Toinen lapsi eksän kanssa

Juu ja ex on siis todellakin mukana tässä :) ainakin siis nyt, toki ei voi tietää muuttuuko mieli siihen mennessä kun esikoinen on sopivamman ikäinen. Mutta sittenhän sille ei mitään voi.

Ja miksi 'keuhkoan' täällä? No haluaisin alapeukuttajilta PERUSTELUITA siitä miks tää vaikuttaa tyhmältä, pimeeltä, järjettömältä jne! Mut näköjään yhtään perusteluita ei löydy, taitaa olla vaan kateellisten höpinää nuo negatiiviset ajatukset.. :)

Ap

Koittaisin tulla raskaaksi heti, jos mieskin suostuu. Silloinhan ikäeroa olisi lapsilla jo se pari vuotta.

Voi olla raskas pettymys sinulle, jos mies löytää ennen lapsiprojektia uuden kumppanin,tai sinä löydät. Uutta kumppania en nimittäin tuohon kuvioon sekoittaisi.

Etukäteen kannattaa puhua ja sopia kaikki mahdollinen - elatusmaksuja ja tapaamisia myöten.

Muuten tuossa ei ole minusta mitään väärää. On monella tavalla helpompaa, jos sisaruksilla on sama isä.

Minä en ole koskaan asunut lapsen isän kanssa yhdessä.

Ehjästä kodista puhuttiin jossain kommentissa? Meidän kotimme ei ole millään lailla rikki. Lapsella on kaksi rakastavaa vanhempaa, jotka tulevat hyvin toimeen niin pitkään, kun eivät ole parisuhteessa.

Niin, ei kai tossa mitään nykymaailmaan verrattuna ihmeellistä ole. Eihän nää perheet pysy kasassa muutenkaan, että sama kai se miten ihmiset toimii. Molemmat vanhemmat kuitenkin suostuneet tuohon ratkaisuun.

Noista elatusmaksuista.

Mainitsin jossain, että lapsen isä osallistuisi kustannusiin 50/50.

Ei se niin kuulu mennä, jos sinä ansaitset 1600e ja hän kaksinkertaisen summan. Elatus jaetaan elatuskyvyn mukaan eli vauraampi kustantaa enemmän.

Alalpeukuttajat ovat useampaan otteeseen sanoneet, että pitävät tulotasoasi kovin alhaisena, että kykenisit kahta lasta ja yh:n asumiskustannuksia elättämään. Jo nyt tuota yhtä lasta tule elättämään yhteiskunta - vai elätkö vanhempaisloman jälkeen pelkällä kodinhoidontuella? Todennäköisesti kävelet sossuun. Ja kuka sen toisen elättäisi? Jos teette sopimuksen, missä pystytte selviämään kuluista ilman sosua niin OK, mutta eipä taida onnistua. Kun tulotasosi pysyy alhaisena alhaisen koulutusasteen eikä omiin haaveisiin edes kuulu oman koulutuksen parantaminen, kasvatat todennäköisesti lapsistasi köyhiä - ja köyhyys periytyy. Olet nuori, kerkeäisit ihan hyvin tehdä lapsia uuden miehen kanssa myöhemmin - ja niin varmaan teetkin, ensin mahdollisesti nämä kaksi sitten lisää, näinhän se monesti menee näilläl aikaisin aloittaneilla. Muuten minusta ihan OK, jokainen tekee elämästään niin hankalaa kuin haluaa, mutta tulet tarvitsemaan yhteiskunnan apua pitkään - pahimmillaan lasket ettei työ kannata  etuisuuksien vuoksi, ja siinä sitten me muut elätetään laumaa. Itsekin sanoit, että vielä nyt mies haluaa ajatusta. Kun tuo ajatus häviää ja jos lapset on tehty se halu elättää niitä laimenee. Täälläkinkokemuksesta naiset ovat kertoneet uusista naisista jotka viimeistään hävittävät maksuhalukkuuden. Juuri pohditaan asumistukien pienenemistä, kaikkia muitakin pienennetään ja kestoa lyhennetään. Mutta sinähän et materiasta piittaa. Kuitenkin olet tittunut kututustasoon jonka mahdollisit ex miehesi suuremmalla palkallaan. Jospa opettelisit ensin olemaan niin köyhä kuin oma tulotasosi mahdollistaa. Ei tulekaan uusia vaatteita kun vanhat menee rikki, uusia kodinkoneita tuosta vaan tai ne lapsen vaatteetkin ja muut tarvitsemat tavarat on hankalampaa hankkia kun  toisen palkka puuttu eikä se into olla kukkarona jatku. Sinähän teet mitä haluat mutta tällaisia alapeukun syitä lapset jo aikuiseksi asti yh:na saanut näkee tuossa suunnitelmassasi.

