Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Moro. Kivoja vastauksia. Jotenkin tuntuu vaikka kuinka hunttailu tätä asijaa silti ei ole ymmärtänyt oivallus puuttuu. Yhteistä meillä kaikilla on ajatusten takana oleva tietoisuus joka kaiken järjen mukaan on jakamaton ykseys, näin ainakin suuret kurut sanovat ja yksi iso kuru sanoi että jokaisella meillä on yhteistä MINÄ ajatus joka on meillä erikseen oma en oo läheskään varma olenko tämän ymmärtänyt oikein. Ja tämä MINÄ ajatus jokaisessa meissä on se joka aiheuttaa erillisyyden muista MINUISTA, täsä kohtaa järki loppuu miulta. Mitä sanotte tähän?

Luulen, että ymmärrät enemmän kuin annat ymmärtää tai sitten et vain ymmärrä, että ymmärrät. :)

Kun vauva syntyy tähän maailmaan, hän ei koe olevansa yksilö, vaan kokee olevansa yhtä toisten kanssa. Vähitellen hän alkaa oivaltaa sekä kokemuksen kautta että sen kautta, että häntä kohdellaan yksilönä, erilaisena kuin muut, että hän on omanlaisensa pakkaus, henkilö, ihmisolento, vaikkei sitä vielä osaakaan sanallistaa noin. Hän ymmärtää, että kun tulee mieleen nostaa joku lelu lattialta, niin hän saa sen nostettua. Kun hän katsoo ympärilleen eikä näe muita lähellä, hän alkaa oppia, että se on hänen kehonsa, hänen kätensä, joka tekee niitä toimintoja.

Kuitenkin minullakin on tunne, ettei tuo vielä selitä sitä, miksi meillä jokaisella on Minä-tunto. Johtuuko se siitä, että kullekin sielulle on kuhunkin elämään tehty sielunsuunnitelma, jonka vuoksi on oleellisen tärkeää, että hän kokee olevansa yksilö.

Ei tuokaan selitä asiaa. Jospa Mystikko selittää - tai sinä! :)

Tuli mieleen, että kun on sellaisia kulttuureja, missä yksilöllisyyttä ei niin korosteta kuin esim länsimaissa, jossa tunnutaan menevän  yhä enemmän siihen suuntaan, että yksilöt haluavat vahvasti korostaa omaa yksilöllisyyttään tavalla tai toisella. Enkä näe siinä mitään pahaa, kuten en näe siinäkään, ettei niin tehdä, mutta mietin, voisiko heidän olla helpompi valaistua, jotka ovat kasvaneet kulttuurissa, jossa yksilöllisyyden sijaan korostetaan yhteisöllisyyttä. Heillä ei olisi niin paljon sitä egoa kuorittavana pois?

Monet ihmiset ovat valmiita menemään hyvinkin pitkälle ollakseen erikoisempia ja yksilöllisempiä kuin muut, niin voisi kuvitella, että heillä on enemmän sitä egon lastia, mutta ei se välttämättä kuitenkaan niinkään ole.

Joku voi olla hyvin vahva egoltaan, vaikka muuten olisi esim. ulkoisesti tai harrastustensa ym. puolesta hyvinkin neutraalin oloinen tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moro. Kivoja vastauksia. Jotenkin tuntuu vaikka kuinka hunttailu tätä asijaa silti ei ole ymmärtänyt oivallus puuttuu. Yhteistä meillä kaikilla on ajatusten takana oleva tietoisuus joka kaiken järjen mukaan on jakamaton ykseys, näin ainakin suuret kurut sanovat ja yksi iso kuru sanoi että jokaisella meillä on yhteistä MINÄ ajatus joka on meillä erikseen oma en oo läheskään varma olenko tämän ymmärtänyt oikein. Ja tämä MINÄ ajatus jokaisessa meissä on se joka aiheuttaa erillisyyden muista MINUISTA, täsä kohtaa järki loppuu miulta. Mitä sanotte tähän?

