Lapsi halutaan laittaa erityispäivähoitoon - voivatko vanhemmat vaikuttaa ettei näin kävisi?

AP minulla oli sama ongelma, kun lapseni oli pieni. Hän on normaali lapsi, mutta tarhassa oli vaatimukset todella korkealla ja tarhassa lasten välinen dynamiikka oli pielessä ja tarhan työntekijät eivät sille tehneet oikein mitään.

Tämä johti lapsellani käytösongelmiin, joita ei ollut silloin, kun välillä oli vuoropäiväkodissa.

Tarhasta painostettiin lähettämään tutkimuksiin useaan kertaan, joskus tuli soitto, että suostunko, että lapseni laitetaan seuraavana vuonna pienryhmään ja muutenkin vihjailtiin erityisryhmään/päiväkotiin siirtämisellä. Lopulta kouluvalmiustestien tulosten mukaan lapsi kuuluu yleisopetukseen. SILTI tarhan työntekijän mielestä minun olisi pitänyt siirtää lapsi erityisopetukseen.

Lapsi meni yleisopetukseen ja on pärjännyt siellä hyvin.

Lastentarhojen työntekijät ovat usein laiskoja ja haluavat päästä eroon "hankalista" lapsista ja sen sijaan, että selvittäisivät sitä, mistä hankala käytös tarhassa johtuu ja puuttuisivat niihin asioihin, ovat valmiita lähettämään ihan normaaleja lapsia erityistarhoihin, joissa heidän kehityksensä luultavasti taantuisi.

On hirveää, että vanhempana joutuu taistelemaan normaalin lapsen oikeudesta normaaliin päiväkotiin, mutta lapsen edun takia se on tehtävä.

Myöhemmin lapseni koulussa luennoi professori, joka puhui "diagnosointivimmasta", kun nykyään ihan normaaleille lapsillekin yritetään saada joku diagnoosi. Ehkä tämä liittyy myös tähän, että normaaleja lapsia yritetään siirtää erityispäiväkoteihin eikä lasten anneta kehittyä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kieltäytyä? Se on lapsen etu.

Nimenomaan. Se erityislapsi myös syö hoitajien resursseja siellä tavallisen päivähoidon puolella ja vaikuttaa niihin muihinkin lapsiin. Erityispäivähoidossa on koulutetut ihmiset juuri erityislasten tarpeita ajatellen. Ei siitä lapsesta "tavallista" tule vaikka kuinka laittaisi muiden tavallisen lasten sekaan. Kärsii vaan jos ei pysy muiden mukana tai häiritsee normaalia päivätoimintaa. Se, ettei ole diagnosoitu mitään, ei tarkoita etteikö lapsella olisi ongelmia. Eivät ne kovin helposti ala siirtelemään lapsia erityispäivähoitoon, ilman syytä.

Erityispäivähoidossa voidaan lasta auttaa niin että hän ehkä selviää tavallisella koululuokalla. Selkeästi jotain ongelmia on havaittu päivähoidossa vaikka vanhempien mielestä ongelmia ei ole.

Tuo koulun erityisluokkajuttu menee juuri toisinpäin kuin mitä ajattelet.

Erityispäiväkodissa lapsi voi saada sitä tukea, jota normipäikyssä ei pystytä antamaan. Sillä tavalla annat lapsellesi mahdollisuuden aloittaa normaaliluokalla koulussa ja sopeutua koulutyöskentelyyn. Ilman erityistä tukea mahdollisuudet ovat aika heikot, ellei nyt ihmeitä satu. Ja niitä harvoin sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Minä en laittaisi lastani mihinkään erityishoitojuttuihin ilman asiantuntijan suositusta ja tutkimuksia.Päivähoidon henkilökunta voi suosittaa moista ihan vain siksi,että lapsi teettää vähän enempi työtä ja henkilöstöresurssit on tiukalla.Hakeutuisin lapseni kanssa neuvolan kautta neuropsykologisiin tutkimuksiin (siis lapsen) ja tekisin päätöksen ASIANTUNTIJOIDEN suositusten perusteella.Päiväkodin henkilökunta ei ole asiantuntija siinä,onko kyseessä erityislapsi vai ei.Aina myöskin pitäisin ensisijaisesti oman lapseni puolia.Se on äidin tehtävä.

