Miehet, rehellisesti! (Deittailusta, naisen ex-kumppanin merkitys)

Vierailija kirjoitti:

Vähän säälittää naiset ja ex-rouvat jotka on vielä eronsakin jälkeen niin kiinni miehensä statuksesta, että ajattelevat uusien treffikavereidenkin kiinnostuvan exän valtavasta statuksesta. Kyllä on on vaikutusvaltaisia miehiä ollut :) tulee lähinnä mieleen, että haluavat patsastella vielä eronkin jälkeen sillä, millaisen miehen minä joskus olen onnistunut nappaamaan..ei ihme, että tällaisille naisille on ero tullu.

Vähän samoilla linjoilla. Ei tarvitse rivien välistä pahemmin lukea että naisille se status on hirveän tärkeä asia.

Jos se ei olisi tärkeä asia niin ei sitiä tarvitsisi puhua noin mahtipontisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vähän säälittää naiset ja ex-rouvat jotka on vielä eronsakin jälkeen niin kiinni miehensä statuksesta, että ajattelevat uusien treffikavereidenkin kiinnostuvan exän valtavasta statuksesta. Kyllä on on vaikutusvaltaisia miehiä ollut :) tulee lähinnä mieleen, että haluavat patsastella vielä eronkin jälkeen sillä, millaisen miehen minä joskus olen onnistunut nappaamaan..ei ihme, että tällaisille naisille on ero tullu.

Tässä ei ole kyse patsastelusta vaan siitä mitä kannattaa kertoa uusille ihailijoille. Niitä kun kauniilla naisilla riittää. Ja kyllä ulkonäöllä varmaan nappasin kun olin tavallisille miehille jotenkin liikaa. Liian kaunis tai jotain.

Vierailija kirjoitti:

Monelle suomalaismiehelle olisi todella iso miinus jos kävisi ilmi että ainakin yksi naisen existä olisi tummaihoinen mies. Näin se vaan taitaa olla. Jotkut miehet jättäisivät jopa naisen tämän asian vuoksi.

Se on hyvä naisten tiedostaa.

Eiköhän tuo päde tummaihoisten miesten lisäksi myös Lähi-idän miesten kanssa seurusteluun.

Vierailija kirjoitti:

Monelle suomalaismiehelle olisi todella iso miinus jos kävisi ilmi että ainakin yksi naisen existä olisi tummaihoinen mies. Näin se vaan taitaa olla. Jotkut miehet jättäisivät jopa naisen tämän asian vuoksi.

Se on hyvä naisten tiedostaa.

Olen av-palstan myötä tiedostanut. Printtaisin sen tuohon rintojen kohdalle paitaan ensitreffeille. 

Mun ex-naisystävällä oli kunnon riipparit, puuttui kolme etuhammasta, toimi osa-aikapyykkärinä ja hänellä oli myös kansainvälinen ja hyvin leveä ura. Uudemmat deittikumppanini ovat katsoneet minua vähän karsaasti kun olen kertonut hänestä, naiset vissiin kokevat helposti alemmuuskompleksia

Vähän oudolta kuullostaa että ekoilla treffeillä mies nimenomaan kysyisi edellisestä suhteesta.

Minä en ainakaan kysyisi.

Mutta jos joskus tulisi puheeksi niin ei minua voisi pätkääkään kiinnosta että exäsi oli monikansallisen yhtiön toikkari tai lentokapteeni tai mikä ikinä sitten olikaan.

Mutta jos alat minua häneen vertailemaan niin silloin voi olla että menee mulla herne nenään...

t:mies38

Taitaa olla oma fantasiasi, että miehet katsovat sinua ihaillen ja hieman peläten, koska eksäsi oli suuri ihmemies. 

Ei se välttämättä muita kiinnosta, vaikka hän olisi ollut tai tehnyt mitä. Voit siis suhtautua asiaan täysin neutraalisti.

Ap täällä. 

