Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

On erilaisia oppijoita ja erilaisia opettajia. Sinun tyylisi kertoa "valaistumisesta" on sellainen, joka ei jostain syystä ole minulle helppo. Mystikko ja Nisargadatta, kuten myös Jeff Foster osannut ilmaista näitä asioita siten, että minun on ollut ne helpompi ymmärtää. 

Toisaalta he vain pitävät sinua "orrella".

Et ole oivaltanut ja ymmärtänyt toisaalta ns. paskaakaan.

Ymmärrys on ilmaista ja ei tarvitse ostaa tai lukea mitään. Ei tarvitse osata lukea tai laskea saattaakseen itseään todellisuuteen. Haluat vain itsellesi jotain omahyvää ja edellä mainittujen tekstit kyllä kosiskelee mielihyvää.

Ajattele vaikka paperia jossa on piirrustus perheestä.

Näet perheen mutta et kokonaisuutta.

Ei ole perhettä ei ole piirrustusta, mutta kuitenkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

On erilaisia oppijoita ja erilaisia opettajia. Sinun tyylisi kertoa "valaistumisesta" on sellainen, joka ei jostain syystä ole minulle helppo. Mystikko ja Nisargadatta, kuten myös Jeff Foster osannut ilmaista näitä asioita siten, että minun on ollut ne helpompi ymmärtää. 

Toisaalta he vain pitävät sinua "orrella".

Et ole oivaltanut ja ymmärtänyt toisaalta ns. paskaakaan.

Ymmärrys on ilmaista ja ei tarvitse ostaa tai lukea mitään. Ei tarvitse osata lukea tai laskea saattaakseen itseään todellisuuteen. Haluat vain itsellesi jotain omahyvää ja edellä mainittujen tekstit kyllä kosiskelee mielihyvää.

Ajattele vaikka paperia jossa on piirrustus perheestä.

Näet perheen mutta et kokonaisuutta.

Ei ole perhettä ei ole piirrustusta, mutta kuitenkin on.

Henkilö ei oivalla eikä ymmärrä. Minä en ole henkilö.

Vierailija kirjoitti:

KM, miksi magiani ei toimi? Sanottakoon heti, etten kaipaa vastauksia muilta palstalaisilta (paitsi jos sinulla on kokemusta magiasta). Kristinusko ei kiinnosta tippaakaan, jo lapsuudessa tunsin vastenmielisyyttä ja vieraantuneisuutta sitä kohtaan. En myöskään etsi valaistumista vaan elämäni parantamista ja kehittymistä ihmisenä, sieluna. Perinteiset keinot (opiskele, säästä, mene terapiaan, lässynlää) eivät ole mahdollisia.

Olen kokeillut kymmeniä sigileitä, kynttilöitä, loitsuja monesta eri lähteestä, noudattanut kaikkia "correspondences". Moni muu tuntuu saavan tuloksia heti, ihan aloittelijana, mutta minä en ole saanut kolmessa vuodessa mitään. Vihaan elämääni, ja haluaisin vain saada siihen helpotusta. Myös henkinen kasvu kiinnostaa, mutta ei tämä kurjuus mitenkään jalosta tai auta siinä pyrkimyksessä. Ei ole energiaa mihinkään! Ei mihinkään. En jaksa enää mitään. Mietin joka yö (ja päivä), että haluan kuolla.

Ainoa asia, joka on toiminut, on perinteinen visualisointi LOA:n tyyliin, mutta sekin vain minimaalisen pienissä asioissa, kuten jonkin tietyn merkin/sanan näkeminen, mutta niissäkin manifestoituminen on kestänyt viikkoja, jopa kuukausia. Ehkäpä tulokset ovat siis olleet ihan sattumaa. Astraaliprojektiossa olen päässyt pari kertaa irtoamispisteeseen, mutta en pidemmälle. En ole hetkeen viitsinyt edes kokeilla mitään manifestointia tai muutakaan, koska en vain jaksa sitä pettymystä, että ei tästäkään tule mitään. Miksi olen niin jumissa? Olen tajunnut, etten lapsenakaan kokenut mitään ihmeellistä, erikoista, "yliluonnollista" tai vastaavaa. Lukemani perusteella moni muu on. Mulla ei ole elämässä mitään. Ei ole mitään järkeä tässä paskassa, jos ei ole mahdollista muuttaa mitään. Ja tiedän kuulostavani raskaalta, en vain voi purkaa tätä kenellekään muullekaan.

Pieni vinkki. Ehkä siitä on hyötyä sinun kohdallasi, ehkä ei. Mutta tässä: sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Sulla ei ole. Älä siis odota että joku voima tulee jostain antamaan vaan anna se itselle minkä haluat saada. Aloita pienestä. Jos se on vaikka tavara, älä osta sitä vaan varasta. "Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa" - periaate käännetään päinvastoin energioiden kääntämiseksi. Sinällään tässä ei ole mitään moraalitonta sillä koko omaisuuden jakautuminen perustuu ihmisten mielivaltaisiin lakeihin eikä hengellisiin ja koko rahajärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja mätä.  

Aloita pienestä. Uskoisin että kun energia on saatu kääntymään, se alkaa itse ruokkia itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KM, miksi magiani ei toimi? Sanottakoon heti, etten kaipaa vastauksia muilta palstalaisilta (paitsi jos sinulla on kokemusta magiasta). Kristinusko ei kiinnosta tippaakaan, jo lapsuudessa tunsin vastenmielisyyttä ja vieraantuneisuutta sitä kohtaan. En myöskään etsi valaistumista vaan elämäni parantamista ja kehittymistä ihmisenä, sieluna. Perinteiset keinot (opiskele, säästä, mene terapiaan, lässynlää) eivät ole mahdollisia.

Olen kokeillut kymmeniä sigileitä, kynttilöitä, loitsuja monesta eri lähteestä, noudattanut kaikkia "correspondences". Moni muu tuntuu saavan tuloksia heti, ihan aloittelijana, mutta minä en ole saanut kolmessa vuodessa mitään. Vihaan elämääni, ja haluaisin vain saada siihen helpotusta. Myös henkinen kasvu kiinnostaa, mutta ei tämä kurjuus mitenkään jalosta tai auta siinä pyrkimyksessä. Ei ole energiaa mihinkään! Ei mihinkään. En jaksa enää mitään. Mietin joka yö (ja päivä), että haluan kuolla.