päiväkodin henkilökunta on asiantuntija siinä mielessä että he näkevät lapsen toimimisen ryhmässä päivästä toiseen ja se on yksi asia joka vaikuttaa oleellisesti koko ryhmään, niin hoitajiin kuin muihin lapsiin

Ja muuten tämä turhaan erilaisissa testeissä ramppaaminen oli todella stressaavaa minulle vanhempana. Itse tiesin koko ajan, että lapseni on normaali. Jouduin sanomaan lapselleni, että yrittää parhaansa testeissä ja jos ei yritä, hän voi joutua erityiskouluun. Oli pakko sanoa näin, koska lapsi vältteli suuria ponnisteluja ja olisi muuten voinut jättää vaikeampia tehtäviä väliin. Ihan hirveät paineet siis sekä minulle ja lapselle ja aivan turhaan.

Kutsutteko te tätä vanhempien turhaa stressaamista, normaalien lasten pakkotestaamista ym AVUKSI? Ei se ole apua vanhemmille tai lapsille. Apua se on ehkä niille tarhan työntekijöille, joiden ammattitaito ei riitä ja jotka haluavat lähettää hankaliksi kokemansa lapset pois sen sijaan, että puuttuisivat niihin asioihin, jotka tekevät lapsen käytöksestä hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

AP minulla oli sama ongelma, kun lapseni oli pieni. Hän on normaali lapsi, mutta tarhassa oli vaatimukset todella korkealla ja tarhassa lasten välinen dynamiikka oli pielessä ja tarhan työntekijät eivät sille tehneet oikein mitään.

Tämä johti lapsellani käytösongelmiin, joita ei ollut silloin, kun välillä oli vuoropäiväkodissa.

Tarhasta painostettiin lähettämään tutkimuksiin useaan kertaan, joskus tuli soitto, että suostunko, että lapseni laitetaan seuraavana vuonna pienryhmään ja muutenkin vihjailtiin erityisryhmään/päiväkotiin siirtämisellä. Lopulta kouluvalmiustestien tulosten mukaan lapsi kuuluu yleisopetukseen. SILTI tarhan työntekijän mielestä minun olisi pitänyt siirtää lapsi erityisopetukseen.

Lapsi meni yleisopetukseen ja on pärjännyt siellä hyvin.

Lastentarhojen työntekijät ovat usein laiskoja ja haluavat päästä eroon "hankalista" lapsista ja sen sijaan, että selvittäisivät sitä, mistä hankala käytös tarhassa johtuu ja puuttuisivat niihin asioihin, ovat valmiita lähettämään ihan normaaleja lapsia erityistarhoihin, joissa heidän kehityksensä luultavasti taantuisi.

On hirveää, että vanhempana joutuu taistelemaan normaalin lapsen oikeudesta normaaliin päiväkotiin, mutta lapsen edun takia se on tehtävä.

Myöhemmin lapseni koulussa luennoi professori, joka puhui "diagnosointivimmasta", kun nykyään ihan normaaleille lapsillekin yritetään saada joku diagnoosi. Ehkä tämä liittyy myös tähän, että normaaleja lapsia yritetään siirtää erityispäiväkoteihin eikä lasten anneta kehittyä rauhassa.

Sun tilanne ei nyt oikein päde ap:n tapaukseen. Hänen lapsensa oireilee myös ihan samalla lailla kodissa kuin päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kieltäytyä? Se on lapsen etu.

Nimenomaan. Se erityislapsi myös syö hoitajien resursseja siellä tavallisen päivähoidon puolella ja vaikuttaa niihin muihinkin lapsiin.

Se, että tarhan työntekijät ei jaksa jotakin lasta, ei tarkoita, että kyseessä olisi erityislapsi. Lapseni tarhan työntekijät painostivat hakeutumaan lastenneurologiselle osastolle testeihin lääkärin kautta. Yhden käynnin jälkeen lääkäri ilmoitti, että lapsi ei sinne kuulu. Myöhemmät kouluvalmiustestit osoittivat, että lapsi kuuluu yleisopetukseen.

