Lue keskustelun säännöt.
Kerro kauheimmista juhlista, joissa o!et o!lut!
19.08.2016 |
Häät, ristiäiset, tuparit,kotibileet, pikkujoulut, firman bileet .... you name it
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti-opiskelijoiden bileet, olin ainut jonka vaatteet eivät olleet täysmustat, kukaan ei puhunut minulle mitään, varsinkin toiset naiset ottivat naamalleen sellaisen torjuvan ilmeen kun yritin porukassa puhua jotain small talkia. Olin paikalla arkkitehti-poikaystävän kanssa, onnex oli viiniä tarjolla...
Meilläkin on mies arkkitehti, mutta heidän kiltansa juhlat olivat aina mukavia ja kosteita. :> Nyt ovat valmistuneet jo, ja edelleen pidetään yhteyttä. Vaatteista heidät tunnistaa kyllä, kaikki on linjakasta, Marimekkoa, Samujia, perusvärejä, ei koruja tai sitten jotain hopeisia/muovisia/puisia jäyhän graafisia koruja...
Juu, nämä kyllä aina tunnistaa huonosti istuvista halpiskamoista, kuten juurikin luettelemasi Marimekko, Samuli jne. Siksipä emme koskaan porukkaansa eksy, vaikka arkkitehtejä molemmat koulutukseltamme olemmekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheimpia juhlia ovat kotibileet, joissa isäntä/emäntä nököttää aivan lampaana eikä esittele vieraita toisilleen, herättele keskustelua tai toimi mitenkään aktiivisesti tehdäkseen vieraiden olon kotoisaksi. Siinä sitten haetaan fetapiirakkaa ja viinirypäleitä keittiöstä, kökötetään sohvalla rivissä ja yritetään keksiä väkinäisesti jotain puhuttavaa. Kauheaa!
Asia on kyllä niin, että jokaisen, myös vieraiden tulee kantaa kortensa kekoon seurustelun suhteen. Kun vieraita saapuu, he tervehtivät isäntäperhettä, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi ja pyytää käydä istumaan. Jos olohuone on täynnä ihmisiä, juuri saapuneet vieraat ITSE tervehtivät muita vieraita ja kättelevät ja esittelevät itsensä. Sen jälkeen vieraiden tulee osata small talkata muiden vieraiden kanssa. Kun kaikki ovat tulleet, niin sitten isäntä tai emäntä kohtottaa maljan ja pitää pienen tervetuliaispuheen. (Tai malja voidaan nostaa yksitellen vieraiden saapuessa.) Myöhemmin isäntäperhe voi johtaa keskustelua, varsinkin, jos muut eivät sitä tee.
Ärsyttävämpiä ovat vieraat, jotka istuvat tuppisuina kenties arvostellen muiden ihmisten puheita. Näitä meillä on onneksi harvoin, yleensä meidän kutsuilla juttu lentää ja ajatuksia vaihdetaan tiuhaan :) voi johtua siitä, että yleisin titteli kutsuillamme on toimitusjohtaja (isoja yrityksiä) eikä niissä hommissa pärjää, jos sosiaaliset taidot ovat surkeat.
Että oikein toimitusjohtaja! Voi ihme!
Millä vuosituhannella elät? Hei nyt on vuosi 2016!
Voiko juntimpaa asennetta olla, kuin sinulla?
Pitääkin muistaa sanoa miehelleni, ettei hyväksy kutsuasi, jos meille joskus sellaisen lähetät.
Emme jaksa viettää vapaa-aikaamme umpijuntissa seurassa, tollo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaispojan ylppärit pari vuotta sitten. Tarjoilua ei kahvin ja joidenkin kaneliässien lisäksi ollut, vieraat eivät juuri tunteneet toisiaan, eikä kaikille riittänyt edes istumapaikkoja. Niinpä suurin osa vain seisoi jäykkänä perheensä kesken. Juhlakalun äiti ilmoitti perheellemme vaivihkaa "Juu, ei oikein viitsitty tuohon tarjoilupuoleen panostaa, ettei tuu syötyä liikaa. Ollaan lähdössä toisiin ylppäreihin vielä iltapäivällä kun talo tyhjenee, ja siellä on kunnon tarjoilut, lämmintä ruokaakin ."