Luulen, että ymmärrät enemmän kuin annat ymmärtää tai sitten et vain ymmärrä, että ymmärrät. :)

Kun vauva syntyy tähän maailmaan, hän ei koe olevansa yksilö, vaan kokee olevansa yhtä toisten kanssa. Vähitellen hän alkaa oivaltaa sekä kokemuksen kautta että sen kautta, että häntä kohdellaan yksilönä, erilaisena kuin muut, että hän on omanlaisensa pakkaus, henkilö, ihmisolento, vaikkei sitä vielä osaakaan sanallistaa noin. Hän ymmärtää, että kun tulee mieleen nostaa joku lelu lattialta, niin hän saa sen nostettua. Kun hän katsoo ympärilleen eikä näe muita lähellä, hän alkaa oppia, että se on hänen kehonsa, hänen kätensä, joka tekee niitä toimintoja.

Kuitenkin minullakin on tunne, ettei tuo vielä selitä sitä, miksi meillä jokaisella on Minä-tunto. Johtuuko se siitä, että kullekin sielulle on kuhunkin elämään tehty sielunsuunnitelma, jonka vuoksi on oleellisen tärkeää, että hän kokee olevansa yksilö.

Ei tuokaan selitä asiaa. Jospa Mystikko selittää - tai sinä! :)

Moro. Luulen.....

Heh. Juupa juu.

Jos olen täysin rehellinen niin kuin olen niin en tiedä onko sielua edes olemassa enkä edes oleta tai luule en tiedä. Mittee minä ajatukseen tulee niin siihen on pakko sanoa samaa kuin sielun suhteen en tiedä.

Ei voi missään nimessä kieltää etteikö juuri se mistä minä ajatus tulee tietoisuuten on kyssäri joka kiehtoo enkä pane pahaksi vaikka tuo assii selviäisi.

Hmmm.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moro. Kivoja vastauksia. Jotenkin tuntuu vaikka kuinka hunttailu tätä asijaa silti ei ole ymmärtänyt oivallus puuttuu. Yhteistä meillä kaikilla on ajatusten takana oleva tietoisuus joka kaiken järjen mukaan on jakamaton ykseys, näin ainakin suuret kurut sanovat ja yksi iso kuru sanoi että jokaisella meillä on yhteistä MINÄ ajatus joka on meillä erikseen oma en oo läheskään varma olenko tämän ymmärtänyt oikein. Ja tämä MINÄ ajatus jokaisessa meissä on se joka aiheuttaa erillisyyden muista MINUISTA, täsä kohtaa järki loppuu miulta. Mitä sanotte tähän?

Luulen, että ymmärrät enemmän kuin annat ymmärtää tai sitten et vain ymmärrä, että ymmärrät. :)

Kun vauva syntyy tähän maailmaan, hän ei koe olevansa yksilö, vaan kokee olevansa yhtä toisten kanssa. Vähitellen hän alkaa oivaltaa sekä kokemuksen kautta että sen kautta, että häntä kohdellaan yksilönä, erilaisena kuin muut, että hän on omanlaisensa pakkaus, henkilö, ihmisolento, vaikkei sitä vielä osaakaan sanallistaa noin. Hän ymmärtää, että kun tulee mieleen nostaa joku lelu lattialta, niin hän saa sen nostettua. Kun hän katsoo ympärilleen eikä näe muita lähellä, hän alkaa oppia, että se on hänen kehonsa, hänen kätensä, joka tekee niitä toimintoja.

Kuitenkin minullakin on tunne, ettei tuo vielä selitä sitä, miksi meillä jokaisella on Minä-tunto. Johtuuko se siitä, että kullekin sielulle on kuhunkin elämään tehty sielunsuunnitelma, jonka vuoksi on oleellisen tärkeää, että hän kokee olevansa yksilö.

Ei tuokaan selitä asiaa. Jospa Mystikko selittää - tai sinä! :)

Moro. Luulen.....

