Oppimistulokset romahtaneet, maalla asuvat pojat eivät osaa lukea kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Minusta tuon voi kyllä tulkita niinkin päin että keskittäminen kaupunkeihin ei ole toiminut, koska oppimiserot ovat kasvaneet.

Kaupunkeihin ei olla tarkoituksella keskitetty resursseja, vaan keskittyminen on luonnollinen ilmiö jota vastaan on hyvin vaikea tapella. Etenkin yksityisen sektorin työpaikat(jotka usein asiantuntijahommia) nyt vaan ovat kaupungeissa, eivät pikkupitäjissä. Maaseudulle jää jämät, ja julkinen tuki ja elävöittämisyritykset ovat lopulta yhtä tekohengitystä. Koulujen tason ja oppimistulostenkin suhteen oppilasaines on se ratkaisevin tekijä, ei niinkään opetuksen laatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan nyt kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojista. Yli 10% ei opi edes lukemaan niin, että pärjäisi yhteiskunnassa. Ei todellakaan voida syyttää maahanmuuttoa, koska maahanmuuttajat keskittyvät etelään ja kaupunkeihin, maalla heitä ei ole. Nykyinen koulutuskielteinen ilmapiiri on omiaan pahentamaan tilannetta. Nykymaailmalla ei ole käyttöä lukutaidottomille länsimaalaisille. Näkisin ainoana ratkaisuna joko yhteiskunnan tukien katkaisun noilta syrjäseuduilta tai sitten pakkomuuttot kaupunkeihin sivistyksen pariin. Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita.

"Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita" MIKSI, MIKSI, MIKSI joka ikisen suomalaisen pitäisi asua kehäkolmosen kupeessa, ylipäätään kaupungissa? Omalle maalla asuvalle perheelleni erätaidot ovat todella tärkeät! Ne on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja niitä siirrämme omille lapsillemmekin.

Kuten huomaat, osaan kirjoittaa, joten ilmeisesti myös lukea. Niin myös mieheni, lapseni ja appivanhempani. Maanviljelys, metsätalous ja erätaidot elättävät tällä tilalla jo neljättä sukupolvea.

P.s. tiedätkö, mistä sinunkin paskapaperisi raaka-aine ja syömäsi elintarvikkeet (juurekset, vilja, liha, maitotuotteet) tulevat?

Sinä osaat lukea ja läheisesi, joten selvityksen tulos on väärä ja loukkaava? Jaahas. Mutta kun sen mukaan moni nuori poika maaseudulla ei osaa lukea kunnolla! Ei tuollaiseen tutkimustulokseen olla kiusallaan päädytty. Lopeta asioiden ottaminen liian henkilökohtaisesti, tässä maassa on sinun lisäksesi muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan nyt kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojista. Yli 10% ei opi edes lukemaan niin, että pärjäisi yhteiskunnassa. Ei todellakaan voida syyttää maahanmuuttoa, koska maahanmuuttajat keskittyvät etelään ja kaupunkeihin, maalla heitä ei ole. Nykyinen koulutuskielteinen ilmapiiri on omiaan pahentamaan tilannetta. Nykymaailmalla ei ole käyttöä lukutaidottomille länsimaalaisille. Näkisin ainoana ratkaisuna joko yhteiskunnan tukien katkaisun noilta syrjäseuduilta tai sitten pakkomuuttot kaupunkeihin sivistyksen pariin. Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita.

"Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita" MIKSI, MIKSI, MIKSI joka ikisen suomalaisen pitäisi asua kehäkolmosen kupeessa, ylipäätään kaupungissa? Omalle maalla asuvalle perheelleni erätaidot ovat todella tärkeät! Ne on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja niitä siirrämme omille lapsillemmekin.

Kuten huomaat, osaan kirjoittaa, joten ilmeisesti myös lukea. Niin myös mieheni, lapseni ja appivanhempani. Maanviljelys, metsätalous ja erätaidot elättävät tällä tilalla jo neljättä sukupolvea.

P.s. tiedätkö, mistä sinunkin paskapaperisi raaka-aine ja syömäsi elintarvikkeet (juurekset, vilja, liha, maitotuotteet) tulevat?

