Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisen kaamean "yliluonnollisen" kokemuksen olet kokenut?
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Katolisen kirkon papit tekevät manauksia en tiedä mitä muuta sanoa spiritismiä kokeilleelle.
Kyllä noita tehdään vapaissakin seurakunnissa. Jos joku pahantekijä tulee uskoon, niin hänestä on ajettava riivaajat pois, ennekuin parantuminen voi alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä ev lut papitkin saattaa käydä rauhoittelemassa (en tiedä rukoileeko ne vai pitääkö jonkun "toimituksen") tiloissa, joissa on ollut tällaisia kokemuksia. Kertoisin kokemuksesta vanhemmille ja voisitte miettiä mitä teette. Varmaan hävettää myöntää asia, mutta jo sen jakaminen auttaisi. Tai jollekin kouluterkkarillekin voisi kertoa, jos tuntuu helpommalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan uskonut mihinkään kummituksiin, mutta en tiedä mitä ihmettä tämä sitten oli:
Silloinen avomieheni kuoli ja muutin hetkeksi vanhempieni kotiin. Päätin sitten hommata uuden vuokra-asunnon, koska tunsin etten voi enää asua siinä, missä avomiehen kanssa silloin asuttiin. Kun uusi vuokra-asunto järjestyi, lähin ystäväni kanssa pakkaamaan vanhan asunnon tavaroita. Ystäväni oli keittiössä, minä eteisessä, kun kuulin asunnosta hitaita, raskaita askelia. Luulin ensin, että se oli siskoni, mutta kun kyllästyin ääneen, huusin hänelle, että mitä ihmettä hän touhuaa. Kohta siskoni tulee aika vakavan näköisenä makkariin ja sanoi, ettei hän tehnyt niitä askeleita. Kohta kuulemme molemmat ne keittiössä. Häivymme molemmat hetkeksi ulos, koskamolempia alkoi ahdistamaan. Pakko oli kuitenkin palata pakkaamaan. Sattui myös muutakin. Esimerkiksi vessan ovi pamahti yhtäkkiä kiinni, vaikka siihen ei minkäänlaista vetoa osunut ja tämä on varma.
Minä en edelleenkään halua uskoa, että entinen avokki aiheutti äänet, koska en usko kummituksiin. En usko Jumalaankaan tai muihinkaan henkiolentoihin. Jos ystävääni ei olisi ollut mukana uskoihin, että oma mielikuvitukseni teki tepposet. Mutta meitä oli kaksi todistajaa. En tiedä.
Oliko mukana siis siskosi vai ystäväsi vai muuttuiko ystäväsi yhtäkkiä siskoksesi kesken pakkaamisen?
Isäni ilmoitti kesken pakkaamisen että onkin ystäväni biologinen isä, joten ystävästäni tulikin siskoni
Jouduin Tuomas Enbusken kanssa samaan pöytäseurueeseen. Kamalinta tässä yliluonnollisessa kokemuksessa oli se, että istuin häntä vastapäätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Spiritismin vaaroista varoiteltiin jo 80-luvulla. Äitini valahti aina ihan kalpeaksi kun tuli siitä puhetta, ja vaikka koskaan ei mistään kiivastunut niin silloin korotti ääntään ja otti hartoista kiinni ja vannotti että koskaan, ikinä emme saa edes piloillamme sellaista kokeilla. Tottakai säikähdimme, minä ja veljeni. Mutta sitten kokeilimme kuitenkin, kun tilaisuus tuli. Hetken pelattuamme ja varsinaisesti mitään ei kerennyt edes tapahtua meidät valtasi sanoinkuvaamaton ahdistus ja molemmat ajatteli samaa komeroa, että sinne ei katsota. Tämä tuli ilmi vasta jonkin ajan päästä, se komerojuttu siis.
Vierailija kirjoitti:
Olin yksin kotona yöllä, ja kuulin kun joku tippui keittiössä lattialle. Kanamunakotelo oli tippunut, ja munat olivat aivan hajalla. Mietin vaan, että kissa varmaan tiputti munakotelon, mutta sitten kelasin, että kissathan on muuten ulkona. Olihan se vähä hyytävää.