Heh. Juupa juu.

Jos olen täysin rehellinen niin kuin olen niin en tiedä onko sielua edes olemassa enkä edes oleta tai luule en tiedä. Mittee minä ajatukseen tulee niin siihen on pakko sanoa samaa kuin sielun suhteen en tiedä.

Ei voi missään nimessä kieltää etteikö juuri se mistä minä ajatus tulee tietoisuuten on kyssäri joka kiehtoo enkä pane pahaksi vaikka tuo assii selviäisi.

Hmmm.

Okei, uskon, mitä kerrot. :)

Toivotaan, että Mystikko käy meille vastaamassa. Tosi hyvä, että toit tuon asian esille, kiitos. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moro. Kivoja vastauksia. Jotenkin tuntuu vaikka kuinka hunttailu tätä asijaa silti ei ole ymmärtänyt oivallus puuttuu. Yhteistä meillä kaikilla on ajatusten takana oleva tietoisuus joka kaiken järjen mukaan on jakamaton ykseys, näin ainakin suuret kurut sanovat ja yksi iso kuru sanoi että jokaisella meillä on yhteistä MINÄ ajatus joka on meillä erikseen oma en oo läheskään varma olenko tämän ymmärtänyt oikein. Ja tämä MINÄ ajatus jokaisessa meissä on se joka aiheuttaa erillisyyden muista MINUISTA, täsä kohtaa järki loppuu miulta. Mitä sanotte tähän?

Luulen, että ymmärrät enemmän kuin annat ymmärtää tai sitten et vain ymmärrä, että ymmärrät. :)

Kun vauva syntyy tähän maailmaan, hän ei koe olevansa yksilö, vaan kokee olevansa yhtä toisten kanssa. Vähitellen hän alkaa oivaltaa sekä kokemuksen kautta että sen kautta, että häntä kohdellaan yksilönä, erilaisena kuin muut, että hän on omanlaisensa pakkaus, henkilö, ihmisolento, vaikkei sitä vielä osaakaan sanallistaa noin. Hän ymmärtää, että kun tulee mieleen nostaa joku lelu lattialta, niin hän saa sen nostettua. Kun hän katsoo ympärilleen eikä näe muita lähellä, hän alkaa oppia, että se on hänen kehonsa, hänen kätensä, joka tekee niitä toimintoja.

Kuitenkin minullakin on tunne, ettei tuo vielä selitä sitä, miksi meillä jokaisella on Minä-tunto. Johtuuko se siitä, että kullekin sielulle on kuhunkin elämään tehty sielunsuunnitelma, jonka vuoksi on oleellisen tärkeää, että hän kokee olevansa yksilö.

Ei tuokaan selitä asiaa. Jospa Mystikko selittää - tai sinä! :)

Moro. Luulen.....

Heh. Juupa juu.

Jos olen täysin rehellinen niin kuin olen niin en tiedä onko sielua edes olemassa enkä edes oleta tai luule en tiedä. Mittee minä ajatukseen tulee niin siihen on pakko sanoa samaa kuin sielun suhteen en tiedä.

Ei voi missään nimessä kieltää etteikö juuri se mistä minä ajatus tulee tietoisuuten on kyssäri joka kiehtoo enkä pane pahaksi vaikka tuo assii selviäisi.

Hmmm.

Okei, uskon, mitä kerrot. :)

Toivotaan, että Mystikko käy meille vastaamassa. Tosi hyvä, että toit tuon asian esille, kiitos. :)

Moro. Eipä keskä kiitellä.

Mystikko ynnä muut areena on teitin olkee hyvät.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että kun on sellaisia kulttuureja, missä yksilöllisyyttä ei niin korosteta kuin esim länsimaissa, jossa tunnutaan menevän  yhä enemmän siihen suuntaan, että yksilöt haluavat vahvasti korostaa omaa yksilöllisyyttään tavalla tai toisella. Enkä näe siinä mitään pahaa, kuten en näe siinäkään, ettei niin tehdä, mutta mietin, voisiko heidän olla helpompi valaistua, jotka ovat kasvaneet kulttuurissa, jossa yksilöllisyyden sijaan korostetaan yhteisöllisyyttä. Heillä ei olisi niin paljon sitä egoa kuorittavana pois?

