Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

Kirjasuositus:

Paul Brunton Yliminän viisaus.

Kirja kertoo mm. Miten maailma syntyy, valaistumisesta, perimmäisestä totuudesta, mistä ihminen saa alkunsa.ym.

Kertoja on saanut vihkimyksen korkeampaan henkiseen viisauteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään puhutaan paljon siitä, että on HERÄNNYT, jos on herännyt huomaamaan ns. yhteiskunnan ja maailman pahat asiat, ns. mädännäisyyden, vallankäytön yms., mutta siitähän ei ole kyse, kun puhutaan heräämisestä/valaistumisesta tässä ketjussa, tai kun esim. Tolle puhuu siitä.

Joo ei, mutta tuo on silti aika olennainen osa heräämistä

Onko. Jaksaisitko perustella, miten? Kiitos.

Niin no en toki voi sanoa että jokaiselle pakko olla olennainen tajuttava asia. Kuitenkin systeemin epäterveyden tiedostaminen voi antaa sellaista tietynlaista suhtautumista koko asiaan, josta voi olla hyötyä.

Kiitos. Vahvistaako vai heikentääkö systeemin epäterveyden tiedostaminen tiedostajan egoa?

Egon heikentyminen, egosta irtipäästäminen on kuitenkin aika olennaista valaistumisen kohdalla. Ja se, ettei annan kovin paljon painoarvoa maailman tapahtumille. Kun erilaisia "lieveilmiöitä" alkaa tarkastella, niitä alkaa helposti myös arvostella ja arvostelu aina vahvistaa egoa. Tietoisuus ei arvostele.

Varmaan riippuu ihan tiedostajasta. Voi kai se olla vaikuttamattakin egoon?

Niin voi, eli heihin se ei kovin paljon vaikuta, joilla on aika ohut ego. He voivat havaita, tiedostaa, maailman epäkohtia, mutta neutraalina pysyen, eli he eivät ala kritisoimaan edes niitä pahantekijöitä eivätkä tietenkään liity joihinkin ryhmiin, jotka vastustavat pahaa. He voivat olla hyvän puolella, mutta eivät välttämättä näkyvästi toimien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään puhutaan paljon siitä, että on HERÄNNYT, jos on herännyt huomaamaan ns. yhteiskunnan ja maailman pahat asiat, ns. mädännäisyyden, vallankäytön yms., mutta siitähän ei ole kyse, kun puhutaan heräämisestä/valaistumisesta tässä ketjussa, tai kun esim. Tolle puhuu siitä.

Joo ei, mutta tuo on silti aika olennainen osa heräämistä

Onko. Jaksaisitko perustella, miten? Kiitos.

Niin no en toki voi sanoa että jokaiselle pakko olla olennainen tajuttava asia. Kuitenkin systeemin epäterveyden tiedostaminen voi antaa sellaista tietynlaista suhtautumista koko asiaan, josta voi olla hyötyä.

Kiitos. Vahvistaako vai heikentääkö systeemin epäterveyden tiedostaminen tiedostajan egoa?

Egon heikentyminen, egosta irtipäästäminen on kuitenkin aika olennaista valaistumisen kohdalla. Ja se, ettei annan kovin paljon painoarvoa maailman tapahtumille. Kun erilaisia "lieveilmiöitä" alkaa tarkastella, niitä alkaa helposti myös arvostella ja arvostelu aina vahvistaa egoa. Tietoisuus ei arvostele.

Varmaan riippuu ihan tiedostajasta. Voi kai se olla vaikuttamattakin egoon?

Niin voi, eli heihin se ei kovin paljon vaikuta, joilla on aika ohut ego. He voivat havaita, tiedostaa, maailman epäkohtia, mutta neutraalina pysyen, eli he eivät ala kritisoimaan edes niitä pahantekijöitä eivätkä tietenkään liity joihinkin ryhmiin, jotka vastustavat pahaa. He voivat olla hyvän puolella, mutta eivät välttämättä näkyvästi toimien.