Moni kummastelee, miksi treffikumppani kysyy eksän ammattia tai muita asioita hänestä. Minun tapailemani miehet kyselevät paljon tungettelevampiakin kysymyksiä (niin muuten teki myös tämä kyseinen eksäni aikanaan). Se on yksi tapa saada toisesta tehokkaasti selville kaikenlaista. Juuri tästä syystä tuo ohje, että ei pidä puhua eksästä mitään, ei toimi. Vastaamatta jättäminen tulkitaan aika herkästi kielteisesti, mm. siten että vastaaja ei ole avoin ihminen. En halua luoda itsestäni sellaista mielikuvaa, koska se ei pidä lainkaan paikkaansa ja mm. tämä asia on tapailemieni kaltaisille miehille usein aika olennainen - aivan kuten se on itsellenikin tärkeä asia kumppanissa.

Minua eivät siis tungettelevatkaan kysymykset häiritse, koska olen tyytyväinen siihen mitä olen ja edustan, ja myös menneisyyteeni, joten voin aivan hyvin keskustella treffikumppanien kanssa oikeastaan mistä vain. Tämä asia nyt kuitenkin mietityttää juuri siksi, että kuvittelen sen olevan osalle miehistä kuitenkin vähän vaikea juttu niellä. Sen huomaa jo näistä ketjuun tulleista vastauksista, joissa ollaan kovin loukkaantuneita ja lähdetään mustamaalauslinjalle jonkinlaisena vastaiskuna (esim. että olisin itse ottanut eksäni puheeksi - en tosiaankaan - tai että en olisi käsitellyt eroamme loppuun).

Eksäni on edelleen harrastuskaverini ja jos minulla on jossain vaiheessa uusi elämänkumppani, he tulevat väkisinkin tutustumaan toisiinsa. Totuus siis paljastuu uudelle kumppanille ennemmin tai myöhemmin. On varmaan kuitenkin parempi, ettei uudelle miehelle pääse muodostumaan ainakaan väärää mielikuvaa tilanteesta, koska silloin eksääni liittyvät asiat tulevat hänelle jossain vaiheessa yllätyksenä, ja seurauksena voi olla tarpeettomiakin hankaluuksia siihen nähden, että asia olisi selvitetty heti aluksi.

Tuo epämääräinen mutta silti totuudenmukainen vastaaminen, jota 11 ehdotti, kuulostaa järkevimmältä ratkaisulta tilanteeseen (eri juttu on se, että kaikille noin epämääräinen vastaus ei kelpaa, mutta toisaalta jos kysyy vielä tarkentavia kysymyksiä niin sopii olla valmis kuulemaan myös vastauksia niihin). Tietysti jos tapaan miehen, jota asia ei kiinnosta ja joka ei siis kysy aiheesta mitään, ongelmaa ei tule ainakaan ennen kuin hän tapaa eksäni. Ei varmaan sen jälkeenkään, koska yritän tietenkin onnistua pariutumaan miehen kanssa, jolle on se ja sama mitä eksäni tekee ja edustaa. 

Kiitos kaikille muillekin vastauksista.

ap

Kiitoksia ap tarkennuksesta. Mutta kerro nyt vielä, miksi oikein erositte noin täydellisen miehen kanssa? Kumpi teistä ei siis kyennyt saamaan lapsia? Ja miksi se biologinen lapsi oli niin tärkeää - ettekö olisi voinut vaikka adoptoida?

Kuka hullu puhuu vanhoista hoidoistaan treffeillä?

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. 

Moni kummastelee, miksi treffikumppani kysyy eksän ammattia tai muita asioita hänestä. Minun tapailemani miehet kyselevät paljon tungettelevampiakin kysymyksiä (niin muuten teki myös tämä kyseinen eksäni aikanaan). Se on yksi tapa saada toisesta tehokkaasti selville kaikenlaista. Juuri tästä syystä tuo ohje, että ei pidä puhua eksästä mitään, ei toimi. Vastaamatta jättäminen tulkitaan aika herkästi kielteisesti, mm. siten että vastaaja ei ole avoin ihminen. En halua luoda itsestäni sellaista mielikuvaa, koska se ei pidä lainkaan paikkaansa ja mm. tämä asia on tapailemieni kaltaisille miehille usein aika olennainen - aivan kuten se on itsellenikin tärkeä asia kumppanissa.

