Lue keskustelun säännöt.
HS: Avioerossa aloitteen tekee yleensä nainen
31.07.2016 |
Eli erot tapahtuvat puolisoiden ollessa 50-60 -vuotiaita, kun lapset ovat lentäneet pesästä ja nainen panikoi, että yhteiselo ei olekaan kuin naistenlehdestä.
Tutkimusprofessori Kontulan mukaan naisilla on miehiä enemmän odotuksia parisuhteelta, mikä saa heidät pettymään useammin suhteessa.
Eikö avioliitto enää merkitse ihmisille mitään? Ja voiko näille naistenlehtien levittämille kiiltokuville tehdä jotain?
http://www.hs.fi/m/sunnuntai/a1469762321472?jako=07e860e812eff67a9377f6…
Kommentit (490)
Vierailija kirjoitti:
En usko että on olemassa tyytyväistä vaimoa. Itse olen pitkän avioliiton koulima nössykkä joka on hoitanut oman osansa siivoamisesta ja muista kotitöistä, lasten kasvatuksesta ja muusta perheen hoidosta, samalla kun olen yhteisistä rahoista tienannut suurimman osan. Olen myös puhetaitoinen ja koulutettu.
Itse alun perin nuorena ja tyhmänä vielä kuvitteli että näitä asioita arvostettaisiin.
Mitä se on tuonut?
Ei kehumista. Rouva on selvästi täysin kyllästynyt avioliittoomme, puuhaa omiaan eikä ole aktiivinen minkään yhteisen harrastuksen eteen. Kai se on se kuuluisa "ei huomioi tarpeeksi" syndrooma
Kai se pitää hankkia se moottoripyörä tai kallis moottorivene että saa rouvakin jotain valittamisen aihetta. Tai uusi vaimo, muita aviopareja katseltuani oletan että noin 5 vuotta nainen arvostaa miehen hyviä ominaisuuksia jonka jälkeen alkavat kaikki muut ominaisuudet ärsyttää naista suunnattomasti
Kokemusta yhdestä vaimosta, ja jo tiedät että yhtään tyytyväistä vaimoa ei ole olemassakaan? Voi voi.
Kuule, minun miehelläni on tyytyväinen vaimo. Ja miksi vaimo on tyytyväinen: Mieheni on puhekykyinen ja keskustelutaitoinen (=osaa ilmaista itseään ja kuunnella toista), pystyy mukautumaan erilaisiin elämäntilanteisiin (= erilainen panostus asioihin pikkulapsiarjessa, vaimon palatessa töihin, vaimon ja oman uran kehittyessä, ikääntymisen tuomien muutosten edessä jne.), näkee oman osuutensa parisuhteen dynamiikassa (= kaikki ei ole aina pelkästään toisen vika tai ansio), arvostaa itseään ja toista (= ei ole kynnysmatto eikä öykkäri). Ja kaiken tämän lisäksi hän on vielä hauska, yllätyksellinen, kiihoittava ja seksikäs (= ei alfa, jännämies, rikas, komea, lihaksikas tai isomunainen vaan tavallisen näköinen tavismies, jolla on mahtava luonne ja hyvä itsetunto).
Yllätkö samaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroaminen on aina pelottavampaa miehille, eikä se johdu mistään omien sotkujen siivoamisesta. Erossa kun mies yleensä menettää enemmän kuin nainen.
Miten ja miksi? Jos vanhemmat ovat käyttäneet vanhempain- ja hoitovapaat puoliksi ja kantaneet muutenkin vastuun lapsistaan tasapuolisesti ja jos heillä on avioehto, niin mitä ja miksi mies menettää enemmän kuin nainen?