Tarhan viranomaiset haluavat toisinaan päästä hankalaksi kokemastaan lapsesta eroon ja erityistarhaa on paikoin alettu käyttämään väylänä tähän ja painostamaan normaalien mutta haastavien lasten vanhempia testeihin, jotta saataisiin siirrettyä lapsi muualle.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma onkin juuri siinä, että lapsemme ei ole erityislapsi. Ei ole löytynyt mitään poikkeavuuksia. Lapsen kehitys ja kognitiiviset, motoriset ja sosiaaluset taidot ovat tutkimusten perusteelka normaalit. On käyty kaikkialla mitä alle kouluikäisille on tarjolla: perheneuvola, psykologi, lastenlääkäri, neurologi, sekä neuvolan lähetteellä että myös yksityisellä.

Siirrosta erityishoitoon on nyt puhuttu keväästä asti. Ilmeisesti aloitetta ei voida tehdä virallista kautta, koska mitään diagnoosia ei ole, ja siksi vanhempia kehotetaan jatkuvasti itse hakemaan erityispäivähoitopaikkaa. Ap

Miksi sitten ehdotetaan erityishoitoa? Jotain on sattunut? Nyt on ap:llä defenssi tai sitten päiväkodissa ollaan pihalla. En ole koskaan törmännyt tähän, että normien mukaiselle lapselle tarjottaisiin erityishoitopaikkaa, pikemminkin niille paikoille on ollut vaikea päästä.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi itse viihtyy ja kykenee solmimaan kaverisuhteitakin,veikkaan että kyse on lapsen haastavasta temperamentista eli lapsi reagoi herkästi ja voimakkaasti,ei ole helposti rauhoitettavissa,on sinnikäs ja usein huonolla tuulella.Onko aggressiivinen,lyökö,pureeko,potkiiko?Osaako henkilökunta tukea parempaan käytökseen?Älkää antako periksi lapsenne suhteen.Ottakaa kaikki tarjottu tieto harkiten lapsenne parasta.Päätös on lopulta vanhemmilla ja heidän täytyy sen kanssa elää,kuten lapsenkin.Eivät toiset voi ulkopuolelta päättää mikä on kohdallanne paras.Käytä järkeä,kuuntele sydäntäsi.

Juuri tästä on kysymys meidän mielestämme. Lapsi tarvitsee tukea ja läsnäoloa omassa, tutussa ryhmässä. Ongelma vaan on se, että henkilökunnalla ei ole kykyä tai resursseja hoitaa sinänsä aika perinteisiä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen tehtäviä, vaan tällainen hieman haastavampi lapsi halutaan pois silmistä johonkin erityislasten ryhmään, mihin hän ei kuulu.

Otetaan esimerkki: ulkoiltaessa lapset leikkivät hiekkapihalla ja hoitohenkilökunta seisoo katoksen alla ulko-oven edessä. Meidän lapsi haluaa lähteä seikkailemaan ja kiipeää aidan yli suuntana viereinen metsikkö. Saa ehkä kaverinkin mukaan. Tämä on ongelma, joka ratkeaisi sillä, että hoitajat olisivat tekemässä jotain lasten kanssa, aktivoisivat, leikkisivät tms. Mutta tämä ei käy, koska sade, rupattelu, älypuhelin jne. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun tilanne ei nyt oikein päde ap:n tapaukseen. Hänen lapsensa oireilee myös ihan samalla lailla kodissa kuin päiväkodissa.

Kyseessä on kuitenkin kirjoituksesta päätellen normaali mutta hankalasti käyttäytyvä lapsi. Pelkkä hankala käytös ei ole syy siirtää erityispäiväkotiin, jossa lapsen kehitys voi taantua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on mielenkintoista. Onko lapsi sitten todella vilkas, tai uhmakas? Miksi eivät pärjää hänen kanssaan?