No kiva juttu heille, mutta olisivat ottaneet huomioon, ettei heidän vieraillaan ollut samaa vaihtoehtoa ja moni tuskin oli syönyt paljon mitään aamupalan jälkeen :D menimme lopulta pizzerian kautta kotiin.
Siis mitä? Vanhemmat ei viitsi järjestää kunnon yo-juhlia omalle pojalleen kun ovat menossa toisiin juhliin? Poika parka.
Mua taas hämmästyttää, että ylppärijuhlissa on odotettu ruokaa?
Yleensähän niitä kierretään monet samana päivänä ja yhdessä kyläpaikassa ollaan n. tunti. Vieraita siis lappaa aamupäivästä iltaan asti ja näistä vieraista kutsuttuja on vain kourallinen, valtaosa on tuttavia, naapureita ja sukulaisia, jotka on lukeneet lehdestä, että lakki on tullut.
Illalla sitten, ku tulee kaverit, on tarjolla alkoholipitoista juomaa ja myös suolaista. Mutta ei silloinkaan mitään varsinaista ruokaa.
No ei meillä ole ollut tuollaisia yo-juhlia- kevyttä ruokaa kuten broilerisalaattia ja patonkia on ollut tarjolla. Ensin suolaiset ja sitten makeat.
Naapurita ei ole kiinnostaut, enkä ole koskaan kuokkinut kenenkään juhlissa. Siskon hipoissa oli yksi kuokkis v.-95.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheimpia juhlia ovat kotibileet, joissa isäntä/emäntä nököttää aivan lampaana eikä esittele vieraita toisilleen, herättele keskustelua tai toimi mitenkään aktiivisesti tehdäkseen vieraiden olon kotoisaksi. Siinä sitten haetaan fetapiirakkaa ja viinirypäleitä keittiöstä, kökötetään sohvalla rivissä ja yritetään keksiä väkinäisesti jotain puhuttavaa. Kauheaa!
Asia on kyllä niin, että jokaisen, myös vieraiden tulee kantaa kortensa kekoon seurustelun suhteen. Kun vieraita saapuu, he tervehtivät isäntäperhettä, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi ja pyytää käydä istumaan. Jos olohuone on täynnä ihmisiä, juuri saapuneet vieraat ITSE tervehtivät muita vieraita ja kättelevät ja esittelevät itsensä. Sen jälkeen vieraiden tulee osata small talkata muiden vieraiden kanssa. Kun kaikki ovat tulleet, niin sitten isäntä tai emäntä kohtottaa maljan ja pitää pienen tervetuliaispuheen. (Tai malja voidaan nostaa yksitellen vieraiden saapuessa.) Myöhemmin isäntäperhe voi johtaa keskustelua, varsinkin, jos muut eivät sitä tee.
Ärsyttävämpiä ovat vieraat, jotka istuvat tuppisuina kenties arvostellen muiden ihmisten puheita. Näitä meillä on onneksi harvoin, yleensä meidän kutsuilla juttu lentää ja ajatuksia vaihdetaan tiuhaan :) voi johtua siitä, että yleisin titteli kutsuillamme on toimitusjohtaja (isoja yrityksiä) eikä niissä hommissa pärjää, jos sosiaaliset taidot ovat surkeat.
Fiksu kirjoitus.
Peukutukset tätä kirjoitettaessa 28-26.
Onko siis puolet ihmisistä niin saatanan kateellisia että jos joku neutraaliin sävyyn kertoo kutsuttujen yleisimmän tittelin olevan toimitusjohtaja niin alapeukkua tulee.
Tikahtukaa luuserit kateuteenne, oikeesti!