Minua eivät siis tungettelevatkaan kysymykset häiritse, koska olen tyytyväinen siihen mitä olen ja edustan, ja myös menneisyyteeni, joten voin aivan hyvin keskustella treffikumppanien kanssa oikeastaan mistä vain. Tämä asia nyt kuitenkin mietityttää juuri siksi, että kuvittelen sen olevan osalle miehistä kuitenkin vähän vaikea juttu niellä. Sen huomaa jo näistä ketjuun tulleista vastauksista, joissa ollaan kovin loukkaantuneita ja lähdetään mustamaalauslinjalle jonkinlaisena vastaiskuna (esim. että olisin itse ottanut eksäni puheeksi - en tosiaankaan - tai että en olisi käsitellyt eroamme loppuun).

Eksäni on edelleen harrastuskaverini ja jos minulla on jossain vaiheessa uusi elämänkumppani, he tulevat väkisinkin tutustumaan toisiinsa. Totuus siis paljastuu uudelle kumppanille ennemmin tai myöhemmin. On varmaan kuitenkin parempi, ettei uudelle miehelle pääse muodostumaan ainakaan väärää mielikuvaa tilanteesta, koska silloin eksääni liittyvät asiat tulevat hänelle jossain vaiheessa yllätyksenä, ja seurauksena voi olla tarpeettomiakin hankaluuksia siihen nähden, että asia olisi selvitetty heti aluksi.

Tuo epämääräinen mutta silti totuudenmukainen vastaaminen, jota 11 ehdotti, kuulostaa järkevimmältä ratkaisulta tilanteeseen (eri juttu on se, että kaikille noin epämääräinen vastaus ei kelpaa, mutta toisaalta jos kysyy vielä tarkentavia kysymyksiä niin sopii olla valmis kuulemaan myös vastauksia niihin). Tietysti jos tapaan miehen, jota asia ei kiinnosta ja joka ei siis kysy aiheesta mitään, ongelmaa ei tule ainakaan ennen kuin hän tapaa eksäni. Ei varmaan sen jälkeenkään, koska yritän tietenkin onnistua pariutumaan miehen kanssa, jolle on se ja sama mitä eksäni tekee ja edustaa. 

Kiitos kaikille muillekin vastauksista.

ap

Kehut exääsi maasta taivaisiin, sekä statukseltaan että loistavan yhdessäolon osalta. Suhde ei päättynyt tunteiden katoamiseen, vaan muihin asioihin. Edelleen olette tiiviisti tekemisissä.

Ei minua kiinnosta, mitä exäsi tekee työkseen, mutta kieltämättä kolmanneksi pyöräksi kokisin itseni teidän symbioosissanne. Jättäisin väliin tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitoksia ap tarkennuksesta. Mutta kerro nyt vielä, miksi oikein erositte noin täydellisen miehen kanssa? Kumpi teistä ei siis kyennyt saamaan lapsia? Ja miksi se biologinen lapsi oli niin tärkeää - ettekö olisi voinut vaikka adoptoida?

Eroon oli muitakin syitä. Ja kumppanihan voi olla "paperilla" vaikka kuinka täydellinen ja silti yhteensopivuudessa voi olla ongelmia.

Itse asiassa jokaisessa parisuhteessa uskoakseni on joitakin ongelmia, mutta silloin kun ne ovat ylipääsemättömiä eikä pitkään jatkunut ja molemminpuolinen tsemppauskaan auta, kannattaa ennemmin erota. Ehkäpä ongelmiemme pienin yhteinen nimittäjä oli siinä, että ajan myötä tavoitteemme, arvomme ja tärkeimmät toiveemme alkoivat kehittyä eri suuntiin - tähän tosin vaikuttivat myös sellaiset olosuhteet ja tekijät joita emme voineet itse valita, ja pidän mahdollisena että toisissa olosuhteissa olisi voinut käydä myös toisin.

Koen olevani onnekas saadessani tilaisuuden löytää paremmin kumppanikseni sopiva ihminen rinnalleni, mutta voidessani silti säilyttää eksän ystävänäni. Hänen hyvät puolensa eivät ole kadonneet mihinkään, ja ne huonot puolet tulivat ensisijaisesti esille juuri läheisessä ihmissuhteessa - kaverina taas erityisesti ne itselleni tärkeimmät hyvät puolet korostuvat.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. 