Juurikin näin. Lapsi on vilkas (yrittää esim karkailla päiväkodin pihalta), hyvin fyysinen (tykkää leikkiä rajusti, painia yms), impulsiivinen ja uhmakas (tekee oman päänsä mukaan, ei halua totella, vaikka ymmärtääkin käskyt ja kiellot). Sosiaalisesti lahjakkaana saa myös muut lapset helposti mukaansa. Tämä aiheuttaa ymmärrettäviä ongelmia päiväkodissa. Lapsi tykkää olla toisten aktiivisten lasten seurassa, potkia palloa ja leikkiä taisteluja ym. Päiväunista, tai siis puolen tunnin hiljainen hetki, on muodostunut todellinen kynnyskysymys, koska lapsi ei halua maata paikallaan. Ap

ajatteletko nyt ollenkaan niitä MUITA lapsia? "Sosiaalisesti lahjakkaana"???? Ei tavallisessa ryhmässä hoitajienkaan resurssit riitä yhtä tuollaista pitelemään. Sinun mielestäsi mitään ongelmaa ei ole vaikka lapsi karkailee, on impulsiivinen, leikkii rajusti, häiritsee muiden päiväunia ja lepohetkeä?  MIETI NYT VÄHÄN ETTÄ SIELLÄ PÄIVÄHOIDOSSA ON LAPSIA JOTKA JOUTUVAT OLEMAAN HOIDOSSA PITKÄN PÄIVÄN JA TARVITSEVAT VAKAAT JA RAUHALLISET OLOT JA SEN PÄIVÄUNENSA. Tässä maailmassa on muitakin lapsia kuin se teidän naperonne. En yhtään ihmettele että haluavat lapsen erityisryhmään. Selkeästikään lapsi ei sovellu tavalliseen, normikokoiseen ryhmään. Meidänkin lapsemme on "AKTIIVINEN" mutta hän tottelee, ei karkaile, ottaa muut huomioon, osaa toimia ryhmässä hienosti, tulee kaikkien kanssa toimeen, on oma-alotteinen, leikkii normaaleja lasten leikkejä sen sijaan että TAISTELEE. Voin kuvitella kuinka puhki päiväkodin henkilökunta on tuon pilttinne kanssa. Mitä sitten jos lapsenne tosiaan onnistuu karkaamaan ja katoaa???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun tilanne ei nyt oikein päde ap:n tapaukseen. Hänen lapsensa oireilee myös ihan samalla lailla kodissa kuin päiväkodissa.

Kyseessä on kuitenkin kirjoituksesta päätellen normaali mutta hankalasti käyttäytyvä lapsi. Pelkkä hankala käytös ei ole syy siirtää erityispäiväkotiin, jossa lapsen kehitys voi taantua.

Mihinkähän perustuu käsitys, että lapselle annettava lisätuki taannuttaisi lasta?

Vierailija kirjoitti:

Miten vilkas lapsi hyötyisi avustajasta? Vilkaslapsi hyötyisi käsittääkseni siitä että hänen ongelmiaan ymmärtävä osaisi ohjata sen energian paremmin/järkevämmin. Valitettavasti tälläistä osaamista ei tavallisessa päiväkodissa ole.

Onko lapsella toimintaterapiaa tms?

Ei ole, koska mitään "terapoitavaa" ei ole löytynyt. Julkisella käytiin koko tie loppuun ja todettiin, ettei ole mitään tarvetta mihinkään jatkoon. Kaikki ok. Varmistimme saman vielä yksityisellä, mitä edes vakuutus ei korvannut. Sama lopputulos. Yksityistä terapiaa voisi toki ostaa, mutta tulisinliian kalliiksi.