Jep. Ihan kaikesta voi löytää tuon egoiluloukun

Mä tarvitsisin apua kahden kristilliseen mystiikkaan liittyvän kirjan löytämisessä. Lainasin ne varmaan kymmenen vuotta sitten Itäkeskuksen kirjastosta, mutta ne ovat taineet poistua järjestelmästä kokonaan, koska en löydä kyseisiä kirjoja kirjastosta, helmetistä enkä omasta lainaushistoriastani. En muista kirjailijan nimeä tai kirjojen nimiä, joten mikäli joku täällä ei ole lukenut samoja kirjoja, on niiden löytäminen aika haastavaa.

Kirjailijan nimi oli muistaakseni kreikkalainen mies ja sain käsityksen, että kirjat olisivat olleet hieman ortodoksisesta näkökulmasta kirjoitettu. Niitä oli kaksi saman sarjan kirjaa, joista toinen käsitteli teoriaa ja toisessa oli käytännönharjoituksia. Kirjat jäivät mieleeni, koska vaikka ne tuntuivat olevan kristillisiä, oli siinä teoriakirjassa harjoituksia visualisointiin ja aurojen näkemiseen (kai?). Siis sellaisia henkisiä asioita, joita ei yleensä kristinuskossa käsitellä.

Fyysisesti kirjat olivat pienen pokkarin kokoisia. Ne eivät olleet kovin paksuja, mutta ehkä sellaisia etusormen paksuisia, eli sanotaan 100-120 sivua. Kannet olivat kermanväriset ja toisen kirjan kannessa taisi olla miekka jonkun ympyrän (ruorin?) sisällä. Olen aika varma, että toisen kirjan nimi oli Jotain Practice. Eli todennäköisesti kirjat oli kirjoitettu englanniksi, mutta saattoivat olla suomeksikin.

Olen googlaillut kaikkea mahdollista ja mahdotonta, mutta en vaan löydä. Muistaako tai tietääkö joku mitään näistä kirjoista?

https://www.kristillinenkirjakauppa.fi/ Kokeile lähettää sähköpostikyselyä kristillisiin kirjakauppoihin, jos siellä vaikka tiedettäisiin tuo kirja. Pidän peukkuja! :)

Moro. Hunttailin että jos kaikki kerran on harhaa silloin myös valaistuminen on harhaa.

Hmmm.

Vierailija kirjoitti:

Moro. Hunttailin että jos kaikki kerran on harhaa silloin myös valaistuminen on harhaa.

Hmmm.

Tavallaan totta, sillä todellisuudessa olemme jo kaikki valaistuneita - siis perimmäiseltä olemukseltamme.

Vierailija kirjoitti:

Moro. Hunttailin että jos kaikki kerran on harhaa silloin myös valaistuminen on harhaa.

Hmmm.

Niin, pitäisi vain "riisua" päältämmme nämä kuvitelmat ihmisyydestä ja egosta ja alta paljastuu sitten todellinen itsemme, joka ei ole erillinen muista, vaan on vain yksi Tietoisuus, joka ilmenee monena.

Moro. Hunttailisin että voiko tietoisuus jakaantua moneen osaan, vai onko se jakamaton ei kai ykseys voi jakaantua?

Hmmm.

Vierailija kirjoitti:

Moro. Hunttailisin että voiko tietoisuus jakaantua moneen osaan, vai onko se jakamaton ei kai ykseys voi jakaantua?

Hmmm.

Hyvä kysymys. Ehkä kyse ei olekaan jakautumisesta, vaan siitä, että Tietoisuus vain pystyy ilmentymään monena, vaikka pysyykin kokonaisena. Mystikko ja varmasti moni muukin osaa tuohon vastata varmasti paremmin. :)

Esim. kulta aineena "vääntyy" monenlaiseksi koruksi, mutta ne ovat silti kultaa.

Tietoisuus "vääntyy" monelaiseksi olennoksi ja olemukseksi, mutta ne ovat silti Tietoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Esim. kulta aineena "vääntyy" monenlaiseksi koruksi, mutta ne ovat silti kultaa.

Tietoisuus "vääntyy" monelaiseksi olennoksi ja olemukseksi, mutta ne ovat silti Tietoisuutta.

Onhan kultakorutkin "jakautuneet" pieniin osiin, mutta silti voisi sanoa, että ne ovat kaikki kultaa. Voi siis ajatella kultakorujen kohdalla, että ne ovat tavallaan yhtä, koska ovat samaa ainetta perimmältään, vaikkakin näyttää että ne olisivat kaikki yksilöllisiä koruja.