Ainoa asia, joka on toiminut, on perinteinen visualisointi LOA:n tyyliin, mutta sekin vain minimaalisen pienissä asioissa, kuten jonkin tietyn merkin/sanan näkeminen, mutta niissäkin manifestoituminen on kestänyt viikkoja, jopa kuukausia. Ehkäpä tulokset ovat siis olleet ihan sattumaa. Astraaliprojektiossa olen päässyt pari kertaa irtoamispisteeseen, mutta en pidemmälle. En ole hetkeen viitsinyt edes kokeilla mitään manifestointia tai muutakaan, koska en vain jaksa sitä pettymystä, että ei tästäkään tule mitään. Miksi olen niin jumissa? Olen tajunnut, etten lapsenakaan kokenut mitään ihmeellistä, erikoista, "yliluonnollista" tai vastaavaa. Lukemani perusteella moni muu on. Mulla ei ole elämässä mitään. Ei ole mitään järkeä tässä paskassa, jos ei ole mahdollista muuttaa mitään. Ja tiedän kuulostavani raskaalta, en vain voi purkaa tätä kenellekään muullekaan.

Pieni vinkki. Ehkä siitä on hyötyä sinun kohdallasi, ehkä ei. Mutta tässä: sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Sulla ei ole. Älä siis odota että joku voima tulee jostain antamaan vaan anna se itselle minkä haluat saada. Aloita pienestä. Jos se on vaikka tavara, älä osta sitä vaan varasta. "Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa" - periaate käännetään päinvastoin energioiden kääntämiseksi. Sinällään tässä ei ole mitään moraalitonta sillä koko omaisuuden jakautuminen perustuu ihmisten mielivaltaisiin lakeihin eikä hengellisiin ja koko rahajärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja mätä.  

Aloita pienestä. Uskoisin että kun energia on saatu kääntymään, se alkaa itse ruokkia itseään. 

Näpistely ja siitä kiinni jääminen (joka olisi edessä ennen pitkää) vain pahentaisi tilannettani. Julkinen nöyryytys ja virkavallan kynsiin joutuminen, mikä ahdistus jo pelkästä ajatuksesta! Muissa asioissa tuota voisi tietysti kokeilla. On totta, että scarcity on vahvana elämässäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KM, miksi magiani ei toimi? Sanottakoon heti, etten kaipaa vastauksia muilta palstalaisilta (paitsi jos sinulla on kokemusta magiasta). Kristinusko ei kiinnosta tippaakaan, jo lapsuudessa tunsin vastenmielisyyttä ja vieraantuneisuutta sitä kohtaan. En myöskään etsi valaistumista vaan elämäni parantamista ja kehittymistä ihmisenä, sieluna. Perinteiset keinot (opiskele, säästä, mene terapiaan, lässynlää) eivät ole mahdollisia.

Olen kokeillut kymmeniä sigileitä, kynttilöitä, loitsuja monesta eri lähteestä, noudattanut kaikkia "correspondences". Moni muu tuntuu saavan tuloksia heti, ihan aloittelijana, mutta minä en ole saanut kolmessa vuodessa mitään. Vihaan elämääni, ja haluaisin vain saada siihen helpotusta. Myös henkinen kasvu kiinnostaa, mutta ei tämä kurjuus mitenkään jalosta tai auta siinä pyrkimyksessä. Ei ole energiaa mihinkään! Ei mihinkään. En jaksa enää mitään. Mietin joka yö (ja päivä), että haluan kuolla.

Ainoa asia, joka on toiminut, on perinteinen visualisointi LOA:n tyyliin, mutta sekin vain minimaalisen pienissä asioissa, kuten jonkin tietyn merkin/sanan näkeminen, mutta niissäkin manifestoituminen on kestänyt viikkoja, jopa kuukausia. Ehkäpä tulokset ovat siis olleet ihan sattumaa. Astraaliprojektiossa olen päässyt pari kertaa irtoamispisteeseen, mutta en pidemmälle. En ole hetkeen viitsinyt edes kokeilla mitään manifestointia tai muutakaan, koska en vain jaksa sitä pettymystä, että ei tästäkään tule mitään. Miksi olen niin jumissa? Olen tajunnut, etten lapsenakaan kokenut mitään ihmeellistä, erikoista, "yliluonnollista" tai vastaavaa. Lukemani perusteella moni muu on. Mulla ei ole elämässä mitään. Ei ole mitään järkeä tässä paskassa, jos ei ole mahdollista muuttaa mitään. Ja tiedän kuulostavani raskaalta, en vain voi purkaa tätä kenellekään muullekaan.

Pieni vinkki. Ehkä siitä on hyötyä sinun kohdallasi, ehkä ei. Mutta tässä: sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Sulla ei ole. Älä siis odota että joku voima tulee jostain antamaan vaan anna se itselle minkä haluat saada. Aloita pienestä. Jos se on vaikka tavara, älä osta sitä vaan varasta. "Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa" - periaate käännetään päinvastoin energioiden kääntämiseksi. Sinällään tässä ei ole mitään moraalitonta sillä koko omaisuuden jakautuminen perustuu ihmisten mielivaltaisiin lakeihin eikä hengellisiin ja koko rahajärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja mätä.  

Aloita pienestä. Uskoisin että kun energia on saatu kääntymään, se alkaa itse ruokkia itseään. 

Näpistely ja siitä kiinni jääminen (joka olisi edessä ennen pitkää) vain pahentaisi tilannettani. Julkinen nöyryytys ja virkavallan kynsiin joutuminen, mikä ahdistus jo pelkästä ajatuksesta! Muissa asioissa tuota voisi tietysti kokeilla. On totta, että scarcity on vahvana elämässäni.

Teon on siis tarkoitus olla enemmänkin symbolinen, energian kääntämistä varten kuin ratkaisu taloudellisiin ongemiin ja jatkuvaa toimintaa. Sama pätee esim. terveyteen: tankkaat itsesi täyteen vitamiineja, otat jonkun hieronnan, annat itsellesi sitä mistä sinulla on puute, pikkuhiljaa tämä toiminta synnyttää positiivisen kierteen joka kasvaa kuin lumipallo kun se pääsee vauhtiin. Tarvitaan vaan se ENSIMMÄINEN askel ja sinnikkyyttä sen kanssa. Ja se on aina otettava itse. Päätettävä että sinä ansaitset jotain muuta kuin tätä paskaa. 

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa oikea suunta egolle, se on egon tehtävä. Kultivoida itsensä, kehittyä, laajeta, valloittaa, kasvaa jne... Kehittää itsellensä spirituaalinen ego. Ja samaan aikaan porautua sisäänpäin, suoraan siihen. Kahden tilan välinen dialogi.

Ilman egoa valaistumisen tavoittelu ei voi onnistua, kiitos egolleni. Viimeinkin olet asettumassa oikealle paikallesi, orjan asemaan, palvelijan rooliin. Ohenet pikkuhiljaa niin ohueksi ja läpinäkyväksi, että vastapuoli voi vain ihmetellä että mitä ihmettä hän oikein katselee.

Kiitos egoni että suojelet minua itseltäni. Ensimmäinen kohtaaminen totuuden kanssa tuli hieman liian nopeasti ja todellakin ilman tarvittavia esivalmisteluita. Toinen erä pelataan rauhallisemmin, enää ei ole kiire. Se kyllä tulee vääjäämättömästi, tiedät sen varsin hyvin jo.

