Lapsi halutaan laittaa erityispäivähoitoon - voivatko vanhemmat vaikuttaa ettei näin kävisi?

tai oliko lastenpsykiatrian tai neuron lausunnoissa jotain ohjeita lapsen tukemiseksi? Nämä ohjeet kopioitte päiväkodille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun tilanne ei nyt oikein päde ap:n tapaukseen. Hänen lapsensa oireilee myös ihan samalla lailla kodissa kuin päiväkodissa.

Kyseessä on kuitenkin kirjoituksesta päätellen normaali mutta hankalasti käyttäytyvä lapsi. Pelkkä hankala käytös ei ole syy siirtää erityispäiväkotiin, jossa lapsen kehitys voi taantua.

Mihinkähän perustuu käsitys, että lapselle annettava lisätuki taannuttaisi lasta?

Erityispäiväkodeissa monilla lapsilla on neurologisia ongelmia. Ei normaalin lapsen kuulu olla sellaisessa ryhmässä.

Okei...eli jos lapsella on todettu neurologinen poikkeama (esim adhd) ja hän sen vuoksi käyttäytyy kuten ap:n lapsi (rauhaton, impulsiivinen, aggressiivinen) hän kuulu erityisryhmään.

Mutta jos neurologista poikkeamaa tms. käytöshäiriöiden syylähdettä ei ole paikannettu, hän on "normaali", eikä missään nimessä ole erityisen tuen tarpeessa.

Logiikka tässä?

Lapsi voi olla hankalasti käyttäytyvä ilman mitään neurologisia syytä! AP sanoi, että hänen lapsensa on käynyt läpi kaikki asiaan liittyvät tutkimukset. Jos lapsi on niiden mukaan normaali, hän on silloin normaali. Ei kaikkia ei-täydellisesti käyttäytyviä lapsia kuulu laittaa erityistarhaan. Erityispäiväkodeissa on paljon erilaisista neurologisista ongelmista kärsiviä lapsia, jolloin ympäristö on normaalille lapselle taannuttavat. Hän ei saa samoja virikkeitä kuin normaalissa tarhassa myöskin siksi, että erityispäiväkodeissa opetus on erilaista eikä vaadita yhtä paljon pedagogisesti. Erityispäiväkoteja ei ole tarkoitettu normaaleille lapsille ja ympäristön malli niissä todennäköisesti vain pahentaisi normaalin lapsen käytösongelmia.

mutta eihän tuo ap:n lapsi sovellu tavalliseen päiväkotiryhmään. Hän ei tottele. Hän karkailee. Hän on impulsiivinen. Hän suuttuu hoitajille. On (muka) sosiaalisesti lahjakas mutta on vain pari kaveria ja muiden kanssa ei tule toimeen. Häiritsee lepohetkeä. Ei kykene toimimaan ryhmässä ja ryhmän säännöillä mikä on yksi tärkeimmistä asioista oppia päivähoidossa. Päiväkoti-ikäiset ovat hyvin tarkkoja siitä että sääntöjä noudatetaan, he pohjimmiltaan rakastavat järjestystä. Ap:n lapsi haluaa aiheuttaa kaaosta. Hän häiritsee muiden päivää ja vaikeuttaa muiden lasten oikeutta saada hyvää varhaiskasvatusta koska aika menee ap:n lapsen vahtimiseen. Mitä jos se kullanmuru sitten jonain päivänä karkaa ja painelee auton alle tai eksyy tai joku kidnappaa hänet? Jotain häiriöitähän hänellä on mutta päiväkoti-ikäiselle ei yleensä diagnooseja lätkäistä. Vielä sekin päivä koittaa. Olen itse koulumaailmassa työskennelleenä nähnyt juuri näitä "ongelmattomia" lapsia joiden on saatava olla muiden mukana tavallisessa luokassa ja se opetuksen häirintä on jatkuvaa, toiset oppilaat valittavat ko. oppilaan käytöksestä ja siitä etteivät pysty keskittymään - ja lopulta tuokin lapsi siirrettiin pois paitsi koulusta, myös kotoa koska ongelmat vaan pahenivat. Tässä vaiheessa ap:n lasta saattaisi vielä auttaa jokin erityisryhmä, pienryhmä tms., selkeästikään hän ei sovellu nykyiseen ryhmään.

Tuosta tiedonvälityksestä neuvolan ja päiväkodin välillä, aina se ei toimi vaan joskus jotkut henkilöt luulevat että voivat perustaa omat näkemyksensä asioista omiin oletuksiin ilman että vanhemmilta edes kysytään mitään tai keskustellaan asioista. Minä en ole kieltänyt neuvolan ja päiväkodin yhteistyötä mutta en halua että asioista puhutaan "yli" niin että en itse ole osallinen eli haluan aina olla tietoinen mistä on puhuttu ja mistä on kysytty ja mitä on sanottu, jotta voin korjata väärinkäsityksiä tai oikaista sitä täyttä tuubaa jota joskus valitettavasti ammattilaisetkin ovat valmiit päästämään suustaan. Eli asioita, joissa ei ole kyse edes mielipiteestä vaan ihan selkeästi faktoista jotka on helppo todeta miten asia oli ja miten ei ollut. Aina on aika vaarallista ja törkeätä perustaa jotain väitteitä jostain lapsesta tai perheestä jotka perustuu omiin olettamuksiin ilman että asioista puhutaan faktoina. Valitettavasti joillain nousee kusi päähän ja käsitys omasta "valta-asemasta" hämärtyy ja aletaan kertomaan omia näkemyksiä ja olettamuksia asioista jotka pitäisi tietää eikä olettaa, ennekuin niitä lähtee jakamaan. Ja en ole ap....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi itse viihtyy ja kykenee solmimaan kaverisuhteitakin,veikkaan että kyse on lapsen haastavasta temperamentista eli lapsi reagoi herkästi ja voimakkaasti,ei ole helposti rauhoitettavissa,on sinnikäs ja usein huonolla tuulella.Onko aggressiivinen,lyökö,pureeko,potkiiko?Osaako henkilökunta tukea parempaan käytökseen?Älkää antako periksi lapsenne suhteen.Ottakaa kaikki tarjottu tieto harkiten lapsenne parasta.Päätös on lopulta vanhemmilla ja heidän täytyy sen kanssa elää,kuten lapsenkin.Eivät toiset voi ulkopuolelta päättää mikä on kohdallanne paras.Käytä järkeä,kuuntele sydäntäsi.