Tietoisuuden kohdalla samantapainen homma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. kulta aineena "vääntyy" monenlaiseksi koruksi, mutta ne ovat silti kultaa.

Tietoisuus "vääntyy" monelaiseksi olennoksi ja olemukseksi, mutta ne ovat silti Tietoisuutta.

Onhan kultakorutkin "jakautuneet" pieniin osiin, mutta silti voisi sanoa, että ne ovat kaikki kultaa. Voi siis ajatella kultakorujen kohdalla, että ne ovat tavallaan yhtä, koska ovat samaa ainetta perimmältään, vaikkakin näyttää että ne olisivat kaikki yksilöllisiä koruja.

Tietoisuuden kohdalla samantapainen homma.

Siis kulta on jakautunut pieniin osiin kultakoruiksi, mutta kaikki ne yksilölliset korut ovat siten yhtä, että ovat samaa ainetta "perimmältään". Tietoisuuden kohdalla samantapainen homma.

Vierailija kirjoitti:

Moro. Hunttailisin että voiko tietoisuus jakaantua moneen osaan, vai onko se jakamaton ei kai ykseys voi jakaantua?

Hmmm.

Sitä voisi vertauskuvallisesti ajatella niinkin, että meri on kokonainen, mutta sen pinnalla voi aaltoilla ja kuohua paljonkin.

Se meren näkyvä pinta voisi kuvata tätä ilmenevää elämää ja olentoja, mutta koko meri sisältäisi kaiken eli ilmenevän ja ilmenemättömän, jotka ovat pysyneet koko ajan Yhtenä/kokonaisena.

Moro. Kivoja vastauksia. Jotenkin tuntuu vaikka kuinka hunttailu tätä asijaa silti ei ole ymmärtänyt oivallus puuttuu. Yhteistä meillä kaikilla on ajatusten takana oleva tietoisuus joka kaiken järjen mukaan on jakamaton ykseys, näin ainakin suuret kurut sanovat ja yksi iso kuru sanoi että jokaisella meillä on yhteistä MINÄ ajatus joka on meillä erikseen oma en oo läheskään varma olenko tämän ymmärtänyt oikein. Ja tämä MINÄ ajatus jokaisessa meissä on se joka aiheuttaa erillisyyden muista MINUISTA, täsä kohtaa järki loppuu miulta. Mitä sanotte tähän?

Vierailija kirjoitti:

Moro. Kivoja vastauksia. Jotenkin tuntuu vaikka kuinka hunttailu tätä asijaa silti ei ole ymmärtänyt oivallus puuttuu. Yhteistä meillä kaikilla on ajatusten takana oleva tietoisuus joka kaiken järjen mukaan on jakamaton ykseys, näin ainakin suuret kurut sanovat ja yksi iso kuru sanoi että jokaisella meillä on yhteistä MINÄ ajatus joka on meillä erikseen oma en oo läheskään varma olenko tämän ymmärtänyt oikein. Ja tämä MINÄ ajatus jokaisessa meissä on se joka aiheuttaa erillisyyden muista MINUISTA, täsä kohtaa järki loppuu miulta. Mitä sanotte tähän?

Minä-ajatus pitää sisällään yleensä ihmisen fyysisen olemuksen ja kokemuksen siitä. Eli tämä ikään kuin rajaa ja erottaa "minän" ympäröivästä maailmasta

Onko valaistuminen on/off tila, vai sellainen että sitä saavuttaa ikään kuin pala palalta enemmän?

Kokemukseni mukaan se alkaa aina

sponttanisesti.

Moro. Niin jokkainen ajattelee omalta kohalta että minä olen se ja se. Tästä voi hunttaile että tämä MINÄ ajatus on ydin kysymys. No herree kysymys mistä MINÄ ajatus tulee tietoisuuteen?

Hmmm.

Vierailija kirjoitti:

Moro. Niin jokkainen ajattelee omalta kohalta että minä olen se ja se. Tästä voi hunttaile että tämä MINÄ ajatus on ydin kysymys. No herree kysymys mistä MINÄ ajatus tulee tietoisuuteen?

Hmmm.

Varmaan lapsena ympäristöstä