He juoksevat vaikkei tarvitsisi: Pidän kirjoitustyylistäsi. Siinä on jotain samaa kuin Jed McKennassa.

Itseäni hyvin usein näissä valaistumista koskevissa keskusteluissa ihmetyttää seuraava asia:

Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?

Tätä olen pohtinut jo muutaman kuukauden, tietenkin ilman tulosta. Ei tähän kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta koska tilanteesta riippuen tässä on niin monta huomioon otettavaa asiaa.

Tämä on myös yksi suurimmista syistä siihen miksi oikean gurun haluaisin elämääni, että hän voisi toimittaa "luvatun" valaistumisen minulle. Tämä on nimenomaan energia-asia. Itse olen kaivautunut jo tarpeeksi syvälle jotta tiedän mitä sieltä pohjalta löytyykään ja saanut siitä kokemuksiakin. Oleellinen on todellakin piilotettu suoraan näkyville. Onneksi elävä ihmishahmoinen guru ei ole taida olla ihan välttämätön, mutta se ei poista kaipuutani sellaiselle. Ehkä vain työstän senkin tunteen pois energiakehostani ja jatkan eteenpäin.

Lisäksi kaikki puhe siitä että joku ihminen on valaistunut alkaa kuulostamaan omiin korviini kokoajan kornimmalta ja kornimmalta. Itse kun ajattelen, että vasta sitten ihminen oikeasti valaistuu lopullisesti kun hänen on aika ottaa viimeinen uloshengitys ja päästää lopullisesti irti tästä kaikesta eli suomeksi sanottuna tehdä mahasamadhi. Siihen asti kaikki on pelkkää harjoittelua päämäärää kohti, niin kauan kun ihmisellä on keho hänellä on myös jonkinlainen ego oli se sitten kuinka ohut ja henkinen tahansa.

"Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?"

Tämä. Minä olen alkanut suhtautua näihin puheisiin ja ihmisiin niin että taas yksi harhauttaja puhuu ja yrittää myydä minulle omaa uskomusjärjestelmäänsä. Niin kauan kuin uskon ja takerrun, olen satimessa täällä. On vaikea elää uskomatta mihinkään kun mikään sisäinen näkemys ei ole vielä mainittavasti auennut, mutta tällä hetkellä en koe muutakaan tapaa oikeaksi. Niin kauan kuin minulla on kysyttävää muilta ihmisiltä, en näe itse totuutta. 

He juoksevat vaikkei tarvitsisi - kirjoitti:

”Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse. Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen. Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua. Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin. Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu. Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.”

Sinä isällisesti toisia päähän läppäsevä, pystyvä käskijä - oletko valaistunut? Oletko opettaja?

”Miten kukaan  voisi tietää olevansa valaistunut? ”Minä olen valaistunut” on sekin vain tarina.

Joku uskoo olevansa harvinaislaatuinen ja erityinen valaistunut yksilö. Aika ylimielistä.

Kuinka raskasta olisi pitää yllä tuota identiteettiä, roolia.

Minä olen valaistunut, sinä et ole!

Minä hiffaan tämän, sinä et (vaikka vähä-älyinenkin voi sen hiffata).

Minä en ole enää henkilö, mutta sinä olet!

Täällä on tapahtunut valaistuminen, mutta siellä ei!

Nuo väitteet ovat ainoastaan erilaisia tapoja erottaa sinut minusta. Vain erillisyyden vahvistamista muka valaistuneen henkilön  toimesta.

Ei voi olla mitään ”valaistuneita yksilöitä”, jotka opettavat toisia paremmuudessaan.

Jos jotain valaistumista edes on, se on sitä, että näiden yksilöiden ja heidän valaistumisväitteidensä läpi nähdään. Se on kaiken erityisyyden ja erillisyyden loppu JA todellisen nöyryyden alku.

On paljon valaistuneita, jotka eivät kovin nöyriltä tai rakkaudelliselta vaikuta, vaan heillä on vielä ego hyvinkin voimissaan - he ajattelevat olevansa "erityisiä", vaikka eivät välttämättä sitä itselleenkään tunnusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

On erilaisia oppijoita ja erilaisia opettajia. Sinun tyylisi kertoa "valaistumisesta" on sellainen, joka ei jostain syystä ole minulle helppo. Mystikko ja Nisargadatta, kuten myös Jeff Foster osannut ilmaista näitä asioita siten, että minun on ollut ne helpompi ymmärtää. 

Toisaalta he vain pitävät sinua "orrella".

Et ole oivaltanut ja ymmärtänyt toisaalta ns. paskaakaan.

Ymmärrys on ilmaista ja ei tarvitse ostaa tai lukea mitään. Ei tarvitse osata lukea tai laskea saattaakseen itseään todellisuuteen. Haluat vain itsellesi jotain omahyvää ja edellä mainittujen tekstit kyllä kosiskelee mielihyvää.

Ajattele vaikka paperia jossa on piirrustus perheestä.

Näet perheen mutta et kokonaisuutta.

Ei ole perhettä ei ole piirrustusta, mutta kuitenkin on.

Ja sinullakin on jäänyt jotain hyvin olennaista oivaltamatta.

Kysymys kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa oikea suunta egolle, se on egon tehtävä. Kultivoida itsensä, kehittyä, laajeta, valloittaa, kasvaa jne... Kehittää itsellensä spirituaalinen ego. Ja samaan aikaan porautua sisäänpäin, suoraan siihen. Kahden tilan välinen dialogi.

Ilman egoa valaistumisen tavoittelu ei voi onnistua, kiitos egolleni. Viimeinkin olet asettumassa oikealle paikallesi, orjan asemaan, palvelijan rooliin. Ohenet pikkuhiljaa niin ohueksi ja läpinäkyväksi, että vastapuoli voi vain ihmetellä että mitä ihmettä hän oikein katselee.

Kiitos egoni että suojelet minua itseltäni. Ensimmäinen kohtaaminen totuuden kanssa tuli hieman liian nopeasti ja todellakin ilman tarvittavia esivalmisteluita. Toinen erä pelataan rauhallisemmin, enää ei ole kiire. Se kyllä tulee vääjäämättömästi, tiedät sen varsin hyvin jo.

He juoksevat vaikkei tarvitsisi: Pidän kirjoitustyylistäsi. Siinä on jotain samaa kuin Jed McKennassa.

Itseäni hyvin usein näissä valaistumista koskevissa keskusteluissa ihmetyttää seuraava asia:

Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?

Tätä olen pohtinut jo muutaman kuukauden, tietenkin ilman tulosta. Ei tähän kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta koska tilanteesta riippuen tässä on niin monta huomioon otettavaa asiaa.