Perheneuvolassa käymme säännöllisesti, mutta sielläkin harvat tapaamiset eli 2 krt kuussa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi itse viihtyy ja kykenee solmimaan kaverisuhteitakin,veikkaan että kyse on lapsen haastavasta temperamentista eli lapsi reagoi herkästi ja voimakkaasti,ei ole helposti rauhoitettavissa,on sinnikäs ja usein huonolla tuulella.Onko aggressiivinen,lyökö,pureeko,potkiiko?Osaako henkilökunta tukea parempaan käytökseen?Älkää antako periksi lapsenne suhteen.Ottakaa kaikki tarjottu tieto harkiten lapsenne parasta.Päätös on lopulta vanhemmilla ja heidän täytyy sen kanssa elää,kuten lapsenkin.Eivät toiset voi ulkopuolelta päättää mikä on kohdallanne paras.Käytä järkeä,kuuntele sydäntäsi.

Juuri tästä on kysymys meidän mielestämme. Lapsi tarvitsee tukea ja läsnäoloa omassa, tutussa ryhmässä. Ongelma vaan on se, että henkilökunnalla ei ole kykyä tai resursseja hoitaa sinänsä aika perinteisiä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen tehtäviä, vaan tällainen hieman haastavampi lapsi halutaan pois silmistä johonkin erityislasten ryhmään, mihin hän ei kuulu.

Otetaan esimerkki: ulkoiltaessa lapset leikkivät hiekkapihalla ja hoitohenkilökunta seisoo katoksen alla ulko-oven edessä. Meidän lapsi haluaa lähteä seikkailemaan ja kiipeää aidan yli suuntana viereinen metsikkö. Saa ehkä kaverinkin mukaan. Tämä on ongelma, joka ratkeaisi sillä, että hoitajat olisivat tekemässä jotain lasten kanssa, aktivoisivat, leikkisivät tms. Mutta tämä ei käy, koska sade, rupattelu, älypuhelin jne. Ap

Jos hoitajat lähtis sun lapsen perään, niin kuka katsoisi niitä muita? Kun yksilöllistä hoitoa ei pari aikuista voi antaa parikymmenelle lapselle. Aikuisten on pakko seistä jossain josta näkee ison osan pihasta. Ymmärrätkö? Kun yksi vie ison osan huomiosta niin silloin riski vahinkoihin ja tapaturmien kasvaa muiden osalta. Henkilökuntaa on resursoitu sen mukaan, että ryhmä muodostuu ikänsä mukaisesti käyttäytyvistä lapsista. Että osaavat kuunnella tietyn määrän esim ohjeita ja ymmärtävät olla karkaamatta.

Mikä siinä sitten on ettei lapsi voi totella ja käyttäytyä paremmin? Voisitko saada jotain vuorotteluvapaata tms, että voisit hoitaa lapsen kotona? Tai isovanhemmat, jos hän ei sopeudu sinne hoitoon? Saisiko hoitajaa kotiin? Vaihtoehtoja tähän tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun tilanne ei nyt oikein päde ap:n tapaukseen. Hänen lapsensa oireilee myös ihan samalla lailla kodissa kuin päiväkodissa.

Kyseessä on kuitenkin kirjoituksesta päätellen normaali mutta hankalasti käyttäytyvä lapsi. Pelkkä hankala käytös ei ole syy siirtää erityispäiväkotiin, jossa lapsen kehitys voi taantua.

Mihinkähän perustuu käsitys, että lapselle annettava lisätuki taannuttaisi lasta?

Erityispäiväkodeissa monilla lapsilla on neurologisia ongelmia. Ei normaalin lapsen kuulu olla sellaisessa ryhmässä.

Meilläkin on ollut uhmakkuutta ja keskittymisessä ongelmia. Silti lapsellemme ei ole ehdotettu erityisryhmää ikinä. Joten luultavasti lapsenne tarvitsisi tukea monella osa-alueella. Paikat erityisryhmiin ovat todella tiukassa, joten huvikseen niitä ei ehdotella!