Monet ihmiset ovat valmiita menemään hyvinkin pitkälle ollakseen erikoisempia ja yksilöllisempiä kuin muut, niin voisi kuvitella, että heillä on enemmän sitä egon lastia, mutta ei se välttämättä kuitenkaan niinkään ole.

Joku voi olla hyvin vahva egoltaan, vaikka muuten olisi esim. ulkoisesti tai harrastustensa ym. puolesta hyvinkin neutraalin oloinen tyyppi.

Tuli tästä kysymyksestä mieleen, että onko tarkoitus varsinaisesti häivyttää tai "tap paa" egoa. Sehän on ihan käytännöllinen työväline niin kauan kuin täällä pallolla tallaillaan. Ihmisen pitäisi vain tajuta, että ego ei tosiaan ole se mitä olet, vain työkalu. Muistan mystikonkin joskus verranneen tätä vasaraan tai vastaavaan. Se on hyvä työkalu, kun ollaan vaikka taloa rakentamassa, mutta ethän sinä silti ole se vasara. 

Ego on ehkä vähän niinkuin joku traktori joka on villiintynyt, ehkä käsijarru on jäänyt laittamatta päälle(en todellakaan tiedä voiko näin käydä, kun en ole traktoriekspertti), kun kuski on lähtenyt tauolle. Voi näin saada aikaan kamalaa jälkeä, vaikka kuskin ollessa puikoissa homma pelaa hienosti. 

Ja kun kerran on tajunnut tosiolemuksensa ja laittanut egon sille kuuluvalle paikalle, niin eikö Jumala voi ilmaista itseään vaikka kuinka räikeässä muodossa silti samaistumatta siihen. Ei kai valaistuneen tarvitse ryhtyä hajuttomaksi ja mauttomaksi? Kyllähän näitä valaistuneita löytyy vaikka millaisia persoonia. He eivät vain samaistu siihen rooliin. Ja tarvitaanhan täällä maailmassa kaikenlaisia ihmisiä eri tehtäviin joten miksi Jumala ei voisi omaksua siihen tehtävään sopivaa "hahmoa". 

Tietty jos joku ihan tarkoituksella haluaa erottua muista ja ulkoisista ominaisuuksia, käyttäytymisestä ym. tulee itse tarkoitus, niin silloin on varmaan ego asialla. Mutta toisaalta eikö myös tällainen olen tooooosi tavallinen  ja tylsä voi ihan hyvin olla egon omaksuma rooli. Ja toisaalta jos meillä on myös kolektiivinen ego, niin eikö joku kyläyhteisö esim. voi olla egolle polttoainetta? Me täällä olemme tällaisia ja nuo tuolla naapurikylässä on ihan erilaisia. Meidän kylässä on tehty aina asiat näin ja asioista on turha pullikoida jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että kun on sellaisia kulttuureja, missä yksilöllisyyttä ei niin korosteta kuin esim länsimaissa, jossa tunnutaan menevän  yhä enemmän siihen suuntaan, että yksilöt haluavat vahvasti korostaa omaa yksilöllisyyttään tavalla tai toisella. Enkä näe siinä mitään pahaa, kuten en näe siinäkään, ettei niin tehdä, mutta mietin, voisiko heidän olla helpompi valaistua, jotka ovat kasvaneet kulttuurissa, jossa yksilöllisyyden sijaan korostetaan yhteisöllisyyttä. Heillä ei olisi niin paljon sitä egoa kuorittavana pois?

Monet ihmiset ovat valmiita menemään hyvinkin pitkälle ollakseen erikoisempia ja yksilöllisempiä kuin muut, niin voisi kuvitella, että heillä on enemmän sitä egon lastia, mutta ei se välttämättä kuitenkaan niinkään ole.