Rotta. Kun kissat ovat poissa, hiiret hyppii pöydällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unihalvauksia olen saanut muutamia elämässäni. Ne eivät ole tosin mitään yliluonnollista. Makaan liikkumatta sängyssä ja ympärillä näkyy varjoja ja kuuluu epämääräistä örinää, joskus jopa kosketus tuntuu iholla. Usein tuntuu kuin rinnan päällä istuisi joku.
Mulle on sattunut muutamia yliluonnollisia tapahtumia, aidilleni on paljon enemman. On nahnyt paljon enneunia, hanen laheinen kuoli nuorena ja aitini kokee hanet turvalliseksi. Itse ahdistun kamalasti, jos jotain tapahtuu minulle, joskin hyvin harvoin.
Viime syksyna kun ajoin autoa, parkkeerasin pikaisesti hakemaan kukkia. Kun palasin autoon, taustapeili ja sisapeilit olivat kaantyneet kokonaan eri suuntiin.Taustapeili osoitti apukuskin paikalle, ajaessani tarkkailen taustapeilista takana tulleita autoja, eli olen ihan varma etten siihen koskenut. Sisapeilit osoittivat maata kohden. Soitin aitilleni paniikissa itkien, kysyen mita tama tarkoittaa. No nyt kun ajattelen asiaa, niin olin ostamassa hautajaiskukkia, eli siina taytyy olla yhteys.
Aitini kanssa kotona sohvalla keskustellessa nakyvyys keittioon on hyva. Aitilla kannykka lataamassa keittionpoydalla ja yhtakkia puhelin heittaytyy lattialle johtoineen kaikkineen, tosi kammottavaa.
On naita muitakin mita on tapahtunut, muttei oikein naista puhuta, kun kuulostaa hullulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 30 viela, pahoittelut etten saa puhelimella ää-kirjainta
Ei niin kaameeta, mutta kuulen välillä miten koira kävelee huoneesta toiseen, hyppää lempipaikalleen sohvalle ja huokasee syvään. Koira kuoli vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan uskonut mihinkään kummituksiin, mutta en tiedä mitä ihmettä tämä sitten oli:
Silloinen avomieheni kuoli ja muutin hetkeksi vanhempieni kotiin. Päätin sitten hommata uuden vuokra-asunnon, koska tunsin etten voi enää asua siinä, missä avomiehen kanssa silloin asuttiin. Kun uusi vuokra-asunto järjestyi, lähin ystäväni kanssa pakkaamaan vanhan asunnon tavaroita. Ystäväni oli keittiössä, minä eteisessä, kun kuulin asunnosta hitaita, raskaita askelia. Luulin ensin, että se oli siskoni, mutta kun kyllästyin ääneen, huusin hänelle, että mitä ihmettä hän touhuaa. Kohta siskoni tulee aika vakavan näköisenä makkariin ja sanoi, ettei hän tehnyt niitä askeleita. Kohta kuulemme molemmat ne keittiössä. Häivymme molemmat hetkeksi ulos, koskamolempia alkoi ahdistamaan. Pakko oli kuitenkin palata pakkaamaan. Sattui myös muutakin. Esimerkiksi vessan ovi pamahti yhtäkkiä kiinni, vaikka siihen ei minkäänlaista vetoa osunut ja tämä on varma.
Minä en edelleenkään halua uskoa, että entinen avokki aiheutti äänet, koska en usko kummituksiin. En usko Jumalaankaan tai muihinkaan henkiolentoihin. Jos ystävääni ei olisi ollut mukana uskoihin, että oma mielikuvitukseni teki tepposet. Mutta meitä oli kaksi todistajaa. En tiedä.
Siis oliko siellä nyt ystäväsi vai siskosi..
Pahoittelut, tosiaan muutin siskoni ystäväksi tunnistusvaaran vuoksi, mutta enpä ollut tarpeeksi tarkka. Kyllähän tuosta ne muutamat ihmiset minut varmaan tunnistaa, joille olen asiasta joskus avautunut. Olkoot.
Hieman ontuu selityksesi. Sinut tunnistaa, joka tunnistaa, noista muista yksityiskohdista, siis jos tapaus olisi totta. Tarinan kannalta on yks'hailee kuka muuttoa kanssasi teki.
