Niin, eli 54. on viideskymmenesneljäs
Kukaan ei (toivottavasti) sano lukevansa kirjaa viideskymmenesneljäs kertaa.
OIKEA MUOTO: 54:TTÄ
Kommentit (67)
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, se 54. kertaa ei menisi yo-kirjoituksissa läpi. Äikän ope kirjoitusten alla paasasi tuosta niin kauan että varmasti jäi mieleen kovakalloisemmallakin.
Niinpä! Ja miksi helvetissä ketju häippäsi? Kirjoitin m-sanan, mutta eihän se voi olla syy. Kaikki me olemme m...ja, jos muutamme ulkomaille.
Meekeri?
Oletko meekeri, jos muutat ulkomaille?
Hupsu, ei ihminen voi olla meekeri. Se on kylä.
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, se 54. kertaa ei menisi yo-kirjoituksissa läpi. Äikän ope kirjoitusten alla paasasi tuosta niin kauan että varmasti jäi mieleen kovakalloisemmallakin.
Niinpä! Ja miksi helvetissä ketju häippäsi? Kirjoitin m-sanan, mutta eihän se voi olla syy. Kaikki me olemme m...ja, jos muutamme ulkomaille.
Meekeri?
Oletko meekeri, jos muutat ulkomaille?
Hupsu, ei ihminen voi olla meekeri. Se on kylä.
XD
Ihan tasan tarkkaan on 8:nteen. Voitte hurjina vaikkapa googlettaa sanan ja hämmästyä.
kaffimånsteri kirjoitti:
Ihan tasan tarkkaan on 8:nteen. Voitte hurjina vaikkapa googlettaa sanan ja hämmästyä.
Koetas sinä googlettaa "8. kerrokseen" ja "8:nteen kerrokseen". Voit hämmästyä, kummassa tulee enemmän asiallisia osumia.
54 kertaa = viisikymmentäneljä kertaa
54. kertaa = viidettäkymmenettäneljättä kertaa
54. = viideskymmenneljäs
kaffimånsteri kirjoitti:
Ihan tasan tarkkaan on 8:nteen. Voitte hurjina vaikkapa googlettaa sanan ja hämmästyä.
Riippuu!
Vertaa:
Mihin kerrokseen muutat? – 8:nteen.
Mihin muutat? – 8. kerrokseen.
Vierailija kirjoitti:
54 kertaa = viisikymmentäneljä kertaa
54. kertaa = viidettäkymmenettäneljättä kertaa
54. = viideskymmenneljäs
Vika siis viideskymmenesneljäs.
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Ihan tasan tarkkaan on 8:nteen. Voitte hurjina vaikkapa googlettaa sanan ja hämmästyä.
Koetas sinä googlettaa "8. kerrokseen" ja "8:nteen kerrokseen". Voit hämmästyä, kummassa tulee enemmän asiallisia osumia.
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Ihan tasan tarkkaan on 8:nteen. Voitte hurjina vaikkapa googlettaa sanan ja hämmästyä.
Koetas sinä googlettaa "8. kerrokseen" ja "8:nteen kerrokseen". Voit hämmästyä, kummassa tulee enemmän asiallisia osumia.
?
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Ihan tasan tarkkaan on 8:nteen. Voitte hurjina vaikkapa googlettaa sanan ja hämmästyä.
Koetas sinä googlettaa "8. kerrokseen" ja "8:nteen kerrokseen". Voit hämmästyä, kummassa tulee enemmän asiallisia osumia.
?
7:s
8:s
9:s
10:s
11:s (yhde|s|toista)
7:nnen
8:nnen
9:nnen
10:nnen
11:nnen (yhde|nne|n|toista)
7:ttä
8:tta
9:ttä
10:ttä
11:ttä (yhde|t|tä|toista)
7:nnessä
8:nnessa
9:nnessä
10:nnessä
11:nnessä (yhde|nne|ssä|toista)
7:nteen
8:nteen
9:nteen
10:nteen
11:nteen (yhde|nte|en|toista)
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Ihan tasan tarkkaan on 8:nteen. Voitte hurjina vaikkapa googlettaa sanan ja hämmästyä.
Koetas sinä googlettaa "8. kerrokseen" ja "8:nteen kerrokseen". Voit hämmästyä, kummassa tulee enemmän asiallisia osumia.
No niin hyvä, löysit itsekin linkin jossa sanotaan:
"Jos järjestysluvun sijamuoto ei ilmene seuraavasta sanasta, se on merkittävä näkyviin."