Joku voi olla hyvin vahva egoltaan, vaikka muuten olisi esim. ulkoisesti tai harrastustensa ym. puolesta hyvinkin neutraalin oloinen tyyppi.

Tuli tästä kysymyksestä mieleen, että onko tarkoitus varsinaisesti häivyttää tai "tap paa" egoa. Sehän on ihan käytännöllinen työväline niin kauan kuin täällä pallolla tallaillaan. Ihmisen pitäisi vain tajuta, että ego ei tosiaan ole se mitä olet, vain työkalu. Muistan mystikonkin joskus verranneen tätä vasaraan tai vastaavaan. Se on hyvä työkalu, kun ollaan vaikka taloa rakentamassa, mutta ethän sinä silti ole se vasara. 

Ego on ehkä vähän niinkuin joku traktori joka on villiintynyt, ehkä käsijarru on jäänyt laittamatta päälle(en todellakaan tiedä voiko näin käydä, kun en ole traktoriekspertti), kun kuski on lähtenyt tauolle. Voi näin saada aikaan kamalaa jälkeä, vaikka kuskin ollessa puikoissa homma pelaa hienosti. 

Ja kun kerran on tajunnut tosiolemuksensa ja laittanut egon sille kuuluvalle paikalle, niin eikö Jumala voi ilmaista itseään vaikka kuinka räikeässä muodossa silti samaistumatta siihen. Ei kai valaistuneen tarvitse ryhtyä hajuttomaksi ja mauttomaksi? Kyllähän näitä valaistuneita löytyy vaikka millaisia persoonia. He eivät vain samaistu siihen rooliin. Ja tarvitaanhan täällä maailmassa kaikenlaisia ihmisiä eri tehtäviin joten miksi Jumala ei voisi omaksua siihen tehtävään sopivaa "hahmoa". 

Tietty jos joku ihan tarkoituksella haluaa erottua muista ja ulkoisista ominaisuuksia, käyttäytymisestä ym. tulee itse tarkoitus, niin silloin on varmaan ego asialla. Mutta toisaalta eikö myös tällainen olen tooooosi tavallinen  ja tylsä voi ihan hyvin olla egon omaksuma rooli. Ja toisaalta jos meillä on myös kolektiivinen ego, niin eikö joku kyläyhteisö esim. voi olla egolle polttoainetta? Me täällä olemme tällaisia ja nuo tuolla naapurikylässä on ihan erilaisia. Meidän kylässä on tehty aina asiat näin ja asioista on turha pullikoida jne. 

Toivottavasti Mystikko vastaa kysymyksiisi. Hyviä ovat. Egoahan voi käyttää hyvään, pahaan ja kaikkeen siltä väliltä. Eiköhän Tietoisuudella/Jumalalla ole vähän jokaiselle käyttöä. :)

Ja kyllä, ryhmäegokin on ihan totta, milloin naapurikyläläiset, milloin jotkut urheilujoukkueet, politiikka, työpaikat tai mikä vaan voi olla se ryhmä, jossa ihminen on antautunut ryhmäegon jäseneksi.

Ja kyllähän valaistuneillakin näkyy vielä se oma luonne tai persoonallisuus, vaikka heistä tuleekin varmaan vähän erilaisia valaistumisen jälkeen. Eihän heillä ole esim. enää tarvetta inttää asioista, olla väkisin oikeassa tai vakuuttaa, että toinen on väärässä, vaikka he olisivat sitä ennen tehneet.

Jos joku on ollut hyvin temperamenttinen, suorastaan kiivas ja sitten jossain vaiheessa onnistuu valaistumaan, niin luultavasti se kiivaus on jäänyt pois, mutta ehkä jonkinlainen temperamenttisuus hänestä voi vielä huokua.

