Oppimistulokset romahtaneet, maalla asuvat pojat eivät osaa lukea kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein heikompia ovat silti ne Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen luuserit, jtoka makaa muiden elätteinä miljoonannessa sukupolvessa ja jotka ei saa edes äidinkieltään opetettua lapsilleen.

On tuokin varmasti totta, ja olen samaa mieltä siitä, että näillä uuninpankolla makaavilla vanhapojilla ei ole mitään kapasiteettia maatilojen pyörittämiseen, se on sen verran teknistä hommaa tänäpänä.

Luulen, että kyseiset nuoret miehet virittelevät niitä Mazdojaan ja ajelevat pillurallia siellä kylillä. Kuolema korjaa sitten aikanaan liikenneonnettomuden, viinan tai itsemurhan merkeissä. Asutaan vanhempien nurkissa tai lähimmällä "kylällä" jossain autotallin ylisillä kaverin vaarin vuokralaisena. 

Maalla ei opita lukeamaan?

Ehkä niin jos jossain on noin tutkittu, mutta itsellä on aika paljon erilainen käsitys.

Itse olen asunut lapsuuden maalaiskunnassa ja käynyt koulun pienehkössä kyläkoulussa. En tiedä että kukaan sen koulun oppilaista olisi koskaan jäänyt luokalle, enkä tiedä että kellään heistä olisi jäättänyt koulut peruskouluun, kaikki jatkoivat lukioon tai ammattiopintoihin. Tosin vaikka asuttiin maalla, niin kuitenkaan mitään viljelijäperheen lapsia en muista kuin ihan vaan kaksi tai kolme.

Aikuisena olen tutustunut ikäisiini ihmisiin, jotka porskuttavat peruskoulupohjalla sekin on aikoinaan suoritettu rimaa hipoen, mutta nämä ihmiset ovat poikkeuksetta asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa suuren kaupungin lähiöissä. Ja valitettavasti tuo vanhempien kolujen käymättömyys näkyy periytyvän.

Voi tietysti olla jos jossain on vaikka viljetlty maata monta sukupolvea ja viljelyhommat on opittu työtä tekemällä, niin ei siinä ole sitten paljon koulut kiinnostanut ja koulujen käymättömyys on näin periytynyt sukupolvesta toiseen ja työpakka on saatu perintönä, joten sitä koulutusta ei ole oikein nähty tarpeelliseksi.

Maaseudulla pikkukunnissa yleinen koulutustaso on heikko ja ilmapiiri koulutusta kohtaan negatiivinen.

Valitettava fakta on, että suurin osa lukutaidottomista asuu kaupungissa. Sitä ei voi mielipiteillä poistaa.

Voisiko ap liittää jonku jutun tai lähteen tuolle väitteelle että maalla opitan huonosti lukemaan?

Noh, Suomessa on enää rapiat 52 000 maatilaa. Useimmat eläköityvien pyörittämiä ilman jatkajaa. Että kohtapa pääsette tästäkin maalaisten aiheuttamasta ongelmasta eroon. Maatiloilta tulee jo nyt vähän lapsia, kohta vielä vähemmän.

Sitävartenhan veroja on maksettu, että heikoimmille riittää sosiaaliturvaa. 

Puhutaan nyt kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojista. Yli 10% ei opi edes lukemaan niin, että pärjäisi yhteiskunnassa. Ei todellakaan voida syyttää maahanmuuttoa, koska maahanmuuttajat keskittyvät etelään ja kaupunkeihin, maalla heitä ei ole. Nykyinen koulutuskielteinen ilmapiiri on omiaan pahentamaan tilannetta. Nykymaailmalla ei ole käyttöä lukutaidottomille länsimaalaisille. Näkisin ainoana ratkaisuna joko yhteiskunnan tukien katkaisun noilta syrjäseuduilta tai sitten pakkomuuttot kaupunkeihin sivistyksen pariin. Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita.

Vierailija kirjoitti:

Maalla ei opita lukeamaan?

Ehkä niin jos jossain on noin tutkittu, mutta itsellä on aika paljon erilainen käsitys.

Itse olen asunut lapsuuden maalaiskunnassa ja käynyt koulun pienehkössä kyläkoulussa. En tiedä että kukaan sen koulun oppilaista olisi koskaan jäänyt luokalle, enkä tiedä että kellään heistä olisi jäättänyt koulut peruskouluun, kaikki jatkoivat lukioon tai ammattiopintoihin. Tosin vaikka asuttiin maalla, niin kuitenkaan mitään viljelijäperheen lapsia en muista kuin ihan vaan kaksi tai kolme.