Vierailija kirjoitti:
Juhlat joihin pakotetaan vaikka on silmin nähden alipukeutunut. Olin yksi kesä kesätöissä maatalouslomittajana. Oli emännän 60 vuotisjuhlat, oli viimeinen työpäivä ja minulla oli lappu mukana, johon piti saada yrittäjän nimikirjoitus. Toivoin, että emäntä tai isäntä kävisi jossain vaiheessa navetan ovella juttelemassa ja allekirjoittamassa, mutta kauhukseni emäntä veikin lappuni mukanaan ja minun piti mennä sinne ykkösiin pukeutuneen juhlakansan keskelle hakemaan sitä lappuani päivän lopuksi. No ei se ollutkaan niin helppo juttu. Emäntä istutti minut kahvipöytään ja iski kahvikupin ynnä kakkua nenän eteen. Minulla oli navetanhajuiset, paskaiset, reikäiset työvaatteet päällä ja hikinen tukka liimautuneena pitkin päätä. Siinä sitten kahvia ryystin ja kakkua söin ja yritin jutella mukavia vieraiden ihmisten kanssa. Lopulta sain lappuni ja poistuin kiireesti paikalta.
Täähän on aivan ihana! :D Luultavasti emänyä ei ollut moksiskaan lehmänpierun hajuisista vaatteistasi, vaan ajatteli että muallaha sitä olllaannii! Meillä ainakin sai pienenäkin jo tulla navetasta ruokapöytään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tästä ei ole kauaa aikaa. Meidät kutsuttiin miehen kaverin tyttöystävän synttäreille. En tuntenut kumpaakaan, mutta kutsu oli tarkoitettu meille molemmille ja tunsin ennestään muutamia tyyppejä (miespuolisia miehen kavereita). Alkuun vaikutti tosi leppoisalta ja esiteltiin ja oli oikein iloista meininkiä ja tunsin oloni tervetulleeksi. Otettiin siinä vähän alkoholia ja oli oikein mukavaa porukalla. Jossain vaiheessa miehet menivät saunomaan (minun mies mukaan lukien) ja me 8 naista jäimme istuskelemaan ja kuuntelemaan musiikkia. Silloin jo tunsin itseni vähän ulkopuoliseksi, mutta ajattelin, että ihan normia ja olen vain oma itseni ja pyrin keskusteluun mukaan. Aina minut kuitenkin jotenkin sivuutettiin. Pyytelivät toisiaan vuoron perään tupakalle, vessaan ym. eikä kukaan pyytänyt minua. Menin kyllä muiden perässä, mutta kukaan ei noteerannut minua mitenkään. Jos sanoin jotain, niin katsoivat vain ja sanoivat jotain "aijaa, okei" ja jatkoivat omien juttujensa kälättämistä ja minä en luonnollisesti tiennyt asioista kenestä puhutaan tms. Loppuillan istuskelin yksin ja odottelin, että poikaystävä olisi valmis lähtöön. Sellainen ensivaikutelma, paska maku jäi... Olen mielestäni ihan normaali, sosiaalinen ja omaan kyllä sellaiset käytöstavat, että jos uusi ihminen tulee porukkaan, niin häntäkin pitää huomioida. Näin minun kaveripiirissäni toimitaan.
Lisään vielä, etten kommentoinut juttuja mitenkään poikkeavalla tavalla enkä ole mikään päällepäsmäri. Siksi ihmettelin tylyä käytöstä. Miksi edes kutsuttiin, jos en ollutkaan toivottu, koska en kuulunut porukkaan ennestään. Mieheni oli asiasta aika ihmeissään ja kun aluksi kaikki oli oikein mukavaa, mutta kun miehet poistui alkoi naisten kuppikunta. Eikä edes olla mitään teinejä, vaan päälle 25v. kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti-opiskelijoiden bileet, olin ainut jonka vaatteet eivät olleet täysmustat, kukaan ei puhunut minulle mitään, varsinkin toiset naiset ottivat naamalleen sellaisen torjuvan ilmeen kun yritin porukassa puhua jotain small talkia. Olin paikalla arkkitehti-poikaystävän kanssa, onnex oli viiniä tarjolla...