No muualla maailmassa koodataan, luetaan kirjallisuutta, tutkitaan taidetta, lasketaan, matkustellaan tms. Sinun lapsesti oppivat miten ei kumpparit bludaa suolla ja miten viattomia luontokappaleita lahdataan huvitukseksi. Ja mitä tulee elintarvikkeisiin niin tiedän. Tulevst Saksasta, suosin Lidliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan nyt kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojista. Yli 10% ei opi edes lukemaan niin, että pärjäisi yhteiskunnassa. Ei todellakaan voida syyttää maahanmuuttoa, koska maahanmuuttajat keskittyvät etelään ja kaupunkeihin, maalla heitä ei ole. Nykyinen koulutuskielteinen ilmapiiri on omiaan pahentamaan tilannetta. Nykymaailmalla ei ole käyttöä lukutaidottomille länsimaalaisille. Näkisin ainoana ratkaisuna joko yhteiskunnan tukien katkaisun noilta syrjäseuduilta tai sitten pakkomuuttot kaupunkeihin sivistyksen pariin. Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita.

"Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita" MIKSI, MIKSI, MIKSI joka ikisen suomalaisen pitäisi asua kehäkolmosen kupeessa, ylipäätään kaupungissa? Omalle maalla asuvalle perheelleni erätaidot ovat todella tärkeät! Ne on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja niitä siirrämme omille lapsillemmekin.

Kuten huomaat, osaan kirjoittaa, joten ilmeisesti myös lukea. Niin myös mieheni, lapseni ja appivanhempani. Maanviljelys, metsätalous ja erätaidot elättävät tällä tilalla jo neljättä sukupolvea.

P.s. tiedätkö, mistä sinunkin paskapaperisi raaka-aine ja syömäsi elintarvikkeet (juurekset, vilja, liha, maitotuotteet) tulevat?

No muualla maailmassa koodataan, luetaan kirjallisuutta, tutkitaan taidetta, lasketaan, matkustellaan tms. Sinun lapsesti oppivat miten ei kumpparit bludaa suolla ja miten viattomia luontokappaleita lahdataan huvitukseksi. Ja mitä tulee elintarvikkeisiin niin tiedän. Tulevst Saksasta, suosin Lidliä.

Älkää viitsikö viedä keskustelun tasoa riitelyksi. Eikä kukaan vaadi kaikista Suomen lapsista kulturelleja globaalinatiiveja start up-muksuja, vaan että jokaisella olisi aivan perustavimmat taidot kunnossa (kuten se hyvä lukutaito).

Tämä nyt on off topic, mutta kun aina puhutaan että Hesan lukioihin on niin kovat keskiarvorajat niin joka vuosi ympäri maata pikkukaupungeissa ja maaseudulla on lukioita joissa on enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita.

Tästä vaan ei puhuta MITÄÄN

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöjä puhutte. Kaupungeissa on yleisesti isoimmat ongelmat. Suomea johtaa maalaisten keskusta-eliitti. Maaseutulukiot eivät poikkea kaupunkilaisten tuloksista. Ainoa asia missä Suomi ei ole tippunut kärryiltä on juuri lukeminen. Yritetään vain ennakkoselvittää tulevaa pisa julkistusta. Pisa raportissa 2013 todetaan, että mamujen tulokset on keskimäärin 25% huonommat ja afrikkalais-lähi-itisläisillä 50% huonommat. Pisa testin osallistujista 15% oli mamuja .

Jotain pitäisi yrittää tehdä, mutta mamutusta ei haluta karsia. Syntipukki = maalaispojat. Toki lukemisessakin on varmasti ongelmia, mutta todellista ongelmaa ei voi sanoa ääneen koska hitler.

Nyt on tehty tuore tutkimus. Itä- ja Pohjois-Suomen pojat eivät kykene lukemaan sen vertaa että selviäisivät kansalaisyhteiskunnassa. Tytöistä jäljessä kaksi vuotta. Ja kai tajuat että he eivät peruskoulun jälkeen mene niihin maaseutulukioihin...

Itä- ja Pohjoissuomessakin valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa. Mistä saitte päähänne että vaikeuksia opinoissa olisi juuri maalla asuvilla? Ainakaan noissa esillä olleissa lehtijutuissa ei ole sellaista väitetty.

So? En näe mitään tarvetta maksella valtionapuja esim. Lieksan kaltaisiin taajamiin tai pitää sitä ylipäätään asuttuna vaikka jollain mittarilla se lienee on kaupunki.

Luuletko että Lieksalaisia kiinnostaisi tukea verorahoilla ja paveluiden hinnssa Helsinkiä? Totuushan on se että Helsinki saa tässä maassa ylivoimaissesti suurimmat tulonsiirrot toimintojen keskittämisen ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla ei opita lukeamaan?