Vastaan sivusta, että minun näkemykseni mukaan teollistuneessa yhteiskunnassa miehen rooli ja arvo on määritelty perheen ja parisuhteen kautta. Sinkkumiehille ei ole ollut suurta tarvetta ja siten arvostustakaan, koska raakaa miestyövoimaa ei enää tarvita koneistumisen ja digitalisaation takia. Moni länsimaa on myös ollut vahvassa rauhan tilassa, joten miehet eivät ole voineet tai päässeet hankkimaan statusta sotaretkillä. Poikkeuksena ammattisotilaan uran valinneet, mutta eiväthän kaikki voi olla työkseen sotilaita. Lisäksi sukupuolten välinen jakauma vinoutuu kun miehiä ei enää 'luonnollisesti' kuole enemmän kuin naisia. Nyt kun kehittyneimmät hyvintointiyhteiskunnat takaavat toimeentulon naisille sosiaaliturvan kautta, ovat myös parisuhteen itselleen taistelleet miehet joutuneet syrjäytymisvaaraan kun naiset ottavat koko ajan enemmän eroja mm. taloudellisen riippumattomuutensa vuoksi ja mies voi tippua takaisin sinkkustatukselle.Miehet eivät samalla tavalla muodosta ystäväverkostoja kuin naiset vaan ystävyyden pohjana toimii jokin yhteen liittävä harrastus- tai mielenkiinnon kohde. Jos tuo em. kohde muuttuu tai poistuu jostain syystä niin koko tukiverkosto voi haihtua taivaan tuuliin. Joillakin työkaverit näyttelevät isoa osaa, mutta vaarana silloin on tukiverkon tuhoutuminen jos joutuu irtisanotuksi.Milloin viimeksi näit jonkun sinkkumiehille osoitetun mainoksen tai julkisesti lausutun arvostuksen osoituksen? Milloin itse viimeksi kehuit jotain lähipiirissäsi olevaa sinkkumiestä? Aivan. Tavissinkkumies on alinta kastia, oikeastaan yksinhuoltajaakin alempi. Yksinhuoltajaa muistetaan kiitellä kuinka hän on arjen sankari ja kasvattaa lapsia. Entäs sitten sinkkumies joka käy töissä, on ilman parisuhdetta, maksaa kuitenkin verot ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen ja yhteiskuntarauhan ylläpitoon? Niinpä niin.
Eli kerro nyt, miksi mies on erottuaan syrjäytymisvaarassa, mutta nainen ei? Jos miehet eivät keskenään luo ystävyyssuhteita, niin ei kai se nyt naisten syy ole.Ja missä ihmeessä on sinkkunaisille osoitettuja mainoksia tai julkisesti lausuttuja arvostuksen osoituksia? Jos yksinhuoltajaa kiitellään, sehän koskee ihan molempia sukupuolia.
Perinteisessä erossa mies joutuu eroon lapsistaan, joka ei yleensä kohota mielialaa. Jää paljon tyhjää aikaa märehtiä eroa. Lisäksi yritin tuoda esille, että miesten ystävyyssuhteet toimivat eri pohjalta kuin naisten eivätkä sovellu kauhean hyvin henkilökohtaisesta kriisistä selviämiseen. Lisäksi mies joutuu monesti elatusmaksujen vuoksi taloudellisesti ahtaalle ja miettii hanskojen lyömistä tiskiin ja/tai päiviensä päättämistä. Naisella syrjäytymistä ja taloudellista riskiä pienentävät hänelle jäävät lapset. Tosin nykyään moni hyvin tienaava ja työelämässä kiinni oleva mies valitsee vapaaehtoisesti viikko-viikko systeemin, koska silloin ei yleensä tarvitse maksaa elareita eikä ole itsestään selvää kenelle asunto jää.Jos nyt katsotaan kuitenkin tätä varsinaista aihepiiriä eli aikuisten lasten vanhempien eroja, niin mies useimmiten odottaa naiselta sitä arjen kumppanuutta. Mies on monesti vaan keskittynyt siitä lapsiperhearjesta selviämiseen työssäkäynnin ohella eikä ole varautunut eroon. Nainen on saattanut jo vuosia tehdä eroa ja siihen liittyviä suunnitelmia eikä siten ns. tipu tyhjän päälle. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että naiset liioittelevat sitä tekemiensä (koti)töiden määrää. On valtava urakka miehenä rakentaa elämä uusiksi ihan nollasta, johtuen juuri siitä määrittelystä ettei mies ole oikein mitään ilman parisuhdetta. Esimerkiksi sinkkunaisen on keskimäärin (AV-raadin vastustelusta huolimatta) paljon helpompi saada parisuhde jos niin haluaa.Miehen ja naisen suhde seksiin on myös keskimäärin erilainen. Mies arvostaa vakaata ja säännöllistä seksiä kun taas nainen hakee seksistä elämyksiä ja ilotulitusta. Tämä pätee myös siihen parisuhteeseen kun lapset lähtevät kotoa. Mies on aivan nääntynyt ja toivoo että hengähdetään rauhassa ja eletään perusarkea kumppanin kanssa kun lapset ovat lähteneet kotoa. Nainen taas on saattanut odottaa käsiä hieroen lasten lähtöä ja suunnittelee parisuhteen ilotulitusta eli matkoja, kulttuuririentoja, aktiivista kyläilyä, harrastamista jne.
