Lapsi halutaan laittaa erityispäivähoitoon - voivatko vanhemmat vaikuttaa ettei näin kävisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin minun kotikunnassani, jossa myös työskentelen, tehostettu tuki (esim. kielenkehityksen häiriön, oppimisvaikeuksien, käytöshäiriön vuoksi) voi tarkoittaa parhaimmillaan pienennettyä ryhmää, jossa on 15 lasta (tässä tarkoitan 3-5-vuotiaita). Ryhmässä on myös "koulutustason nosto" eli kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja, kun "tavallisessa" ryhmässä on yksi opettaja ja kaksi hoitajaa. Lisäksi tiedän pienennetyn ryhmän, johon yksi lapsi on saanut henkilökohtaisen avustajan erittäin vaikean käytöshäiriön vuoksi. Tämä lapsi on määritelty erityisen tuen lapseksi. Henkilökohtainen avustaja voidaan myöntää lapselle myös vaikean liikuntavamman (esim. pyörätuolia käyttävä) vuoksi, koska usein liikunnallinen vamma vaikeuttaa lapsen arjessa selviämistä päiväkodissa.

Lievempi tuki voi olla tavalliseen ryhmään joillekin tehostetun tuen lapsille yhteiseksi määrätty ryhmäavustaja. Usein tehostettu tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsella on tehostetun tuen paperit ja häntä seurataan erityisesti / hän työllistää kasvattajia erityisesti, mutta hän on tavallisessa 21 lapsen ryhmässä, jossa on 1 opettaja ja 2 hoitajaa eikä lapsella ole mitään lisäresurssia. Silloin tehostettu tuki on pelkkää sanahelinää ja paperin kahinaa. Erityispäiväkoteja ei juurikaan enää ole. Erityishoitoa, erityiskouluja ja myös integroituja ryhmiä on ajettu rankalla kädellä alas viimeisten 20-25 vuoden aikana.

Kaikissa 3-5 vuotiaiden ryhmässä on kaksi opettajaa ja yksi hoitaja. Tai ainakin pitäisi olla. Mitään erityisryhmiä ei juurikaan enää ole.

Niin missä kunnassa tämä toteutuu / pitäisi toteutua kaikissa ryhmissä? Itse olen tehnyt töitä kahdessa Suomen suurimmassa kaupungissa eikä ole kummassakaan mikään standardi. Toinen näistä aloitti jo 5-10 vuotta sitten tämän toteuttamisen, mutta kyllä melko pian palattiin kahden hoitajan ja yhden opettajan normaaliryhmiin, koska opettaja on ryhmässä niin kallis työntekijä. Se lienee ollut merkittävin syy.

Olen ollut töissä mm Helsingissä ja Oulussa ja myös oma lapseni ollut päiväkodeissa. Jokaisessa on ollut yli 3-vuotiailla kaksi opea ja yksi hoitaja. Ei lto:n palkka paljon kummoisempi ole kuin lh:n, joten siitä ei ainakaan ole kiinni. Pienten ryhmissä on kaksi hoitajaa ja yksi lto yleensä.

Kun päiväkotiryhmässä on 21 lasta ja parhaimmillaan päivästä 3 aikuista ja suuren osan aikaa päivästä vain 2 aikuista, hyvin hankalasti käyttäytyvän lapsen vahtimiseen ja ohjaamiseen oikeaan toimintaan henkilökohtaisesti kädestä pitäen ei vaan riitä henkilökunnan silmät ja kädet, vaikka taitoa olisikin. Aikuinen ei voi kävellä koko aikaa yhden tietyn lapsen perässä ja vahtia jokaista hetkeä, ettei hän pääse impulsiivisuudessaan satuttamaan muita, siirtyy vessaan, pukemaan yms. ilman päivittäisiä kiukkukohtauksia, puremisia, raapimisia tai karkuunryntäilyjä. Jos perusasiat eivät lapselta onnistu, silloin lapsi tarvitsee yksilöllisempää hoivaa, mikä mahdollistuu integroidussa ryhmässä, missä aikuisia on enemmän. Monet sellaiset lapset, joiden on vaikea ohjata toimintaansa tai tunteitaan suuressa, stressaavassa lapsiryhmässä, hyötyvät pienen ryhmän rauhallisuudesta ja vähemmistä ihmiskontakteista - tällainen ympäristö tukee lapsen omantoiminnan ohjausta ja jäsentynyttä toimintaa, siis kuntouttaa. Suuressa ryhmässä tällaisen lapsen kehitys vaarantuu. Siirroissa ajatellaan lapsen etua, millaisessa ympäristössä lapsen on mahdollista oppia ja missä hänen stressijärjestelmänsä ei aktivoidu liiallisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin minun kotikunnassani, jossa myös työskentelen, tehostettu tuki (esim. kielenkehityksen häiriön, oppimisvaikeuksien, käytöshäiriön vuoksi) voi tarkoittaa parhaimmillaan pienennettyä ryhmää, jossa on 15 lasta (tässä tarkoitan 3-5-vuotiaita). Ryhmässä on myös "koulutustason nosto" eli kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja, kun "tavallisessa" ryhmässä on yksi opettaja ja kaksi hoitajaa. Lisäksi tiedän pienennetyn ryhmän, johon yksi lapsi on saanut henkilökohtaisen avustajan erittäin vaikean käytöshäiriön vuoksi. Tämä lapsi on määritelty erityisen tuen lapseksi. Henkilökohtainen avustaja voidaan myöntää lapselle myös vaikean liikuntavamman (esim. pyörätuolia käyttävä) vuoksi, koska usein liikunnallinen vamma vaikeuttaa lapsen arjessa selviämistä päiväkodissa.

