Oppimistulokset romahtaneet, maalla asuvat pojat eivät osaa lukea kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Sylissä peuhaava kissa haittaa kirjoittamista, mutta yritän nyt kuitenkin. Opetan maalla alueella, joka on ollut muuttotappio aluetta jo kohta sata vuotta. Alueellani lapsia tekevät nyt ne, jotka eivät ole kyenneet, päässeet tai muuten pystyneet muuttamaan pois. Koulutustaso on alhainen ja perinnöllisiä oppimisvaikeuksia on keskimääräistä enemmän.

Alueen kulttuuri on erittäin koulukielteinen ja osa vanhemmista on avoimesti koulua vastaan. Näiden perheiden lapset eivät saa kotoa minkäänlaista tukea koulunkäyntiinsä. Läksyt ovat yleensä tekemättä, eikä kokeisiin lueta. Tulokset ovat silloin tietysti heikot. Kotona ei lueta mitään, eikä kirjoja edes välttämättä ole. Osa oppilaista ei yläkoulussa pysty lukemaan edes 50 sivun mittaista kirjaa. Lukematta ei lukutaito kehity.

Onneksi joukossa on vielä noin puolet myönteisiä ja pärjääviä oppilaita. Heidän vuokseen teen ilolla tätä työtä.

Miten selität sen, että se kulttuuri on ollut sama jo kymmeniä vuosia, mutta tilanne on edelleen sama eli se puolet oppii ja puolet ei? Näillä perusteilla tilanteen pitäisi huonontua koko ajan, mitä se ei ole ainakaan viimeisten 30 vuoden aikana tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Kantasuomalaisten poikien lukutaidottomuus korjaantuu tuomalla maahan kymmeniä tuhansia lukutaidottomia matuja.

Panostetaan ns. kontrastiefektiin. Tuon takia minäkin otan aina jonkun ruman, haisevan ja antisosiaalisen luuserin kaveriksi, kun lähden iskemään naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan nyt kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojista. Yli 10% ei opi edes lukemaan niin, että pärjäisi yhteiskunnassa. Ei todellakaan voida syyttää maahanmuuttoa, koska maahanmuuttajat keskittyvät etelään ja kaupunkeihin, maalla heitä ei ole. Nykyinen koulutuskielteinen ilmapiiri on omiaan pahentamaan tilannetta. Nykymaailmalla ei ole käyttöä lukutaidottomille länsimaalaisille. Näkisin ainoana ratkaisuna joko yhteiskunnan tukien katkaisun noilta syrjäseuduilta tai sitten pakkomuuttot kaupunkeihin sivistyksen pariin. Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita.

"Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita" MIKSI, MIKSI, MIKSI joka ikisen suomalaisen pitäisi asua kehäkolmosen kupeessa, ylipäätään kaupungissa? Omalle maalla asuvalle perheelleni erätaidot ovat todella tärkeät! Ne on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja niitä siirrämme omille lapsillemmekin.

Kuten huomaat, osaan kirjoittaa, joten ilmeisesti myös lukea. Niin myös mieheni, lapseni ja appivanhempani. Maanviljelys, metsätalous ja erätaidot elättävät tällä tilalla jo neljättä sukupolvea.

P.s. tiedätkö, mistä sinunkin paskapaperisi raaka-aine ja syömäsi elintarvikkeet (juurekset, vilja, liha, maitotuotteet) tulevat?

Erätaidot metsästys ja kalastus eivät ole kuin harrastuksia joihin maalaisilla on kyllä hyvät mahdollisuudet ainakin mikäli omistaa metsää tai voi metsästää valtion mailla.

Lukeminen ja Tv:n tekstitettyjen ohjelmien katsominen on vähentynyt. Siksi lukutaitoisuus on nyt huonontunut nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Minusta tuon voi kyllä tulkita niinkin päin että keskittäminen kaupunkeihin ei ole toiminut, koska oppimiserot ovat kasvaneet.