1600 e nettona ja meinasit sillä elättää itsesi lisäksi kaksi lasta JA maksaa asuntolainaa? Juu ei tule onnistumaan. Elät jossain haavemaailmassa, ap. Ymmärrän että sinulle raha ei merkitse paljon, ja että haaveesi ovat valtavirrasta poikkeavat. Ymmärrän sen, sillä itsekin haaveilen maalaiselämästä enkä pistä painoarvoa varakkuudelle. Mutta joku realismi tulee säilyttää.

Ymmärrän myös, että sisaruksille halutaan sama isä. Mutta lapsesi tulee tietyn tahtoin kärsimään tilanteesta. Miten meinasitte sumplia vauva-ajan kun vauvaa ei voi erottaa ensisijaisesta hoitajasta ja isä asuu muualla? Ei voisi laittaa yökylään ja muutenkin vauvan olisi vaikea luoda suhdetta isään kun isä ei olisi läsnä edes iltaisin töiden jälkeen. Ja sitten kun lapsi kasvaa, pompottelee hän kahden kodin välillä. Näin toki menettelee moni perhe eron seurauksena, mutta te tekisitte näin alunperinkin. Se vaikuttaa itsekkäältä.

Naurettava huuhaapointti se sanomasi, että ainakin lapset näkisivät kahdenlaista elämää. Vaurautta isän luona kaupungissa ja vaatimatonta elämää maalla äidin kanssa. Hei joopa joo. Lapset varmaan enemmän arvostaisivat vakautta elämäänsä eikä heittelyä kahden eri maailman välillä.

Kyllä 1600€ + minimielarit riittää aivan hyvin elämään kahden lapsen kanssa ja asumiskustannuksiin. Mä kyllä saan asumistukea, mutta sossuun mun ei tarvitse mennä. Kun menen töihin, en tarvitse asumistukeakaan. Ja mitenniin n. 2000e ei riittäisi elämiseen ja lainaan 😃 ette yhtään osaa ajatella laatikon ulkopuolelle nähtävästi. Lainanlyhennys on edullisempaa kuin vuokra.. Ainakin kun ei ota lainaa 200 000€ + 2000m2 vuokratonttia lähiöstä.. Kiinteistöverokaan ei päätä huimaa kun kiinteistö on muiden mielestä "arvoton" 😃 ja niin edelleen. Kuvittelette etten ymmärrä näistä jutuista mitään, mutta kyllä ymmärrän ja rahasta tää asia ei ole kiinni. Joten, koska ei ole rahasta kiinni niin miksi alapeukut??

Lasta/mahdollisia lapsia, ei pompotella eikä heitellä millään tavalla. Tiesitkös että lapsen kanssa voi olla ihan niin ettei se ole negatiivista? Tämäkään vauva ei ole ollut kertaakaan isällä 'yökylässä' eikä aikoihin varmaan olekaan. Silti eks osallistuu ja tapaa lasta paljon. Vie puistoon, retkille, mummulaan, leikkii kotona vaihtaa vaipat ym. Se ei ole mitään heittelyä. Se on ihan tavallista elämää. Ei yhdessäasuvillakaan ole isä ja äiti 24/7 läsnä! Jotkut vie jopa päiväkotiin... Eikös se sitten ole lapsen "heittelyä"?