Juuri tästä on kysymys meidän mielestämme. Lapsi tarvitsee tukea ja läsnäoloa omassa, tutussa ryhmässä. Ongelma vaan on se, että henkilökunnalla ei ole kykyä tai resursseja hoitaa sinänsä aika perinteisiä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen tehtäviä, vaan tällainen hieman haastavampi lapsi halutaan pois silmistä johonkin erityislasten ryhmään, mihin hän ei kuulu.

Otetaan esimerkki: ulkoiltaessa lapset leikkivät hiekkapihalla ja hoitohenkilökunta seisoo katoksen alla ulko-oven edessä. Meidän lapsi haluaa lähteä seikkailemaan ja kiipeää aidan yli suuntana viereinen metsikkö. Saa ehkä kaverinkin mukaan. Tämä on ongelma, joka ratkeaisi sillä, että hoitajat olisivat tekemässä jotain lasten kanssa, aktivoisivat, leikkisivät tms. Mutta tämä ei käy, koska sade, rupattelu, älypuhelin jne. Ap

Ongelma ratkeaisi myös sillä että aita rakennetaisiin jo alun perinkin sellaiseksi ettei tarhaikäinen lapsi, fyysinenkään pysty sen yli kiipeämään?

Normaali päiväkoti-ikäinen ymmärtää myös sellaisen asian kuin "raja" vaikka siinä ei olisi kuin viiva hiekassa....

Vierailija kirjoitti:

Tärkein kysymys onkin : Miten saamme tämän painostuksen loppumaan? Ap[/

Eli perusteellisesti tutkittu lapsi: mitään erityisvaikeutta, ei Psy/Nepsy/Fon ongelmaa ole todettu. Tutkimukset vielä useampaan kertaan tehty. Terve lapsi. Ei erityisen tuen tarvetta. Mutta omapäinen ja uhmakas ja siksi päiväkodille haastava. Päiväkodilta tosi epäammatillista toimintaa, ilmeisesti kun on tutkittu, niin ovat leimanneet erityisen tuen tarpeessa olevaksi, vaikka sellaista ei ole. Jos näin on niin toi on törkeetä sun kiusaamista ja myös lapselle haitallista. Mutta suomalaisessa SOS-opetustoimessa niin tavallista: haastava asiakas, josta halutaan päästä eroon! Ota yhteys päiväkodin johtajaan ja edelleen koko kaupungin/kunnan päivähoidon johtajaan. Varmaan heidänkin intressi varata erityispaikat niille, jotka oikeesti niitä tarvitsee.

Saattaa olla lastenhoitaja-lähihoitajilla kyse myös ammattitaidon ja tiedon puutteesta, voi olla virhetulkintoja. Pyydä tutkimukset tehneeltä psykologilta/lastenneurologilta lausunto päivähoidolle, jossa lyhyt kuvaus tutkimuslöydöksistä ja kommentti siitä, että erityisen tuen tai erityisryhmän tarvetta ei ole, vaan lapselle riittää tavallinen päiväkoti ja ryhmä. Ja ihan rautalangasta. Kun on lääkärinlausuntona paperilla, niin menee päivähoidon työntekijöille jakeluun.

Se tietysti ihmetyttää, että jos mitään ei todettu ja saitte " terveen paperit", niin miksi et halua neuvolan ym olevan yhteydessä päivähoitoon. Se, että lapsi oireilee, mutta vanhempi kieltää tiedonkulun, saattaa herättää huolta siitä, että häikkää ja tuen tarvetta on, mutta vanhemmalle liian kipeä asia myöntää, vanhempi kieltää, ja lapsi ei saa sitä tukea, johon on oikeutettu. Teidän kohdalla ei varmaan näin ole. Mutta tällaistakin on ja oman lapsen erityisvaikeudet on kyllä monille meistä vaikea asia hyväksyä ja defenssiksi murheesta vanhempi ottaakin sitten ihan jonkun muun asian, vaikka rettelöinnin päivähoidon henkilökunnan kanssa.

Haastavaa käytöstä on erityislastentarhanopettajalla hyvä ammattitaito lähestyä ja ymmärtää ja se on aina lapsen etu ja monesti ongelmien ratkaisukin, oli dg mikä tahansa, vaikka diagnoosia ei olisikaan.

Kiitos kiitos kaikista neuvoista! Ihanaa kuulla suoraa puhetta! Olen ollut yhteydessä päivähoidon koordinaattoriin tms kun selvitettiin näitä hoitovaihtoehtoja ja häneltä kuulin, mitkä erityispäivähoidon edellytykset ovat. Voin olla vielä sinnepäin yhteydessä. Päiväkodin johtajalle olen laittanut viimeksi keväällä postia tämän avustaja-asian yhteydessä. Voin kyllä kirjoittaa taas ja sanoa että lopettavat painostamisen, mutta en usko että se paljon auttaa. Käsittääkseni päiväkodin yhteinen mielipide on, ettei lastamme haluta sinne.