Ehkä niin jos jossain on noin tutkittu, mutta itsellä on aika paljon erilainen käsitys.

Itse olen asunut lapsuuden maalaiskunnassa ja käynyt koulun pienehkössä kyläkoulussa. En tiedä että kukaan sen koulun oppilaista olisi koskaan jäänyt luokalle, enkä tiedä että kellään heistä olisi jäättänyt koulut peruskouluun, kaikki jatkoivat lukioon tai ammattiopintoihin. Tosin vaikka asuttiin maalla, niin kuitenkaan mitään viljelijäperheen lapsia en muista kuin ihan vaan kaksi tai kolme.

Aikuisena olen tutustunut ikäisiini ihmisiin, jotka porskuttavat peruskoulupohjalla sekin on aikoinaan suoritettu rimaa hipoen, mutta nämä ihmiset ovat poikkeuksetta asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa suuren kaupungin lähiöissä. Ja valitettavasti tuo vanhempien kolujen käymättömyys näkyy periytyvän.

Voi tietysti olla jos jossain on vaikka viljetlty maata monta sukupolvea ja viljelyhommat on opittu työtä tekemällä, niin ei siinä ole sitten paljon koulut kiinnostanut ja koulujen käymättömyys on näin periytynyt sukupolvesta toiseen ja työpakka on saatu perintönä, joten sitä koulutusta ei ole oikein nähty tarpeelliseksi.

Puhut nyt takautuvasti ajasta, jolloin Suomen maaseudulla meni vielä hyvin, ennen rajua muuttoliikettä ja työpaikkojen(ja kaikkien vähänkään koulutetumpien + näiden perheiden) siirtymistä kaupunkialueille.

No totta tietysti että omat koulukokemukset ovat 30 vuoden takaa ja tuo peruskoulun ala-asete jota kävin on nyttemmin jo suljettu. Mutta ei tuo kylä ole pienentynyt, päin vastoin, kasvaa kaiken aikaa ja kouluikäisiä lapsia siellä on ennmän kuin minun lapsuudessa, mutta nykyään heidät kuskataan kirkonkylälle suurempaan kouluun.

Se missä oikeasti on eroa on koulutusmahdollisuudet. Etelän suurissa kaupungeissa on paljon enemmän vaihtoehtoja ja valinnaisuutta. Etelessä myös etäisyydet ovat lyhyempiä ja julkinen liikenne parempaa, jolloin etelässä syrjässä asuvalla on paljon helpompi käydä kouluja kuin Lapissa syrjässä asuvalla.

Etelässäkin kuljetaan pitkiä matkoja kouluun ja muutetaan opiskelupaikan perässä. Miksi se opintie pitäisi syrjäseuduilla tuoda kotiovelle?

En millään viitsisi toistaa, kun se kerrottiin juuri tuossa edellä, mutta kai tämä on pakko vääntää rautalangasta.

Turku-Tampere 162km, Turku-Helsinki 165km,  Tampere-Helsinki 178km.

Helsinki-Turku-Tampere kolmion lähellä asuvilla on yliopisto kevyesti alle 100km päässä, kun taas Utsjoelta on Rovaniemelle, eli lähimpään yliopitoon 451km.

Harvaan asutuilla alueilla välimatkat ovat pitkiä, eikä joukkoliikennettä ole monin paikoin lainkaan, niin kyllä ne opiskelumahdollisuudet ovat aivan eri tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Minusta tuon voi kyllä tulkita niinkin päin että keskittäminen kaupunkeihin ei ole toiminut, koska oppimiserot ovat kasvaneet.

Kaupunkeihin ei olla tarkoituksella keskitetty resursseja, vaan keskittyminen on luonnollinen ilmiö jota vastaan on hyvin vaikea tapella. Etenkin yksityisen sektorin työpaikat(jotka usein asiantuntijahommia) nyt vaan ovat kaupungeissa, eivät pikkupitäjissä. Maaseudulle jää jämät, ja julkinen tuki ja elävöittämisyritykset ovat lopulta yhtä tekohengitystä. Koulujen tason ja oppimistulostenkin suhteen oppilasaines on se ratkaisevin tekijä, ei niinkään opetuksen laatu.

Miksi tässä maassa nyt sitten menee huonommin kun keskittyminen on edennyt pidemmälle?

Vierailija kirjoitti:

Kotona ei lueta mitään, eikä kirjoja edes välttämättä ole. Osa oppilaista ei yläkoulussa pysty lukemaan edes 50 sivun mittaista kirjaa. Lukematta ei lukutaito kehity.