Tarkempana sitten ensi kerralla provon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jouduin Tuomas Enbusken kanssa samaan pöytäseurueeseen. Kamalinta tässä yliluonnollisessa kokemuksessa oli se, että istuin häntä vastapäätä.
Huh huh, tästä voisi tehdä kauhuleffan. Tuomasta voisi näytellä Roope Salminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin kaverilla yötä enkä oikein saanut unta. äkkiä jäykistyin kauhusta: joku kilistelee tiskejä keittiössä!
no, aamulla mysteeri sitten selvisi eikä ollut sen kummempaa, kuin että naapurien liikkeet heiluttivat astioita (vanha ok-talo johon tehty asuntoja). mutta yöllä olin järjettömän peloissani, en uskaltanut edes vessaan!
uskon yliluonnoliseen ja kaverin kämpässä oli vielä karmiva "salaovi", siis keittiön siivouskomerosta pääsi jonkinlaiselle vintille!
Ostin kerran Lidlistä sellaisen suklaadonitsin. Jätin sen vasta seuraavalle päivälle, ja aamulla siitä oli syöty. Asun siis yksin enkä ole antanut vara-avaimia kellekään.
Edellisellä viikolla olin tavannut kaverini.
Siitä vuotta takaperin kaverini entinen ope oli tavannut yhden miehen.
Ja sain myöhemmin kuulla, että tuo mies kuoli kahta päivää ennen tuota donitsitapausta.
Eli noilla on pakko olla jokin yhteys.
Vanha rakennus, jossa jouduin viettämään useampia öitä ja joka tuntui aavemaiselta, vaikka kaikki toki on varmasti selitettävissä. Tiettynä samana kellonaikana alkoi kuulua ääniä, milloin joku veti vessan, milloin joku paiskasi oven, askeleiden ääniä, sivusilmällä liikettä, valot räpsyivät, tavara saattoi pudota itsestään lattialle, jne. Pelottavin kokemus näistä oli se, kun kuulin todella omituisen äänen ja keskityin jatkamaan puuhiani. Kunnes yhtäkkiä lävitseni kulki todella kylmä ilmavirtaus. Ihoni meni kauttaaltaan kananlihalle ja tuli tunne, että nyt on lähdettävä pois. Pakko vain lähteä jonnekin pois. En ollut lähelläkään ikkunoita, ulkoseinää tms. Ja nämä kaikki tapahtui kun olin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin Tuomas Enbusken kanssa samaan pöytäseurueeseen. Kamalinta tässä yliluonnollisessa kokemuksessa oli se, että istuin häntä vastapäätä.
Huh huh, tästä voisi tehdä kauhuleffan. Tuomasta voisi näytellä Roope Salminen.
Joo! Siinä ei tehtäis muuta kuin vain istuttais ja välillä Enbuske räpäyttäs silmiä.
(Läppä, en oikeesti tajua mitä niin kamalaa siinä Enbuskessa on. Mä oikeestaan tykkään siitä, suora ihminen eikä lässytä turhia.)
Miks välillä juuri kirjoitettu viesti näkyy, ja kun sivun päivittää, viesti onkin kadonnut? Joskus taas ei näy ja sitten ilmestyykin uudestaan.
(Voisiko selitys olla yliluonnollinen?)
Vierailija kirjoitti:
Ostin kerran Lidlistä sellaisen suklaadonitsin. Jätin sen vasta seuraavalle päivälle, ja aamulla siitä oli syöty. Asun siis yksin enkä ole antanut vara-avaimia kellekään.
Edellisellä viikolla olin tavannut kaverini.
Siitä vuotta takaperin kaverini entinen ope oli tavannut yhden miehen.
Ja sain myöhemmin kuulla, että tuo mies kuoli kahta päivää ennen tuota donitsitapausta.
Eli noilla on pakko olla jokin yhteys.
Kiitos nauruista:)
Alue: Aihe vapaa
Muutama vuosi sitten näin unen, jossa isäni soitti minulle ja sanoi että, "äiti on kuolemaisillaan". Heräsin siihen, kun itkin valtoimenaan. Muutaman kuukauden kulutta äitini kuoli sairauskohtaukseen.