Minulla ei ole mitään tiedonkulkua vastaan, päinvastoin! Kyselen siksi, että en tiedä saavatko päiväkodissa tiedot tutkimuksista, vai pitääkö minun toimittaa ne sinne kirjallisesti kuten ehdotitkin. Minusta vaan ei ole oikein joutua todistelemaan päiväkodille lapsemme olevan terve että hän saa jatkaa siellä. Aion kyllä kaikki lääkärinlausunnot viedä päiväkotiin saadakseni tämän kiusan loppumaan! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en laittaisi lastani mihinkään erityishoitojuttuihin ilman asiantuntijan suositusta ja tutkimuksia.Päivähoidon henkilökunta voi suosittaa moista ihan vain siksi,että lapsi teettää vähän enempi työtä ja henkilöstöresurssit on tiukalla.Hakeutuisin lapseni kanssa neuvolan kautta neuropsykologisiin tutkimuksiin (siis lapsen) ja tekisin päätöksen ASIANTUNTIJOIDEN suositusten perusteella.Päiväkodin henkilökunta ei ole asiantuntija siinä,onko kyseessä erityislapsi vai ei.Aina myöskin pitäisin ensisijaisesti oman lapseni puolia.Se on äidin tehtävä.

Tossa sun jutussas mättää suuresti se, että kyllä lasta on täytynyt käynyt kattomassa elto ja muut, jos on aletaan tarjotaan erityistoimenpiteitä. Ja kyseiset ihmiset ovat kyllä ammattiinsa opiskelleet ja alansa osaajia.

Siis luuleeko joku oikeasti, että näinä säästönaikoina, noita kalliita hoitotoimenpiteitä noin vaan määrätään? Kyllä on hoitajilla jo aito huoli lapsen kehityksen puolesta jos niitä ollaan onnistuttu tarjoamaan.

Ap, nyt pää pois perseestä. Ota tuet vastaan, niistä ei ole mitään haittaa! Jos todella käy niin, ettei niille ole tarvetta, ne puretaan hyvin nopeasti.

Vaikka minun mielestäni ap:n sepostus on vähän outoa ja ristiriitaistakin minusta monet vastaukset kuitenkin ovat sen laatuisia että tuntuu että hänen tarinoita ei ole kunnolla lukettu. Hänhän sanoo että mistään ei ole tullut mitään virallsia suosituksia erityisryhmästä tai tuen tarpeesta muuta kun päiväkodilta. En muista oliko Eltot olleet mukana vai ei. Joka tapauksessa hyvin outo koko juttu koska en oikein ymmärrä mikä tuossa on nyt se pääongelma. Ai niin, päiväkodi painostaa jatkuvasti hakemaan erityisryhmää? MIksi ap ei hae? Hänen mukaan koska sitä ei voi saada koska tutkimuksista on puhtaat paperit? Menikö näin? En ymmärrä. Jos näin on niin eihän se sitten ole ap:n vika jos lapsi ei pääse erityisryhmään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun tilanne ei nyt oikein päde ap:n tapaukseen. Hänen lapsensa oireilee myös ihan samalla lailla kodissa kuin päiväkodissa.

Kyseessä on kuitenkin kirjoituksesta päätellen normaali mutta hankalasti käyttäytyvä lapsi. Pelkkä hankala käytös ei ole syy siirtää erityispäiväkotiin, jossa lapsen kehitys voi taantua.

Mihinkähän perustuu käsitys, että lapselle annettava lisätuki taannuttaisi lasta?

Erityispäiväkodeissa monilla lapsilla on neurologisia ongelmia. Ei normaalin lapsen kuulu olla sellaisessa ryhmässä.

Okei...eli jos lapsella on todettu neurologinen poikkeama (esim adhd) ja hän sen vuoksi käyttäytyy kuten ap:n lapsi (rauhaton, impulsiivinen, aggressiivinen) hän kuulu erityisryhmään.

Mutta jos neurologista poikkeamaa tms. käytöshäiriöiden syylähdettä ei ole paikannettu, hän on "normaali", eikä missään nimessä ole erityisen tuen tarpeessa.

Logiikka tässä?

Lapsi voi olla hankalasti käyttäytyvä ilman mitään neurologisia syytä! AP sanoi, että hänen lapsensa on käynyt läpi kaikki asiaan liittyvät tutkimukset. Jos lapsi on niiden mukaan normaali, hän on silloin normaali. Ei kaikkia ei-täydellisesti käyttäytyviä lapsia kuulu laittaa erityistarhaan. Erityispäiväkodeissa on paljon erilaisista neurologisista ongelmista kärsiviä lapsia, jolloin ympäristö on normaalille lapselle taannuttavat. Hän ei saa samoja virikkeitä kuin normaalissa tarhassa myöskin siksi, että erityispäiväkodeissa opetus on erilaista eikä vaadita yhtä paljon pedagogisesti. Erityispäiväkoteja ei ole tarkoitettu normaaleille lapsille ja ympäristön malli niissä todennäköisesti vain pahentaisi normaalin lapsen käytösongelmia.

