Kysely: miten puhuttelette työpaikkanne siivoojaa?
Kuvailkaa millaista on kanssakäyntinne siivoojan kanssa. Tervehditko? Annatko työrauhan (olet kuin siivooja olisi näkymätön)? Puhutte "rempseitä"? Puhutte "simppeleitä asioita" (iltapäivälehtien aiheet, TV)? Miten on?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoojan näkökulma: ihmiset, jotka jotenkin miettivät miten siivoojan kanssa kommunikoidaan, ovat rasittavia. En tarkoita vain sitä että olisivat alentuvia tai pelkäisivät olevansa alentuvia. Jos yleensä siis kiinnittää mitään huomiota siihen miten siivoojaa kohtelee, se on ongelma. Aloittajalla on ongelma. Aloittajalla on ongelma siinäkin tapauksessa, että on itse siivooja.
Niin, mutta kyllähän se on noloa työtä ja jotenkin saa aikaan myötähäpeää katsojissakin, joten ei voi suhtautua tavallisesti vaikka haluaisi. Toiset osaavat esittää paremmin, että ei tässä mitään, saman arvoista työtähän tässä muka tehdään. Väittäkää mitä vain!!
Ja tiedoksi sitten kivittäjille, että olen itsekin ollut siivooja vuoden verran täysipäiväisesti.
Eipä se, että olet siivooja ollut, tarkoita että ymmärtäisit mitenkään syvällisemmin mitään muiden ajatuksista.
Ei, puhunkin täysin omasta puolestani. Kyseessä on ilmeisesti aihe vapaa -mielipidepalsta.
Vierailija kirjoitti:
Laitan kokeeksi jotain roskia tiettyihin paikkoihin ja tarkistan sitten onko siivottu. Laiminlyöntiterveiset lähetän sitten siivousfirmaan.
Kaikki meillä täällä valtion virastossa tätä harastaa.
Miten tuollainen harastus edistää työntekoasi?
Vai eikö teillä ole siellä oikeita töitä tehtävänä?
Vai otetaanko noihin virastohommiin muuten vain pelkästään kusipäitä?
Vierailija kirjoitti:
Tervehdin, ja siirryn siivouksen ajaksi pois jaloista tekemään muita hommia.
Sama täällä. yleensä lähden hakemaan kahvia ja vessareissulle. Siivooja vaikuttaa tosi ujolta, en ala väkisin juttua vääntämään. Tervehdin ystävällisesti, kuten muitakin ihmisiä työyhteisössämme.
Itse siivoojana toivon että kukaan ei puhuisi tai edes tervehtisi. Haluan olla näkymätön.
Vierailija kirjoitti:
Itse kun siivosin tuon yhden vuoden, niin pidin sitä työtä hirveän nolona. Kun näen siivoojan, koen valitettavasti myötähäpeää.
Menin yliopistoon ja jatkoin kesätöissä siivoojana. Minulla oli töissä tuttava, joka opiskeli siivousalan tutkintoa. Oli järkyttävää kun hän kertoi punastellen miten jännittää jotain tulevaa koetta, jossa piti imuroida raadin edessä tietyllä tavalla.
Minusta olimme älyllisesti täysin samalla tasolla ja tuntui pahalta, että hän oli laittanut rimansa niin alas, että ensiksikin opiskeli siivoojaksi ja jännitti imuroimista raadin edessä.
Kuvitelkaa nyt itsenne imuroimassa ja joku katsoo, osaatteko. Nöyryyttävää.
Voisin kuvitella miten paniikissa olisin, jos minun pitäisi tehdä jonkun raadin edessä vaikka pisteaitaa tai leipoa ruisleipää tai karjalanpiirakoita, tai lypsää lehmä käsin. Kaikki hommia, jotka isovanhempani osasivat mennen tullen. Ja jotka vaativuudeltaan lienevät jotain samaa luokkaa kuin siivoaminen.
Vierailija kirjoitti:
Itse kun siivosin tuon yhden vuoden, niin pidin sitä työtä hirveän nolona. Kun näen siivoojan, koen valitettavasti myötähäpeää.
Menin yliopistoon ja jatkoin kesätöissä siivoojana. Minulla oli töissä tuttava, joka opiskeli siivousalan tutkintoa. Oli järkyttävää kun hän kertoi punastellen miten jännittää jotain tulevaa koetta, jossa piti imuroida raadin edessä tietyllä tavalla.
Minusta olimme älyllisesti täysin samalla tasolla ja tuntui pahalta, että hän oli laittanut rimansa niin alas, että ensiksikin opiskeli siivoojaksi ja jännitti imuroimista raadin edessä.