Miksi eron jälkeen se lapsista eroon joutuminen onkin yhtäkkiä kova paikka, kun ennen eroa ne lapset eivät liikuta pätkääkään? (Joo, kova yleistys, mutta niinhän sinäkin teet.)Se, että miesten ihmissuhteet toimivat eri tavalla, ei voi mitenkään olla naisten vastuulla.Miten niin naisilla taloudellista riskiä pienentävät lapset? Meinaatko, että elarit sun muut ovat vain lisä naisen omaan elämään ja lapset eivät tarvitse mitään?Jos mies ei ole varautunut eroon, voi katsoa vain peiliin. Ei ero kenellekään kiva juttu ole, mutta ei kai se nyt täysin puun takaakaan useimmille tule tai jos tulee, niin turha valittaa, jos ei ole koko aikana nähnyt omaa napaansa pidemmälle.Miten niin mies ei ole mitään ilman parisuhdetta? Miksi nainen on? Jos parisuhde miehelle merkitsee jotain, kannattaisi varmaan tehdä asialle jotain, ennen kuin se nainen on pakannut laukkunsa.Se, miten helposti parisuhteita saadaan ei todista yhtään mitään. Ja kenen kanssa naiset niitä parisuhteita solmivat? Keskenäänkö?Seksi ei liity asiaan mitenkään. Eikä erilaiset kiinnostuksen kohteet. Vai pitikö tuon kappaleen todistaa jotain?
Kun olet noin ärhäkkäällä tuulella, niin kerropa nyt vastineeksi oma näkemyksesi asiasta pelkkien vastakysymysten sijaan?
Minä olen yrittänyt kertoa asiaan vaikuttavia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia asioita, mutta ei tunnu kelpaavan. Emme valitettavasti elä sukupuolineutraalissa maailmassa vaikka feministinä ilmeisesti sitä toivotkin. Jos yrität nyt saada minut myöntämään, että _pelkkä_ sukupuoli ei vaikuta syrjäytymisuhkaan, niin ei se ole mikään ongelma. Ihminen ei kuitenkaan ole pelkkä yksilö vaan elää yhteiskunnassa, jossa on tietyt normit joiden mukaan yhteiskunta pyörii. Vaati suuria ponnistua irtautua näistä normeista ja odotuksista.
Niin ja miten mies pystyy varautumaan eroon jos hänen mielestään kaikki on hyvin ja vaimo sitten yksi kaunispäivä lyö eropaperit kouraan? Vai pitäisikö kaikkien lähteä siitä kyynisestä oletuksesta, että koko ajan pitää olla varuillaan eron varalta? Monesti naiset täällä kertovat, että yritin minä sille Pentille monta kertaa sanoa olevani onneton...jos mieheltä kysytään niin näkemys voi olla ihan erilainen - No kyllä se Anja muutaman kerran sanoi että kun tuo roskapussi ei itsestään kävele roskiskatokseen, mutta ei meillä mitään oikeita ongelmia ole.
Sinkkunaisten ja -miesten arvostukseen vaikuttavat edelleen yhteiskunnassa vallitsevat odotukset sukupuolirooleille. Naiset voivat saada arvostusta työskentelemällä hoiva-alalla, opettajina, lasten parissa jne. Miehillä tällaisia aloja on tasan kaksi: poliisi tai palomies. Milloin viimeksi kehuttiin vientisektorilla teollisuuden parissa työskenteleviä (sinkku)miehiä tai entäpä IT-alalla työskenteleviä?No katsos kun tuossa roskapussissa se ongelma tulee. Miehen näkökulma asiaan on se, että nainen vain nalkuttaa tyhjänpäiväisistä, mutta kun se nalkutus tulee siitä, että kaikki ei todellakaan ole hyvin. Anja koki olonsa turhautuneeksi ja itsensä mitättömäksi itsestäänselvyydeksi, kun mies ei koskaan voinut sitä roskapussia viedä. Mies vain ajattelee, että nainen on ilkeä vaikka oikeasti naisella on paha olla ja hän pyytää apua.
En väitä, että elämme sukupuolineutraalissa maailmassa. Siksi juuri minusta onkin naurettavaa itkeä, kun miehet menettävät lapset erossa, kun todellisuus on se, että miehiä eivät lapset kiinnosta. Tuo lapsikortti onkin ainoa, missä näen eron naisen ja miehen välillä tässä yhteiskunnassa ja siitäkään ei kukaan näköjään pysty mitään lukuja lyömään tiskiin, miten suuresta ongelmasta oikeastaan on kyse.
Se, että miehillä on suurempi syrjäytymisvaara on kyllä ihan totta, mutta sen ei pitäisi olla kovinkaan suuresti liitoksissa eroihin ja parisuhteisiin. Ja jos onkin, on turha vierittää syy naisten niskoille, koska miehillä on kyllä tiedossa keinot, miten se nainen pysyy tyytyväisenä, jos vain haluaa. Syrjäytyminen itsessään on ihan vakava ilmiö, mutta naiset eivät ole se yhteiskunta, jonka tulisi tämä ongelma ratkaista, vaan yhteiskunnasta ovat puolet miehiä.