mutta eihän tuo ap:n lapsi sovellu tavalliseen päiväkotiryhmään. Hän ei tottele. Hän karkailee. Hän on impulsiivinen. Hän suuttuu hoitajille. On (muka) sosiaalisesti lahjakas mutta on vain pari kaveria ja muiden kanssa ei tule toimeen. Häiritsee lepohetkeä. Ei kykene toimimaan ryhmässä ja ryhmän säännöillä mikä on yksi tärkeimmistä asioista oppia päivähoidossa. Päiväkoti-ikäiset ovat hyvin tarkkoja siitä että sääntöjä noudatetaan, he pohjimmiltaan rakastavat järjestystä. Ap:n lapsi haluaa aiheuttaa kaaosta. Hän häiritsee muiden päivää ja vaikeuttaa muiden lasten oikeutta saada hyvää varhaiskasvatusta koska aika menee ap:n lapsen vahtimiseen. Mitä jos se kullanmuru sitten jonain päivänä karkaa ja painelee auton alle tai eksyy tai joku kidnappaa hänet? Jotain häiriöitähän hänellä on mutta päiväkoti-ikäiselle ei yleensä diagnooseja lätkäistä. Vielä sekin päivä koittaa. Olen itse koulumaailmassa työskennelleenä nähnyt juuri näitä "ongelmattomia" lapsia joiden on saatava olla muiden mukana tavallisessa luokassa ja se opetuksen häirintä on jatkuvaa, toiset oppilaat valittavat ko. oppilaan käytöksestä ja siitä etteivät pysty keskittymään - ja lopulta tuokin lapsi siirrettiin pois paitsi koulusta, myös kotoa koska ongelmat vaan pahenivat. Tässä vaiheessa ap:n lasta saattaisi vielä auttaa jokin erityisryhmä, pienryhmä tms., selkeästikään hän ei sovellu nykyiseen ryhmään.

Korjataan nyt tämäkin: lapsella on kaksi oikein hyvää kaveria, melkein kaikkien kanssa tulee toimeen, leikkii yhdessä jne. Ainoa poikkeus ovat pari isompaa poikaa, jotka ovat kiusanneet ja joita lapsemme karttelee. Ap

Lapsi käyttäyttyy noin sekä kotona että päiväkodissa, eikä psykologisissa testeissä löytynyt tälle mitään syytä?? Ei minkäänlaista selitystä tai arviota esim. sille, miksi lapsi järjestelmällisesti uhmaa annettuja ohjeita, eikä osaa toimia sosiaalisissa tilanteissa (jollainen koko päivähoitopäivä on!) ikäiselleen sopivalla tavalla.

Tulee vain mieleen, että silloin kannattaa testata lisää. Oli apu sitten mitä tahansa, mutta jos tuollaisen käytöksen "normalisoimiseksi" ei tarjota mitään apuja, ei terveydenhuolto ole tehnyt sitä mitä voi.

Unohtakaa jo se diagnoosi: ei sen puuttuminen tarkoita, etteikö erityistarvetta olisi. Joko valehtelet jossain kohtaa noista "puhtaista papereista" kertoessasi tai sitten asiaa on selvitetty ja/tai selitetty teille liian pintapuolisesti.

Itse veikkaisin isoksi ongelmaksi äitiä (tai molempia vanhempia). Kuvaillaan lapsen häiriökäytöstä sanalla "aktiivinen" ja sen päälle vielä kehutaan lasta sosiaalisesti taitavaksi, vaikka käytös osoittaa jotain ihan muuta.

Valitettavasti liian usein lapsi jää ilman tarvitsemaansa apua, koska vanhemmat eivät edes alkeellisella tasolla pysty myöntämään lastensa ongelmia.

Rikossovittelussa ainakin näitä ihmetteleviä vanhempia riittää. Ja paperit kertovat, että tukea on yritetty tarjota varhaiskasvatuksesta saakka, mutta vanhemmat ovat siitä järjestelmällisesti kieltäytyneet.

Tuo loppu ei nyt ollut mikään ennustus, mitä tulee käymään. Asiat voivat tasoittua myös itsestään. Valitettavan usein ongelma on kuitenkin se liian myöhäinen herääminen.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikista kommenteista mutta kukaan ei nyt tunnu ymmärtävän mistä tässä kaikessa on kyse. Eli väännetään rautalangasta tämä vielä kerran:

Lapsemme vaihtoi yksityisestä hoitopaikasta kunnalliseen päiväkotiin vuoden alussa itsestään riippumattomista syistä. Tässä päivähoitopaikassa kaikki sujui hyvin.

Neuvolasta oli jo aikaisemmin ohjattu lisätutkimuksiin (neurologia, psykologia) vanhempien pyynnöstä, koska lapsi on uhmakas ja omapäinen. Tutkimuksissa kaikki oli hyvin, lapsi on motorisesti ja kognitiivisesti ikäistään kehittyneempi, keskittymiskyky on hyvä jne jne. Syytä ei kontrolliin, koulukypsyyden arviointi normaalisti jne jne.

Jatkettiin jo aloitettua perheneuvolassa käyntiä.

Kerroin uudessa päiväkodissa, että käymme perheterapiassa. Kerroin myös neuropsykologisista tutkimuksista ja että kaikki on ok. Hyvin pien kuitenkin henkilökunta alkoi kysellä asiasta että eikö tosiaan ole diagnostisoitu sitä tai tätä, pitäisikö vielä tutkituttaa lisää. (Tästä syystä kysyin vaihtavatko päivähoito, neuvola ja terkkari tietoja.) Kerroin, että neuvolasta ei enää kirjoiteta lähetteitä, tätä ensimmäistäkin saimme todella vaatimalla vaatia.

Seuraavaksi henkilökunta alkoi puhua, että meidän pitäisi hakea lapselle paikkaa erityispäivähoidosta. Selvitin asiaa ja minulle sanottiin että turha toivo ellei diagnostisoitu. Samoin kuulemma erikoispäivähoidon ryhmät eivät tuskin sopisi lapsellemme, koska hänellä ei ole neuropsykologisia tai fysiologisia erityistarpeita. Tein kuitenkin hakemuksen avustajasta nykyiseen päiväkotiin vuodeksi, mikä kesäkuussa sitten hylättiin samoilla perusteilla (ei todettua erityistuen tarvetta tai sinne päin).