Tämä on myös yksi suurimmista syistä siihen miksi oikean gurun haluaisin elämääni, että hän voisi toimittaa "luvatun" valaistumisen minulle. Tämä on nimenomaan energia-asia. Itse olen kaivautunut jo tarpeeksi syvälle jotta tiedän mitä sieltä pohjalta löytyykään ja saanut siitä kokemuksiakin. Oleellinen on todellakin piilotettu suoraan näkyville. Onneksi elävä ihmishahmoinen guru ei ole taida olla ihan välttämätön, mutta se ei poista kaipuutani sellaiselle. Ehkä vain työstän senkin tunteen pois energiakehostani ja jatkan eteenpäin.

Lisäksi kaikki puhe siitä että joku ihminen on valaistunut alkaa kuulostamaan omiin korviini kokoajan kornimmalta ja kornimmalta. Itse kun ajattelen, että vasta sitten ihminen oikeasti valaistuu lopullisesti kun hänen on aika ottaa viimeinen uloshengitys ja päästää lopullisesti irti tästä kaikesta eli suomeksi sanottuna tehdä mahasamadhi. Siihen asti kaikki on pelkkää harjoittelua päämäärää kohti, niin kauan kun ihmisellä on keho hänellä on myös jonkinlainen ego oli se sitten kuinka ohut ja henkinen tahansa.

Ei tarvitse mennä eteenpäin tai tehdä mitään.

Olet kuin puu ja laajenet itsestään. Et tarvitse erityistä työstämistä tai pakistelua asian suhteen. Elät vain ihmisen elämää ja asiat hoituu ihan itsestään automaattisesti kuten hengitys ja sydämen sykkeet. Se on sitä mitä tarkoitetaan egon seurannalla. Keskityt elämääsi ja unohdat nämä hömpötykset käskystäni nyt heti paikalla. Sinun tapasi on pakottaa ja egosi kehitys kuulostaa kamalalta ummetukselta. Siksi autan sinua ja kehoitan ottamaan rennomman asenteen elämään.

Siksi voit unohtaa tuon kärsimättömän räpistelyn ja kuunnella minua. Minä olen opettajasi ja sinä kuuntelet minua tästä lähtien. Tulet kuuntelemaan nöyrästi minua aina jatkossa elämässäsi, kun ilmestyn luoksesi erilaisin visvaisin haastein arjessasi tästä ja nyt lopun elämää me.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

On erilaisia oppijoita ja erilaisia opettajia. Sinun tyylisi kertoa "valaistumisesta" on sellainen, joka ei jostain syystä ole minulle helppo. Mystikko ja Nisargadatta, kuten myös Jeff Foster osannut ilmaista näitä asioita siten, että minun on ollut ne helpompi ymmärtää. 

Toisaalta he vain pitävät sinua "orrella".

Et ole oivaltanut ja ymmärtänyt toisaalta ns. paskaakaan.

Ymmärrys on ilmaista ja ei tarvitse ostaa tai lukea mitään. Ei tarvitse osata lukea tai laskea saattaakseen itseään todellisuuteen. Haluat vain itsellesi jotain omahyvää ja edellä mainittujen tekstit kyllä kosiskelee mielihyvää.

Ajattele vaikka paperia jossa on piirrustus perheestä.

Näet perheen mutta et kokonaisuutta.

Ei ole perhettä ei ole piirrustusta, mutta kuitenkin on.

Ja sinullakin on jäänyt jotain hyvin olennaista oivaltamatta.

Ei valitettavasti ole. Halusin vain antaa sinulle ylemmyyden tunteen ja otin sen nyt pois rangaistuksena uppiniskaisesta asenteesta.

Minut valittiin mestariksesi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa oikea suunta egolle, se on egon tehtävä. Kultivoida itsensä, kehittyä, laajeta, valloittaa, kasvaa jne... Kehittää itsellensä spirituaalinen ego. Ja samaan aikaan porautua sisäänpäin, suoraan siihen. Kahden tilan välinen dialogi.

Ilman egoa valaistumisen tavoittelu ei voi onnistua, kiitos egolleni. Viimeinkin olet asettumassa oikealle paikallesi, orjan asemaan, palvelijan rooliin. Ohenet pikkuhiljaa niin ohueksi ja läpinäkyväksi, että vastapuoli voi vain ihmetellä että mitä ihmettä hän oikein katselee.

Kiitos egoni että suojelet minua itseltäni. Ensimmäinen kohtaaminen totuuden kanssa tuli hieman liian nopeasti ja todellakin ilman tarvittavia esivalmisteluita. Toinen erä pelataan rauhallisemmin, enää ei ole kiire. Se kyllä tulee vääjäämättömästi, tiedät sen varsin hyvin jo.

He juoksevat vaikkei tarvitsisi: Pidän kirjoitustyylistäsi. Siinä on jotain samaa kuin Jed McKennassa.

Itseäni hyvin usein näissä valaistumista koskevissa keskusteluissa ihmetyttää seuraava asia:

Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?

Tätä olen pohtinut jo muutaman kuukauden, tietenkin ilman tulosta. Ei tähän kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta koska tilanteesta riippuen tässä on niin monta huomioon otettavaa asiaa.

Tämä on myös yksi suurimmista syistä siihen miksi oikean gurun haluaisin elämääni, että hän voisi toimittaa "luvatun" valaistumisen minulle. Tämä on nimenomaan energia-asia. Itse olen kaivautunut jo tarpeeksi syvälle jotta tiedän mitä sieltä pohjalta löytyykään ja saanut siitä kokemuksiakin. Oleellinen on todellakin piilotettu suoraan näkyville. Onneksi elävä ihmishahmoinen guru ei ole taida olla ihan välttämätön, mutta se ei poista kaipuutani sellaiselle. Ehkä vain työstän senkin tunteen pois energiakehostani ja jatkan eteenpäin.

Lisäksi kaikki puhe siitä että joku ihminen on valaistunut alkaa kuulostamaan omiin korviini kokoajan kornimmalta ja kornimmalta. Itse kun ajattelen, että vasta sitten ihminen oikeasti valaistuu lopullisesti kun hänen on aika ottaa viimeinen uloshengitys ja päästää lopullisesti irti tästä kaikesta eli suomeksi sanottuna tehdä mahasamadhi. Siihen asti kaikki on pelkkää harjoittelua päämäärää kohti, niin kauan kun ihmisellä on keho hänellä on myös jonkinlainen ego oli se sitten kuinka ohut ja henkinen tahansa.

Ei tarvitse mennä eteenpäin tai tehdä mitään.

Olet kuin puu ja laajenet itsestään. Et tarvitse erityistä työstämistä tai pakistelua asian suhteen. Elät vain ihmisen elämää ja asiat hoituu ihan itsestään automaattisesti kuten hengitys ja sydämen sykkeet. Se on sitä mitä tarkoitetaan egon seurannalla. Keskityt elämääsi ja unohdat nämä hömpötykset käskystäni nyt heti paikalla. Sinun tapasi on pakottaa ja egosi kehitys kuulostaa kamalalta ummetukselta. Siksi autan sinua ja kehoitan ottamaan rennomman asenteen elämään.