Miehet voivat ihan yhtä lailla hakeutua hoiva-alalle tai opettajiksi. Ei näiden alojen arvostus ole mitenkään sidonnaisia sukupuoleen, vaan pehmeisiin arvoihin. Eikä kukaan näitäkään ammattikuntia minkään sinkkuuden perusteella arvosta. En ihan oikeasti ymmärrä, mihin tässä viittaat. Ja miten voit oikeasti väittää, ettei it-yritysten menestystä arvosteta. Ihan jatkuvasti korostetaan nuoria innovaattoreita. On Roviot ja Slushit sun muut. Taidat seurata vähän erilaista mediaa, kuin minä.No ehkäpä Pentti on vienyt niitä roskia ja toivoo että Anjakin veisi ne roskat joskus. Penttiä voi ärsyttää ettei Anja näe hirttä omassa silmässään vaan nalkuttaa roskien viemisestä ja käy siinä valtataistelua suhteen sisällä.
Pehmeän arvon (lue naisvaltaiselle) alalle kouluttautuva mies alentaa entisestään omaa statustaan sinkkuna ellei hanki parisuhdetta ennen valmistumista. On hurskastelua väittää että kyllä miehetkin voi kun yhteiskunnan suhtautuminen kertoo toista. Lisäksi noita mainostamiasi innovaattoreita on todella pieni prosentti IT-alan työntekijöistä ja homma pyörii riskirahalla. Todellinen tulos ja työ tehdään siellä epäseksikkäämmällä puolella.
Olet oikeassa että puolet ihmisistä on miehiä, mutta näissä eroissa selvästi tulee esille naisten tunnekylmyys ja pelkästään oman itsensä ajattelu. Normaali reaktio olisi mennä pariterapiaan jos suhde on menossa kiville, mutta moni nainen torjuu tämän suoralta kädeltä koska MINÄ olen jo päättänyt ja MINÄ olen ansainnut jne. Jos miehet ajattelisivat yhtä raadollisesti tämä yhteiskunta sortuisi kaaokseen ja lapsiperheitä hajoaisi VIELÄ nykyistä enemmän eli en avioliitot hajoaisivat jo aikaisemmassa vaiheessa.
Ei varmaankaan seurata samaa mediaa tai sitten asiat näyttää erilaisilta ilman punavihreitä laseja. Suosittelen seuraamaan muitakin medioita kuin Hesaria ja YLEä.
No miksi se Anja sitten lähtisi varoittamatta, jos se roskapussikaan ei ole se ongelma ja Pentti oikeasti tekee kaiken, mitä Anja vain ikinä toivoo? Kyse on sitten jostain muusta, minkä mies on ohittanut olankohautuksella.
Naisvaltaiselle alalle kouluttautuminen ei todellakaan alenna miehen arvoa sinkkuna. Paitsi ehkä miesten mielestä, mutta kuka siitä piittaa. En nyt vieläkään ymmärrä, miten it-ala liittyy tähän, kun nyt puhutaan sinkuista. Ja kolme viimeisintä tyyppiä, joita olen tapaillut, ovat it-alalla ja he ovat kyllä minun silmissäni todella kuumia tapauksia.
Tunnekylmyys ja pariterapiasta kieltäytyminen ovat tuulesta temmattuja väitteitä. Minulla kun on ihan päinvastainen käsitys, että miehet ovat niitä, jotka ajattelevat, että asioita ei tarvitse vatvoa ja mihinkään terapiaan ei ainakaan mennä.
Juu, minä seuraan enemmän noita talouspuolen uutisia, joten ei siellä oikein ole näitä hoitajahehkutuksia näkynyt.
En tiedä kannattaako tätä keskustelua jatkaa, kun meillä on asioista näin erilaiset käsitykset. Nämä eivät ole mielestäni edes mielipideasioita, vaan ihan yleisesti tiedettyjä "totuuksia", mutta sinä et näköjään ole näihin samoihin totuuksiin törmännyt. Esim tässä ketjussa on monesti jo mainittu, että naiset haluavat vatvoa ja nalkuttaa, mutta sinä ihan pokalla väität, että ne ovatkin naiset, jotka eivät halua puhua.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kiltti ja lapsirakas mies ole minkään arvoinen?
Ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet eivät voi tulla vastaan ja olla enemmän sellaisia kuin naiset toivovat?
Eikai toisen pidä olla sellainen kuin toinen toivoo. Eihän naisenkaan pidä olla sellainen kuin mies toivoo vaan ihan oma itsensä.
Ihmistä pitäisi rakastaa omana itsenään. Eikä yrittää muovata toisesta jotain omaa tuotettaan
Aika pieni todennäköisyys löytää juuri sellainen henkilö, ettei omasta käytöksestä tarvitse hioa yhtään särmää tai skarpata minkään asian suhteen. Ihan normaalia huomaavaisuutta ja joustavuutta. Mahdottomiin toki ei tule mennä.