Samaan aikaan päiväkodissa jatkettiin hiostamista: lapsi ei kuulu tänne, hakekaa erityispäivähoitoon, viekää lapsi lääkäriin. Annoimme periksi ja koska terveyskeskus kieltäytyi kirjoittamasta erikoissairaanhoidon lähetettä, menimme yksityiselle, mistä saatiin lastenlääkärin, neuropsykologian ja lastenpsykiatrian lausunnot, kaikilta puhtaat paperit.

Kerroin tästä päiväkodissa kesäloman jälkeen mutta siellä edelleen lähes päivittäin muistutetaan että lapsenne ei kuulu tänne vaan erityispäivähoidon piiriin, menkää sinne.

Päiväkodista ei tietääkseni olla oltu missään yhteydessä elto:on tai erityispäivähoidon yksikköihin.

Koemme että meitä painostetaan ottamaan hankala lapsemme pois omasta päiväkodistaan, mikä ei tietenkään ole asiallista.

Tärkein kysymys onkin : Miten saamme tämän painostuksen loppumaan? Ap

yksi asia: koska edellinen päiväkoti oli yksityinen, he eivät todellakaan kovin helposti toivo lapsia POIS sieltä koska raha. Eli käytännössä lapsi on saattanut oirehtia jo siellä ja aiheuttaa hankaluuksia mutta niistä ei ole teille puhuttu koska raha. Sen perusteella mitä lapsesta kerrot, on todella hankala kuvitella miten hän ylipäätänsä pärjää päivät päivähoidossa kun iso, normikokoinen ryhmä on hänelle aivan selkeästi stressaava ympäristö ja peruskieltojenkin noudattaminen on hänelle ylivoimaista. Luulisi että olisit jo huolestunut siitä mahdollisuudesta että lapsi tosiaan onnistuu karkaamaan. Mutta ei. Olet huolestuneempi siitä että lapsi leimataan. Tänä päivänä ei leimata sen takia että saa jotain erityisapua. Teidän oma egonne tässä nyt on suurin este. Vaihtakaa sitten toiseen tavalliseen päiväkotiin jos painostus jatkuu ja katsokaa miten sujuu. Et tainnut mainita minkäikäinen lapsi on kyseessä. Sekin olisi oleellinen tieto tässä. 3-vuotiaan ja 5-vuotiaan välillä on jo aika iso ero.

Vierailija kirjoitti:

tai oliko lastenpsykiatrian tai neuron lausunnoissa jotain ohjeita lapsen tukemiseksi? Nämä ohjeet kopioitte päiväkodille.

Ainoana oli maininta, että jatketaan perheneuvolassa. Neuvollakontrollit normaalisti samoin koulukypsyys ym. Päivähoito ei tässä vaiheessa ollut edes esillä.

Yksityisen puolen lausunnoissa todettiin vaan ettei erityistarpeita, koska silloin sitä nimenomaan kysyimme. Ap

Miten ap:n lapsi voi saada paikan erityisryhmästä, kun ei voi saada henk.koht.avustajaa tavalliseen ryhmään?

Kyllä erityishoitoa varten pitää olla aika vahvat puollot, eikä tässä nyt ilmeisesti muut tahot asiaa puolla, kuin lapsen nykyisen pk-ryhmän hoitajat.

Miksei elto ole käynyt arvioimassa lapsen tilannetta ja toimimista pk-ympäristössä?

Minun korvaan kuulostaisi siltä, että lapsen käytöstä saataisiin hillittyä paljon sillä omalla avustajalla.

Entä miten lapsi toimi edellisessä päiväkodissaan, siinä yksityisessä? Minkälaista palautetta saitte sieltä?

Ap kertoi heti uuden pk:n aloituksessa tilanteesta esim. perheneuvolaan liittyen. Leimautuiko lapsi hankalaksi jo heti alussa? Minkälaisina ap kokee lapsensa hoitajat?

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan vielä, ennenkuin lähden töihin, että ongelman ydin on tässä se, että meidän lapsellemme EI OLE TARJOTTU sitä erityislastenhuollon paikkaa. Ja koska lapsella ei ole diagnoosia mistään neuropsykologisesta tai muusta poikkeavuudesta, hän ei voi sellaista paikkaa saadakaan. Olemme hakeneet avustajaa vuodeksi kunnalta mutta hakemus tyrmättiin samalla perusteella. Integroituun päivähoitoon olemme myös suostuneet, mutta sinne pääsee samoin vain jos on osoittaa mustaa valkealla jostain erityisyydestä.

Päiväkodin henkilökunta ei ole tehnyt mitään ilmoituksia tms erityispäivähoitoon siirtymisestä. He vaan jatkuvasti vaativat meitä hakemaan lapselle paikkaa erityispäivähoidosta (ei avustajaa tai integroitua paikkaa). Paikan hakeminen käytännössä siis tarkoittaa lähetteen pyytämistä uudelleen samoihin tutkimuksiin, jotka viime keväänä tehtiin kahteen kertaan

ilman mitään löydöksiä poikkeavuuksista.

Edellisessä päiväkodissa ei ongelmia ollut, vaikka lapsi oli ihan sama ja käytöksensä myös. Ap

Nyt mä ymmärrään mikä tässä ap:n tarinassa mättää. Se on tuo otsikko ja sitten tämä muu sepostus.  Eli otsikosta saa kuvan että ap ei haluaisi itse laittaa lastaan erityisryhmään mutta näistä muista sepostuksista taas saa sen kuvaan että vaikka vanhemmat haluaisivat erityisryhmään niin lapsi ei sitä paikkaa saa koska on tähän asti saanut terveen paperit.

Silti siis joku tässä mättää ja voisin taas lyödä vetoa vaikka 500€ että tämä on provo ja asiat eivät ole ihan näin miten ap ne esittää tai ap:tä ja lasta ei edes ole vaan tässä taas yritetään mollata jotain vanhempaa tyyliin "eikö erityisryhmä kelpaa" . En ihmettelisi vaikka koko ap:n takana olisi joku kettuuntunut lto.