Aikuisena olen tutustunut ikäisiini ihmisiin, jotka porskuttavat peruskoulupohjalla sekin on aikoinaan suoritettu rimaa hipoen, mutta nämä ihmiset ovat poikkeuksetta asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa suuren kaupungin lähiöissä. Ja valitettavasti tuo vanhempien kolujen käymättömyys näkyy periytyvän.

Voi tietysti olla jos jossain on vaikka viljetlty maata monta sukupolvea ja viljelyhommat on opittu työtä tekemällä, niin ei siinä ole sitten paljon koulut kiinnostanut ja koulujen käymättömyys on näin periytynyt sukupolvesta toiseen ja työpakka on saatu perintönä, joten sitä koulutusta ei ole oikein nähty tarpeelliseksi.

Puhut nyt takautuvasti ajasta, jolloin Suomen maaseudulla meni vielä hyvin, ennen rajua muuttoliikettä ja työpaikkojen(ja kaikkien vähänkään koulutetumpien + näiden perheiden) siirtymistä kaupunkialueille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöjä puhutte. Kaupungeissa on yleisesti isoimmat ongelmat. Suomea johtaa maalaisten keskusta-eliitti. Maaseutulukiot eivät poikkea kaupunkilaisten tuloksista. Ainoa asia missä Suomi ei ole tippunut kärryiltä on juuri lukeminen. Yritetään vain ennakkoselvittää tulevaa pisa julkistusta. Pisa raportissa 2013 todetaan, että mamujen tulokset on keskimäärin 25% huonommat ja afrikkalais-lähi-itisläisillä 50% huonommat. Pisa testin osallistujista 15% oli mamuja .

Jotain pitäisi yrittää tehdä, mutta mamutusta ei haluta karsia. Syntipukki = maalaispojat. Toki lukemisessakin on varmasti ongelmia, mutta todellista ongelmaa ei voi sanoa ääneen koska hitler.

Nyt on tehty tuore tutkimus. Itä- ja Pohjois-Suomen pojat eivät kykene lukemaan sen vertaa että selviäisivät kansalaisyhteiskunnassa. Tytöistä jäljessä kaksi vuotta. Ja kai tajuat että he eivät peruskoulun jälkeen mene niihin maaseutulukioihin...

Itä- ja Pohjoissuomessakin valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa. Mistä saitte päähänne että vaikeuksia opinoissa olisi juuri maalla asuvilla? Ainakaan noissa esillä olleissa lehtijutuissa ei ole sellaista väitetty.

Vierailija kirjoitti:

Sitävartenhan veroja on maksettu, että heikoimmille riittää sosiaaliturvaa. 

Ei auta mitkään verot, jos lapset ei osaa lukea ja vanhempia ei kiinnosta. Kaikkea ei voi paikata rahalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla ei opita lukeamaan?

Ehkä niin jos jossain on noin tutkittu, mutta itsellä on aika paljon erilainen käsitys.

Itse olen asunut lapsuuden maalaiskunnassa ja käynyt koulun pienehkössä kyläkoulussa. En tiedä että kukaan sen koulun oppilaista olisi koskaan jäänyt luokalle, enkä tiedä että kellään heistä olisi jäättänyt koulut peruskouluun, kaikki jatkoivat lukioon tai ammattiopintoihin. Tosin vaikka asuttiin maalla, niin kuitenkaan mitään viljelijäperheen lapsia en muista kuin ihan vaan kaksi tai kolme.

Aikuisena olen tutustunut ikäisiini ihmisiin, jotka porskuttavat peruskoulupohjalla sekin on aikoinaan suoritettu rimaa hipoen, mutta nämä ihmiset ovat poikkeuksetta asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa suuren kaupungin lähiöissä. Ja valitettavasti tuo vanhempien kolujen käymättömyys näkyy periytyvän.

Voi tietysti olla jos jossain on vaikka viljetlty maata monta sukupolvea ja viljelyhommat on opittu työtä tekemällä, niin ei siinä ole sitten paljon koulut kiinnostanut ja koulujen käymättömyys on näin periytynyt sukupolvesta toiseen ja työpakka on saatu perintönä, joten sitä koulutusta ei ole oikein nähty tarpeelliseksi.

Puhut nyt takautuvasti ajasta, jolloin Suomen maaseudulla meni vielä hyvin, ennen rajua muuttoliikettä ja työpaikkojen(ja kaikkien vähänkään koulutetumpien + näiden perheiden) siirtymistä kaupunkialueille.