Ja mitä tulee siihen että olen "köyhä" ö elämäni voi olla rahallisesti köyhähköä (mistään ei ole puutetta?) mutta rikkauksia on sitäkin enemmän! Minä en tarvitse esim. Kodinkoneita. En ole ikinä tarvinnut tiskikonetta. En kuivausrumpua. Olen suurimman osan elämästäni elänyt ilman pesukonetta nyrkkipyykillä! Ja hei, uusi pieni pesukonekkinhan maksaa edullisimmillaan sen 200€... Tuollaisen summan säästää kuukaudessa. Edes kahvinkeitintä en tarvitse kun en juo kahvia. Jääkaappia ja pakastinta varten toki pitää olla säästössä hyvä summa rahaa KUN asuu oktalossa. Tällähetkellä asun vuokralla ja nuo kuuluu vuokranantajalle. Silti säästöjä on jo! En nostanut elintasoani kun asuin exän kanssa. Säästin! Koska en osannut tuhlata mihinkään! Toki laadukkaat vaatteet maksavat, mutta 5 vuoden aikana on omiin vaatteisiini mennyt alle 700€. Siihen sisältyy ulkoiluvaatteet, kengät ynnä muut! Kirppiksiltä löytää usein laadukkaita ja lähes käyttämättömiä vaatteita pilkkahintaan alkuperäisestä! Vaatteet kestää kun niistä pitää huolta. Lapset saa paljon sukulaisilta ym uusia vaatteita. Samoin käytettyjä niin paljon etten ole ehtinyt kaikkia pitää vaikka karsin 2/3 osaa pois kun oli nuhjuisia ym! Tämän nykyisen vauvan vaatteet on kaikki tallella, ja pienimmät on unisex. Ne ei oo menny miksikään kun olen hoitanut vaatteita, liinavaatteita ym hyvin. Kun lapsi(lapset) kasvaa, tarvitaan urheiluvälineitä, harrastuksia, koulureppuja ym. Normaalia. Kyllä niihin muutama satanen kuukaudessa riittää, etenkin kun LAPSEN ISÄ osallistuu ..

Ap

Eipä tuossa nyt mitään niin omituista ole, onhan niitä avioparejakin jotka asuvat eri osoitteissa. Mutta mun mielestä te ette kyllä ole eronneet ja ehkä voisitte miehen kanssa sopia, että elätte suhteessa mutta eri katon alla. Kurjaa on se jos siihen tulee kolmansia osapuolia sotkemaan. Kyllä mun mielestä te voitte elää perheenä vaikka ette samaa asuntoa jaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Olis muute ihan kiva saada perusteluita miks on järjetöntä jne :) siis kun mua kiinnostaa hirveesti mitä ihmiset tämmösestä mahtaa ajatella, ite en oo vastaavaan törmännyt ennen. Ei sillä että tekisin toisin toisten vuoksi vaan että osaan vähän varautua kun kerron lähipiirille. Nyt jo tekis mieli keskustella tästä heille mutten uskalla koska en tiedä mikä on yleinen ilmapiiri ja haluan osata vastata heidän kysymyksiin ja taivasteluun :)

Ap

No, miksi eroatte, jos kuitenkin tehtailette lapsia?  Yleensä kai ajatellaan että lapsen olisi hyvä syntyä vanhemmille jotka rakastavat toisiaan. MItäs sitten jos exäsi löytää uuden naisen? Hänelle ei välttämättä ole ok, että mies lisääntyy aina sitten toisessa osoitteessa. Siis teette lapsen vartavasten sekavaan elämäntilanteeseen.  Lapsen parhaasta ei liene kyse, vaan aikuisten halusta tehdä omien tarpeidensa mukaan. Tuo kommentti kertoo aika paljon; ettei yhteistä tulevaisutta kannata ajatellakaan, mutta lisää lapsia kyllä kahden kodin elämää vauvasta saakka elämään. Jos lapsesi on nyt 9kk niin tuo menee sen piikkiin että olet vähän sekaisin. Sekin, että on jossakin tuollaisessa välitilassa ihmissuhteessa kertoo, ettei tunne-elämä ole tasapainossa. Että lasten parasta et ainakaan ajattele yhtään. 