Kyllä se ihminen pitäisi ihan omana itsenään kelvata. Ei kukaan kestä sitä että ei omassa kodissaan voi olla oma itsensä. Jossei oman perheen kanssa ja omassa kodissa voi olla juuri sellainen kuin normaalisti olisi niin silloin on asiat erittäin huonosti.
Juuri näin. Ihmeellinen ajatusmaailma että ihmisen pitäisi muuttua kun menee naimisiin. Ei todellakaan pidä. Vaan pitää mennä sellaisen ihmisen kanssa naimisiin jonka kanssa haluaa olla sellaisenaan.
Ihmisen pitää esittää ihan tarpeeksi muutenkin maailmassa muuta kuin mitä hän on. Kotona ei todellakaan kuulu niin tehdä.
Muuttua ei pidä vasta kun menee naimisiin, vaan jo silloin, kun alkaa parisuhteeseen.
Ihan oikeasti, kuvitteletteko jostain löytävänne yksilön, jonka kanssa kaikki natsaa sataprosenttisesti eikä mistään tarvitse neuvotella tai tehdä konpromisseja? Vai mikä vielä pahempaa, ajatteletteko, että sen toisen täytyy mukautua teidän mielenne mukaisikeksi?
Ei ihme että eroja tulee niin paljon, jos ihmiset ovat nykyään noin joustamattomia. Kaksi tällaista "minäminäminä, minä olen oma itseni enkä tästä muutu, mun ei tarvitse" kun menee yhteen, niin ei kyllä hyvä seuraa... Kriisi on valmis viimeistään kun tulee lapsia, sillä lapset nyt vaan pakottavat ihmisen muuttumaan, se oma minä on pakko siirtää syrjään ja mukautua. Valitettavan tosin tämän tajuaa usein vain äiti, isä monesti jatkaa luupäistä minäminäminä-elämäänsä, mistä seuraa sitten mitä seuraa.
Kyse ei juuri ole joustamattomuudesta vaan siitä että hyväksyy toisen sellaisena kuin se toinen on.
Toinen ei osaa tehdä mitään kotihommia, koska äiti on aina tehnyt puolesta, ja on sitä mieltä että ei ehkä viitsis alkaa opetellakaan, koska sä jo osaat. Niin ei kannata katsoa, saako tilanteessa aikaan kompromissin, vaan heti ero, koska sä et halua alkaa toista passata? Ei voi yrittää molemmat vähän muuttua: toinen opetella ja toinen opettaa?
Hemmetti että menee vaikeeks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet eivät voi tulla vastaan ja olla enemmän sellaisia kuin naiset toivovat?
Eikai toisen pidä olla sellainen kuin toinen toivoo. Eihän naisenkaan pidä olla sellainen kuin mies toivoo vaan ihan oma itsensä.
Ihmistä pitäisi rakastaa omana itsenään. Eikä yrittää muovata toisesta jotain omaa tuotettaan
Aika pieni todennäköisyys löytää juuri sellainen henkilö, ettei omasta käytöksestä tarvitse hioa yhtään särmää tai skarpata minkään asian suhteen. Ihan normaalia huomaavaisuutta ja joustavuutta. Mahdottomiin toki ei tule mennä.
Kyllä se ihminen pitäisi ihan omana itsenään kelvata. Ei kukaan kestä sitä että ei omassa kodissaan voi olla oma itsensä. Jossei oman perheen kanssa ja omassa kodissa voi olla juuri sellainen kuin normaalisti olisi niin silloin on asiat erittäin huonosti.
Juuri näin. Ihmeellinen ajatusmaailma että ihmisen pitäisi muuttua kun menee naimisiin. Ei todellakaan pidä. Vaan pitää mennä sellaisen ihmisen kanssa naimisiin jonka kanssa haluaa olla sellaisenaan.
Ihmisen pitää esittää ihan tarpeeksi muutenkin maailmassa muuta kuin mitä hän on. Kotona ei todellakaan kuulu niin tehdä.
Muuttua ei pidä vasta kun menee naimisiin, vaan jo silloin, kun alkaa parisuhteeseen.
Ihan oikeasti, kuvitteletteko jostain löytävänne yksilön, jonka kanssa kaikki natsaa sataprosenttisesti eikä mistään tarvitse neuvotella tai tehdä konpromisseja? Vai mikä vielä pahempaa, ajatteletteko, että sen toisen täytyy mukautua teidän mielenne mukaisikeksi?
Ei ihme että eroja tulee niin paljon, jos ihmiset ovat nykyään noin joustamattomia. Kaksi tällaista "minäminäminä, minä olen oma itseni enkä tästä muutu, mun ei tarvitse" kun menee yhteen, niin ei kyllä hyvä seuraa... Kriisi on valmis viimeistään kun tulee lapsia, sillä lapset nyt vaan pakottavat ihmisen muuttumaan, se oma minä on pakko siirtää syrjään ja mukautua. Valitettavan tosin tämän tajuaa usein vain äiti, isä monesti jatkaa luupäistä minäminäminä-elämäänsä, mistä seuraa sitten mitä seuraa.