Joku on voinut olla hyvin huonolla itsetunnolla varustettu, itseään häpeävä eikä hänellä ole ollut rohkeutta ilmaista itseään kovin paljon. Valaistumisen jälkeen hänestä voi kuoriutua hyvinkin lahjakas ja huumorintajuinen keskustelija, mitkä taidot ovat olleet hänessä varmaan muutenkin, mutta jääneet huonon itsetunnon tuomien ongelmien vuoksi tulematta esiin.

Olen usein miettinyt, millainen minusta olisi tullut ja missä ammatissa olisin, mitä harrastaisin jne., jos olisin kasvanut ihan erilaisessa perheessä.

Oletteko te miettineet tuollaisia?

Vierailija kirjoitti:

Olen usein miettinyt, millainen minusta olisi tullut ja missä ammatissa olisin, mitä harrastaisin jne., jos olisin kasvanut ihan erilaisessa perheessä.

Oletteko te miettineet tuollaisia?

Ja olen sitäkin paljon miettinyt, miksi synnyin juuri tähän perheeseen, tällaiseen kehoon ja sain nämä geenit. Onko minulla joku tarkoitus täällä pallolla. Onko tarkoitus hyvittää jotain, suorittaa karmanläksyjä, oppia, vai mikä on homman nimi...

Ja olisin syntynyt ihan erilaiseen perheeseen, niin olisinko kuitenkin päätynyt suunnilleen tähän tilanteeseen ja näihin mietteisiin ja etsijän polulle...

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juutuupista ensimmäisen osan sarjasta Erillisyydestä ykseyteen. Siinä kerrotaan että heräämisen seurauksena ihminen tiedostaa oman tilansa toisin sanoen tiedostaa oman hypnotisoidun tilansa. Eli että on uskonut kaiken sen mitä hänen aivoihinsa on syötetty. Sen jälkeen hän aloittaa poisoppimisen joka on kertojan mukaan täysin samaa kuin henkinen kasvu.

Kertoja lupaa kertoa mikä on tämän todellisuuden luonne: Kun ihminen saa syvän kokemuksen siitä mikä hän on niin mikään ei palaa ennalleen. Kaikki muuttuu. Ihminen muistaa kuka hän on eikä kukaan voi häntä enää manipuloida. Se on avain vapauteen kaikille.  Heräämisen jälkeen Pyhä Henki tekee loput.

En tiedä mitä ajatella tuosta. Sanat voivat olla osin samantapaisia kuin Mystikolla ja siltikään ei sisimmässä tunnu siltä että he puhuisivat samaa asiaa. Aiemmin kertojalla on ollut aika radikaaleja juttuja ja useampi video on siksi poistettu juutuupista.

Puhuuko hän samaa kuin Mystikko, Ramana Maharsi, Tolle, Mooji jne.? En osaa sanoa. Osaako joku muu?

Kuuntelin kaikki nuo kolme videota sarjasta Erillisyydestä Ykseyteen ja odotin, että Samuli kertoisi jotain Erillisyydestä ja Ykseydestä, mutta ei sanaakaan. Videoita oli katsonut valtava määrä ihmisiä, joista suurin osa olivat tyytyväisiä videoihin, mutta kukaan ei kysynyt, miksi videosarjan nimi on tuo, kun hän ei maininnut edes sitä, mitä Ykseys hänen mielestään tarkoittaa. Luultavasti Yhteiskunnasta vapautuneiden yhteisöä koska:

Samulin sanoma oli se, että meidän pitää vapautua Yhteiskunnan vallan alta ja siinä auttaa Pyhä Henki ja Luoja. Hän kertoi, että hänellä on Kotiinpaluu -kurssi, jossa on mukana myös Jaakko Muhonen. https://sydäntietoisuus.fi/ykseydenvuosikurssi.html

Kurssin on laatinut Jaakko, joka on kirjoittanut hyviä kirjoja, mm. Ykseyden oppikurssi - kirjan. Varmasti tuokin on hyvä kurssi eikä sillä luultavasti puhuta noita yhteiskunnasta vapautumisasioita. Outoa että S kertoi, että se on hänen kurssinsa. Outoa, että S on edes mukana kurssilla, kun tuntuu kuitenkin, ettei hän ymmärrä Erillisyydestä Ykseyteen -aihetta, vaikka kolmen videon verran siitä kertoi.

