Lue keskustelun säännöt.
Palasin äitiyslomalta ja heti kenkää YT:ssä
17.08.2016 |
Tulin sovitusti töihin, mutta mitään tehtäviä en saanut tehtäväksi. Sijaiseni oli saanut jatkosopparin määräaikaiseksi, ja hänen itsevarmasta käytöksestään tulkitsin heti, että lähtöni oli tiedossa.
Olin töissä 1,5 viikkoa, kunnes YT:t päättyivät, ja sitten sain lähteä. Äitiysloman aikana tehtäväni oli jaettu pois. Korvaukseksi sain sitten anteliaat 2 kk palkan, mikä nyt on normi irtisanomisajan korvaus.
Liiton mukaan toiminta oli arvelluttavaa, ja takaisinottovelvollisuutta ja työhönpaluusuojaa rikotaan. Mutta oikeuteen tästä tuskin kannattaa lähteä, koska korvaukset sitä kautta ovat niin pieniä, ettei riskinotto kannata.
Jokaista varmaan jännittää töihinpaluu. Arvatkaas, miltä minusta nyt tuntuu? Kaksi pientä lasta elätettävänä, ja ilman molempien vanhempien palkkaa emme oikein pärjää. Olen akateemisesti koulutettu ja minulla on lähes 15 v kokemus, mutta työpaikat ovat kiven alla. Huolestuttaa koko perheen tulevaisuus. Vaivalla saimme lapsille hyvän hoitopaikan, ja jos heidät otan pois hoidosta, niin seuraavan kerran paikat ovat haussa vuoden päästä. En usko miten tässä näin kävi! Olen aina ollut tavoitteissani tai ylittänyt ne, tehnyt ylitöitä, vaikka lapsi on ollut pieni. Sanalla sanoen panostanut työhön täysillä.
En tiedä miten tästä nousisin. Miten huomenna aamulla? Mitä silloin teen? Mitään urakonsultointia tai psykologiapua ei tarjottu. Tervetuloa vaan pörssiyhtiöiden vastuulliseen maailmaan!
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Mikset jäänyt hoitovapaalle? Olisit mennyt töihin vasta yt:n päätyttyä.
Koska YT:t alkoivat kuukautta ennen töihinpaluuta. Siinä vaiheessa ei enää voi muuttaa töihinpaluupäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä palasin 3 v jälkeen ja sijainen oli vakinaistettu. Mutta hänet ylennettiin ja minä sain vanhan tylsän duunin takaisin. Plääh sekin
Onneks olkoon. Nyt sulla on ainakin enemmän aikaa lapsille.
Mikä yritys?
Voit sanoa, yt:t ja niissä irtisanomiset on ihan yleistä tietoa.
Tyypillistä. Näin tehdään myös paljon sairasteleville ja muille ikäville ihmisille. Täysin laillista. Jäljelle jää persettä nuolevat mielistelijät. Nauti työttömyydestäsi ja keksi jotain kivaa tekemistä. Anna syteemin romahtaa. Kyllä sitä tekemistä vielä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä palasin 3 v jälkeen ja sijainen oli vakinaistettu. Mutta hänet ylennettiin ja minä sain vanhan tylsän duunin takaisin. Plääh sekin
Itse olin poissa vain vuoden. Ja olisin ottanut vastaan vähän tylsemmänkin homman edes väliaikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä palasin 3 v jälkeen ja sijainen oli vakinaistettu. Mutta hänet ylennettiin ja minä sain vanhan tylsän duunin takaisin. Plääh sekin
Miksi plääh?
Ei se sinulta ole pois, eihän sinua olisi kuitenkaan voitu ylentää kun olet vuosia ollut poissa.
Vai onko parempi ettei kukaan muukaan saa, jos sinä et saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun lapset on siis pieniä. Ensin itärtisanimisaika koko palkalla sit 2 v ansiosidonnainen. Kyllä se siitä ja lapset kiittää
Varmasti harmittaa kun uraputki on lasten vuoksi mennyttä. Nuoremmat kiilaa ohi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulin sovitusti töihin, mutta mitään tehtäviä en saanut tehtäväksi. Sijaiseni oli saanut jatkosopparin määräaikaiseksi, ja hänen itsevarmasta käytöksestään tulkitsin heti, että lähtöni oli tiedossa.
Olin töissä 1,5 viikkoa, kunnes YT:t päättyivät, ja sitten sain lähteä. Äitiysloman aikana tehtäväni oli jaettu pois. Korvaukseksi sain sitten anteliaat 2 kk palkan, mikä nyt on normi irtisanomisajan korvaus.