Siksi voit unohtaa tuon kärsimättömän räpistelyn ja kuunnella minua. Minä olen opettajasi ja sinä kuuntelet minua tästä lähtien. Tulet kuuntelemaan nöyrästi minua aina jatkossa elämässäsi, kun ilmestyn luoksesi erilaisin visvaisin haastein arjessasi tästä ja nyt lopun elämää me.

Näyttää siltä että tämä "keskustelu" päättyy ennen kuin se edes ehti kunnolla alkaakaan. Ei tuosta ollut mitään apua minulle, ainoa mikä siinä oli edes jollain tavalla hyödyllistä oli tuo kehotus rennompaan asenteeseen. Lähinnä alkoi tuntumaan että sinulla on jonkinlainen pakonomainen tarve hallita muita ihmisiä. Näitä olen koko elämäni vetänyt puoleeni ja sinä näköjään pääset siihen jonon jatkoksi. Nyt ensimmäistä kertaa tämä ilmiö tapahtuu minulla tämän henkisen kasvun puolella, mutta onneksi paskatutkani on erittäin harjaantunut vuosien varrella toimimattomissa ihmissuhteissa. Ei jatkoon.

Puheesi kuulostaa omalta kannaltani katsottuna siltä, että yrität mestaroida minun elämääni vaikka et tiedä siitä mitään. Esimerkiksi tuo kehotuksesi että minun ei tarvitsisi työstää asioitani on ihan täyttä kukkua. Olen juuri hakeutumassa terapiaan, jotta pääsisin viimeinkin itse (muiden suotuisalla avustuksella) kaivamastani kuopasta ylös ja jatkamaan matkaani.

Tästä päästäänkin suoraan johtopäätökseen: oikean mestarin tunnistaa siitä, että hän intuitiivisesti osaa antaa oikeita neuvoja. Kuka tahansa normaalijärjellä varustettu ihminen voi alkaa neuvoa toisia pelkällä mutulla ja joskus jopa osua oikeaan.

Kaikkea hyvää sinulle jatkoosi. Tämä "keskustelu" sinun kanssasi oli minun osaltani tässä. Kaikenlaisia egoja sitä ihmisillä onkin. Hyvä yritys. En aio antaa muiden jatkossakaan rajoittaa itseäni.

Hengellinen kasvu ei ole ihmisen vastuulla. Ihminen väistyy. Ihminen lakkaa aikatauluttamasta. Suorittamasta. Määrittämästä tärkeyksiä. 

Niin kauan kuin ihminen haluaa tätä tehdä, hän on vapaa tekemään. 

Kun ihminen haluaa lopettaa, hän on vapaa lopettamaan. 

Nyt teillä menee itse asiassa tasot sekaisin. Ja minullakin menee. Olen siis joku vaan sivusta joka yrittää tajuta tätä prosessia. 

Nähdäkseni terapialla ja valaistumisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Välttämättä.

Terapia tarjoaa ihmiselle keinoja työstää esim menneisyyden muistoja pois. Kukaan muu ei voi tietää mitä oma "pelihahmo" eli ihminen tarvitsee. Olemme vastuussa itsestämme ja vastuullamme on tarjota sellaiset resurssit että ihmishahmo pääsee kukoistamaan.

Mutta jos ihminen väittää että valaistuminen seuraa vaikka terapiaprosessin lopputuloksena, onko se virheuskomus vaiko hänen henkilökohtainen tiensä päästä päämäärään? Itse luotu tarina jota seuraamalla hän etenee ja lopulta jopa valaistuu? Kuka tietää sitäkään. Terapiaa tarvitaan tai ei tarvita.

Ulkopuolelta ei voi sanoa mitään. 

Tältä tämä minulle näyttää. 

Tekeminen tai tekemättä jättäminen eivät auta mitään. 

Ymmärtäminen tai ymmärtämättä oleminen. 

Oivallus ei synny tämän maailman tasolla. 

Missä sitten? 

Minut valittiin mestariksesi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa oikea suunta egolle, se on egon tehtävä. Kultivoida itsensä, kehittyä, laajeta, valloittaa, kasvaa jne... Kehittää itsellensä spirituaalinen ego. Ja samaan aikaan porautua sisäänpäin, suoraan siihen. Kahden tilan välinen dialogi.

Ilman egoa valaistumisen tavoittelu ei voi onnistua, kiitos egolleni. Viimeinkin olet asettumassa oikealle paikallesi, orjan asemaan, palvelijan rooliin. Ohenet pikkuhiljaa niin ohueksi ja läpinäkyväksi, että vastapuoli voi vain ihmetellä että mitä ihmettä hän oikein katselee.

Kiitos egoni että suojelet minua itseltäni. Ensimmäinen kohtaaminen totuuden kanssa tuli hieman liian nopeasti ja todellakin ilman tarvittavia esivalmisteluita. Toinen erä pelataan rauhallisemmin, enää ei ole kiire. Se kyllä tulee vääjäämättömästi, tiedät sen varsin hyvin jo.

He juoksevat vaikkei tarvitsisi: Pidän kirjoitustyylistäsi. Siinä on jotain samaa kuin Jed McKennassa.

Itseäni hyvin usein näissä valaistumista koskevissa keskusteluissa ihmetyttää seuraava asia:

Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?

Tätä olen pohtinut jo muutaman kuukauden, tietenkin ilman tulosta. Ei tähän kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta koska tilanteesta riippuen tässä on niin monta huomioon otettavaa asiaa.

Tämä on myös yksi suurimmista syistä siihen miksi oikean gurun haluaisin elämääni, että hän voisi toimittaa "luvatun" valaistumisen minulle. Tämä on nimenomaan energia-asia. Itse olen kaivautunut jo tarpeeksi syvälle jotta tiedän mitä sieltä pohjalta löytyykään ja saanut siitä kokemuksiakin. Oleellinen on todellakin piilotettu suoraan näkyville. Onneksi elävä ihmishahmoinen guru ei ole taida olla ihan välttämätön, mutta se ei poista kaipuutani sellaiselle. Ehkä vain työstän senkin tunteen pois energiakehostani ja jatkan eteenpäin.

Lisäksi kaikki puhe siitä että joku ihminen on valaistunut alkaa kuulostamaan omiin korviini kokoajan kornimmalta ja kornimmalta. Itse kun ajattelen, että vasta sitten ihminen oikeasti valaistuu lopullisesti kun hänen on aika ottaa viimeinen uloshengitys ja päästää lopullisesti irti tästä kaikesta eli suomeksi sanottuna tehdä mahasamadhi. Siihen asti kaikki on pelkkää harjoittelua päämäärää kohti, niin kauan kun ihmisellä on keho hänellä on myös jonkinlainen ego oli se sitten kuinka ohut ja henkinen tahansa.