Voiko opettaja tietää sen jostakin luetaanko lapselle vai ei?

Kantasuomalaisten poikien lukutaidottomuus korjaantuu tuomalla maahan kymmeniä tuhansia lukutaidottomia matuja.

Oho, näin pitkä keskustelu ja vain yksi linkki! No, tässä toinen:

http://yle.fi/uutiset/selvitys_oppilaat_eriarvoistuvat_ja_osaamistuloks…

"Vuoden 2016 Suomessa on siis käytännössä lukutaidottomia nuoria.

– Sanat ja kirjaimet hallitaan, mutta vaikkapa tavallisen sanomalehden lukeminen, sen sisällön ja sanoman ymmärtäminen on monelle haastavaa, Välijärvi luonnehtii.

2000-luvun alusta lähtien myös lukutaidossa parhaiten pärjäävien lasten ja nuorten osaaminen on selvityksen mukaan laskenut, ei vain huonoimpien. Erityistä riskiryhmää ovat silti pojat, joiden pärjääminen lukemisessa on aina ollut heikompaa.

– Yksi syy on, että poikien lukuharrastus ja kiinnostus lukemiseen vapaa-ajalla on laskenut selvästi 2000-luvun alusta. Sillä on suora yhteys osaamiseen."

"Matematiikassa heikkojen oppilaiden määrä kaksinkertaistui vajaassa vuosikymmenessä vuodesta 2003 vuoteen 2012. Parempaan suuntaan ei juuri ole tultu.

– Matematiikan osaamisessa ollaan nykytilanteessa puoli vuotta jäljessä siitä, mitä se oli vuonna 2006. Jos katsotaan parasta ja heikointa kymmenystä, osaamisen erot ovat ikäluokassa 5–7 vuotta."

Ja kun niitä lähteitä vaadittiin niin:

"Myös alueellisesti ja väestöryhmittäin erot ovat pysäyttäviä. Muun muassa vanhempien koulutustausta vaikuttaa lasten oppimistuloksiin kaikissa oppiaineissa. Välijärven mukaan näyttää siltä, että peruskoulu ei pysty kuromaan eroja kiinni.

Kelkasta uhkaavat pudota etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojat, joiden oppimistulokset suhteessa sekä tyttöihin että koko maan nuoriin ovat romahtaneet.

– Erityisesti Itä-Suomen pojissa matematiikan osaaminen on aiemmin ollut vahvaa ja vahvuus jatko-opintoihin ohjautumisessa. Jos se osaaminen pettää, jatkokoulutuksen mahdollisuudet kapenevat huomattavasti."

Lisäksi riitely siitä että onko ongelma mamuissa vai ei, on turhaa. Vastaus on että on, mutta se on vain osa ongelmaa:

"Osaamisen ongelmat korostuvat lisäksi maahanmuuttajalapsia ja -nuoria tarkasteltaessa. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat 2,5–3 vuotta samanikäisiä kantasuomalaisnuoria jäljessä. Taustalla on ennen muuta kielellisiä vaikeuksia."

Ja jotenkin veikkaan että mahdollinen toimiva ratkaisu kantasuomalaisten poikien ja maahanmuuttajalapsien huonontuneeseen koulumenestykseen on aivan eri. Mutta tämä on pelkkää omaa spekulaatiotani.

Se, että tietty ryhmä jää jälkeen on ongelma siksi, että jo nyt Suomessa näkyy korkeakouluopiskelijoissa iso sukupuoliero, ja se näyttää vain kasvavan. Myös koulutustason periytyvyys on aina ollut fakta, mutta pelkona näyttäisi olevan että se korostuu entisestään tulevaisuudessa. Musta ei ole ikinä hyvä, että tietyn ryhmän edustajat tippuvat kelkasta kokonaan. Ja puhun näin korkeakouluopiskelijanaisena.

Kaikista ei tietenkään tarvitse tai voi tulla tieteentekijöitä (tai korkeakoulutettuja työttömiä). Perustaidot, varsikin lukutaito, olisi kuitenkin tärkeää jokaisen osata. Ihmisen on kovin vaikeaa esimerkiksi puolustaa omia oikeuksiaan, jos ei ymmärrä lukemaansa.

Myös se että parhaimpien taso heikkenee on Suomen kannalta ongelma. Tämän kokoisessa maassa melkeimpä ainoa taloudellisen kilpailun valttikortti ja tulevaisuuden toivo on innovaatiot ja teknologian kehittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Minusta tuon voi kyllä tulkita niinkin päin että keskittäminen kaupunkeihin ei ole toiminut, koska oppimiserot ovat kasvaneet.