2 lapsen yh;na on rankkaa. Vastuutonta tehdä lapsia vartavasten eroperheeseen. Vastuutonta tehdä lapsia joita ei pysty elättämään. He kasvavat koko ajan ja heidän tarpeensa kasvavat myös- olet seuraavat 18 vuotta heistä vastuussa. Ja mitäs sitten tosiaan kun lastesi isä löytää uuden naisen, ja he rakentavat oman perheensä joka vähät piittaa siitä mitä sinä olet halunut tai suunnitellut miehen varalle? Ja jäät keskenään lastesi kanssa? Kun heidän isänsä hankkii uusia lapsia, jotka vievät huomion? Mua tökkii tuossa tasan se, että lapsen asema erossa ja uusperheessä on huomattavasti heikompi kuin ydinperheessä, ja vielä heikompi jos on köyhää. Tarvitaan paljon voimavaroja, että lapset selviävät. Niin on vaikeaa ymmärtää millainen äiti varta vasten suunnittelee hankkivansa lapsia huonoon perhetilanteeseen, ihmisen kanssa jonka kanssa ei voi elää. Lapsilla on tosi suuri riski pienestä pitäen päätyä erilaisten ihmissuhdesotkujen ja uusperheiden heittopussiksi. Tosiaan ei tarvita kuin kolmas pyörä tuohon, niin kaikki voi muuttua radikaalisti. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 1600€ + minimielarit riittää aivan hyvin elämään kahden lapsen kanssa ja asumiskustannuksiin. Mä kyllä saan asumistukea, mutta sossuun mun ei tarvitse mennä. Kun menen töihin, en tarvitse asumistukeakaan. Ja mitenniin n. 2000e ei riittäisi elämiseen ja lainaan 😃 ette yhtään osaa ajatella laatikon ulkopuolelle nähtävästi. Lainanlyhennys on edullisempaa kuin vuokra.. Ainakin kun ei ota lainaa 200 000€ + 2000m2 vuokratonttia lähiöstä.. Kiinteistöverokaan ei päätä huimaa kun kiinteistö on muiden mielestä "arvoton" 😃 ja niin edelleen. Kuvittelette etten ymmärrä näistä jutuista mitään, mutta kyllä ymmärrän ja rahasta tää asia ei ole kiinni. Joten, koska ei ole rahasta kiinni niin miksi alapeukut??

Lasta/mahdollisia lapsia, ei pompotella eikä heitellä millään tavalla. Tiesitkös että lapsen kanssa voi olla ihan niin ettei se ole negatiivista? Tämäkään vauva ei ole ollut kertaakaan isällä 'yökylässä' eikä aikoihin varmaan olekaan. Silti eks osallistuu ja tapaa lasta paljon. Vie puistoon, retkille, mummulaan, leikkii kotona vaihtaa vaipat ym. Se ei ole mitään heittelyä. Se on ihan tavallista elämää. Ei yhdessäasuvillakaan ole isä ja äiti 24/7 läsnä! Jotkut vie jopa päiväkotiin... Eikös se sitten ole lapsen "heittelyä"?

Ja mitä tulee siihen että olen "köyhä" ö elämäni voi olla rahallisesti köyhähköä (mistään ei ole puutetta?) mutta rikkauksia on sitäkin enemmän! Minä en tarvitse esim. Kodinkoneita. En ole ikinä tarvinnut tiskikonetta. En kuivausrumpua. Olen suurimman osan elämästäni elänyt ilman pesukonetta nyrkkipyykillä! Ja hei, uusi pieni pesukonekkinhan maksaa edullisimmillaan sen 200€... Tuollaisen summan säästää kuukaudessa. Edes kahvinkeitintä en tarvitse kun en juo kahvia. Jääkaappia ja pakastinta varten toki pitää olla säästössä hyvä summa rahaa KUN asuu oktalossa. Tällähetkellä asun vuokralla ja nuo kuuluu vuokranantajalle. Silti säästöjä on jo! En nostanut elintasoani kun asuin exän kanssa. Säästin! Koska en osannut tuhlata mihinkään! Toki laadukkaat vaatteet maksavat, mutta 5 vuoden aikana on omiin vaatteisiini mennyt alle 700€. Siihen sisältyy ulkoiluvaatteet, kengät ynnä muut! Kirppiksiltä löytää usein laadukkaita ja lähes käyttämättömiä vaatteita pilkkahintaan alkuperäisestä! Vaatteet kestää kun niistä pitää huolta. Lapset saa paljon sukulaisilta ym uusia vaatteita. Samoin käytettyjä niin paljon etten ole ehtinyt kaikkia pitää vaikka karsin 2/3 osaa pois kun oli nuhjuisia ym! Tämän nykyisen vauvan vaatteet on kaikki tallella, ja pienimmät on unisex. Ne ei oo menny miksikään kun olen hoitanut vaatteita, liinavaatteita ym hyvin. Kun lapsi(lapset) kasvaa, tarvitaan urheiluvälineitä, harrastuksia, koulureppuja ym. Normaalia. Kyllä niihin muutama satanen kuukaudessa riittää, etenkin kun LAPSEN ISÄ osallistuu ..

Ap

Kuinkas nyt tulosi kun jäät kodinhoidontuelle? Sehän on selvästi pienempi kuin vanhempainraha. Ja ne vanhat talot, tiedätkö lainkaan millaisia summia niiden "arvottomien talojen" korjaukseen menee? Kattoremppa on pakollinen, maalata pitäisi, kasvaako kellarissa home jne. Kun haaveilee kannattaisi edes joskus käyttää jalkoja maassa.