Ei kaikkien tarvitse natsata täysin. Vaan pitää hyväksyä ne asiat mitkä ei natsaa. Jos toinen tekee asiat eri tavalla niin sitten tekee.
Entä jos se toinen ei tee ollenkaan, koska ei ole koskaan tarvinnut? Sittenkö vain jätetään tekemättä? Jotain voi jättää (esim. siivous), mutta lapsenhoito ei ehkä onnistu näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väestöliiton sivulta lainattua:
"– Etenkin miehet ovat vielä haluttomia vetämään ulkopuolista vaikkakin ammattilaista mukaan suhteen syövereihin."
Olisin ihan tyytyväinen elämään jos olisi mies joka puuhailisi kaikenlaista omissa oloissaan, olisi aikaansaava ja jolla olisi säännöllinen työ. No, kaikkea ei voi saada...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä nainen, siellä pettymys. Ei ole olemassa kuin enemmän tai vähemmän pettynyt nainen. Naisten pettymys - tai jo pelko siitä - on se, mikä hallitsee sosiaalista elämää nykyään, ja sen ehdoilla mennään. Ja mitä enemmän nainen urputtaa, sitä syvemmälle hän uppoaa, ja sitä katkerammaksi urputus muuttuu.
Ei kysynys ole mistään pettymyksestä tai urputuksesta. Kysymys on puhtaasti väsymyksestä. Nuorena jaksat käydä töissä, hoitaa lapset, tehdä töiden päälle kotityöt ja viedä koko revohkaa eteenpäin. Kun olet 50-60v alkaa väsymys painaa. Lapset on jo lentäneet pesästä, mutta miestä joudut passaamaan ja tekemään ne kotityöt ja kannat vastuun kodista. Totuus valitettavasti on se, että mies on monesti avioliitossa se vapaamatkustaja. Tuntuu vaan helpommalta luovuttaa ja alkaa vihdoinkin huolehtimaan vain itsestään. Ennenkuin hauta kutsuu, haluaa viettää sitä helppoakin elämää ja olla vastuussa vain itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kiltti ja lapsirakas mies ole minkään arvoinen?
Ei.
Kuinka moni mies on naisen kanssa sen takia, että nainen on kiltti ja lapsirakas? Ei varmaan kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kiltti ja lapsirakas mies ole minkään arvoinen?
Ei.
Jos tavoitteena on pitkä parisuhde/avioliitto joka kestää myös sen jälkeen kun lapset on lentäneet pesästä, mitä nainen tekee puolisolla joka on vain kiltti ja lapsirakas. Kestävän parisuhteen kannalta on tärkeämpää se miten suhtaudut puolisoosi kuin se oletko lapsirakas vai et.
Tämä koko ketju on aivan absurdi ja ehjä hyvin kuvastaa juuri tilannetta jossa toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Te jolla on pitkä parisuhde (> 15 - 20 v): tiedättekö mitä puolisonne odottaa eläkevuosiltaan? Haaveileeko Espanjan asunnosta vai mökistä Tenolla? Tiedättekö miten hän suhtautuu mahdollisiin lapsenlapsiin, tai jos omat vanhempanne ovat elossa niin miten vanhusten omaishoitoon ? Tiedättekö millä rahalla haavet toteutetaan?
Olen terveydenhoitoalalla ja minusta on tosi surullista kun toisinaan tulee vähän yli 50 v nainen tiedottomana hoitoon ja mieheltä yritetään saada tietoja; onko säännöllistä lääkitystä. Ööh, jotain pillereitä se ottaa päivittäin. Onko allergioita? Ööh, ei kai. Eiku ööh.
puhukaa ja kuunnelkaa. Meissä kaikissa on vikoja niin miehissä kuin vaimoissa mutta älä pidä toista itsestäänselvyytenä, ei edes 20 vuoden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet eivät voi tulla vastaan ja olla enemmän sellaisia kuin naiset toivovat?
Eikai toisen pidä olla sellainen kuin toinen toivoo. Eihän naisenkaan pidä olla sellainen kuin mies toivoo vaan ihan oma itsensä.
Ihmistä pitäisi rakastaa omana itsenään. Eikä yrittää muovata toisesta jotain omaa tuotettaan
Aika pieni todennäköisyys löytää juuri sellainen henkilö, ettei omasta käytöksestä tarvitse hioa yhtään särmää tai skarpata minkään asian suhteen. Ihan normaalia huomaavaisuutta ja joustavuutta. Mahdottomiin toki ei tule mennä.