Ei tarvitse mennä eteenpäin tai tehdä mitään.

Olet kuin puu ja laajenet itsestään. Et tarvitse erityistä työstämistä tai pakistelua asian suhteen. Elät vain ihmisen elämää ja asiat hoituu ihan itsestään automaattisesti kuten hengitys ja sydämen sykkeet. Se on sitä mitä tarkoitetaan egon seurannalla. Keskityt elämääsi ja unohdat nämä hömpötykset käskystäni nyt heti paikalla. Sinun tapasi on pakottaa ja egosi kehitys kuulostaa kamalalta ummetukselta. Siksi autan sinua ja kehoitan ottamaan rennomman asenteen elämään.

Siksi voit unohtaa tuon kärsimättömän räpistelyn ja kuunnella minua. Minä olen opettajasi ja sinä kuuntelet minua tästä lähtien. Tulet kuuntelemaan nöyrästi minua aina jatkossa elämässäsi, kun ilmestyn luoksesi erilaisin visvaisin haastein arjessasi tästä ja nyt lopun elämää me.

Tuon lainauksen kirjoittaja provoilee vain. :) :) 

Sitähän sanotaan, että valaistuminen ei ole mielellä hoidettavissa oleva asia. Mieli sitä haluaa pohtia ja yrittää ymmärtää, etsiä, mutta kuulemma se on mahdotonta. Kuten Mystikko on sanonut, jossain vaiheessa on jätettävä hengellisten asioiden mielen tasolla oleva pyörittely ja spekulointi pois ja hiljennyttävä. Kai se sieltä sitten joskus aukeaa, selkenee ja muistuu "jaahas, näinhän tämä olikin". Niin nuo viisaammat sanovat. Tiedä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Minut valittiin mestariksesi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa oikea suunta egolle, se on egon tehtävä. Kultivoida itsensä, kehittyä, laajeta, valloittaa, kasvaa jne... Kehittää itsellensä spirituaalinen ego. Ja samaan aikaan porautua sisäänpäin, suoraan siihen. Kahden tilan välinen dialogi.

Ilman egoa valaistumisen tavoittelu ei voi onnistua, kiitos egolleni. Viimeinkin olet asettumassa oikealle paikallesi, orjan asemaan, palvelijan rooliin. Ohenet pikkuhiljaa niin ohueksi ja läpinäkyväksi, että vastapuoli voi vain ihmetellä että mitä ihmettä hän oikein katselee.

Kiitos egoni että suojelet minua itseltäni. Ensimmäinen kohtaaminen totuuden kanssa tuli hieman liian nopeasti ja todellakin ilman tarvittavia esivalmisteluita. Toinen erä pelataan rauhallisemmin, enää ei ole kiire. Se kyllä tulee vääjäämättömästi, tiedät sen varsin hyvin jo.

He juoksevat vaikkei tarvitsisi: Pidän kirjoitustyylistäsi. Siinä on jotain samaa kuin Jed McKennassa.

Itseäni hyvin usein näissä valaistumista koskevissa keskusteluissa ihmetyttää seuraava asia:

Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?

Tätä olen pohtinut jo muutaman kuukauden, tietenkin ilman tulosta. Ei tähän kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta koska tilanteesta riippuen tässä on niin monta huomioon otettavaa asiaa.

Tämä on myös yksi suurimmista syistä siihen miksi oikean gurun haluaisin elämääni, että hän voisi toimittaa "luvatun" valaistumisen minulle. Tämä on nimenomaan energia-asia. Itse olen kaivautunut jo tarpeeksi syvälle jotta tiedän mitä sieltä pohjalta löytyykään ja saanut siitä kokemuksiakin. Oleellinen on todellakin piilotettu suoraan näkyville. Onneksi elävä ihmishahmoinen guru ei ole taida olla ihan välttämätön, mutta se ei poista kaipuutani sellaiselle. Ehkä vain työstän senkin tunteen pois energiakehostani ja jatkan eteenpäin.

Lisäksi kaikki puhe siitä että joku ihminen on valaistunut alkaa kuulostamaan omiin korviini kokoajan kornimmalta ja kornimmalta. Itse kun ajattelen, että vasta sitten ihminen oikeasti valaistuu lopullisesti kun hänen on aika ottaa viimeinen uloshengitys ja päästää lopullisesti irti tästä kaikesta eli suomeksi sanottuna tehdä mahasamadhi. Siihen asti kaikki on pelkkää harjoittelua päämäärää kohti, niin kauan kun ihmisellä on keho hänellä on myös jonkinlainen ego oli se sitten kuinka ohut ja henkinen tahansa.

Ei tarvitse mennä eteenpäin tai tehdä mitään.

Olet kuin puu ja laajenet itsestään. Et tarvitse erityistä työstämistä tai pakistelua asian suhteen. Elät vain ihmisen elämää ja asiat hoituu ihan itsestään automaattisesti kuten hengitys ja sydämen sykkeet. Se on sitä mitä tarkoitetaan egon seurannalla. Keskityt elämääsi ja unohdat nämä hömpötykset käskystäni nyt heti paikalla. Sinun tapasi on pakottaa ja egosi kehitys kuulostaa kamalalta ummetukselta. Siksi autan sinua ja kehoitan ottamaan rennomman asenteen elämään.

Siksi voit unohtaa tuon kärsimättömän räpistelyn ja kuunnella minua. Minä olen opettajasi ja sinä kuuntelet minua tästä lähtien. Tulet kuuntelemaan nöyrästi minua aina jatkossa elämässäsi, kun ilmestyn luoksesi erilaisin visvaisin haastein arjessasi tästä ja nyt lopun elämää me.

Tuon lainauksen kirjoittaja provoilee vain. :) :) 

Siltä se kieltämättä vaikuttaa näin jälkikäteen ajateltuna. Huvinsa kullakin. Itse en enää ymmärrä miksi joku tuhlaisi kallisarvoista aikaansa tuollaiseen. Mutta toisaalta olenhan itsekin joskus vetänyt aikaani vessanpöntöstä alas ihan kuin se olisi jotain mitä kannattaisi käyttää mihin sattuu. Nykyään yritän olla tarkempi.

Onneksi olen juuri pääsemässä tällaisesta yli, ihmettelin jo hieman itsekin miksi vaivauduin vastaamaan. Muutaman kerran jo jättänyt noteeraamatta vastaavanlaisissa tilanteissa. Vastaaminen palveli aikansa, kohta sitä ei enää tarvita. Eteenpäin.

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut valittiin mestariksesi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa oikea suunta egolle, se on egon tehtävä. Kultivoida itsensä, kehittyä, laajeta, valloittaa, kasvaa jne... Kehittää itsellensä spirituaalinen ego. Ja samaan aikaan porautua sisäänpäin, suoraan siihen. Kahden tilan välinen dialogi.