Kehottaisin miettimään tulopuolta uudemman kerran.

Miksi ihmeessä puhut minimielareista, jos lapsen/ lasten isä ansaitsee noin paljon?

Ei yksinhuoltajuus/ erillään asuminen kai tarkoita sitä, että noin hyvätuloisen miehen lasten täytyisi elää köyhyydessä/ tukirahoilla?

Me emme ole asuneet lapsen isän kanssa yhdessä, emmekä tule asumaan.

Kun opiskelin, mies maksoi lapsen elatuksen (osuus asumiskuluista, ruoka-ja vaatemenot eli ns. yleiset kustannukset, harrastusmenot). Meillä tuo summa oli 800 euroa kuukaudessa.

Työllistyttyäni ansiomme nettona 2500e minulla/ 6500 e miehellä. Tuolloin mies maksoi elatustukena 600e. Eli minäkin osallistuin elatukseen, mutta vähemmän.

Nyt olemme suhteessa ja raha-asiat sovitaan vapaammin.

Mutta en kyllä ollenkaan käsitä, miksi lasten pitäisi elää köyhyydessä, jos vanhempien yhteenlasketut nettotulot ovat noin noin 5000e, kuten ap:n tapauksessa??

Trolololooooool

72 jatkaa.

Etäpuolison maksamia elatusmaksuja ei oteta tuloina huomioon asumistukea tai muita Kelan tukia laskettaessa. Eli et menetä omia tukiasi, vaikka elatusmaksu olisi suurempi.

Toimeentulotuessa toki kaikki tulot maksetaan.

Kannattaa OIKEASTI tehdä kunnollinen elatussopimus lapsen isän kanssa.

Nyt tuntuu, että pienellä pärjää.

Mutta lapsen kannalta ei ole kiva, jos isukki myöhemmin perustaa toisen perheen ja saa lapsia - antaa niille lapsille kaiken tarvittavan. Ja esikoisen äiti sinnittelee minimielareilla...

Vierailija kirjoitti:

Erotaan koska kun ollaan yhdessä, kaikki menee pieleen - riidellään, molempia ahdistaa ja masentaa.. Lapsen kanssa kaikki käytännön jutut hoituu, on hyvä isä ja järkevä, tasapainoinen tyyppi. Meidän elämät muuten vain poikkeaa niin paljon ettei yhteistä tulevaisuutta kannata ajatella.

Ap

Entä joku osittainen asumuserojärjestely ? Kyllä tuo kuitenkin ihan nyxä-suhteelta vaikuttaa, jos seksiäkin on vähän väliä. Vai ajatteletto kumpikin löytävänne jonkun toisen, jonka kanssa on sitten vaan auvoisaa eikä riidellä, koska sovitte jollain maagisella tavalla niin paljon paremmin niiden uusien kanssa yhteen?

Oletko edes puhunut miehen kanssa siitä mitä tapahtuu jos mies löytää jossain vaiheessa uuden naisen ja sitten heillekin tulee vauva? Mies voi sanoa joo ettei halua enempää lapsia kuin sinun kanssasi ne kaksi, mutta vahinkoja nyt sattuu ja mieli muuttuu. Jos mies tapaa unelmiensa sielunkumppanin jonka kanssa muodostuu ydinperhe, niin mieti nyt vähän teidän yhteisiä lapsia. SINUA ei ehkä haittaa että mies löytäisi uuden, mutta lapsista ei varmasti ole kiva kun isä pyörittää ydinperhearkea uuden lasten ja naisen kanssa. Et nyt yhtään ajattele lapsia, vaan pelkästään itseäsi.

Voi kun väännätte asian kovin vaikeaksi... Ja sanokaa mitä sanotte, minä en ole köyhä! Ja se, millaiset tulot mulla on kun lapsi/lapset kasvaa on täysi mysteeri. Ties vaikka kouluttaudun ja tienaankin ihan älyttömästi. Tai kukaan ei voi tietää rampautuuko, joutuu vaikka työkyvyttömänä eläkkeelle. Koskaan ei voi tietää joten tuo pointti on ihan turha. Minä ja lapsen isä elättää lapsen - ei yhteiskunta! Mistä hitosta tuokin käsitys tulee että "muut" elättää lasta. Ja minä olen jo kodinhoidontuella - aloitin äitiysloman varhaistettuna. Saan asumistuen ja khtuen, lapsilisän ja elarit. Hyvin pärjään nytten. Ei tarvi sossuun marssia! Sitäpaitsi minulla on säästöjä, joihin ei ole tarvinnut koskea.