Kyllä se ihminen pitäisi ihan omana itsenään kelvata. Ei kukaan kestä sitä että ei omassa kodissaan voi olla oma itsensä. Jossei oman perheen kanssa ja omassa kodissa voi olla juuri sellainen kuin normaalisti olisi niin silloin on asiat erittäin huonosti.
Juuri näin. Ihmeellinen ajatusmaailma että ihmisen pitäisi muuttua kun menee naimisiin. Ei todellakaan pidä. Vaan pitää mennä sellaisen ihmisen kanssa naimisiin jonka kanssa haluaa olla sellaisenaan.
Ihmisen pitää esittää ihan tarpeeksi muutenkin maailmassa muuta kuin mitä hän on. Kotona ei todellakaan kuulu niin tehdä.
Muuttua ei pidä vasta kun menee naimisiin, vaan jo silloin, kun alkaa parisuhteeseen.
Ihan oikeasti, kuvitteletteko jostain löytävänne yksilön, jonka kanssa kaikki natsaa sataprosenttisesti eikä mistään tarvitse neuvotella tai tehdä konpromisseja? Vai mikä vielä pahempaa, ajatteletteko, että sen toisen täytyy mukautua teidän mielenne mukaisikeksi?
Ei ihme että eroja tulee niin paljon, jos ihmiset ovat nykyään noin joustamattomia. Kaksi tällaista "minäminäminä, minä olen oma itseni enkä tästä muutu, mun ei tarvitse" kun menee yhteen, niin ei kyllä hyvä seuraa... Kriisi on valmis viimeistään kun tulee lapsia, sillä lapset nyt vaan pakottavat ihmisen muuttumaan, se oma minä on pakko siirtää syrjään ja mukautua. Valitettavan tosin tämän tajuaa usein vain äiti, isä monesti jatkaa luupäistä minäminäminä-elämäänsä, mistä seuraa sitten mitä seuraa.
Ei kaikkien tarvitse natsata täysin. Vaan pitää hyväksyä ne asiat mitkä ei natsaa. Jos toinen tekee asiat eri tavalla niin sitten tekee.
Entä jos se toinen ei tee ollenkaan, koska ei ole koskaan tarvinnut? Sittenkö vain jätetään tekemättä? Jotain voi jättää (esim. siivous), mutta lapsenhoito ei ehkä onnistu näin.
Sellaisen ihmisen kanssa ei koskaan edes pitäisi seurustella.
Vierailija kirjoitti:
Väestöliiton sivulta lainattua:
"– Etenkin miehet ovat vielä haluttomia vetämään ulkopuolista vaikkakin ammattilaista mukaan suhteen syövereihin."
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_kriisit/erokriisit/eron_tunnusmerkit/
No niiden ammattilaisten apu on juuri ero. Onhan näitä ammattilaisia jukisuudessa päivät pitkät. Yksikin neljä kertaa ollut naimisissa ja aina eronnut. Oikea ammattilainen.
Luulisi nyt helkutti että ammattilainen osaisi nyt edes oman elämänsä edes järjestää kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin ihan tyytyväinen elämään jos olisi mies joka puuhailisi kaikenlaista omissa oloissaan, olisi aikaansaava ja jolla olisi säännöllinen työ. No, kaikkea ei voi saada...
Mitä helkuttia tekee miehelle jos et koskaan ole sen kanssa? Eli rakkautesi on suhteessa siihen että sillä on säännöllinen työ?
Kaikkia ihmisiä tämä pallo kantaa päällään....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyydy sitten vaatimattomampaan kotiin, lasten harrastuksiin ja muuhun arkeen, koska mies on se, joka tienaa ne. Molempia et voi saada.
Kyllä sinä olet sairas jankkaaja. Viikottain, ellei päivittäin täällä on keskusteluja raha-asioista, ja naiset kertovat kuinka kulut jaetaan tasan fifty-fifty, jopa äitiysloman aikana. Joillakin on jopa omat hyllyt jääkaapissa. Olen myös naisvaltaisessa työyhteisössä jutellut paljon aiheesta työkavereiden ja vapaa-ajalla ystävieni kanssa, ja tästä otannasta YKSI perhe on sellainen jossa mies on selkeästi se tienaaja. Omat rahat ja kulujen jakaminen on erittäin yleistä nykyään, mikä siinä on että et suostu sitä tajuamaan?
Sekoitat minut johonkin toiseen ja raivoat ja nimittelet "sairaaksi". Oletko törkyturpa ihan uusi internetin käyttäjä ja luulet, että olen ainoa mies, joka kirjoittaa? Luin ja kirjoitin asiasta ensimmäisen kerran koskaan. Itse asiaan: miksi sinun kokemuksesi olisi minun kokemustani arvokkaampi?