Ilman egoa valaistumisen tavoittelu ei voi onnistua, kiitos egolleni. Viimeinkin olet asettumassa oikealle paikallesi, orjan asemaan, palvelijan rooliin. Ohenet pikkuhiljaa niin ohueksi ja läpinäkyväksi, että vastapuoli voi vain ihmetellä että mitä ihmettä hän oikein katselee.

Kiitos egoni että suojelet minua itseltäni. Ensimmäinen kohtaaminen totuuden kanssa tuli hieman liian nopeasti ja todellakin ilman tarvittavia esivalmisteluita. Toinen erä pelataan rauhallisemmin, enää ei ole kiire. Se kyllä tulee vääjäämättömästi, tiedät sen varsin hyvin jo.

He juoksevat vaikkei tarvitsisi: Pidän kirjoitustyylistäsi. Siinä on jotain samaa kuin Jed McKennassa.

Itseäni hyvin usein näissä valaistumista koskevissa keskusteluissa ihmetyttää seuraava asia:

Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?

Tätä olen pohtinut jo muutaman kuukauden, tietenkin ilman tulosta. Ei tähän kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta koska tilanteesta riippuen tässä on niin monta huomioon otettavaa asiaa.

Tämä on myös yksi suurimmista syistä siihen miksi oikean gurun haluaisin elämääni, että hän voisi toimittaa "luvatun" valaistumisen minulle. Tämä on nimenomaan energia-asia. Itse olen kaivautunut jo tarpeeksi syvälle jotta tiedän mitä sieltä pohjalta löytyykään ja saanut siitä kokemuksiakin. Oleellinen on todellakin piilotettu suoraan näkyville. Onneksi elävä ihmishahmoinen guru ei ole taida olla ihan välttämätön, mutta se ei poista kaipuutani sellaiselle. Ehkä vain työstän senkin tunteen pois energiakehostani ja jatkan eteenpäin.

Lisäksi kaikki puhe siitä että joku ihminen on valaistunut alkaa kuulostamaan omiin korviini kokoajan kornimmalta ja kornimmalta. Itse kun ajattelen, että vasta sitten ihminen oikeasti valaistuu lopullisesti kun hänen on aika ottaa viimeinen uloshengitys ja päästää lopullisesti irti tästä kaikesta eli suomeksi sanottuna tehdä mahasamadhi. Siihen asti kaikki on pelkkää harjoittelua päämäärää kohti, niin kauan kun ihmisellä on keho hänellä on myös jonkinlainen ego oli se sitten kuinka ohut ja henkinen tahansa.

Ei tarvitse mennä eteenpäin tai tehdä mitään.

Olet kuin puu ja laajenet itsestään. Et tarvitse erityistä työstämistä tai pakistelua asian suhteen. Elät vain ihmisen elämää ja asiat hoituu ihan itsestään automaattisesti kuten hengitys ja sydämen sykkeet. Se on sitä mitä tarkoitetaan egon seurannalla. Keskityt elämääsi ja unohdat nämä hömpötykset käskystäni nyt heti paikalla. Sinun tapasi on pakottaa ja egosi kehitys kuulostaa kamalalta ummetukselta. Siksi autan sinua ja kehoitan ottamaan rennomman asenteen elämään.

Siksi voit unohtaa tuon kärsimättömän räpistelyn ja kuunnella minua. Minä olen opettajasi ja sinä kuuntelet minua tästä lähtien. Tulet kuuntelemaan nöyrästi minua aina jatkossa elämässäsi, kun ilmestyn luoksesi erilaisin visvaisin haastein arjessasi tästä ja nyt lopun elämää me.

Tuon lainauksen kirjoittaja provoilee vain. :) :) 

Siltä se kieltämättä vaikuttaa näin jälkikäteen ajateltuna. Huvinsa kullakin. Itse en enää ymmärrä miksi joku tuhlaisi kallisarvoista aikaansa tuollaiseen. Mutta toisaalta olenhan itsekin joskus vetänyt aikaani vessanpöntöstä alas ihan kuin se olisi jotain mitä kannattaisi käyttää mihin sattuu. Nykyään yritän olla tarkempi.

Onneksi olen juuri pääsemässä tällaisesta yli, ihmettelin jo hieman itsekin miksi vaivauduin vastaamaan. Muutaman kerran jo jättänyt noteeraamatta vastaavanlaisissa tilanteissa. Vastaaminen palveli aikansa, kohta sitä ei enää tarvita. Eteenpäin.

Niinpä, meitä on moneen junaan ja jotkut jäävät asemallekin. Näin se tietoisuus ilmentää itseään eri tavoin. :)

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut valittiin mestariksesi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

He juoksevat vaikkei tarvitsisi kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

dao piiloilee, koska etsit sitä kirjoitti:

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.

"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."

Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.

KM:  "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "

"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."

"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."

Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.

Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.

Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.

Miksi haluat eteenpäin?

Elämä itsessään on se guru. Ei kannata luottaa muihin guruihin.

Kaikki on kasvojesi edessä, mutta et tajua sitä. Niin hyvin se on piilotettu.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa suunta mihin kannattaa mennä. Muuten vain inkarnaatiosta toiseen looppaa ilman että edes tajuaa niin tekevänsä.

Itse ymmärrän, että guru voi tulla missä muodossa vain, mutta kun pääsee tarpeeksi pitkälle niin oikea jumalan inkarnaatiota edustava ihmishahmoinen guru saattaa olla tarpeen. Tosin silloinkaan hän ei välttämättä ilmesty elävänä ihmisenä vaan jollain muulla tavalla. Kyseessä on energia-asia, itse olen varsin hyvin perillä erilaisista esoteerisista ja metafyysistä ilmiöistä ja minulla on niistä enemmän kuin tarpeeksi omia kokemuksia. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa toiselle mitä hän tarvitsee, tarpeen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Tiedän varsin hyvin että kaikki on piilotettu suoraan näkyville, sen verran itselläni on siitä jo kokemusta että minulle asia ei ole uskon asia. Eli arvasit väärin sen missä kohdassa minä olen omalla polullani.

Haluat ja eteenpäin.

Tuossa se tulikin.

Pyörit vain ympäri.

Sinun on katsottava eteesi ja oivallettava mistä tässä on kyse.

Kaikki on hyvin yksinkertaista, niin yksinkertaista että vähä-älyinenkin kykenee ymmärtämään sen.

Naurahdat kun oivallat sen ja se ei ole eteenpäin menoa tai mitään tasoilua.

Haluat jotain lisäkettä itseesi. Kyse on enemmänkin toisin päin.

Siksi läpsäytän aina oppilaitani päähän napakasti ja käsken juoksemaan uuden kierroksen talon ympäri. Otetaan sitten uudestaan ja uudestaan kunnes oivallus avautuu.

Kyseessä on se mitä olet ja missä olet. Se näkyy kaikkialla, mutta ihmisellä on eräänlainen suodatin päällä.