Kuvitelkaa nyt itsenne imuroimassa ja joku katsoo, osaatteko. Nöyryyttävää.
No ei kerro minun mielestä häpeästä ammattiaan kohtaan vaan ennemminkin esiintymispelosta tuo esiintymisen jännittäminen. ..Ja vielä luulet olevasi yhtä hyvällä tasolla älyllisesti.. kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoojan näkökulma: ihmiset, jotka jotenkin miettivät miten siivoojan kanssa kommunikoidaan, ovat rasittavia. En tarkoita vain sitä että olisivat alentuvia tai pelkäisivät olevansa alentuvia. Jos yleensä siis kiinnittää mitään huomiota siihen miten siivoojaa kohtelee, se on ongelma. Aloittajalla on ongelma. Aloittajalla on ongelma siinäkin tapauksessa, että on itse siivooja.
Niin, mutta kyllähän se on noloa työtä ja jotenkin saa aikaan myötähäpeää katsojissakin, joten ei voi suhtautua tavallisesti vaikka haluaisi. Toiset osaavat esittää paremmin, että ei tässä mitään, saman arvoista työtähän tässä muka tehdään. Väittäkää mitä vain!!
Ja tiedoksi sitten kivittäjille, että olen itsekin ollut siivooja vuoden verran täysipäiväisesti.
Eipä se, että olet siivooja ollut, tarkoita että ymmärtäisit mitenkään syvällisemmin mitään muiden ajatuksista.
Ei, puhunkin täysin omasta puolestani. Kyseessä on ilmeisesti aihe vapaa -mielipidepalsta.
Puutun keskusteluunne sen verran, että justhan sä tossa väität tietäväs kuinka siivoojat häpeää työtään. Olepa hiljaa kun et mistään mitään tiedä tai puhuisit sitten ihan oikeasti vain omasta puolestasi. Melko ristiriitainen kaveri oot. Peruskoulu kuitenkin käyty...?
Sanon moi, päivää, hei, hyvää viikonloppua. Jos hän kysyy esim. kauanko olen tänään töissä (että pääsee huoneeseeni siivoamaan) vastaan asiallisesti. Tiedän meidän talon siivoojien etunimet (tosin se on vaatinut pientä etsiväntyötä koska eivät käytä nimikylttejä eivätkä ole mulle koskaan esittäytyneet). Jos satutaan ruokalassa samaan pöytään oletan että voin mennä samaan pöytään istumaan, paitsi silloin jos ne istuvat jonkun isomman siivoojaryhmän kanssa, jossa suurin osa on semmoisia joita en tunne.
Puhun normaalisti niinkuin kaikille muillekin. Ja niitä siivoojia näyttää olevan hyvin monenlaisia meilläkin työpaikalla, me ollaan iso talo ja siivousfirma samanlainen. Aasialaisille tervehdin lyhyesti hei, eivät kaikki osaa suomea hyvin. Yhden nuorehkon suomalaisnaisen kanssa ollaan lörpöteltykin, hän on iloinen, energinen ja puhelias, älykäs ja huomattavan kielitaitoinenkin (kuulin kun puhui työpaikan ulkomaalaisten kanssa). Siiteen on ujoja nuoria tyttöjä joille hymyilee ja siirtyy pois tieltä, kiukkuisen näköisiä keski-ikäisiä tätejä joille ei ole mitään sanomista nyökkäyksen lisäksi. Tuskin on yhtä oikeaa tapaa kommunikoida siivoojan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
"Saatanan harjan varren runkkaaja" tai vastaavasti "perkeleen tolunhaistelija ja harjafetisisti".
Tähän jatkaisin vielä että: "On your knees!!!"
Vierailija kirjoitti:
Kuvailkaa millaista on kanssakäyntinne siivoojan kanssa. Tervehditko? Annatko työrauhan (olet kuin siivooja olisi näkymätön)? Puhutte "rempseitä"? Puhutte "simppeleitä asioita" (iltapäivälehtien aiheet, TV)? Miten on?
En törmää heihin niin usein, että moikkaisin. Jos puhuvat minulle jotain, niin vastaan asiallisesti. Nuori siivooja on tosin aika kuuma pakkaus, joten voisin hänen kanssaan puhua Petrin sanoin pillu suussa tanskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä uskon että on siivoojia jotka ovat mieluummin siivoojia kuin esim opettajia, siis että ei se kaikille ole mikään häpeän aihe..Jotkut myös tykkää siitä työstä. Itse inhoan siivoamista yli kaiken kuten montaa muutakin asiaa, esim opettamista jota tein jonkun aikaa; jos mun nyt pitäisi ruveta loppuiäkseni opettajaksi niin varmaan säälisin itseäni tovin ja ehkä jopa hävettäisi (kun olisi pakko tehdä jotain mitä vihaa). Ei siis ole ammatista kiinni mitä kukakin tuntee.