Meilläkin on mies arkkitehti, mutta heidän kiltansa juhlat olivat aina mukavia ja kosteita. :> Nyt ovat valmistuneet jo, ja edelleen pidetään yhteyttä. Vaatteista heidät tunnistaa kyllä, kaikki on linjakasta, Marimekkoa, Samujia, perusvärejä, ei koruja tai sitten jotain hopeisia/muovisia/puisia jäyhän graafisia koruja...
Juu, nämä kyllä aina tunnistaa huonosti istuvista halpiskamoista, kuten juurikin luettelemasi Marimekko, Samuli jne. Siksipä emme koskaan porukkaansa eksy, vaikka arkkitehtejä molemmat koulutukseltamme olemmekin.
Ymmärsinkö nyt oikein, että sinä ja puolisosi ette hengaa niiden toisten arkkitehtien/arkkitehtiopiskelijoiden kanssa, koska heidän pukeutumistyylinsä ja suosimansa vaatemerkit eivät vastaa teidän makuanne? :D
Kerrotko vielä, mihin merkkeihin kaltaisenne paremmat ihmiset pukeutuvat? Olen itsekin muotoilualalla ja olen aina tiennyt, että monet arkkitehdit kokevat olevansa ihan omaa kastiaan, mutta että arkkitehtien keskuudessakin on jokin sisäinen tyylihierarkia?
Vierailija kirjoitti:
Luulinpa, etten keksi mitään, mutta kun joku mainitsi yliopistobileet niin tulipa sitten mieleen se kerta kun eksyin Otaniemeen oman järjestön ja teekkareiden yhteissitseille. Omassa järjestössä olin tottunut sivistyineisiin juhliin, mutta teekkareilla olivat sekä juhla- että käytöstavat juntteja. Pöytäseura puhui lähinna rahasta ja vittuili meidän humanistien joutumisesta kaupan kassalle. Sitsilauluissa hakattiin päitä irti ja puhuttiin runkkaamisesta. Tauoilla tarjoiltiin kivoja yllätysdrinkkejä, kuten cocktailia joka näytti tarkoituksella siltä kuin joku olisi vetänyt spermat purkkiin. Toisen puolen pöytäseura joi itsensä ympärikänniin, lauloi ihmisten tuijottessa kaikki lisäsäkeistöt lampaiden ja lapsien panemisesta, ja loppuillasta yritti käydä lääppimään.
Jatkot jätin suosiolla väliin.
Tää on ihan normaalia yliopistossa. Ja ei en ole teekkari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttava sai vauvan ja pitivät juhlat tämän kunniaksi. Viikon ikäinen vauva nukkui sitterissä nurkassa sillä aikaa kun asunto oli täynnä vieraita jotka polttivat tupakkaa, joivat alkoholia ja kuuntelivat musiikkia.
Lähdin melkein heti pois.
Siis oliko vauvan vanhemmat myös kännissä? Voi vauva parkaa. . mitä lapselle nyt kuuluu?
Tää nyt on vähän ohis mutta kerran töissä (hoivakoti) oli eräs asiakas lähdössä sukujuhliin. Aamulla käytin rouvan suihkussa, meikattiin, käännettiin tukka ja laitettiin paras jakkupuku päälle. Kun omainen tuli hakemaan rouvaa niin repesi nauramaan. Juhlat kun olivat yleisurheilu kisat kotitalon pellolla:) mutta vanha rouva pääsi tyylikkäänä toimittamaan tuomarin virkaa pellon reunaan:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitienpäiväpippalot mummolassani. Tarkoitus oli olla ihan "oman porukan kesken" eli isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset (itse olen siis lapsenlapset porukkaa). No eikös paikalle pamahtanut eräs sukulaistäti, joka alkoikin siinä ihan suoraan haukkua ja v*ttuilla kelle vain kerkesi.
Olin nähnyt tätä naista viimeksi lapsena, joten ällistykseni oli suuri kun hän alkoi siinä sitten ulkomuotoani haukkumaan. Että eihän minun mies kattele minua kauaa kun olen valtava läski ja rumakin vielä. Olen suorasanainen ihminen, mutta siinä tilanteessa ponkaisin ylös, kiitin kahvitteluista ja tein lähtöä kotiin mieheni kanssa. Ennen kuin päästiin ulos, kuulin vielä kun tämä nainen siellä kailotti, että ihan niinkuin olisi ottanut tuokin likka jostain nokkiinsa.