Vaadit ap sen elton konsultaation lapsestasi, ennen kuin teette mitään päätöksiä erityispäivähoidon hakemisesta tai hakematta jättämisestä. Elto on puolueeton ja tietää parhaiten minkälaisista tukitoimista teidän lapsenne hyötyisi.

Onko lapsi nyt kahden lapsen paikalla vai miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en laittaisi lastani mihinkään erityishoitojuttuihin ilman asiantuntijan suositusta ja tutkimuksia.Päivähoidon henkilökunta voi suosittaa moista ihan vain siksi,että lapsi teettää vähän enempi työtä ja henkilöstöresurssit on tiukalla.Hakeutuisin lapseni kanssa neuvolan kautta neuropsykologisiin tutkimuksiin (siis lapsen) ja tekisin päätöksen ASIANTUNTIJOIDEN suositusten perusteella.Päiväkodin henkilökunta ei ole asiantuntija siinä,onko kyseessä erityislapsi vai ei.Aina myöskin pitäisin ensisijaisesti oman lapseni puolia.Se on äidin tehtävä.

Tossa sun jutussas mättää suuresti se, että kyllä lasta on täytynyt käynyt kattomassa elto ja muut, jos on aletaan tarjotaan erityistoimenpiteitä. Ja kyseiset ihmiset ovat kyllä ammattiinsa opiskelleet ja alansa osaajia.

Siis luuleeko joku oikeasti, että näinä säästönaikoina, noita kalliita hoitotoimenpiteitä noin vaan määrätään? Kyllä on hoitajilla jo aito huoli lapsen kehityksen puolesta jos niitä ollaan onnistuttu tarjoamaan.

Ap, nyt pää pois perseestä. Ota tuet vastaan, niistä ei ole mitään haittaa! Jos todella käy niin, ettei niille ole tarvetta, ne puretaan hyvin nopeasti.

Vaikka minun mielestäni ap:n sepostus on vähän outoa ja ristiriitaistakin minusta monet vastaukset kuitenkin ovat sen laatuisia että tuntuu että hänen tarinoita ei ole kunnolla lukettu. Hänhän sanoo että mistään ei ole tullut mitään virallsia suosituksia erityisryhmästä tai tuen tarpeesta muuta kun päiväkodilta. En muista oliko Eltot olleet mukana vai ei. Joka tapauksessa hyvin outo koko juttu koska en oikein ymmärrä mikä tuossa on nyt se pääongelma. Ai niin, päiväkodi painostaa jatkuvasti hakemaan erityisryhmää? MIksi ap ei hae? Hänen mukaan koska sitä ei voi saada koska tutkimuksista on puhtaat paperit? Menikö näin? En ymmärrä. Jos näin on niin eihän se sitten ole ap:n vika jos lapsi ei pääse erityisryhmään?

AP:n aloitusviesti: "

Päiväkodin ehdotus on lapsen siirtyminen erityispäivähoitoon. Vanhemmat vastustavat, koska päiväkoti olisi kaukana ja lapsi leimautuisi.

Kokemuksia erityispäivähoidosta? Joutuuko sieltä esim suoraan erityisluokalle kouluun?

Lapsella ei diagnostisoitu mitään fysiologisia tai neurologisia poikkeavuuksia.

Voivatko esim neuvola, perheneuvola ja päiväkoti jakaa keskenään tietoja tai olla yhteydessä?

Jos vanhemmat kieltäytyvät, voidaanko lapsi väkisin siirtää erityispäivähoitoon?"

eli paikkaa ei ole tarjottu eikä diagnoosia ole mutta ap kysyy voivatko vanhemmat kieltäytyä vai siirretäänkö lapsi väkisin. MISTÄ tarkaan ottaen vanhemmat ovat tässä tapauksessa kieltäytymässä? Jos sitä paikkaa ei edes saa? Ristiriitaista.

Meillä oli lapsen päiväkotiryhmässä aikoinaan vastaavanlainen "aktiivinen" tapaus, joka tykkäsi "ottaa kontaktia ja painia". Huoh! Lapsi siis taklasi muita päin seiniä, puri ja potki, ei pystynyt keskittymään annettuihin tehtäviin vaan heitteli kynäpurkit pitkin lattioita, uhmasi aikuisia ja jyräsi lapset mennen tullen. Äidin mielestä lapsi oli vaan aktiivinen ja reipas tyyppi!! Paapatti muille äideille, kuinka laiskoja ja saamattomia hoitajat ovat, kun antavat lapsen noin riehua (kun eihän se koskaan kotona jne) ja kuinka väärin on, kun heille on tarjottu apua, vaikka lapsi on normaali.

Tällä hetkellä nuo lapset ovat kuudennella luokalla. Tuo aktiivinen poika on vihdoin saatu eritysopetukseen, mutta hitusen liian myöhään. Koulunkäynti ei sujunut enää ollenkaan, piti puukkoa koulukaverin kurkulla, käyttää sekä tupakkaa että alkoholia. Äidin mielestä poika on edelleen väärinymmärretty ja kaikki on opettajien vika. Toinen huoh!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en laittaisi lastani mihinkään erityishoitojuttuihin ilman asiantuntijan suositusta ja tutkimuksia.Päivähoidon henkilökunta voi suosittaa moista ihan vain siksi,että lapsi teettää vähän enempi työtä ja henkilöstöresurssit on tiukalla.Hakeutuisin lapseni kanssa neuvolan kautta neuropsykologisiin tutkimuksiin (siis lapsen) ja tekisin päätöksen ASIANTUNTIJOIDEN suositusten perusteella.Päiväkodin henkilökunta ei ole asiantuntija siinä,onko kyseessä erityislapsi vai ei.Aina myöskin pitäisin ensisijaisesti oman lapseni puolia.Se on äidin tehtävä.