Kaupunkeihin ei olla tarkoituksella keskitetty resursseja, vaan keskittyminen on luonnollinen ilmiö jota vastaan on hyvin vaikea tapella. Etenkin yksityisen se8ktorin työpaikat(jotka usein asiantuntijahommia) nyt vaan ovat kaupungeissa, eivät pikkupitäjissä. Maaseudulle jää jämät, ja julkinen tuki ja elävöittämisyritykset ovat lopulta yhtä tekohengitystä. Koulujen tason ja oppimistulostenkin suhteen oppilasaines on se ratkaisevin tekijä, ei niinkään opetuksen laatu.

Miksi tässä maassa nyt sitten menee huonommin kun keskittyminen on edennyt pidemmälle?

Asiat eivät korreloi koska aika on eri. Menee sitä paitsi paremmin kuin 100 vuotta sitten kun kaikki asuivat maalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla ei opita lukeamaan?

Ehkä niin jos jossain on noin tutkittu, mutta itsellä on aika paljon erilainen käsitys.

Itse olen asunut lapsuuden maalaiskunnassa ja käynyt koulun pienehkössä kyläkoulussa. En tiedä että kukaan sen koulun oppilaista olisi koskaan jäänyt luokalle, enkä tiedä että kellään heistä olisi jäättänyt koulut peruskouluun, kaikki jatkoivat lukioon tai ammattiopintoihin. Tosin vaikka asuttiin maalla, niin kuitenkaan mitään viljelijäperheen lapsia en muista kuin ihan vaan kaksi tai kolme.

Aikuisena olen tutustunut ikäisiini ihmisiin, jotka porskuttavat peruskoulupohjalla sekin on aikoinaan suoritettu rimaa hipoen, mutta nämä ihmiset ovat poikkeuksetta asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa suuren kaupungin lähiöissä. Ja valitettavasti tuo vanhempien kolujen käymättömyys näkyy periytyvän.

Voi tietysti olla jos jossain on vaikka viljetlty maata monta sukupolvea ja viljelyhommat on opittu työtä tekemällä, niin ei siinä ole sitten paljon koulut kiinnostanut ja koulujen käymättömyys on näin periytynyt sukupolvesta toiseen ja työpakka on saatu perintönä, joten sitä koulutusta ei ole oikein nähty tarpeelliseksi.

Puhut nyt takautuvasti ajasta, jolloin Suomen maaseudulla meni vielä hyvin, ennen rajua muuttoliikettä ja työpaikkojen(ja kaikkien vähänkään koulutetumpien + näiden perheiden) siirtymistä kaupunkialueille.

Siis ajasta ennen 60-lukua? Raju muuttoliike alkoi silloin.

Vierailija kirjoitti:

Älkää juuttuko tuohon maanviljelijä vai ei asiaan. Tilanne on oikeasti se, että suuri osa maaseudun pojista ei pysty aikuistuttuaan toimimaan yhteiskunnan jäsenenenä huonon lukutaidon takia.

Syntyy maaseudun kasvava white-trash porukka. Kaupungeissa on omanlaisensa lähiö white-trash ilmiö.

Haha, taitaa lukutaidoton olla kirjoittelemassa. 

Tuo ei tietenkään pidä paikkaansa. Kirjoitin jo tuonne edelle esimerkin omasta lapsuuskylästäni Pohjanmaalta, jossa korkeakoulutettu löytyy lähes joka talosta. Omassakin perheessäni koulunkäynti oli itsestäänselvyys. Kotikuntani lukiokin on melko korkealla lukiovertailuissa, päihittää esim. monet pk-seudun lukiot. Oppilasmääräkin on aika suuri pieneen kuntaan, ylioppilaita vuosittan noin 40 tai 50. 

Suomessa on yhä jännää vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien välillä. Olen huomannut sen nyt, kun asun pk-seudulla. Viittaan kintaalla maaseudun väheksyntään, mutta korjaan väärinkäsityksiä, kun koen että vastapuoli on älyllisesti valmis ottamaan tietoa vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona ei lueta mitään, eikä kirjoja edes välttämättä ole. Osa oppilaista ei yläkoulussa pysty lukemaan edes 50 sivun mittaista kirjaa. Lukematta ei lukutaito kehity.