No kyllä minusta on aika erikoista, jos joku kirjoittaa "mies on se joka ne tienaa". Ihan noin vaan, universaalina totuutena, kaikille osoitettuna. Kyllä, minusta on harhaista ja jopa sairasta olettaa noin. Jos olisit esittänyt oletuksesi jollekin tutulle perheelle jonka tunnet, niin eri juttu, mutta nyt laajensit sen koskemaan kaikkia. Että jos haluat talon ja auton niin mieshän ne maksaa ja that's it. Jos puhutaan SINUN kokemuksestasi, niin olisit sitten kirjoittanut että meidän perheessä minä miehenä olen joutunut maksamaan kaiken. Jos sinulla on ystäviä tai tuttavia niin taatusti kaikkien kohdalla näin ei ole.
Koska palkka-asia on fakta eikä miekään huutoäänestys. Minusta olet anteeksipyynnön velkaa vihjailemalla minua harhaiseksi ja sairaaksi. Jos se on sinulle ylivoimaista, se kertoo kaiken luonteestasi ja säälin miestäsi todella.
http://www.puhutaanpalkoista.fi/
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1419912162357http://www.hs.fi/kuukausil…
http://yle.fi/uutiset/naisten_ja_miesten_valiset_palkkaerot_kasvaneet/7…
https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/palkat-ja-elakkeet
Siellä sairasta ja harhaista tekstiä.
Noissa linkeissähän puhutaan vähän eri asiasta: sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta.
Palkkaerot ovat suuremmat varmaan keski-ikäisillä. Itse kuulun näihin +30-vuotiaisiin, jolla on aina ollut parempi palkka, kuin miehellä. Miehen uuden työn myötä tilanne kääntyy esimmäisen kerran tosin päin. Ihan kiva.
Jos vaikka ottaa tuon ensimmäisen linkin summan, käteen sen mukaan mies saa 350-400e enemmän, kuin vaimo. Silläkö se mies KAIKEN maksaa? Yleensä miehellä pitää olla se kivempi auton tai kesäksi moottoripyörä ja se raha menee jo siihen. Yleensä myös syövät ja juovat enemmän.
Meillä tulee varmaan avioero sitten kun appivanhemmat työntävät veneensä meille. Mies on hyvin innokas ottamaan senkin niskoilleen, vaikka ennestään on talo, mökki, kolme autoa ja neljä moottoripyörää ja koko viime talvi ja kevät sekä miehen hermot meni kulkupelien huoltoon ja korjaamiseen. Mutta kun ei sitä faijan botskia voi myydä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kiltti ja lapsirakas mies ole minkään arvoinen?
Ei.
Kuinka moni mies on naisen kanssa sen takia, että nainen on kiltti ja lapsirakas? Ei varmaan kukaan.
Erittäin moni mies on naisen kanssa vain sen takia koska nainen on nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väestöliiton sivulta lainattua:
"– Etenkin miehet ovat vielä haluttomia vetämään ulkopuolista vaikkakin ammattilaista mukaan suhteen syövereihin."
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_kriisit/erokriisit/eron_tunnusmerkit/No niiden ammattilaisten apu on juuri ero. Onhan näitä ammattilaisia jukisuudessa päivät pitkät. Yksikin neljä kertaa ollut naimisissa ja aina eronnut. Oikea ammattilainen.
Luulisi nyt helkutti että ammattilainen osaisi nyt edes oman elämänsä edes järjestää kuntoon.
Tämä lainaus oli siis tuolle kommetoijalle, joka väitti, että naiset eivät halua pariterapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä koko ketju on aivan absurdi ja ehjä hyvin kuvastaa juuri tilannetta jossa toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Te jolla on pitkä parisuhde (> 15 - 20 v): tiedättekö mitä puolisonne odottaa eläkevuosiltaan? Haaveileeko Espanjan asunnosta vai mökistä Tenolla? Tiedättekö miten hän suhtautuu mahdollisiin lapsenlapsiin, tai jos omat vanhempanne ovat elossa niin miten vanhusten omaishoitoon ? Tiedättekö millä rahalla haavet toteutetaan?
Olen terveydenhoitoalalla ja minusta on tosi surullista kun toisinaan tulee vähän yli 50 v nainen tiedottomana hoitoon ja mieheltä yritetään saada tietoja; onko säännöllistä lääkitystä. Ööh, jotain pillereitä se ottaa päivittäin. Onko allergioita? Ööh, ei kai. Eiku ööh.
puhukaa ja kuunnelkaa. Meissä kaikissa on vikoja niin miehissä kuin vaimoissa mutta älä pidä toista itsestäänselvyytenä, ei edes 20 vuoden jälkeen.
Moni ei itsekkään tiedä mitä ajattelee noista asioista tuon ikäisenä.
Harva on miettinyt jotain omaishoitoa.
Rakkaus, kunnia, vastuuntunto.