Liiton mukaan toiminta oli arvelluttavaa, ja takaisinottovelvollisuutta ja työhönpaluusuojaa rikotaan. Mutta oikeuteen tästä tuskin kannattaa lähteä, koska korvaukset sitä kautta ovat niin pieniä, ettei riskinotto kannata.Jokaista varmaan jännittää töihinpaluu. Arvatkaas, miltä minusta nyt tuntuu? Kaksi pientä lasta elätettävänä, ja ilman molempien vanhempien palkkaa emme oikein pärjää. Olen akateemisesti koulutettu ja minulla on lähes 15 v kokemus, mutta työpaikat ovat kiven alla. Huolestuttaa koko perheen tulevaisuus. Vaivalla saimme lapsille hyvän hoitopaikan, ja jos heidät otan pois hoidosta, niin seuraavan kerran paikat ovat haussa vuoden päästä. En usko miten tässä näin kävi! Olen aina ollut tavoitteissani tai ylittänyt ne, tehnyt ylitöitä, vaikka lapsi on ollut pieni. Sanalla sanoen panostanut työhön täysillä.
En tiedä miten tästä nousisin. Miten huomenna aamulla? Mitä silloin teen? Mitään urakonsultointia tai psykologiapua ei tarjottu. Tervetuloa vaan pörssiyhtiöiden vastuulliseen maailmaan!
Been there, done that. Palasin äitiysloman/hoitovapaan jälkeen töihin... Heti alkoi yt:t, ensin lomautuksia, sitten uudet YT:t joissa irtisanomisia. Sain potkut neljän kuukauden töissäolon jälkeen. Olin 3 kk työttömänä, sain uuden työn ja nyt ollaan kohta taas työttömänä... Yksikkö lopetetaan. 15v työkokemusta asiantuntijatöistä, uutta työtä hakenut puoli vuotta... Ei löydy mitään. Ahdistaa.
No eipä siinä mitään ihmeellistä ole. Sain minäkin yt:issä kenkää vaikka lapsia ei olekaan. Ei kai lasten vanhempien pidä olla eri asemassa kuin muidenkaan. Vanhenpainvapaan aikana ei voi irtisanoa, mutta sen jälkeen voi.
Tsemppiä työnhakuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä palasin 3 v jälkeen ja sijainen oli vakinaistettu. Mutta hänet ylennettiin ja minä sain vanhan tylsän duunin takaisin. Plääh sekin
KOLME vuotta kotona? Oikeasti? Itse olen akateeminen, ja hankkinut lapset opiskeluiden aikana (kaksi tutkintoa). Samalla olen tehnyt kedät oman alani töitä. Liukuma työelämään on ollut helppo eikä työnantajan ole tarvinnut pelätä mammalomia. Minua on kiitelty siitä, että tajusin tehdä lapset opiskeluaikana. No se siitä, mutta kuinka joku uskaltaa jäädä kolmeksi vuodeksi kotiin? Tuohan on ammatillinen itsemurha.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä. Näin tehdään myös paljon sairasteleville ja muille ikäville ihmisille. Täysin laillista. Jäljelle jää persettä nuolevat mielistelijät. Nauti työttömyydestäsi ja keksi jotain kivaa tekemistä. Anna syteemin romahtaa. Kyllä sitä tekemistä vielä tulee.
Nauttisin varmaan perhe-elämästä, jos toimeentulo ei huolettaisi ja tietäisin, että saan töitä esim. puolen vuoden sisään. Mutta alallani moni tuttu ammattilainen on ollut pitkän aikaa työnhaussa, ja jos he eivät saa duunia, niin helppoa se ei tule olemaan itsellekään. Yleensä irtisanomisesta saa paketin, minä en saanut. Ja säästöt on kulutettu siihen, että pystyin olemaan edes muutaman kuukauden hoitovapaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele AP, että tällä kaikella on jokin tarkoitus.
Parin kuukauden kuluttua tilanne voi olla aivan toinen kun nyt.
Kyllä te tästä selviätte, se on vain duunipaikka. Lippu korkealle ja kohti uusia seikkailuja!
Kyllä tuolla työkokemuksella ja asenteella pääset vielä töihin. Vedä nyt vähän happea, ei potkujen saaminen ole mikään maailmanloppu eikä sitä pidä ottaa henkilökohtaisesti, jos joutuu lähtemään osana isompaa irtisanomiskierrosta. Eri juttu jos olisit ainoana saanut potkut.
Jos työttömyys pitkittyy, niin sitten kannattaa vähän miettiä vaihtaisiko sen puolen miljoonan euron talon vähän edukkaampaan vaihtoehtoon. Kyllä normaali kahden lapsen perhe pärjää ihan hyvin yhden ihmisen ansiotuloilla ja toisen työttömyyskorvauksilla, kunhan se kulutustaso on säädetty kohdilleen.