Tämän naisen tempaukset ovat kaikki samankaltaisia. Viimeisimmäksi oli häissä mennyt morsianta haukkumaan vähä-älyiseksi ja että hänestä ei talon emännäksi kyllä ole. Kukaan ei akkaa estele, kun kaikki pelkäävät itse jäävänsä tulilinjalle.
Vierailija kirjoitti:
Joulu parin vuoden takaa... Anoppi oli ekaa joulua yksin, appi oli kuollut alkuvuodesta ja mentiin miehen ja lasten kanssa sinne. Yleensä oltiin joko ennen joulua tai viimeistään tapanina menty anoppilaan, tämä oli eka jouluaatto anoppilassa. Anoppi on varsinainen pitoemäntä ja tekee aina maistuvaa ruokaa. No, tänä jouluna oli tarjolla kinkkua, laatikoita, perunaa, rosollia ja that's it. En syö kinkkia enkä lanttulaatikkoa... Söin kuivaa perunaa ja laatikoita sekä rosollia kolme päivää. Aina ennen on ollut jouluisin erilaisia kaloja, lihapullia, jotain kastiketta jne mutta ei tänä vuonna ( en tosiaan ymmärrä että miksi ). Oltiin kysytty vielä anopilta ennen joulua että mitä tuomme tullessamme eikä kuulemma tarvinnut tuoda mitään. Kaiken lisäksi isäni oli kuolemansairas ( tila huononi äkisti juuri jouluna ) ja pelkäsin etten näe enää häntäkään kun välimatkaa oli paljon. oli ylivoimaisesti elämäni kauhein joulu, tietysti isäni vuoksi mutta myös ruuan puolesta... Koskaan ei ole anoppilassa tarvinnut nähdä nälkää tuota ennen eikä jälkeen mutta näin sillä kertaa. Joulun karmeuden kruunasi "joulupukki" joka teki oharit... Naapurin 15v tytön piti esittää jotain joulumuoria ja tuoda lahjat 5v ja 2v lapsille... Meni pihan ohi mutta pelästyi ikkunassa olleita tyttöjä niin että jätti tulematta!
Et tosiaan ymmärrä miksi? Tuore leski viettää ensimmäistä joulua ilman pitkäaikaista puolisoaan ja sinä nariset kalojen ja lihapullien puutteesta? Olisikohan anopilla ollut jotakin muuta sydämellään, sinä itsekäs törppö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häät, joihin on varattu liian pitkästi löysää aikaa. Ankea ruokala, johon mennään kirkosta jo kolmelta. Kättelyn ja paikoilleen asettumisen jälkeen odotetaan ruokaa, joka on "ihan kohta valmista". Kuohuviinilasi ei kauaa tunnelmaa kannattele. Sitten syödään puolitoista tuntia. Aikaisemmin lautasensa tyhjentäneet eivät jaksaa enää seisoskella ja tupakoida pihalla, vaan hakevat lähimarketista kaljaa ja siideriä ja lonkeroa itselleen.
Laitoskeittiön äänet, tiskikoneen hurina ja kahvikuppien kattaminen säestävät puheita, joita morsiamen ja sulhasen isät pitävät, myös kummit puhuvat. Sitten suoritetaan kakunleikkaus ja juodaan kahvia, jonka kanssa on konjakkia ja lakkalikööriä.
Tässä kohtaa oli kaavailtu ilon olevan ylimmillään, koska nyt alkavat leikit ja morsiamenryöstöt. Kello on kuitenkin jo yhdeksän, kun kovaäänisistä alkaa kuulua häävalssi, jota morsiuspari alkaa tanssia salin perällä. Morsiamen ja sulhasen vanhemmat menevät myös mukaan, ahkeria tansseissa kävijöitä kun ovat.