Voiko opettaja tietää sen jostakin luetaanko lapselle vai ei?

Voi. Kyllä sen näkee onko luettu vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt on off topic, mutta kun aina puhutaan että Hesan lukioihin on niin kovat keskiarvorajat niin joka vuosi ympäri maata pikkukaupungeissa ja maaseudulla on lukioita joissa on enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita.

Tästä vaan ei puhuta MITÄÄN

Jep, ja lukioiden oppilastaso ja tulokset usein aivan karmeita, keskeyttäjiä valtavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöjä puhutte. Kaupungeissa on yleisesti isoimmat ongelmat. Suomea johtaa maalaisten keskusta-eliitti. Maaseutulukiot eivät poikkea kaupunkilaisten tuloksista. Ainoa asia missä Suomi ei ole tippunut kärryiltä on juuri lukeminen. Yritetään vain ennakkoselvittää tulevaa pisa julkistusta. Pisa raportissa 2013 todetaan, että mamujen tulokset on keskimäärin 25% huonommat ja afrikkalais-lähi-itisläisillä 50% huonommat. Pisa testin osallistujista 15% oli mamuja .

Jotain pitäisi yrittää tehdä, mutta mamutusta ei haluta karsia. Syntipukki = maalaispojat. Toki lukemisessakin on varmasti ongelmia, mutta todellista ongelmaa ei voi sanoa ääneen koska hitler.

Nyt on tehty tuore tutkimus. Itä- ja Pohjois-Suomen pojat eivät kykene lukemaan sen vertaa että selviäisivät kansalaisyhteiskunnassa. Tytöistä jäljessä kaksi vuotta. Ja kai tajuat että he eivät peruskoulun jälkeen mene niihin maaseutulukioihin...

Itä- ja Pohjoissuomessakin valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa. Mistä saitte päähänne että vaikeuksia opinoissa olisi juuri maalla asuvilla? Ainakaan noissa esillä olleissa lehtijutuissa ei ole sellaista väitetty.

So? En näe mitään tarvetta maksella valtionapuja esim. Lieksan kaltaisiin taajamiin tai pitää sitä ylipäätään asuttuna vaikka jollain mittarilla se lienee on kaupunki.

Luuletko että Lieksalaisia kiinnostaisi tukea verorahoilla ja paveluiden hinnssa Helsinkiä? Totuushan on se että Helsinki saa tässä maassa ylivoimaissesti suurimmat tulonsiirrot toimintojen keskittämisen ansiosta.

Huomioiden että Helsingissä asuu viidennes koko väestöstä ja lähialueilla toinen viidennes, se keskittäminen on ollut vähintään järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Minusta tuon voi kyllä tulkita niinkin päin että keskittäminen kaupunkeihin ei ole toiminut, koska oppimiserot ovat kasvaneet.

Kaupunkeihin ei olla tarkoituksella keskitetty resursseja, vaan keskittyminen on luonnollinen ilmiö jota vastaan on hyvin vaikea tapella. Etenkin yksityisen sektorin työpaikat(jotka usein asiantuntijahommia) nyt vaan ovat kaupungeissa, eivät pikkupitäjissä. Maaseudulle jää jämät, ja julkinen tuki ja elävöittämisyritykset ovat lopulta yhtä tekohengitystä. Koulujen tason ja oppimistulostenkin suhteen oppilasaines on se ratkaisevin tekijä, ei niinkään opetuksen laatu.

Miksi tässä maassa nyt sitten menee huonommin kun keskittyminen on edennyt pidemmälle?

Koska maailmantalous ja globaali lama ja Suomen viennin heikentyminen(erit.perusteollisuus). Ehdottomasti parhaiten menee pk-seudulla työllisyyden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt on off topic, mutta kun aina puhutaan että Hesan lukioihin on niin kovat keskiarvorajat niin joka vuosi ympäri maata pikkukaupungeissa ja maaseudulla on lukioita joissa on enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita.

Tästä vaan ei puhuta MITÄÄN

Jep, ja lukioiden oppilastaso ja tulokset usein aivan karmeita, keskeyttäjiä valtavasti.

Tiedän ihmisen joka meni lukioon 2009 ja heti ekassa lyhyen matikan kokeessa hylätty. Kyllä ihmettelin, kun kävi  normaalissa 3 vuodessa läpi ja ylioppilas. Mutta nykyäänhän kaikissa kursseissa ei edes tarvi olla hyväksytty.

No eivät menetä kyllä mitään: nykyään mitään kunnon luettavaa olekaan!