun visuaalista silmääni viehättää karskimpi komeus. Ei se liity mitenkään siihen, miten viehättävänä pidän itseäni.
Kiinnostaisi kyllä kuulla joskus markkina-arvoteoreetikoilta tarkempia määritelmiä noiden tasojen määrittämiseen. Mun on esimerkiksi täysin mahdoton kuvitella, minkätasoiseksi voisin määrittää itseni. Luultavasti määrittelisin itseni aivan kokonaan eri asteikolle, kuin mihin vaikkapa Bile-Dani minut asettaisi.
Ei mielestäni ole subjektiivinen määritelmä. Esim. leffatähtiä on hyvin monen tyyppisiä (ulkonäöltään), mutta eiköhän jokainen myönnä että he ovat kaikki erittäin hyvän näköisiä ihmisiä. Miellyttävät katsojia kaikkialla maailmassa. Totta kai jokaisella on oma suosikkinsa, mutta ei siellä joukossa ole ns. tavallisen näköisiä. Eli on ihmisiä jotka kadulla kävellessään aiheuttavat sen leuan loksahtamis-efektin. Jos ei kaikissa niin melkein kaikissa.
Tuossa Mister Finland -kisassa se kontekstikin voi olla se mikä tekee ulkonäöstä vastenmielisen. Jos samat miehet puettaisiin likaisiin haalareihin ja heidät tapaisi autokorjaamossa, voisi noita kisoja halveksivakin miettiä, että onpa siinä komea mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon ihan hyvässä mielessä, että naisetkin voisivat vähän ryhdistäytyä lähestymisyrityksissään. Näin naisella on paremmat mahdollisuudet valita mies joka oikeasti on kiinnostava. Itseltäni on varmaan jäänyt monia minusta kiinnostuneita naisia välistä, koska en ole osannut päätellä aina mitä naisen tuijotus tai hiusten hierominen on tarkoittanut. Kannattaa kokeilla juttelemaan menemistä.
On minullakin jäänyt monia miesten vihjailuja ymmärtämättä siinä tilanteessa. Eivät naiset ole ainoita, jotka pelkäävät torjuntaa jos lähestyvät liian suoraan.
Tottahan tämäkin on. Olisi kiva jos olisi sellainen kulttuuri, että voisi ilmaista itsensä kiertoilmauksitta tai kaunistelematta asiaa ja se olisi hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon ihan hyvässä mielessä, että naisetkin voisivat vähän ryhdistäytyä lähestymisyrityksissään. Näin naisella on paremmat mahdollisuudet valita mies joka oikeasti on kiinnostava. Itseltäni on varmaan jäänyt monia minusta kiinnostuneita naisia välistä, koska en ole osannut päätellä aina mitä naisen tuijotus tai hiusten hierominen on tarkoittanut. Kannattaa kokeilla juttelemaan menemistä.
On minullakin jäänyt monia miesten vihjailuja ymmärtämättä siinä tilanteessa. Eivät naiset ole ainoita, jotka pelkäävät torjuntaa jos lähestyvät liian suoraan.
Tottahan tämäkin on. Olisi kiva jos olisi sellainen kulttuuri, että voisi ilmaista itsensä kiertoilmauksitta tai kaunistelematta asiaa ja se olisi hyväksyttävää.
Kyllä sellainen kulttuuri on ja kyllä voi ilmaista. Jos ei nyt ihan törkeyksiä ehdottele. Kiertoilmaisut ja vihjailut on kehitetty tilanteisiin missä haluaa edetä varovasti tunnustelemalla. Siinä on väärinkäsityksen vaara mutta ei pelkoa tulla suoraan torjutuksi. Suoraan lähestymisessä puolestaan ei ole väärinkäsityksen vaaraa mutta silloin voi tulla yhtä suoraan torjutuksi. Mutta ei se suoran puheen välttely siitä johdu että sitä ei sallita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon ihan hyvässä mielessä, että naisetkin voisivat vähän ryhdistäytyä lähestymisyrityksissään. Näin naisella on paremmat mahdollisuudet valita mies joka oikeasti on kiinnostava. Itseltäni on varmaan jäänyt monia minusta kiinnostuneita naisia välistä, koska en ole osannut päätellä aina mitä naisen tuijotus tai hiusten hierominen on tarkoittanut. Kannattaa kokeilla juttelemaan menemistä.