Tossa sun jutussas mättää suuresti se, että kyllä lasta on täytynyt käynyt kattomassa elto ja muut, jos on aletaan tarjotaan erityistoimenpiteitä. Ja kyseiset ihmiset ovat kyllä ammattiinsa opiskelleet ja alansa osaajia.

Siis luuleeko joku oikeasti, että näinä säästönaikoina, noita kalliita hoitotoimenpiteitä noin vaan määrätään? Kyllä on hoitajilla jo aito huoli lapsen kehityksen puolesta jos niitä ollaan onnistuttu tarjoamaan.

Ap, nyt pää pois perseestä. Ota tuet vastaan, niistä ei ole mitään haittaa! Jos todella käy niin, ettei niille ole tarvetta, ne puretaan hyvin nopeasti.

Vaikka minun mielestäni ap:n sepostus on vähän outoa ja ristiriitaistakin minusta monet vastaukset kuitenkin ovat sen laatuisia että tuntuu että hänen tarinoita ei ole kunnolla lukettu. Hänhän sanoo että mistään ei ole tullut mitään virallsia suosituksia erityisryhmästä tai tuen tarpeesta muuta kun päiväkodilta. En muista oliko Eltot olleet mukana vai ei. Joka tapauksessa hyvin outo koko juttu koska en oikein ymmärrä mikä tuossa on nyt se pääongelma. Ai niin, päiväkodi painostaa jatkuvasti hakemaan erityisryhmää? MIksi ap ei hae? Hänen mukaan koska sitä ei voi saada koska tutkimuksista on puhtaat paperit? Menikö näin? En ymmärrä. Jos näin on niin eihän se sitten ole ap:n vika jos lapsi ei pääse erityisryhmään?

AP:n aloitusviesti: "

Päiväkodin ehdotus on lapsen siirtyminen erityispäivähoitoon. Vanhemmat vastustavat, koska päiväkoti olisi kaukana ja lapsi leimautuisi.

Kokemuksia erityispäivähoidosta? Joutuuko sieltä esim suoraan erityisluokalle kouluun?

Lapsella ei diagnostisoitu mitään fysiologisia tai neurologisia poikkeavuuksia.

Voivatko esim neuvola, perheneuvola ja päiväkoti jakaa keskenään tietoja tai olla yhteydessä?

Jos vanhemmat kieltäytyvät, voidaanko lapsi väkisin siirtää erityispäivähoitoon?"

eli paikkaa ei ole tarjottu eikä diagnoosia ole mutta ap kysyy voivatko vanhemmat kieltäytyä vai siirretäänkö lapsi väkisin. MISTÄ tarkaan ottaen vanhemmat ovat tässä tapauksessa kieltäytymässä? Jos sitä paikkaa ei edes saa? Ristiriitaista.

Just näin sekavaa ja ristiriitaista. Veikkaan edelleen provoa. Joku haluaa taas uskotella että joku vanhempi ei halua lastaan erityisryhmään vaikka tarvetta olisi. Ap: olisi pitänyt olla tarkempi jotta ei olisi paljastunut. Välillä kysellään "voidaanko lapsi siirtää väkisin" ja välillä itketään että "paikaa ei tarjota" Just joo. Pistän likoon 500€ että kyseessä on joku kettuuntunut lto tai päiväkodin johtaja jonka päivän huvitus on saada mahdollisimman paljon kommentteja ja negatiivisia sellaisia tälle kuvitellulle äidille "joka ei ota tarjottua apua vastaan, ei ymmärrä että lapsella on ongelmia ja mitä vielä"  Kuule ap yleensähän näissä asioissa merkitsee eniten kaikkien kolmen näkemys ja kokemus tilanteesta eli vanhempien, päivähoidon ja terveydenhuollon. Joistain vastauksista täällä saa sellaisen kuvan että päiväkodin henkilöstöt voivat leikkiä keittiöpsykologia ja heidän "diagnoosinsa" lapsesta olisis paljon painavampi kun terveydenhuollon henkilöstön tekemä. (silloin kun tutkimuksia on tehty jo laajasti) Nyt kannttaa hieman laskeutua sieltä tornista. Mutta mitä tässä turhaan turistaan. En usko tarinaan myöskään siksi että jos lapsi todella on oireillut niinkin selvästi kun tässä on annettu ymmärtää on täysin mahdotona että neuvolan tai psykologin puolesta ei olisi huolestuttu tai olisi edes ehdotettu jotain tukea.

Vierailija kirjoitti:

Tärkein kysymys onkin : Miten saamme tämän painostuksen loppumaan? Ap[/

Eli perusteellisesti tutkittu lapsi: mitään erityisvaikeutta, ei Psy/Nepsy/Fon ongelmaa ole todettu. Tutkimukset vielä useampaan kertaan tehty. Terve lapsi. Ei erityisen tuen tarvetta. Mutta omapäinen ja uhmakas ja siksi päiväkodille haastava. Päiväkodilta tosi epäammatillista toimintaa, ilmeisesti kun on tutkittu, niin ovat leimanneet erityisen tuen tarpeessa olevaksi, vaikka sellaista ei ole. Jos näin on niin toi on törkeetä sun kiusaamista ja myös lapselle haitallista. Mutta suomalaisessa SOS-opetustoimessa niin tavallista: haastava asiakas, josta halutaan päästä eroon! Ota yhteys päiväkodin johtajaan ja edelleen koko kaupungin/kunnan päivähoidon johtajaan. Varmaan heidänkin intressi varata erityispaikat niille, jotka oikeesti niitä tarvitsee.