No totta tietysti että omat koulukokemukset ovat 30 vuoden takaa ja tuo peruskoulun ala-asete jota kävin on nyttemmin jo suljettu. Mutta ei tuo kylä ole pienentynyt, päin vastoin, kasvaa kaiken aikaa ja kouluikäisiä lapsia siellä on ennmän kuin minun lapsuudessa, mutta nykyään heidät kuskataan kirkonkylälle suurempaan kouluun.

Se missä oikeasti on eroa on koulutusmahdollisuudet. Etelän suurissa kaupungeissa on paljon enemmän vaihtoehtoja ja valinnaisuutta. Etelessä myös etäisyydet ovat lyhyempiä ja julkinen liikenne parempaa, jolloin etelässä syrjässä asuvalla on paljon helpompi käydä kouluja kuin Lapissa syrjässä asuvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöjä puhutte. Kaupungeissa on yleisesti isoimmat ongelmat. Suomea johtaa maalaisten keskusta-eliitti. Maaseutulukiot eivät poikkea kaupunkilaisten tuloksista. Ainoa asia missä Suomi ei ole tippunut kärryiltä on juuri lukeminen. Yritetään vain ennakkoselvittää tulevaa pisa julkistusta. Pisa raportissa 2013 todetaan, että mamujen tulokset on keskimäärin 25% huonommat ja afrikkalais-lähi-itisläisillä 50% huonommat. Pisa testin osallistujista 15% oli mamuja .

Jotain pitäisi yrittää tehdä, mutta mamutusta ei haluta karsia. Syntipukki = maalaispojat. Toki lukemisessakin on varmasti ongelmia, mutta todellista ongelmaa ei voi sanoa ääneen koska hitler.

Nyt on tehty tuore tutkimus. Itä- ja Pohjois-Suomen pojat eivät kykene lukemaan sen vertaa että selviäisivät kansalaisyhteiskunnassa. Tytöistä jäljessä kaksi vuotta. Ja kai tajuat että he eivät peruskoulun jälkeen mene niihin maaseutulukioihin...

Itä- ja Pohjoissuomessakin valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa. Mistä saitte päähänne että vaikeuksia opinoissa olisi juuri maalla asuvilla? Ainakaan noissa esillä olleissa lehtijutuissa ei ole sellaista väitetty.

So? En näe mitään tarvetta maksella valtionapuja esim. Lieksan kaltaisiin taajamiin tai pitää sitä ylipäätään asuttuna vaikka jollain mittarilla se lienee on kaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla ei opita lukeamaan?

Ehkä niin jos jossain on noin tutkittu, mutta itsellä on aika paljon erilainen käsitys.

Itse olen asunut lapsuuden maalaiskunnassa ja käynyt koulun pienehkössä kyläkoulussa. En tiedä että kukaan sen koulun oppilaista olisi koskaan jäänyt luokalle, enkä tiedä että kellään heistä olisi jäättänyt koulut peruskouluun, kaikki jatkoivat lukioon tai ammattiopintoihin. Tosin vaikka asuttiin maalla, niin kuitenkaan mitään viljelijäperheen lapsia en muista kuin ihan vaan kaksi tai kolme.

Aikuisena olen tutustunut ikäisiini ihmisiin, jotka porskuttavat peruskoulupohjalla sekin on aikoinaan suoritettu rimaa hipoen, mutta nämä ihmiset ovat poikkeuksetta asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa suuren kaupungin lähiöissä. Ja valitettavasti tuo vanhempien kolujen käymättömyys näkyy periytyvän.

Voi tietysti olla jos jossain on vaikka viljetlty maata monta sukupolvea ja viljelyhommat on opittu työtä tekemällä, niin ei siinä ole sitten paljon koulut kiinnostanut ja koulujen käymättömyys on näin periytynyt sukupolvesta toiseen ja työpakka on saatu perintönä, joten sitä koulutusta ei ole oikein nähty tarpeelliseksi.

Puhut nyt takautuvasti ajasta, jolloin Suomen maaseudulla meni vielä hyvin, ennen rajua muuttoliikettä ja työpaikkojen(ja kaikkien vähänkään koulutetumpien + näiden perheiden) siirtymistä kaupunkialueille.