Syntyneen hälinän turvin kaikki alle nelikymppiset suorittavat joukkopaon, perheelliset kotiin ja nuoret mihin tahansa baariin, joka vaan lähitienoolta löytyy.
Ohjelman oli suunnitellut morsiamen äiti, jolla oli ainoana vieraista hattu päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aina surkeaa, kun tarjoilut ovat niukat. Surkeaa ja noloa. Viime viikonloppuna tämä tilanne viimeksi. Miksi ihmeessä kutsua juhliin 30 ihmistä, jos vaivautuu tekemään tarjoiluksi ihan peräti yhden kakun. Se tietenkin loppui ihan täysin kesken. Hävetti järjestäjän puolesta, kun ihmiset menivät hakemaan kakkua, eikä sitä enää ollut pöydässä. En usko, että kaikki saivat sitä ollenkaan.
Niin totta. Joillekin vaan on vaikea tajuta, että se määrä ruokaa, millä itse/pariskunta pärjää viikonlopun, ei todellakaan riitä isommalle porukalle.
Oltiin miehen kanssa tuttavapiirin "parhaiten toimeentulevan" sinkku-toimitusjohtajan luona iltaa istumassa. Tuomiseksi mies tahtoi välttämättä käydä hakemassa kunnon konjakkia, "koska kyllähän siellä tarjoilut on varmasti viimesen päälle". Mentiin sitten varakkaan alueen hienoon kämppään, kaikki oli kodissa viimeisen päälle, oikeasti tyylikästä ja varmasti kallista.
Mutta miten kävikään tarjoilujen kanssa... Tämä kaveri oli siis kutsunut kotiinsa yhteensä 8 henkilöä, meitä oli toisin sanoen 9 ihmistä pöydässä. Tarjolla oli ensin salaattia ja leipää. Salaatti oli ilmeisesti laitettu kasaan yhdestä ruukkusalaatista, yhdestä kurkusta ja rasiasta kirsikkatomaatteja. Pääruokana oli perinteinen poronkäristys ja perunamuusi. Tajusin kauhulla, että tämä menee metsään, kun näin että raaka-aineina oli pussi valmista poronkäristystä (oisko 750 g) ja pussi valmista perunamuussiainesta. Leipää oli ostettu kaupasta 1 tavallinen limppu. Kivennäisvettä 2 isoa pulloa. Ja syömässä siis kuitenkin 5 miestä ja 4 naista.
Vesi loppui saman tien kesken. Onneksi hanasta saa lisää. Salaattia naiset tajusivat säännöstellä, mutta sekin kippo loppui käytännössä kesken. Poronkäristyksen kanssa sama homma, naiset otti lusikallisen kukin että riitti jokaiselle. Leipää sentään saatiin siivut. Päälle arkikäytössä olevaa margariinia suoraan rasiasta. Jälkkäriksi suodatinkahvia (sitä sentään oli kunnon mukit jokaiselle) ja suklaakonvehteja, oisko ollut joulusta ylijäänyt rasia. Tunnelma oli enemmän kuin vaivaantunut. Nolo homma kutsua illalliselle porukkaa ja alimitoittaa rajusti tarjoilu.
Itseä vaan huvitti tässä se, että mies oli niin innoissaan tulevista illallisista kun nyt ihan toimitusjohtajan luokse ollaan menossa.
Ilmeisesti tämä sinkkumies ei sitten ollut kotonaan kestinnyt ihmisiä kovin usein. Tai tajunnut kysyä apua keneltäkään tarjoiluihin edes määrien suhteen. Voi hieman nuukuuttakin olla ilmassa. Itse kuvittelin etukäteen olleen hehkutuksen johdosta että siellä on nyt vähintään pitopalvelusta tilatut ruuat tai jopa joku ruokaa tekemässä.