Saattaa olla lastenhoitaja-lähihoitajilla kyse myös ammattitaidon ja tiedon puutteesta, voi olla virhetulkintoja. Pyydä tutkimukset tehneeltä psykologilta/lastenneurologilta lausunto päivähoidolle, jossa lyhyt kuvaus tutkimuslöydöksistä ja kommentti siitä, että erityisen tuen tai erityisryhmän tarvetta ei ole, vaan lapselle riittää tavallinen päiväkoti ja ryhmä. Ja ihan rautalangasta. Kun on lääkärinlausuntona paperilla, niin menee päivähoidon työntekijöille jakeluun.

Se tietysti ihmetyttää, että jos mitään ei todettu ja saitte " terveen paperit", niin miksi et halua neuvolan ym olevan yhteydessä päivähoitoon. Se, että lapsi oireilee, mutta vanhempi kieltää tiedonkulun, saattaa herättää huolta siitä, että häikkää ja tuen tarvetta on, mutta vanhemmalle liian kipeä asia myöntää, vanhempi kieltää, ja lapsi ei saa sitä tukea, johon on oikeutettu. Teidän kohdalla ei varmaan näin ole. Mutta tällaistakin on ja oman lapsen erityisvaikeudet on kyllä monille meistä vaikea asia hyväksyä ja defenssiksi murheesta vanhempi ottaakin sitten ihan jonkun muun asian, vaikka rettelöinnin päivähoidon henkilökunnan kanssa.

Haastavaa käytöstä on erityislastentarhanopettajalla hyvä ammattitaito lähestyä ja ymmärtää ja se on aina lapsen etu ja monesti ongelmien ratkaisukin, oli dg mikä tahansa, vaikka diagnoosia ei olisikaan.

ohis mutta onko ap jossain sanonut että olisi nimenomaan kieltänyt neuvolan ja päiväkodin yhteydenpidon? Selostuksista saa kuvan että tietoja on vaihdettu puolin ja toisin?

Vastaus kysyjälle: jos vanhemmat kieltäytyvät avusta, joka on lapsen edunmukainen, voidaan vanhemmat "suostutella" hakeutumaan avun piiriin lastensuojelun avustuksella.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan vielä, ennenkuin lähden töihin, että ongelman ydin on tässä se, että meidän lapsellemme EI OLE TARJOTTU sitä erityislastenhuollon paikkaa. Ja koska lapsella ei ole diagnoosia mistään neuropsykologisesta tai muusta poikkeavuudesta, hän ei voi sellaista paikkaa saadakaan. Olemme hakeneet avustajaa vuodeksi kunnalta mutta hakemus tyrmättiin samalla perusteella. Integroituun päivähoitoon olemme myös suostuneet, mutta sinne pääsee samoin vain jos on osoittaa mustaa valkealla jostain erityisyydestä.

Päiväkodin henkilökunta ei ole tehnyt mitään ilmoituksia tms erityispäivähoitoon siirtymisestä. He vaan jatkuvasti vaativat meitä hakemaan lapselle paikkaa erityispäivähoidosta (ei avustajaa tai integroitua paikkaa). Paikan hakeminen käytännössä siis tarkoittaa lähetteen pyytämistä uudelleen samoihin tutkimuksiin, jotka viime keväänä tehtiin kahteen kertaan

ilman mitään löydöksiä poikkeavuuksista.

Edellisessä päiväkodissa ei ongelmia ollut, vaikka lapsi oli ihan sama ja käytöksensä myös. Ap

Ja tässä ap:n aloitusviesti (jokin koko jutussa ei vain nyt stemmaa):

"Päiväkodin ehdotus on lapsen siirtyminen erityispäivähoitoon. Vanhemmat vastustavat, koska päiväkoti olisi kaukana ja lapsi leimautuisi.

Kokemuksia erityispäivähoidosta? Joutuuko sieltä esim suoraan erityisluokalle kouluun?

Lapsella ei diagnostisoitu mitään fysiologisia tai neurologisia poikkeavuuksia.

Voivatko esim neuvola, perheneuvola ja päiväkoti jakaa keskenään tietoja tai olla yhteydessä?

Jos vanhemmat kieltäytyvät, voidaanko lapsi väkisin siirtää erityispäivähoitoon?"

Olen itse lastenhoitaja sekä erityislapsen huoltaja. Tiedän paljon lapsia joilla ei ole mitään selkeää diagnoosia mutta erottuvat ryhmästä selvästi "erityislapsiksi". Oma lapsemme sai ekalla luokalla diagnoosin adhd. Ja jo päiväkodista asti ongelmat ja häiriökäyttäytyminen oli nähtävissä mutta tietenkään niin pientä ei voitu vielä diagnosoida. Lapsemme kuulostaa paljon sinun lapseltasi. Oli agressiivisuutta, uhmakkuutta, häirintää päivälevolla, aamupiirissä, ruokailussa ym. Ja voin tosiaan sanoa että siinä se lapsi vasta leimaantuikin. Todistin sitä itse joka aamu hoitoon viedessä kun toiset lapset huusi: ***** tulee juoskaa karkuun. Ja se tietenkin ruokki entisestään huonoa käytöstä. Hoitajien asenne lasta kohtaan oli myös negatiivinen. Tilanne parani hetkeksi kun lapsi siirtyi eskariin eikä kukaan kohdistanut häneen ennakkoluuloja. Valitettavasti ongelmat alkoivat taas kouluiässä mutta sitten saimmekin lapsen tutkimuksiin, diagnoosin ja lääkityksen. Olisi ollut mahtavaa saada päiväkotiaikana paikka erityislastenryhmään. Lapselle teki vain ja ainostaa huonoa olla päiväkodissa jossa muut lapset ja hoitajat eivät hänestä pitäneet.