Mitä mieltä tyypistä, joka ei omien sanojensa mukaan halua seurustelukumppania?

Hyvähän se on tuollaisen olla yksin eikä pilata jonkun viattoman elämää vain sen takia, että olisi muka joku normi olla parisuhteessa. Pahimmillaan tuollaiseen suhteeseen tehdään vielä lapsia ja pilataan niidenkin elämä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se on tuollaisen olla yksin eikä pilata jonkun viattoman elämää vain sen takia, että olisi muka joku normi olla parisuhteessa. Pahimmillaan tuollaiseen suhteeseen tehdään vielä lapsia ja pilataan niidenkin elämä.

Samaa mieltä. Mitään pornorunkkareita ei pitäisi päästää lähellekään oikeita naisia. Hyi sattana.

En itekkä kaipaa kumppania, yksin on ihan liian hyvä olla.

Samankaltainen tilanne. Mies haluaa olla yhteydessä 24/7, muttei halua seurustella. On mustasukkainen toisinaan.

Hän ei tosin käytä pornoa.

Kuulostaa hyvältä asenteelta.

No ei se kyllä vaivan arvoista olekaan.

Jos miestä/naista tarvitsee ainoastaan seksiin, niin ei parisuhde tosiaan olekaan vaivan arvoista. 

Hyi kamala jos joku tenttais multa mun seksuaalisista toimistani, nimim. sinkkuna vuodesta 2005!

Hyvä että tunnistaa omat tarpeensa ja toiveensa, eikä mene massan mukana parisuhdepeleihin, jos ei niitä oikeasti tahdo. Jokaiselle vapaus valita.

Mitä mieltä siitä nyt voisi tai pitäisi olla? Ajattelisin (jos tämä nyt on mielipide), että siinäpä samanlainen introvertti ihminen kuin itsekin olen, en minäkään halua seurustelukumppania.

Ei vain ole löytänyt (eikä uskokaan löytävänsä) ihmistä, jonka kanssa haluaisi parisuhteen, ja jonka kanssa nämä kuvitellut huonot puolet haihtuisivat täysin, ja hyvät puolet painaisivat vaakakupissa enemmän. Hyvässä suhteessa voi myös olla vapaa ja itsenäinen.

Hän varmaankin perustaa kuvitelmansa suhteista vain muiden (huonoille) kokemuksille? Eikä ole itse kokenut suhdetta? (Tai ainakaan hyvää sellaista.)

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että tunnistaa omat tarpeensa ja toiveensa, eikä mene massan mukana parisuhdepeleihin, jos ei niitä oikeasti tahdo. Jokaiselle vapaus valita.

Ainoa ongelma taitaa olla se, että osa näistä tyypeistä on oikeasti sitten sellaisia "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista". Että se on vain sellaista, että yritetään suojella itseä, kun muka ei haluta mitään vaikka oikeasti halutaan. Toki elämässä on elämänvaiheita, että fiksu ihminen päätyy siihen, että ei halua seurustelua. Mutta jos pysyvä moodi on se, että ei halua seurustelua, varsinkaan nuori ihminen, pitäisin sitä kummallisena.

Vierailija kirjoitti:

Ei vain ole löytänyt (eikä uskokaan löytävänsä) ihmistä, jonka kanssa haluaisi parisuhteen, ja jonka kanssa nämä kuvitellut huonot puolet haihtuisivat täysin, ja hyvät puolet painaisivat vaakakupissa enemmän. Hyvässä suhteessa voi myös olla vapaa ja itsenäinen.

Hän varmaankin perustaa kuvitelmansa suhteista vain muiden (huonoille) kokemuksille? Eikä ole itse kokenut suhdetta? (Tai ainakaan hyvää sellaista.)

Tai sitten kaikki eivät ole sellaisia kuin sinä ja halua elää parisuhteessa. Itse olen parisuhdeihminen, mutta ymmärrän täysin ihmisiä, jotka eivät parisuhdetta kaipaa tai haluavat vaikka elää kommuunissa tai kolmistaan jne. Jokainen tyylillään, ei se kahden ihmisen parisuhde ole kaikkien mieleen.