Kaupunkeihin ei olla tarkoituksella keskitetty resursseja, vaan keskittyminen on luonnollinen ilmiö jota vastaan on hyvin vaikea tapella. Etenkin yksityisen sektorin työpaikat(jotka usein asiantuntijahommia) nyt vaan ovat kaupungeissa, eivät pikkupitäjissä. Maaseudulle jää jämät, ja julkinen tuki ja elävöittämisyritykset ovat lopulta yhtä tekohengitystä. Koulujen tason ja oppimistulostenkin suhteen oppilasaines on se ratkaisevin tekijä, ei niinkään opetuksen laatu.

Miksi tässä maassa nyt sitten menee huonommin kun keskittyminen on edennyt pidemmälle?

Koska maailmantalous ja globaali lama ja Suomen viennin heikentyminen(erit.perusteollisuus). Ehdottomasti parhaiten menee pk-seudulla työllisyyden suhteen.

Meneekö, insinöörejä työttömänä pilvin pimein, rakennuksilla ei muita kuin virolaisia, paljon palvelualojen paskatöitä joissa vielä mamut polkemassa palkkoja, valtion virastoje ja kuntien irtisanomiset vasta alussa...

Jotain ostovoimasta kertoo Stocmannin vaikeudet, Kampin kauppakeskus ei vielä kertaakaan saavuttanut tavoite myyntiään, tyhjiä liiketiloja keskikaupungillakin. Kasvu on ollut lähinnä rakentamisen varassa mutta mistä ne isotuloiset veronmaksajat tulevat? Pankit ja muut sijoittajat ostaneet paljon uusia asuntoja kun kuluttaja kauppa ei käy. Vielä on hetken aikaa varaa pitää illuusiota hyvinvoinnista mutta romahdus on nurkan takana. Voi olla että Kalasataman ja Jätkäsaaren kentät kasvavat pajua odottaen parempia aikoja 20 v päästäkin.

Toivottavasti asiaa ei lähdetä ratkaisemaan pudottamalla rimaa kautta linjan. Nyt pitäisi nostaa sekä tätä heikointa sakkia että huippusuorituksiin kykeneviä. Ratkaisuksi tarjoan tasokursseja ainakin kieliin ja matematiikkaan. Lisäksi tarvitaan koko ikäluokan perustaitojen kattava ja yhdenmukainen kartoitus pari kertaa peruskoulun aikana. Vain tämän kokeen hyväksytysti suorittamalla voisi siirtyä alakoulusta yläkouluun ja ysillä saada päättötodistuksen. Koe tarvitaan ainakin äidinkieleen ja matematiikkaan, koska molemmat ovat nykyään välttämättömiä perustaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sylissä peuhaava kissa haittaa kirjoittamista, mutta yritän nyt kuitenkin. Opetan maalla alueella, joka on ollut muuttotappio aluetta jo kohta sata vuotta. Alueellani lapsia tekevät nyt ne, jotka eivät ole kyenneet, päässeet tai muuten pystyneet muuttamaan pois. Koulutustaso on alhainen ja perinnöllisiä oppimisvaikeuksia on keskimääräistä enemmän.

Alueen kulttuuri on erittäin koulukielteinen ja osa vanhemmista on avoimesti koulua vastaan. Näiden perheiden lapset eivät saa kotoa minkäänlaista tukea koulunkäyntiinsä. Läksyt ovat yleensä tekemättä, eikä kokeisiin lueta. Tulokset ovat silloin tietysti heikot. Kotona ei lueta mitään, eikä kirjoja edes välttämättä ole. Osa oppilaista ei yläkoulussa pysty lukemaan edes 50 sivun mittaista kirjaa. Lukematta ei lukutaito kehity.

Onneksi joukossa on vielä noin puolet myönteisiä ja pärjääviä oppilaita. Heidän vuokseen teen ilolla tätä työtä.

Miten selität sen, että se kulttuuri on ollut sama jo kymmeniä vuosia, mutta tilanne on edelleen sama eli se puolet oppii ja puolet ei? Näillä perusteilla tilanteen pitäisi huonontua koko ajan, mitä se ei ole ainakaan viimeisten 30 vuoden aikana tehnyt.

Alueilta on koko ajan siirtynyt muuttoliikkeen seurauksena koulutettua väestöä perheineen pois. Aiemmin 80% lapsista oli koulumyönteisiä ja pärjäsi, nyt kaupungeissa 90% ja pienkunnissa 50-60%