Ja tuolla kielikellon linkissä sanotaan myös näin:
"
Jos järjestysluku esiintyy tekstissä samassa sijassa kuin sitä seuraava substantiivi, lukuun ei merkitä päätettä. Järjestysluvun piste kuitenkin tarvitaan.
2. sijalla (toisella sijalla)
2. sijaa (toista sijaa)
Tästä on huomautettu myös 18. luvun 5. kohdassa."
Hienoa, että olemme vihdoin asiasta samaa mieltä.
Eiköhän tämä ollut provo, kun ei niin moneen kertaan perusteltua ja linkattua asiaa muka ymmärrä. Ja sitten linkkaat sivun, joka ei edes todista omia väitteitäsi, vaan päinvastoin.
Kopioit tuolta sivulta listan sijapäätteistä. Niin? Ei siellä sanota, että niitä pitää aina käyttää. Kopioipa sieltä meidän mieliksemme ja itseäsi valaistaksesi kohta, jossa kerrotaan, MILLOIN järjestysluvun sijapäätettä käytetään. Ei tunnu riittävän, että joku muu kopioi sen sinulle.
Toivon että olet provo, koska on surullista, jos ihmisen on oikeasti noin vaikea muuttaa mieltään, kun perusteet siihen selkeästi osoitetaan.
Vierailjia kirjoitti:
Eiköhän tämä ollut provo, kun ei niin moneen kertaan perusteltua ja linkattua asiaa muka ymmärrä. Ja sitten linkkaat sivun, joka ei edes todista omia väitteitäsi, vaan päinvastoin.
Kopioit tuolta sivulta listan sijapäätteistä. Niin? Ei siellä sanota, että niitä pitää aina käyttää. Kopioipa sieltä meidän mieliksemme ja itseäsi valaistaksesi kohta, jossa kerrotaan, MILLOIN järjestysluvun sijapäätettä käytetään. Ei tunnu riittävän, että joku muu kopioi sen sinulle.
Toivon että olet provo, koska on surullista, jos ihmisen on oikeasti noin vaikea muuttaa mieltään, kun perusteet siihen selkeästi osoitetaan.
54:ttä ja 8:nteen. Ei todellakaan voi sanoa, että muutan 8. kerrokseen! Jos on pakko ilmaista asia numerolla, niin se on 8:NTEEN KERROKSEEN, kuten LINKKIKIN sanoo.
Ja 54:TTÄ kertaa.
Päätteen merkitsemisestä numeroon / Sirkka Wahlstén
Pääte pitää merkitä näkyville aina, jos lukusanan perässä ei ole •••samasijaista••• lukuun liittyvää substantiivia. Peruslukuun
merkitään kaksoispisteen jälkeen vain sijapääte, mutta järjestyslukuun pitää muistaa merkitä ensin järjestysluvun tunnus
(-nen, -s. -se, -t, -nne, -nte, -nsi) ja sen jälkeen vielä sijapääte.
Huutomerkit muistuttavat seuraavista asioista: 1) partitiiviin (-a, -ä, -ta. -tä) ja illatiiviin (johonkin) merkitään pitkä vokaali,
jos numerossa tulee peräkkäin kaksi samaa vokaalia, 2) n-loppuisiin lukuihin (7, 8, 9) kirjoitetaan genetiivin n-pääte
näkyville, 3) perusluvun partitiivin päätteessä ei ole koskaan kahta t-kirjainta ja 4) pääte merkitään pitkissäkin numerois-
sa lopusta. Vain -toista-loppuisista (11–19) pääte merkitään alkuosasta. Roomalaisia numeroita ei juurikaan nykyisin
käytetä.