Onko tämä tyyppi kaverisi vai ihastuksesi? Ja miksi sinua vaivaa, ettei hän koe parisuhteessa elämistä omakseen? Et voi pakottaa ihmisiä muuttumaan samanlaisiksi kuin sinä ja se mikä tekee sinut onnelliseksi voi toiselle olla kamala tilanne. Ikää ja kokemusta myöten huomaat, että meitä on moneen junaan ja kaikki junat on yhtä arvokkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että tunnistaa omat tarpeensa ja toiveensa, eikä mene massan mukana parisuhdepeleihin, jos ei niitä oikeasti tahdo. Jokaiselle vapaus valita.

Ainoa ongelma taitaa olla se, että osa näistä tyypeistä on oikeasti sitten sellaisia "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

Miksi tämä olisi ongelma (sinulle tai kenellekään)? Vaikka olisivatkin pihlajanmarjatyyppejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että tunnistaa omat tarpeensa ja toiveensa, eikä mene massan mukana parisuhdepeleihin, jos ei niitä oikeasti tahdo. Jokaiselle vapaus valita.

Ainoa ongelma taitaa olla se, että osa näistä tyypeistä on oikeasti sitten sellaisia "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista". Että se on vain sellaista, että yritetään suojella itseä, kun muka ei haluta mitään vaikka oikeasti halutaan. Toki elämässä on elämänvaiheita, että fiksu ihminen päätyy siihen, että ei halua seurustelua. Mutta jos pysyvä moodi on se, että ei halua seurustelua, varsinkaan nuori ihminen, pitäisin sitä kummallisena.

Täh? Siis sinusta jokaikinen ihminen tarvitsee parin ollakseen kokonainen? Vaikka kahden ihmisen parisuhde on suurimman osan ihmisistä toiveena, ei se tarkoita, että jokainen salaa toivoisi sitä tai "ei vain ole tavannut sitä oikeaa". Toiset haluavat elää yhden ihmisen taloudessa ja toiset vaikka kolmenkimpassa. Tämä on vähän sama asia, kuin että joidenkin on vaikea uskoa, ettei osa ihmisistä ihan aidosti halua lapsia.

Mun mieheni haluaa ainoastaan kulissisuhteen ja meillä ei edes ole seksiä (ei ole ollut häiden jälkeen kuin vain pari kertaa). Lapsiakin on siunaantunut (toisen sai alkunsa ennen häitä). Miestä kiinnostaa enemmän porno ja sekin harvoin. On kyllä todella petetty olo, sillä seksi loppui pian naimisiinmenon jälkeen ja mies haluaa sitä ainoastaan lasten alulle saattamisen perusteella.

Herranjestas ap, kuka sinä olet keneltäkään "tenttaamaan", kuinka tämä hoitaa seksuaaliset tarpeensa?

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni haluaa ainoastaan kulissisuhteen ja meillä ei edes ole seksiä (ei ole ollut häiden jälkeen kuin vain pari kertaa). Lapsiakin on siunaantunut (toisen sai alkunsa ennen häitä). Miestä kiinnostaa enemmän porno ja sekin harvoin. On kyllä todella petetty olo, sillä seksi loppui pian naimisiinmenon jälkeen ja mies haluaa sitä ainoastaan lasten alulle saattamisen perusteella.

Miksi ihmeessä et eroa? Teillä ei selvästi ole riittävästi yhteistä eikä tahtoa joustaa puoleen tai toiseen (mikä on ihan ymmärrettävää). Miehesi on muuten gay tai a-seksuaali.

Hienoa että tietää mitä haluaa. Suurin osa parisuhteistahan alkaa ihan vain sen takia että parikymppisenä on olevinaan niin helvetin kova kiire saada näyttävä puoliso, ikään kuin se olisi se kantava voima ja tärkein asia. Suurin osa näistä suhteistahan tietenkin sitten päätyy eroon. Viisaampia on ne jotka ovat tutkineet itseään ja tarpeitaan ja osaavat vielä sanoa ääneenkin sen mitä haluavat.