Edelleen, rahasta juttu ei jää kiinni. Eikä mieskään ole sellainen joka vain hylkäisi lapsen tai "hoivaamishalu laimenee". Ihme miesten kanssa jotkut lapsia tekeekin! Huoh!

Ja mainitsin minimielarit vain koska se on ainut 100% varma mitä saan jos vaikka jotain kävisikin ja mies ei pystyisi maksaa ym. Nyt mies maksaa ihan kivan summan, ei siis minimiä.

Ap

Ompas ihmeellistä teilaamista ap saanut tässä osakseen! Älä välitä, tällä palstalla tuntuu olevan tapana teilata kaikki vedoten just johonkin rahaan tai "ydinperheidylliin".

Lapset ei kärsi siitä että on vain yksi vanhempi. Vielä vähemmän ne kärsii siitä että isä osallistuu. AV-raadin logiikalla kukaan ei saisi hankkia lapsia, ei edes 10v aviossa olleet. Koska eihän sitä tiedä jos tuleekin ero ja jos isä hei haluakaan olla lasten kanssa tekemisissä tai jos oletkin köyhä tai jos tapaatkin uuden tai jos jos jos!

Minusta teidän suunnitelmat vaikuttaa järkeviltä. Ainoastaan tuo, että vuosi on pitkä aika. Onko joku erityinen syy, miksi ette tekisi uutta lasta jo nyt?

Vierailija kirjoitti:

Oletko edes puhunut miehen kanssa siitä mitä tapahtuu jos mies löytää jossain vaiheessa uuden naisen ja sitten heillekin tulee vauva? Mies voi sanoa joo ettei halua enempää lapsia kuin sinun kanssasi ne kaksi, mutta vahinkoja nyt sattuu ja mieli muuttuu. Jos mies tapaa unelmiensa sielunkumppanin jonka kanssa muodostuu ydinperhe, niin mieti nyt vähän teidän yhteisiä lapsia. SINUA ei ehkä haittaa että mies löytäisi uuden, mutta lapsista ei varmasti ole kiva kun isä pyörittää ydinperhearkea uuden lasten ja naisen kanssa. Et nyt yhtään ajattele lapsia, vaan pelkästään itseäsi.

Vastaa, ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko edes puhunut miehen kanssa siitä mitä tapahtuu jos mies löytää jossain vaiheessa uuden naisen ja sitten heillekin tulee vauva? Mies voi sanoa joo ettei halua enempää lapsia kuin sinun kanssasi ne kaksi, mutta vahinkoja nyt sattuu ja mieli muuttuu. Jos mies tapaa unelmiensa sielunkumppanin jonka kanssa muodostuu ydinperhe, niin mieti nyt vähän teidän yhteisiä lapsia. SINUA ei ehkä haittaa että mies löytäisi uuden, mutta lapsista ei varmasti ole kiva kun isä pyörittää ydinperhearkea uuden lasten ja naisen kanssa. Et nyt yhtään ajattele lapsia, vaan pelkästään itseäsi.

Vastaa, ap.

Sen verran ollaan puhuttu, että sanoo ettei halua uutta naista enään elämäänsä. Ja vaikka löytäisikin, ei hylkäisi lastaan ikinä. Se, että eks löytäisi uuden ja tekisikin vielä lapsia tämän kanssa (mitä suuresti epäilen, miehen tuntien), niin eihän sille mitään voisi. Hyvin sanottu tuossa ylhäällä että kun jää aina jossittelemaan ei voi tehdä yhtään mitään!

Mä ajattelen mun lasta, ja lapsia, jos toinen joskus tulee. On mulle kaikki kaikessa. Eroperhe ei ole huono vaihtoehto ollenkaan. Voinhan toki jättää toisen tekemättä mutta mitä se hyödyttäisi? Ai se tekemätön lapsi ei kärsisi sitten? Elämä meidän lapsenako on pelkkää kärsimystä? No tiedän jo, että niin ei ole. Ja sitäpaitsi, koska suunitelmaa on tarkoitus pohtia ja miettiä vielä ainakin vuosi, niin siinä on sekin hyvä puoli että asiaa harkitaan perinpohjin. Ihan mutia myöden.

Ap