yksi = 1 ensimmäi/nen = 1:nen, (1. sija) I
yhde/n = 1:n ensimmäi/se/n = 1:sen I:n
yh/tä = 1:tä ensimmäi/s/tä = 1:stä I:tä
yhte/nä = 1:nä ensimmäi/se/nä = 1:senä I:nä
yhde/ssä = 1:ssä enseimmäi/se/ssä = 1:sessä I:ssä
yhte/en = 1:een (!) ensimmäi/se/en = 1:seen I:een
kolme = 3 kolma/s = 3:s III
kolme/n = 3:n kolma/nne/n = 3:nnen III:n
kolme/a = 3:a kolma/t/ta = 3:tta III:ta
kolme/na = 3:na kolma/nte/na = 3:ntena III:na
kolme/ssa = 3:ssa kolma/nne/ssa = 3:nnessa III:ssa
kolme/en = 3:een kolma/nte/en = 3:nteen III:een
neljä = 4 neljä/s = 4:s IV
neljä/n = 4:n neljä/nne/n = 4:nnen IV:n
neljä/ä = 4:ää (!) neljä/t/tä = 4:ttä IV:tä
neljä/nä = 4:nä neljä/nte/nä = 4:ntenä IV:nä
neljä/ssä = 4:ssä neljä/nne/ssä = 4:nnessä IV:ssä
neljä/än = 4:ään neljä/nte/en = 4:nteen IV:een
viisi = 5 viide/s = 5:s V
viide/n = 5:n viide/nne/n = 5:nnen V:n
viit/tä = 5:tä (!) viide/t/tä = 5:ttä V:tä
viite/nä = 5:nä viide/nte/nä = 5:ntenä V:nä
viide/ssä = 5:ssä viide/nne/ssä = 5:nnessä V:ssä
viite/en = 5:een viide/nte/en = 5:nteen V:een
kahdeksan = 8 kahdeksa/s = 8:s VIII
kahdeksa/n = 8:n (!) kahdeksa/nne/n = 8:nnen VIII:n
kahdeksa/a = 8:aa kahdeksa/t/ta = 8:tta VIII:ta
kahdeksa/na = 8:na kahdeksa/nte/na = 8:ntena VIII:na
kahdeksa/ssa = 8:ssa kahdeksa/nne/ssa = 8:nnessa VIII:ssa
kahdeksa/an = 8:aan kahdeksa/nte/en = 8:nteen VIII:een
yksitoista = 11 yhde/s/toista = 11:s XI
yhde/n/toista = 11:n yhde/nne/n/toista = 11:nnen XI:n
yh/tä/toista = 11:tä yhde/t/tä/toista = 11:ttä XI:tä
yhte/nä/toista = 11:nä yhde/nte/nä/toista = 11:ntenä XI:nä
yhde/ssä/toista = 11:ssä yhde/nne/ssä/toista = 11:nnessä XI:ssä
yhte/en/toista = 11:een yhde/nte/en/toista = 11:nteen XI:en
kaksikymmentä = 20 kahdeskymmene/s = 20:s
kahdenkymmene/n = 20:n kahdennenkymmene/nne/n = 20:nnen
kahtakymmen/tä = 20:tä kahdettakymmene/t/tä = 20:ttä
kahtenakymmene/nä = 20:nä kahdentenakymmene/nte/nä = 20:ntenä
kahdessakymmene/ssä = 20:ssä kahdennessakymmene/nne/ssä = 20:nnessä
kahteenkymmene/en = 20:een kahdenteenkymmene/nte/en = 20:nteen
sata = 100 sada/s = 100:s
sada/n = 100:n sada/nne/n = 100:nnen
sata/a = 100:aa sada/t/ta = 100:tta
sata/na = 100:na sada/nte/na = 100:ntena
sada/ssa = 100:ssa sada/nne/ssa = 100:nnessa
sata/an = 100:aan sada/nte/en = 100:nteen
tuhat = 1000 tuhanne/s = 1000:s
tuhanne/n = 1000:n tuhanne/nne/n = 1000:nnen
tuhat/ta = 1000:ta tuhanne/t/ta = 1000:tta
tuhante/na = 1000:na tuhanne/nte/na = 1000:ntena
tuhanne/ssa = 1000:ssa tuhanne/nne/ssa = 1000:nnessa
tuhante/en = 1000:een tuhanne/nte/en = 1000:nteen
•••KERTAA••• EI OLE •••SAMASIJAINEN sana.•••
•••kahdeksa/an = 8:aan kahdeksa/nte/en = 8:nteen VIII:een•••
kaffimånsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viides kerta, 5. kerta
Viidettä kertaa, 5. kertaa
5:ttä.
viide/t/tä. = 5:ttä
Lähde: sukliksen aivot JA www.uta.fi
[PDF]Päätteen merkitsemisestä numeroon
www.uta.fi › sirkkawahlsten › kirjavuks
viide/t/tä. = 5:ttä. V:tä viite/nä. = 5:nä viide/nte/nä. = 5:ntenä. V:nä viide/ssä. = 5: ssä viide/nne/ssä. = 5:nnessä. V:ssä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
Tuolla lukee ilman tulkinnanvaraa näin:
"Jos järjestysluku taipuu samassa sijassa kuin sen pääsana, lukuun ei tarvitse merkitä taivutuspäätettä."
Siellä myös on tällainen esimerkki:
"3. sijaa [kolmatta]"
Sija ja kerta yhtä kelpoja sanoja molemmat. No niin, väitteesi kumottu.