Heei onkos täältä hetkeen poistunu viestejä?

Vierailija kirjoitti:

Heei onkos täältä hetkeen poistunu viestejä?

Ei ainakaan uusimpia viestejä ole siihen malliin poistunut, kuten aiemmin. Ehkä on poistunut vanhempia, toivottavasti ei.

Kandee kopsata kokonaan tuo linkki (viesti 16.10. klo 20:10) ja laittaa uuteen välilehteen, kun noin se ei aukea. Hyvä aihe, vuoden kestävät opinnot.

Moro. Hunttailin jopa sellaista, jotta mistä voimme olla varmoja ettei joku jo ole sanonut tottuuven ajatusten alkuperästä mutta emme ole sitä vaan ymmärtäneet.

Vierailija kirjoitti:

Moro. Hunttailin jopa sellaista, jotta mistä voimme olla varmoja ettei joku jo ole sanonut tottuuven ajatusten alkuperästä mutta emme ole sitä vaan ymmärtäneet.

Niin, joidenkin mielestä poimimme ajatuksemme kollektiivista, eli ettei meillä varsinaisesti olisi omia ajatuksia, ja että siis mielemme olisi kaikkien kanssa yhteinen, mutta sitä on vaikea uskoa.

Luulen, että jokaisella ihmiseksi kehollistuneella sielulla on oma mieli, johon vaikuttaa myös kaikkien ihmisten mielien yhteisö, eli kollektiivinen mieli.

Tarkennan vielä:

Kaikkien ihmisten mielien "yhteisö" on juuri se kollektivinen yhteinen mieli, mutta silti uskon, että jokaisella on myös se yksilöllinen mieli, joka on yhteydessä kaikkien mieliin, eli kollektiiviseen mieleen.

Toivottavasti Mystikko tai joku muu korjaa, jos olen ihan hakoteillä. :)

Vierailija kirjoitti:

Moro. Hunttailin jopa sellaista, jotta mistä voimme olla varmoja ettei joku jo ole sanonut tottuuven ajatusten alkuperästä mutta emme ole sitä vaan ymmärtäneet.

Mistä sinun mielestäsi ajatuksemme tulevat? Mikä on ajatustemme alkuperä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moro. Hunttailin jopa sellaista, jotta mistä voimme olla varmoja ettei joku jo ole sanonut tottuuven ajatusten alkuperästä mutta emme ole sitä vaan ymmärtäneet.

Mistä sinun mielestäsi ajatuksemme tulevat? Mikä on ajatustemme alkuperä?

Moro. Niin siinäpä se.

Kurut ovat sanoneet jotta on olemassa vain tietoisuus eikä muuta ole niin silloinhan ajatusten alkuperä täytyy saaha alkunsa sieltä mutta se on miule vain teoriaa ei muuta siis en tiie onko se totta vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Tarkennan vielä:

Kaikkien ihmisten mielien "yhteisö" on juuri se kollektivinen yhteinen mieli, mutta silti uskon, että jokaisella on myös se yksilöllinen mieli, joka on yhteydessä kaikkien mieliin, eli kollektiiviseen mieleen.

Toivottavasti Mystikko tai joku muu korjaa, jos olen ihan hakoteillä. :)

Niin, siis jokaisen mieli on Tietoisuuden eräänlainen ilmentymä, ja nämä mielet yhdessä muodostavat uskomuksineen sen kollektiivisen tietoisuuden joka vaikuttaa koko maailmaan, koska Tietoisuuden voima vaikuttaa niissä kaikissa. Ihan oikeilla jäljillä mielestäni olet, vaikken itsekään ole Mystikko.