Niin, eli 54. on viideskymmenesneljäs

Sauli Niinistö on kuusi 10:ntä 7. vuotta iäköitynyt.

Järjestysluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluku ilmaistaan tekstissä seuraavin tavoin:

•••••numeron perässä olevalla pisteellä (31. kesäolympialaiset)•••••

kaksoispisteellä ja sitä seuraavalla järjestysluvun tunnuksella (hänen sijoituksensa oli 5:s)

roomalaisin numeroin (paavi Pius XII).

Koko ohje

Järjestysluvun merkkinä eli tunnuksena on sanan perusmuodossa -s (kolmas, seitsemäs). Taivutusmuodoissa tunnuksena on -nne- (kolmannen), -nte- (kolmantena), -t- (kolmatta) tai -nsi- (kolmansia, jossa i osoittaa monikkoa).

Moniosaisissa järjestysluvuissa tunnus toistuu periaatteessa luvun kaikissa osissa:

viideskymmenesviides

(Ks. kuitenkin Lisätietoa toisessa ohjeessa -kohdasta ohjetta pitkien lukujen ääneen lukemisesta.) Luvuissa, joiden lopussa on -toista (11–19), järjestysluvun tunnus on vain ensimmäisessä osassa: viidestoista, kahdeksanneksitoista.

Järjestysluku numeroin: merkintätavat

Numeron perässä piste

Tämä on lyhyin ja yleisin tapa merkitä järjestysluku.

2. [toinen]

••••••46. [neljäskymmeneskuudes]••••••

133. [sadaskolmaskymmeneskolmas]

2. luokka, 3.-luokkalainen

3.–6. §, 2.–7. marraskuuta

24.12. [kahdeskymmenesneljäs kahdettatoista]

Numeron perässä kaksoispiste

Tämä merkintätapa on yksiselitteinen varsinkin virkkeen lopussa.

4:s [neljäs]

13:s [kolmastoista]

Hän oli kilpailussa 11:s.

Huom.

1:nen [ensimmäinen], 2:nen [toinen]

Roomalainen numero

Ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa Kaarle XVI Kustaa [kuudestoista]

Järjestyslukujen taivuttamista käsitellään omassa ohjeessaan (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa). Myös järjestyslukujen taivutusesimerkkejä on koottu erilliseksi ohjeeksi (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Ensimmäinen vai yhdes?

Peruslukuja yksi ja kaksi vastaavat järjestysluvut ensimmäinen ja toinen. Järjestyslukumuotoja yhdes ja kahdes käytetään varsinkin luvuissa yhdestoista ja kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas jne.

Nämä muodot voivat esiintyä myös yhdyssanan jälkiosana, esim. kahdeskymmenesyhdes, kolmaskymmeneskahdes, mutta tavallisempia ovat kuitenkin vaihtoehdot kahdeskymmenesensimmäinen, kolmaskymmenestoinen.

Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).

Tiesitkö?

• Lakiteksteissä ei ole tapana merkitä pykälien ja momenttien järjestysnumeroiden perään järjestystä osoittavaa pistettä, esimerkiksi 15 §. Kuitenkin kun lakiin viitataan yleiskielisessä tekstissä, on selvempää käyttää pisteellistä merkintätapaa:

15. §

Pykälämerkin voi laittaa myös luvun edelle:

§:issä 2 ja 5 [pykälissä kaksi ja viisi]

• Sadannes on sadasosaa tarkoittava murtoluku, sadas taas järjestysluku:

Juha Mieto hävisi Thomas Wassbergille sekunnin sadanneksella.

Etkö usko vielä sadannellakaan kerralla?

Asiasanat:järjestysluvutlukusanatnumeraalitnumerotroomalaiset numerot

••••••46. [neljäSkymmeneSkuudeS]••••••

••••••46. [neljäskymmeneskuudes]••••••

••••••46. [neljäskymmeneskuudes]••••••

kaffimånsteri kirjoitti:

Vierailjia kirjoitti:

Eiköhän tämä ollut provo, kun ei niin moneen kertaan perusteltua ja linkattua asiaa muka ymmärrä. Ja sitten linkkaat sivun, joka ei edes todista omia väitteitäsi, vaan päinvastoin.

Kopioit tuolta sivulta listan sijapäätteistä. Niin? Ei siellä sanota, että niitä pitää aina käyttää. Kopioipa sieltä meidän mieliksemme ja itseäsi valaistaksesi kohta, jossa kerrotaan, MILLOIN järjestysluvun sijapäätettä käytetään. Ei tunnu riittävän, että joku muu kopioi sen sinulle.

Toivon että olet provo, koska on surullista, jos ihmisen on oikeasti noin vaikea muuttaa mieltään, kun perusteet siihen selkeästi osoitetaan.

54:ttä ja 8:nteen. Ei todellakaan voi sanoa, että muutan 8. kerrokseen! Jos on pakko ilmaista asia numerolla, niin se on 8:NTEEN KERROKSEEN, kuten LINKKIKIN sanoo.

Ja 54:TTÄ kertaa.

Miksi noin ei muka voi kirjoittaa, jos voi kirjoittaa 2. sijalla, 2. sijaa ja 9. luvussa, kuten tuolla linkkaamallasi sivullakin on esimerkkeinä?

Tuolla listassahan lukee myös "2:sta" [toista] ja "9:nnessä" [yhdeksännessä], mutta silti siellä lukee esimerkkinä "2. sijaa" eikä "2:sta sijaa" ja "9. luvussa" eikä "9:nnessä luvussa".

Se lista ei siis tarkoita, että niitä muotoja pitää käyttää kaikissa tilanteissa, eikä esimerkeissäkään käytetä.

Ymmärsithän, että "kertaa" on vain kerta-sana partitiivissa? (Se on substantiivi.) Myös viidennettäkymmenettäneljättä on partitiivissa. Ovat siis samassa sijamuodossa. Vai missä sijamuodossa ajattelit niiden olevan?

Btw, allekirjoituksessasi olet ainakin kirjoittanut "54:ttä" oikein, koska se päättää lauseen.

Jos lukee kirjan viidennettäkymmenettäneljättä kertaa, niin se on 54:ttä kertaa. Jos lukee viisikymmentäneljä kertaa saman kirjan, se on 54 kertaa.

"54. kerta kun luen saman kirjan." Eli viideSkymmeneSneljäS kerta.

Muihin en jaksa kommentoida nyt kun väsyttää.

kaffimånsteri kirjoitti:

Jos lukee viisikymmentäneljä kertaa saman kirjan, se on 54 kertaa.

Niin on.

kaffimånsteri kirjoitti:

"54. kerta kun luen saman kirjan." Eli viideSkymmeneSneljäS kerta.

Niin on. Mutta tuossa kerta-sanan sijamuotohan on nominatiivi. Jos vaihdat sen muotoa, vaihtuu järjestysluvunkin sijamuoto LUETTAESSA, vaikka se kirjoitetaan täsmälleen samalla tavalla. Järjestyslukua "54." ei siis aina lueta perusmuodossa. Jos kysyisin, että monettako kertaa kirjaa luet, sanoisit joko "54:ttä" [ilman pääsanaa] tai "54. kertaa" [pääsanan kanssa].

Nyt en minäkään enää jaksa, koska en tiedä miten voisin enää selittää asiani toisin sanoin.

kaffimånsterilla on jäänyt levy pahasti päälle :)