Grillin kautta mentiin kotiin ja tiettävästi emme olleet ainoat
Kuinka monta kertaa yhteen viestiin saa mainittua sanan toimitusjohtaja? :D ja lisättyä siihen ympärille jotain mystiikkaa - ihan kuin kyse olisi jotenkin ihmeellisestäkin asiasta. Kai nyt kuitenkin ymmärrät, ettei se merkitse mitään eikä myöskään ole tae tulotasosta? Jos on esimerkiksi oma yritys tai on pienemmän yrityksen tomarina, ei palkkaus välttämättä ole yhtään sen parempi kuin perus asiantuntija tai muussa työssä. Palkat riippuvat täysin yrityksen tuloksesta, mikä ei taas ole millään tavalla itsestäänselvyys. Vasta oikeasti isompien yritysten (+200 henkeä Suomessa on jo melko iso) toimitusjohtajana tulotaso voi olla oikeasti hyvä.
Ei sinänsä, eivät nuo tarjoilut olleet kovin hyvät, mutta ehkä sitä omaakin odotustasoa tai asennetta olisi syytä korjata.
Muutamat häät:
- Serkun häät järvenrannalla. Idylistä periaatteessa kyllä, mutta kun Suomen kesä ja järven läheisyys tarkoittaa itikoita ja kylmyyttä. Lava ja ohjelma rannassa, mutta kun kaikkien energia meni kylmyyden sietämiseen ja itikoiden hätyyttelyyn. Itselläni laskin yli sata paukamaa juhlien jäljiltä.
- Ystävän häät. Kylmässä toukokuun sateessa odotettiin hääpäriä lähes tunti ulkona - sisälle ei saanut edeltä mennä. Sen jälkeen teki enää mieli mennä kotiin ja laittaa villahousut jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aina surkeaa, kun tarjoilut ovat niukat. Surkeaa ja noloa. Viime viikonloppuna tämä tilanne viimeksi. Miksi ihmeessä kutsua juhliin 30 ihmistä, jos vaivautuu tekemään tarjoiluksi ihan peräti yhden kakun. Se tietenkin loppui ihan täysin kesken. Hävetti järjestäjän puolesta, kun ihmiset menivät hakemaan kakkua, eikä sitä enää ollut pöydässä. En usko, että kaikki saivat sitä ollenkaan.
Niin totta. Joillekin vaan on vaikea tajuta, että se määrä ruokaa, millä itse/pariskunta pärjää viikonlopun, ei todellakaan riitä isommalle porukalle.
Oltiin miehen kanssa tuttavapiirin "parhaiten toimeentulevan" sinkku-toimitusjohtajan luona iltaa istumassa. Tuomiseksi mies tahtoi välttämättä käydä hakemassa kunnon konjakkia, "koska kyllähän siellä tarjoilut on varmasti viimesen päälle". Mentiin sitten varakkaan alueen hienoon kämppään, kaikki oli kodissa viimeisen päälle, oikeasti tyylikästä ja varmasti kallista.
Mutta miten kävikään tarjoilujen kanssa... Tämä kaveri oli siis kutsunut kotiinsa yhteensä 8 henkilöä, meitä oli toisin sanoen 9 ihmistä pöydässä. Tarjolla oli ensin salaattia ja leipää. Salaatti oli ilmeisesti laitettu kasaan yhdestä ruukkusalaatista, yhdestä kurkusta ja rasiasta kirsikkatomaatteja. Pääruokana oli perinteinen poronkäristys ja perunamuusi. Tajusin kauhulla, että tämä menee metsään, kun näin että raaka-aineina oli pussi valmista poronkäristystä (oisko 750 g) ja pussi valmista perunamuussiainesta. Leipää oli ostettu kaupasta 1 tavallinen limppu. Kivennäisvettä 2 isoa pulloa. Ja syömässä siis kuitenkin 5 miestä ja 4 naista.
Vesi loppui saman tien kesken. Onneksi hanasta saa lisää. Salaattia naiset tajusivat säännöstellä, mutta sekin kippo loppui käytännössä kesken. Poronkäristyksen kanssa sama homma, naiset otti lusikallisen kukin että riitti jokaiselle. Leipää sentään saatiin siivut. Päälle arkikäytössä olevaa margariinia suoraan rasiasta. Jälkkäriksi suodatinkahvia (sitä sentään oli kunnon mukit jokaiselle) ja suklaakonvehteja, oisko ollut joulusta ylijäänyt rasia. Tunnelma oli enemmän kuin vaivaantunut. Nolo homma kutsua illalliselle porukkaa ja alimitoittaa rajusti tarjoilu.