No totta tietysti että omat koulukokemukset ovat 30 vuoden takaa ja tuo peruskoulun ala-asete jota kävin on nyttemmin jo suljettu. Mutta ei tuo kylä ole pienentynyt, päin vastoin, kasvaa kaiken aikaa ja kouluikäisiä lapsia siellä on ennmän kuin minun lapsuudessa, mutta nykyään heidät kuskataan kirkonkylälle suurempaan kouluun.

Se missä oikeasti on eroa on koulutusmahdollisuudet. Etelän suurissa kaupungeissa on paljon enemmän vaihtoehtoja ja valinnaisuutta. Etelessä myös etäisyydet ovat lyhyempiä ja julkinen liikenne parempaa, jolloin etelässä syrjässä asuvalla on paljon helpompi käydä kouluja kuin Lapissa syrjässä asuvalla.

Etelässäkin kuljetaan pitkiä matkoja kouluun ja muutetaan opiskelupaikan perässä. Miksi se opintie pitäisi syrjäseuduilla tuoda kotiovelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Puhumattakaan siitä miten paljon se maksaa ja jarruttaa maan talouskehitystä.

Vierailija kirjoitti:

Noh, Suomessa on enää rapiat 52 000 maatilaa. Useimmat eläköityvien pyörittämiä ilman jatkajaa. Että kohtapa pääsette tästäkin maalaisten aiheuttamasta ongelmasta eroon. Maatiloilta tulee jo nyt vähän lapsia, kohta vielä vähemmän.

Minusta tuo luku on itseasiassa yllättävän suuri. Esimerkiksi sairaanhoitajia on vajaa 80.000 (sisältää kätilöt ja terveydenhoitajat). Oletettavasti yksi maatila työllistää kuitenkin keskimäärin enemmän kuin yhden ihmisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tästä puhuta, että maalle jää pääsääntöisesti ne vitosen oppilaat. Tästä johtuu se, että ne eivät työllisty, eivät kykene muuttamaan töiden perässä, eivät saa puolisoa ja jos saavat, saavat taas lisää niitä vitosen oppilaita. Voitaisiin alkaa ihan oikeasti luopumaan siitä koko maa pitää pysyä asuttuna -politiikasta kun se tarkoittaa vain maaseudun sivistymättömyyttä ja elättämistä.

Komppaan. Kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Kaikki hyvät lukiot keskittyneet rajusti pk-seudulle/kaupunkeihin, tasoerot kaupunkien ja maaseudun välillä vain kasvavat. Jääräpäinen keskustalainen aluepolitiikka ei vain toimi, se vain pahentaa alueellisia eroja ja syrjäytymistä.

Minusta tuon voi kyllä tulkita niinkin päin että keskittäminen kaupunkeihin ei ole toiminut, koska oppimiserot ovat kasvaneet.

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan nyt kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojista. Yli 10% ei opi edes lukemaan niin, että pärjäisi yhteiskunnassa. Ei todellakaan voida syyttää maahanmuuttoa, koska maahanmuuttajat keskittyvät etelään ja kaupunkeihin, maalla heitä ei ole. Nykyinen koulutuskielteinen ilmapiiri on omiaan pahentamaan tilannetta. Nykymaailmalla ei ole käyttöä lukutaidottomille länsimaalaisille. Näkisin ainoana ratkaisuna joko yhteiskunnan tukien katkaisun noilta syrjäseuduilta tai sitten pakkomuuttot kaupunkeihin sivistyksen pariin. Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita.

"Erätaidot tai vastaavat eivät myöskään vastaa nykymaailman tarpeita" MIKSI, MIKSI, MIKSI joka ikisen suomalaisen pitäisi asua kehäkolmosen kupeessa, ylipäätään kaupungissa? Omalle maalla asuvalle perheelleni erätaidot ovat todella tärkeät! Ne on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja niitä siirrämme omille lapsillemmekin.

Kuten huomaat, osaan kirjoittaa, joten ilmeisesti myös lukea. Niin myös mieheni, lapseni ja appivanhempani. Maanviljelys, metsätalous ja erätaidot elättävät tällä tilalla jo neljättä sukupolvea.

P.s. tiedätkö, mistä sinunkin paskapaperisi raaka-aine ja syömäsi elintarvikkeet (juurekset, vilja, liha, maitotuotteet) tulevat?

Vierailija kirjoitti:

Johtuu vapaasta kasvatuksesta, jos vanhemmat pitäisivät kuria kotona ja hakkaisivat välillä ruoskalla paljaalle takapuolelle niin koulussakin menisi paremmin.

Juuri näin minullekkin tehtiin ja hyvin meni koulussa ja ei yhtään asiattomia poissaoloja ollut koulusta.