Kyllä minäkin tekisin mieluummin jotain muuta työtä kuin nyt teen... Antaako se työkavereille oikeuden halveksua minua? Vai onko eri asia, kun työskentelen akateemisena asiantuntijana? Miksi?
En sanonut että kellään on "oikeus" halveksia ketään. En itsekään tee työtä mistä pidän ja se on minusta surullista. Ei yhtä surullista kuin keskitysleiri mutta kuitenkin. En haluaisi olla myöskään aivokirurgi joka mieluummin veistäisi veneitä mutta on silti koko ikänsä aivokirurgi. Eri juttu jos ei koe että työstään tarvitsisi erityisesti tykätä (harrastaa esim jotain), silloinhan on olosuhteissa joissa viihtyy.
Ihan etunimellä minäkin puhuttelen, samoin kuin muitakin työkavereita. Pidämme usein tauon yhtä aikaa ja juttelemme tavallisia.
Nimeltä. Välillä jutellaan jos on aikaa, välillä ei. Tauoilla siivooja istuu siellä missä me muutkin eikä ole mitään herrain kerhoja ja rahvaan nurkkauksia. Pieni firma kyseessä ja hyvä ilmapiiri.
Tervehditään ja juttelen joidenkin kanssa.
T. Laitoshuoltaja
Jutellaan ihan normaalisti siivoojien kanssa. Kuten muillekin ihmisille työpaikalla. Ollaan työkavereita. Meillä on monenmoista ammattiryhmää samoissa tiloissa. Itse olen IT puolella ja kahvilla käydessäni törmään usein myös siivoojiin. Ihan normaaleja ihmisiä ovat.
En tervehdi edes. En jaksa enää, koska siivooja välttelee katsetta eikä vastaa tervehdyksiin.
Silloin kun olin itse siivoojana, tervehdin aina kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan kokeeksi jotain roskia tiettyihin paikkoihin ja tarkistan sitten onko siivottu. Laiminlyöntiterveiset lähetän sitten siivousfirmaan.
Kaikki meillä täällä valtion virastossa tätä harastaa.
Miten tuollainen harastus edistää työntekoasi?
Vai eikö teillä ole siellä oikeita töitä tehtävänä?
Vai otetaanko noihin virastohommiin muuten vain pelkästään kusipäitä?
En ole tuo kenelle vastasit, mutta tulipahan mieleen. Työkaveri tuli meille kesätöihin 4 kuukaudeksi ja koko sen ajan hänen pöytänsä alla oli klemmari. Eli eipä mopattu sieltä.
Itse olen ollut talossa vuoden ja olen saanut itse pyyhkiä pölyt pöydältäni.
- edellinen, joka ei tervehdi siivoojaa
Miten sitä nyt ihmisiä kohdellaan kun tavataan? Yleensä moikkaan, nappaan paperinipun pois pois pöydältä ja siirryn tuolin kanssa pois edestä kun on tulossa työpisteelleni siivoamaan. Työn jälkeen kiitän ja jatkan hommiani.
Mihin siipien suojaan? Ei sun tartte loukkaantua siitä, että mulla on mielipiteeni asiasta. Ja jos sulla olis yhtään aivoja, niin ymmärtäisit, että siivousfirmoja ja jopa firmojen sisällä olevia yksiköitä on vaihtelevasti laadun ja toiminnan johtamisen kannalta. Jos sun yksikössäs menee hyvin ja koet olevasi tyytyväinen, niin ei se tarkoita sitä, että kaikkialla muuallakin homma toimii niinkuin pitää.
Työn ei tarvitse olla kivaa, mutta sen pitäisi olla sen verran mielekästä, että hommaa viitsii tehdä kunnolla. Ja ei, mun työni ei todellakaan ole helvettiä. Mutta silloin kun siivosin työkseni, niin vuosi vuodelta homma muuttui helvetiksi. Kilpailutettiin ja kiristettiin ja lopputulos olikin sitten sen näköistä. Ja kuka siitä saa haukut? No siivooja ja vieläpä parhaimmiltaan molemmilta suunnilta.
Ja aion vast edeskin surra ja suuttua, kun siivoojia ei pidetä minään. Kaikki työ on arvokasta ja jokaista meistä tarvitaan, että tää yhteiskunta pyörii. Vielä kun sais siivousfirmoillekki ihan markkinoinnin- ja myynnin ammattilaisia töihin, niin voisi työn laatu ja sitä mukaan myös rahavirta parantua.