Itseä vaan huvitti tässä se, että mies oli niin innoissaan tulevista illallisista kun nyt ihan toimitusjohtajan luokse ollaan menossa.
Ilmeisesti tämä sinkkumies ei sitten ollut kotonaan kestinnyt ihmisiä kovin usein. Tai tajunnut kysyä apua keneltäkään tarjoiluihin edes määrien suhteen. Voi hieman nuukuuttakin olla ilmassa. Itse kuvittelin etukäteen olleen hehkutuksen johdosta että siellä on nyt vähintään pitopalvelusta tilatut ruuat tai jopa joku ruokaa tekemässä.
Grillin kautta mentiin kotiin ja tiettävästi emme olleet ainoat
Kuinka monta kertaa yhteen viestiin saa mainittua sanan toimitusjohtaja? :D ja lisättyä siihen ympärille jotain mystiikkaa - ihan kuin kyse olisi jotenkin ihmeellisestäkin asiasta. Kai nyt kuitenkin ymmärrät, ettei se merkitse mitään eikä myöskään ole tae tulotasosta? Jos on esimerkiksi oma yritys tai on pienemmän yrityksen tomarina, ei palkkaus välttämättä ole yhtään sen parempi kuin perus asiantuntija tai muussa työssä. Palkat riippuvat täysin yrityksen tuloksesta, mikä ei taas ole millään tavalla itsestäänselvyys. Vasta oikeasti isompien yritysten (+200 henkeä Suomessa on jo melko iso) toimitusjohtajana tulotaso voi olla oikeasti hyvä.
Ei sinänsä, eivät nuo tarjoilut olleet kovin hyvät, mutta ehkä sitä omaakin odotustasoa tai asennetta olisi syytä korjata.
Tuon kommentoimasi poronkäristys-viestin kirjoittaja lisää:
Itse asiassa vedit juuri yhteen sen mitä itse mielessäni ajattelinkin. Mies tuosta tj-asiasta niin paljon kohkoaa ja oli innoissaan. Minä kyllä tiedän, ettei tj ole tae yhtään mistään, onhan yhden miehen yrityksessäkin tj. Itse ajattelin nimenomaan miehen jutuista, että siellä on varmaan tulossa jotkut super hienot ruuat, mutta olin hieman skeptisellä tuulella jo etukäteen. Mutta tämän tason floppia en ihan osannut odottaa.
Korostan vielä sitä, että ihan hyvä tarjoilu noin periaatteessa. En minä odota, että ruoka on jotain ihan todella erikoista kun jonkun luokse syömään ollaan menossa. Yhdessäolohan on tärkeintä, mukava tavata vanhoja ja uusia tuttuja ja viettää aikaa yhdessä. Enemmän ongelmana oli siis mitoitus. Kaikkea kun olisi ollut kaksin-kolminkertainen määrä, niin toi ois ollu ihan hyvä tarjoilu. Jos jotain olisi jäänyt yli, hän olisi varmaan voinut syödä sitä vielä sunnuntaina lounaaksi. Nyt siis ruuan selkeä kesken loppuminen sai latistettua tunnelman tosi noloksi. Ei mikään muu.
Toi siis missä tyypit poltti tupakkaa kun se vauva oli siellä😩
Mua taas hämmästyttää, että ylppärijuhlissa on odotettu ruokaa?
Yleensähän niitä kierretään monet samana päivänä ja yhdessä kyläpaikassa ollaan n. tunti. Vieraita siis lappaa aamupäivästä iltaan asti ja näistä vieraista kutsuttuja on vain kourallinen, valtaosa on tuttavia, naapureita ja sukulaisia, jotka on lukeneet lehdestä, että lakki on tullut.
Illalla sitten, ku tulee kaverit, on tarjolla alkoholipitoista juomaa ja myös suolaista. Mutta ei silloinkaan mitään varsinaista ruokaa.