Se on selviytymisvaisto, joka estää näkemästä mistä on kyse.

Siksi läppäsen päähän isällisesti ja käsken juoksemaan, koska pystyn siihen.

Tietenkin haluan eteenpäin, se on ainoa oikea suunta egolle, se on egon tehtävä. Kultivoida itsensä, kehittyä, laajeta, valloittaa, kasvaa jne... Kehittää itsellensä spirituaalinen ego. Ja samaan aikaan porautua sisäänpäin, suoraan siihen. Kahden tilan välinen dialogi.

Ilman egoa valaistumisen tavoittelu ei voi onnistua, kiitos egolleni. Viimeinkin olet asettumassa oikealle paikallesi, orjan asemaan, palvelijan rooliin. Ohenet pikkuhiljaa niin ohueksi ja läpinäkyväksi, että vastapuoli voi vain ihmetellä että mitä ihmettä hän oikein katselee.

Kiitos egoni että suojelet minua itseltäni. Ensimmäinen kohtaaminen totuuden kanssa tuli hieman liian nopeasti ja todellakin ilman tarvittavia esivalmisteluita. Toinen erä pelataan rauhallisemmin, enää ei ole kiire. Se kyllä tulee vääjäämättömästi, tiedät sen varsin hyvin jo.

He juoksevat vaikkei tarvitsisi: Pidän kirjoitustyylistäsi. Siinä on jotain samaa kuin Jed McKennassa.

Itseäni hyvin usein näissä valaistumista koskevissa keskusteluissa ihmetyttää seuraava asia:

Minulla on sellainen olo, kuin olisin huonosti käsikirjoitetussa näytelmässä jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa näytellä omaa rooliansa ja lausua oikeita vuorosanoja oikeaan aikaan. Lausutuista sanoista puuttuu substanssi, niissä ei ole sisältöä, ne ovat tyhjiä. Väkisinkin mietin, että enkö vieläkään ole onnistunut "to make myself available to grace" vai puuttuuko sanoista todellakin sisältö ja että niitä ei ole lausuttu sellaisen intention kera tai sellaisessa mielentilassa kuin olisi sanojen vastaanottajan kannalta suotavaa. Ja että ne olisi lausuttu juurikin sille vastaanottajalle ja juurikin hänen tarpeisiinsa. Eli onko kyseessä taas pelkkä egon tarve päteä, näyttää, olla parempi/valaistuneempi tms. kuin toiset? Ja toinen ihminen tulee siinä sivussa käytetyksi?

Tätä olen pohtinut jo muutaman kuukauden, tietenkin ilman tulosta. Ei tähän kukaan voi antaa yksiselitteistä vastausta koska tilanteesta riippuen tässä on niin monta huomioon otettavaa asiaa.

Tämä on myös yksi suurimmista syistä siihen miksi oikean gurun haluaisin elämääni, että hän voisi toimittaa "luvatun" valaistumisen minulle. Tämä on nimenomaan energia-asia. Itse olen kaivautunut jo tarpeeksi syvälle jotta tiedän mitä sieltä pohjalta löytyykään ja saanut siitä kokemuksiakin. Oleellinen on todellakin piilotettu suoraan näkyville. Onneksi elävä ihmishahmoinen guru ei ole taida olla ihan välttämätön, mutta se ei poista kaipuutani sellaiselle. Ehkä vain työstän senkin tunteen pois energiakehostani ja jatkan eteenpäin.

Lisäksi kaikki puhe siitä että joku ihminen on valaistunut alkaa kuulostamaan omiin korviini kokoajan kornimmalta ja kornimmalta. Itse kun ajattelen, että vasta sitten ihminen oikeasti valaistuu lopullisesti kun hänen on aika ottaa viimeinen uloshengitys ja päästää lopullisesti irti tästä kaikesta eli suomeksi sanottuna tehdä mahasamadhi. Siihen asti kaikki on pelkkää harjoittelua päämäärää kohti, niin kauan kun ihmisellä on keho hänellä on myös jonkinlainen ego oli se sitten kuinka ohut ja henkinen tahansa.

Ei tarvitse mennä eteenpäin tai tehdä mitään.

Olet kuin puu ja laajenet itsestään. Et tarvitse erityistä työstämistä tai pakistelua asian suhteen. Elät vain ihmisen elämää ja asiat hoituu ihan itsestään automaattisesti kuten hengitys ja sydämen sykkeet. Se on sitä mitä tarkoitetaan egon seurannalla. Keskityt elämääsi ja unohdat nämä hömpötykset käskystäni nyt heti paikalla. Sinun tapasi on pakottaa ja egosi kehitys kuulostaa kamalalta ummetukselta. Siksi autan sinua ja kehoitan ottamaan rennomman asenteen elämään.

Siksi voit unohtaa tuon kärsimättömän räpistelyn ja kuunnella minua. Minä olen opettajasi ja sinä kuuntelet minua tästä lähtien. Tulet kuuntelemaan nöyrästi minua aina jatkossa elämässäsi, kun ilmestyn luoksesi erilaisin visvaisin haastein arjessasi tästä ja nyt lopun elämää me.

Tuon lainauksen kirjoittaja provoilee vain. :) :) 

Siltä se kieltämättä vaikuttaa näin jälkikäteen ajateltuna. Huvinsa kullakin. Itse en enää ymmärrä miksi joku tuhlaisi kallisarvoista aikaansa tuollaiseen. Mutta toisaalta olenhan itsekin joskus vetänyt aikaani vessanpöntöstä alas ihan kuin se olisi jotain mitä kannattaisi käyttää mihin sattuu. Nykyään yritän olla tarkempi.

Onneksi olen juuri pääsemässä tällaisesta yli, ihmettelin jo hieman itsekin miksi vaivauduin vastaamaan. Muutaman kerran jo jättänyt noteeraamatta vastaavanlaisissa tilanteissa. Vastaaminen palveli aikansa, kohta sitä ei enää tarvita. Eteenpäin.

Periaatteessa joku provoksi väittämä on vain tulkinta siitä että uskotaanko omaan tahtoon vai ei?

Jos ajattelu on yhtä automatisoitu kuin hengitys ja sydämensykkeet, niin mitään ei ole tehtävissä.

On vain harha omasta ylivertaisuudesta.

Nirvana on havainto siitä ja loppuhuipennus siittä, että ei ole mitään tehtävissä. Olemme vain junassa elämän virrassa ja voimme vain havainnollistaa tässä hetkessä kaikki mitä tapahtuu.

Ei siis ole omaa tahtoa ja valintaa vaikuttaa. On vain harha siitä ja ego tavallaan ylläpitää sitä vaihtoehtoa todellisuuden ja epätodellisuuden välissä olevana filtterinä.

Siksi tämä on vain uskon asia ja lopussa ei ole todistusta asiasta. On vain 0 ja 1.

on ja off.

Ollako vai eikö olla. Tässäpä tämä.