Lievempi tuki voi olla tavalliseen ryhmään joillekin tehostetun tuen lapsille yhteiseksi määrätty ryhmäavustaja. Usein tehostettu tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsella on tehostetun tuen paperit ja häntä seurataan erityisesti / hän työllistää kasvattajia erityisesti, mutta hän on tavallisessa 21 lapsen ryhmässä, jossa on 1 opettaja ja 2 hoitajaa eikä lapsella ole mitään lisäresurssia. Silloin tehostettu tuki on pelkkää sanahelinää ja paperin kahinaa. Erityispäiväkoteja ei juurikaan enää ole. Erityishoitoa, erityiskouluja ja myös integroituja ryhmiä on ajettu rankalla kädellä alas viimeisten 20-25 vuoden aikana.

Kaikissa 3-5 vuotiaiden ryhmässä on kaksi opettajaa ja yksi hoitaja. Tai ainakin pitäisi olla. Mitään erityisryhmiä ei juurikaan enää ole.

Niin missä kunnassa tämä toteutuu / pitäisi toteutua kaikissa ryhmissä? Itse olen tehnyt töitä kahdessa Suomen suurimmassa kaupungissa eikä ole kummassakaan mikään standardi. Toinen näistä aloitti jo 5-10 vuotta sitten tämän toteuttamisen, mutta kyllä melko pian palattiin kahden hoitajan ja yhden opettajan normaaliryhmiin, koska opettaja on ryhmässä niin kallis työntekijä. Se lienee ollut merkittävin syy.

Olen ollut töissä mm Helsingissä ja Oulussa ja myös oma lapseni ollut päiväkodeissa. Jokaisessa on ollut yli 3-vuotiailla kaksi opea ja yksi hoitaja. Ei lto:n palkka paljon kummoisempi ole kuin lh:n, joten siitä ei ainakaan ole kiinni. Pienten ryhmissä on kaksi hoitajaa ja yksi lto yleensä.

Jatkoa: Katsopa kaupienkin sivuilta päiväkotien henkilökuntaa. Huomat minkä verran opeja ja hoitajia missäkin ryhmässä on.

Lto:n palkka on sen verran parempi, että sitäkin säästökohdetta kunnat kyllä käyttävät hyväksi jos vain voivat ja kehtaavat. Integroiduissa ryhmissä hoito on paljon kalliimpaa kuin tavallisissa, joten paikat ovat kyllä kiven alla. Ja nimenomaan syrjäytymisen riskit näkyvät jo 4-vuotiaana, jos lapsi ei silloin saa apua, avun vaikuttavuus on paljon tehottomampaa myöhemmin, kun lisää vaurioita on päässyt kehittymään. jos apua ylipäätään edes saa. 

Nosto, odotellaan keksiikö ap kiusaajastaan lisää positiivista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin minun kotikunnassani, jossa myös työskentelen, tehostettu tuki (esim. kielenkehityksen häiriön, oppimisvaikeuksien, käytöshäiriön vuoksi) voi tarkoittaa parhaimmillaan pienennettyä ryhmää, jossa on 15 lasta (tässä tarkoitan 3-5-vuotiaita). Ryhmässä on myös "koulutustason nosto" eli kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja, kun "tavallisessa" ryhmässä on yksi opettaja ja kaksi hoitajaa. Lisäksi tiedän pienennetyn ryhmän, johon yksi lapsi on saanut henkilökohtaisen avustajan erittäin vaikean käytöshäiriön vuoksi. Tämä lapsi on määritelty erityisen tuen lapseksi. Henkilökohtainen avustaja voidaan myöntää lapselle myös vaikean liikuntavamman (esim. pyörätuolia käyttävä) vuoksi, koska usein liikunnallinen vamma vaikeuttaa lapsen arjessa selviämistä päiväkodissa.

Lievempi tuki voi olla tavalliseen ryhmään joillekin tehostetun tuen lapsille yhteiseksi määrätty ryhmäavustaja. Usein tehostettu tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsella on tehostetun tuen paperit ja häntä seurataan erityisesti / hän työllistää kasvattajia erityisesti, mutta hän on tavallisessa 21 lapsen ryhmässä, jossa on 1 opettaja ja 2 hoitajaa eikä lapsella ole mitään lisäresurssia. Silloin tehostettu tuki on pelkkää sanahelinää ja paperin kahinaa. Erityispäiväkoteja ei juurikaan enää ole. Erityishoitoa, erityiskouluja ja myös integroituja ryhmiä on ajettu rankalla kädellä alas viimeisten 20-25 vuoden aikana.