Ja tässä kohdassa ei kannata yrittää pitää kiinni siitä totutusta kulutustasosta vaan varautua siihen, että se leveä elämä ei koskaan enää palaa.
Mikään ei ole varmaa paitsi epävarmuus.
Tsemppiä jatkoon. Ei se elämä siihen lopu.
Vierailija kirjoitti:
Sun lapset on siis pieniä. Ensin itärtisanimisaika koko palkalla sit 2 v ansiosidonnainen. Kyllä se siitä ja lapset kiittää
Mutta noin pitkän työttömyyden jälkeen ei taida meidän alalla olla asiaa mihinkään hommiin.Ei tarvitse kiitää uraputkessa, mutta kyllä ihminen nyt tarvitsee. Varsinkin jos olisi sellaiseen pätevä ja innostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin sovitusti töihin, mutta mitään tehtäviä en saanut tehtäväksi. Sijaiseni oli saanut jatkosopparin määräaikaiseksi, ja hänen itsevarmasta käytöksestään tulkitsin heti, että lähtöni oli tiedossa.
Olin töissä 1,5 viikkoa, kunnes YT:t päättyivät, ja sitten sain lähteä. Äitiysloman aikana tehtäväni oli jaettu pois. Korvaukseksi sain sitten anteliaat 2 kk palkan, mikä nyt on normi irtisanomisajan korvaus.
Liiton mukaan toiminta oli arvelluttavaa, ja takaisinottovelvollisuutta ja työhönpaluusuojaa rikotaan. Mutta oikeuteen tästä tuskin kannattaa lähteä, koska korvaukset sitä kautta ovat niin pieniä, ettei riskinotto kannata.Jokaista varmaan jännittää töihinpaluu. Arvatkaas, miltä minusta nyt tuntuu? Kaksi pientä lasta elätettävänä, ja ilman molempien vanhempien palkkaa emme oikein pärjää. Olen akateemisesti koulutettu ja minulla on lähes 15 v kokemus, mutta työpaikat ovat kiven alla. Huolestuttaa koko perheen tulevaisuus. Vaivalla saimme lapsille hyvän hoitopaikan, ja jos heidät otan pois hoidosta, niin seuraavan kerran paikat ovat haussa vuoden päästä. En usko miten tässä näin kävi! Olen aina ollut tavoitteissani tai ylittänyt ne, tehnyt ylitöitä, vaikka lapsi on ollut pieni. Sanalla sanoen panostanut työhön täysillä.
En tiedä miten tästä nousisin. Miten huomenna aamulla? Mitä silloin teen? Mitään urakonsultointia tai psykologiapua ei tarjottu. Tervetuloa vaan pörssiyhtiöiden vastuulliseen maailmaan!
Been there, done that. Palasin äitiysloman/hoitovapaan jälkeen töihin... Heti alkoi yt:t, ensin lomautuksia, sitten uudet YT:t joissa irtisanomisia. Sain potkut neljän kuukauden töissäolon jälkeen. Olin 3 kk työttömänä, sain uuden työn ja nyt ollaan kohta taas työttömänä... Yksikkö lopetetaan. 15v työkokemusta asiantuntijatöistä, uutta työtä hakenut puoli vuotta... Ei löydy mitään. Ahdistaa.
Tunnen tuskan. Ja samaa pelkään. Tätäkö se sitten tulee olemaan lopputyöelämä? Irtisanomisia ja pätkiä. Stressi vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. -Ap
Vierailija kirjoitti:
No eipä siinä mitään ihmeellistä ole. Sain minäkin yt:issä kenkää vaikka lapsia ei olekaan. Ei kai lasten vanhempien pidä olla eri asemassa kuin muidenkaan. Vanhenpainvapaan aikana ei voi irtisanoa, mutta sen jälkeen voi.
Tsemppiä työnhakuun!
Joo, mutta yli vuoden poissa olleena ja pienten lasten äitinä minulla on paljon vaikeampaa saada uusi duuni kuin sinulla. Olisi edes ehtinyt olemaan muutaman kuukauden töissä, niin tilanne olisi ollut toinen. Ja tarjouduin tekemään lyhennettyä viikoakin. Minusta saatu säästö on niin naurettavan pieni verrattuna siihen, että johtoporras istuu edelleen paikallaan nauttimassa moninkertaisia palkkoja. Mutta kun joku konsultti ulkopuolelta sanelee sen, että kustakin yksiköstä on lähdettävä x määrä päitä, niin sitähän vaan tuijotellaan.
Mikset jäänyt hoitovapaalle? Olisit mennyt töihin vasta yt:n päätyttyä.