On minullakin jäänyt monia miesten vihjailuja ymmärtämättä siinä tilanteessa. Eivät naiset ole ainoita, jotka pelkäävät torjuntaa jos lähestyvät liian suoraan.
Tottahan tämäkin on. Olisi kiva jos olisi sellainen kulttuuri, että voisi ilmaista itsensä kiertoilmauksitta tai kaunistelematta asiaa ja se olisi hyväksyttävää.
Kyllä sellainen kulttuuri on ja kyllä voi ilmaista. Jos ei nyt ihan törkeyksiä ehdottele. Kiertoilmaisut ja vihjailut on kehitetty tilanteisiin missä haluaa edetä varovasti tunnustelemalla. Siinä on väärinkäsityksen vaara mutta ei pelkoa tulla suoraan torjutuksi. Suoraan lähestymisessä puolestaan ei ole väärinkäsityksen vaaraa mutta silloin voi tulla yhtä suoraan torjutuksi. Mutta ei se suoran puheen välttely siitä johdu että sitä ei sallita.
Niin, suoran puheen välttely johtuu siitä ettei se johda mihinkään. Se ei toimi, koska ihmiset ovat liian hienotunteisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon ihan hyvässä mielessä, että naisetkin voisivat vähän ryhdistäytyä lähestymisyrityksissään. Näin naisella on paremmat mahdollisuudet valita mies joka oikeasti on kiinnostava. Itseltäni on varmaan jäänyt monia minusta kiinnostuneita naisia välistä, koska en ole osannut päätellä aina mitä naisen tuijotus tai hiusten hierominen on tarkoittanut. Kannattaa kokeilla juttelemaan menemistä.
On minullakin jäänyt monia miesten vihjailuja ymmärtämättä siinä tilanteessa. Eivät naiset ole ainoita, jotka pelkäävät torjuntaa jos lähestyvät liian suoraan.
Tottahan tämäkin on. Olisi kiva jos olisi sellainen kulttuuri, että voisi ilmaista itsensä kiertoilmauksitta tai kaunistelematta asiaa ja se olisi hyväksyttävää.
Kyllä sellainen kulttuuri on ja kyllä voi ilmaista. Jos ei nyt ihan törkeyksiä ehdottele. Kiertoilmaisut ja vihjailut on kehitetty tilanteisiin missä haluaa edetä varovasti tunnustelemalla. Siinä on väärinkäsityksen vaara mutta ei pelkoa tulla suoraan torjutuksi. Suoraan lähestymisessä puolestaan ei ole väärinkäsityksen vaaraa mutta silloin voi tulla yhtä suoraan torjutuksi. Mutta ei se suoran puheen välttely siitä johdu että sitä ei sallita.
Niin, suoran puheen välttely johtuu siitä ettei se johda mihinkään. Se ei toimi, koska ihmiset ovat liian hienotunteisia.
Joskus toimii, joskus ei. Jos se ei toimisi, se olisi karsiutunut pois satoja vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, hieno periaate. Eli ulkonäön perusteella toinen ei ansaitse tasa-arvoista kohtelua?
Mikäs se sinun periaatteesi on? Pakko mennä naimisiin ensimmäisen lähestyjän kanssa että ei vain kohtele ihmisiä epätasa-arvoisesti? Olet sekaisin.
Joo, sekoboltsi linnankundin näköinen 50 v. tulee änkkäämään, niin ole kohtelias ja rupee vaan seurustelemaan sen kanssa kun ei saa olla epätasa-arvoinen. Mitä järkkyä fuulaa.....
Jos olen lapsen kanssa, älä lähesty. Jos olen yksin ja vaikutan kiireettömältä, lähestyminen on ok.