Kaikissa 3-5 vuotiaiden ryhmässä on kaksi opettajaa ja yksi hoitaja. Tai ainakin pitäisi olla. Mitään erityisryhmiä ei juurikaan enää ole.

Niin missä kunnassa tämä toteutuu / pitäisi toteutua kaikissa ryhmissä? Itse olen tehnyt töitä kahdessa Suomen suurimmassa kaupungissa eikä ole kummassakaan mikään standardi. Toinen näistä aloitti jo 5-10 vuotta sitten tämän toteuttamisen, mutta kyllä melko pian palattiin kahden hoitajan ja yhden opettajan normaaliryhmiin, koska opettaja on ryhmässä niin kallis työntekijä. Se lienee ollut merkittävin syy.

Olen ollut töissä mm Helsingissä ja Oulussa ja myös oma lapseni ollut päiväkodeissa. Jokaisessa on ollut yli 3-vuotiailla kaksi opea ja yksi hoitaja. Ei lto:n palkka paljon kummoisempi ole kuin lh:n, joten siitä ei ainakaan ole kiinni. Pienten ryhmissä on kaksi hoitajaa ja yksi lto yleensä.

Jatkoa: Katsopa kaupienkin sivuilta päiväkotien henkilökuntaa. Huomat minkä verran opeja ja hoitajia missäkin ryhmässä on.

Palaan vielä tähän lto:n palkkaan tiimin ammatillisen rakenteen perusteena.

Espoossa esimerkiksi lastentarhanopettajan lähtöpalkka on 2379,87 euroa. Lastenhoitajan lähtöpalkka on 2075,17 euroa. Nämä ovat julkista tietoa, löytyy esim. googlettamalla Espoon avoimia työpaikkoja. Lähtöpalkkojen ero on 304,7 euroa.

Esimerkki: Jos päiväkodissa on neljä ryhmää, joista yksi on ns. pienten eli alle 3-vuotiaiden ryhmä, kuvatussa tilanteessa talossa työskentelisi tuolloin 7 lastentarhanopettajaa ja 5 lastenhoitajaa. Tällöin (lähtöpalkkojen mukaan laskettuna) opettajien bruttopalkat olisivat yhteensä 16 659,09 euroa kuukaudessa ja lastenhoitajien palkat 10 375,85 euroa kuukaudessa. Vuositasolla, jos jokaiselle maksetaan täysi palkka 12 kuukaudelta, bruttopalkat olisivat ryhmissä työskentelevän kasvatushenkilökunnan osalta yhteensä 324 419,28 euroa vuodessa.

Jos otetaan yleisen, todellisen tilanteen mukaisesti, talossa on 4 ryhmää, joista jokaisessa työskentelee 1 opettaja ja 2 hoitajaa. Talossa opettajien bruttopalkat (lähtöpalkkojen mukaan) ovat 9519,48 euroa ja lastenhoitajien bruttopalkat 16 601,36 euroa kuukaudessa. Tällöin koko talon kasvatushenkilökunnalle maksettaisiin bruttona 12 kuukaudelta yhteensä 313 450,08 euroa.

Yhdessä 4-ryhmäisessä talossa koulutustason lasku 1 opettajaan ja 2 hoitajaan ryhmittäin toisi siis tällä teoreettisella laskukaavalla vajaan 11 000 euron säästön. Kun sen suuren suomalaisen kaupungin tasolla, joissa päiväkoteja on enemmän kuin sata, säästö / lisäkustannus olisi helposti miljoona tai puolitoista miljoonaa euroa vuodessa.

Sen lisäksi, että opettajalla on lastenhoitajaa korkeammat vuosiansiot, hänen työnkuvansa on erilainen. Opettajalle kuuluu esim. virka- ja työehtosopimuksen mukaan suunniteluaika, joka on 8 prosenttia työajasta. Jos talon jokaisessa ryhmässä on kaksi työntekijää, joiden työhön kuuluu suunnitteluaikaa n. 2,5-3 tuntia viikossa, sitä on erittäin vaikeaa järjestää siten, että ryhmän pyöriminen ei vaarannu. Käytännössä yhdenkin opettajan suunniteluaika on monissa taloissa viikoittain uhattuna, koska hälyttävän usein talojen käytännöt eivät taivu siihen. Laadukas suunnittelu on kuitenkin elinehto sille, että opettaja voi toteuttaa päiväkotiryhmässä ammatillista tehtäväänsä.

Läheskään kaikki kunnat eivät julkaise päiväkotien henkilöstön koulutustaustoja ryhmittäin tai edes päiväkodeittain niin, että niitä voisi kuka tahansa tarkastella esim. internetistä.