Ihan vain tiedoksi, että aikuiset eivät osallistu yleensä lasten leikkiin, jotta he saavat kehittää sosiaalisia taitoja muiden lasten kanssa. Sääntöjä tulee noudattaa. Jos lapsesi on kiipeämässä aidan yli, et voi laittaa sitä henkilökunnan syyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi itse viihtyy ja kykenee solmimaan kaverisuhteitakin,veikkaan että kyse on lapsen haastavasta temperamentista eli lapsi reagoi herkästi ja voimakkaasti,ei ole helposti rauhoitettavissa,on sinnikäs ja usein huonolla tuulella.Onko aggressiivinen,lyökö,pureeko,potkiiko?Osaako henkilökunta tukea parempaan käytökseen?Älkää antako periksi lapsenne suhteen.Ottakaa kaikki tarjottu tieto harkiten lapsenne parasta.Päätös on lopulta vanhemmilla ja heidän täytyy sen kanssa elää,kuten lapsenkin.Eivät toiset voi ulkopuolelta päättää mikä on kohdallanne paras.Käytä järkeä,kuuntele sydäntäsi.

Juuri tästä on kysymys meidän mielestämme. Lapsi tarvitsee tukea ja läsnäoloa omassa, tutussa ryhmässä. Ongelma vaan on se, että henkilökunnalla ei ole kykyä tai resursseja hoitaa sinänsä aika perinteisiä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen tehtäviä, vaan tällainen hieman haastavampi lapsi halutaan pois silmistä johonkin erityislasten ryhmään, mihin hän ei kuulu.

Otetaan esimerkki: ulkoiltaessa lapset leikkivät hiekkapihalla ja hoitohenkilökunta seisoo katoksen alla ulko-oven edessä. Meidän lapsi haluaa lähteä seikkailemaan ja kiipeää aidan yli suuntana viereinen metsikkö. Saa ehkä kaverinkin mukaan. Tämä on ongelma, joka ratkeaisi sillä, että hoitajat olisivat tekemässä jotain lasten kanssa, aktivoisivat, leikkisivät tms. Mutta tämä ei käy, koska sade, rupattelu, älypuhelin jne. Ap

Kyllä on defenssit päällä. Kolmen lapsen äitinä olen nähnyt monenlaisia hoitajia ja päiväkoteja. Yhdelläkään ei ole älypuhelin kädessä vaan vahtivat lapsia. MUITAKIN KUIN SITÄ YHTÄ.  Se, että lapsellanne on ongelma, ei ole hoitajien vika. Hyväksy se.

Vierailija kirjoitti:

Minä en laittaisi lastani mihinkään erityishoitojuttuihin ilman asiantuntijan suositusta ja tutkimuksia.Päivähoidon henkilökunta voi suosittaa moista ihan vain siksi,että lapsi teettää vähän enempi työtä ja henkilöstöresurssit on tiukalla.Hakeutuisin lapseni kanssa neuvolan kautta neuropsykologisiin tutkimuksiin (siis lapsen) ja tekisin päätöksen ASIANTUNTIJOIDEN suositusten perusteella.Päiväkodin henkilökunta ei ole asiantuntija siinä,onko kyseessä erityislapsi vai ei.Aina myöskin pitäisin ensisijaisesti oman lapseni puolia.Se on äidin tehtävä.

Tossa sun jutussas mättää suuresti se, että kyllä lasta on täytynyt käynyt kattomassa elto ja muut, jos on aletaan tarjotaan erityistoimenpiteitä. Ja kyseiset ihmiset ovat kyllä ammattiinsa opiskelleet ja alansa osaajia.

Siis luuleeko joku oikeasti, että näinä säästönaikoina, noita kalliita hoitotoimenpiteitä noin vaan määrätään? Kyllä on hoitajilla jo aito huoli lapsen kehityksen puolesta jos niitä ollaan onnistuttu tarjoamaan.

Ap, nyt pää pois perseestä. Ota tuet vastaan, niistä ei ole mitään haittaa! Jos todella käy niin, ettei niille ole tarvetta, ne puretaan hyvin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Voitko ap kertoa niitä syitä siihen miksi lapsi halutaan siirtää sen sijaan että keskityt vakuuttamaan meitä, tuntemattomia ihmisiä, siitä että lapsesi on täysin normaali ja kaikki on hyvin. On ihan selvää että jotain on taustalla koska siirtoa ehdotetaan ja koska olette käyneet noin mittavissa tutkimuksissa. 

Ap taitaa olla porvoolainen. 0/5