Moni kummastelee, miksi treffikumppani kysyy eksän ammattia tai muita asioita hänestä. Minun tapailemani miehet kyselevät paljon tungettelevampiakin kysymyksiä (niin muuten teki myös tämä kyseinen eksäni aikanaan). Se on yksi tapa saada toisesta tehokkaasti selville kaikenlaista. Juuri tästä syystä tuo ohje, että ei pidä puhua eksästä mitään, ei toimi. Vastaamatta jättäminen tulkitaan aika herkästi kielteisesti, mm. siten että vastaaja ei ole avoin ihminen. En halua luoda itsestäni sellaista mielikuvaa, koska se ei pidä lainkaan paikkaansa ja mm. tämä asia on tapailemieni kaltaisille miehille usein aika olennainen - aivan kuten se on itsellenikin tärkeä asia kumppanissa.

Minua eivät siis tungettelevatkaan kysymykset häiritse, koska olen tyytyväinen siihen mitä olen ja edustan, ja myös menneisyyteeni, joten voin aivan hyvin keskustella treffikumppanien kanssa oikeastaan mistä vain. Tämä asia nyt kuitenkin mietityttää juuri siksi, että kuvittelen sen olevan osalle miehistä kuitenkin vähän vaikea juttu niellä. Sen huomaa jo näistä ketjuun tulleista vastauksista, joissa ollaan kovin loukkaantuneita ja lähdetään mustamaalauslinjalle jonkinlaisena vastaiskuna (esim. että olisin itse ottanut eksäni puheeksi - en tosiaankaan - tai että en olisi käsitellyt eroamme loppuun).

Eksäni on edelleen harrastuskaverini ja jos minulla on jossain vaiheessa uusi elämänkumppani, he tulevat väkisinkin tutustumaan toisiinsa. Totuus siis paljastuu uudelle kumppanille ennemmin tai myöhemmin. On varmaan kuitenkin parempi, ettei uudelle miehelle pääse muodostumaan ainakaan väärää mielikuvaa tilanteesta, koska silloin eksääni liittyvät asiat tulevat hänelle jossain vaiheessa yllätyksenä, ja seurauksena voi olla tarpeettomiakin hankaluuksia siihen nähden, että asia olisi selvitetty heti aluksi.

Tuo epämääräinen mutta silti totuudenmukainen vastaaminen, jota 11 ehdotti, kuulostaa järkevimmältä ratkaisulta tilanteeseen (eri juttu on se, että kaikille noin epämääräinen vastaus ei kelpaa, mutta toisaalta jos kysyy vielä tarkentavia kysymyksiä niin sopii olla valmis kuulemaan myös vastauksia niihin). Tietysti jos tapaan miehen, jota asia ei kiinnosta ja joka ei siis kysy aiheesta mitään, ongelmaa ei tule ainakaan ennen kuin hän tapaa eksäni. Ei varmaan sen jälkeenkään, koska yritän tietenkin onnistua pariutumaan miehen kanssa, jolle on se ja sama mitä eksäni tekee ja edustaa. 

Kiitos kaikille muillekin vastauksista.

ap

Kehut exääsi maasta taivaisiin, sekä statukseltaan että loistavan yhdessäolon osalta. Suhde ei päättynyt tunteiden katoamiseen, vaan muihin asioihin. Edelleen olette tiiviisti tekemisissä.

Ei minua kiinnosta, mitä exäsi tekee työkseen, mutta kieltämättä kolmanneksi pyöräksi kokisin itseni teidän symbioosissanne. Jättäisin väliin tällä kertaa.

Kun tapasin tämän uusimman eksäni, puhuin hänelle aivan yhtä arvostavasti edellisestä eksästäni, joka on edelleenkin parhaita ystäviäni. Ei se häntä häirinnyt - luultavasti siitä syystä että arvostan kumppaniani selvästi eksiä enemmän/intensiivisemmin (jos en arvostaisi, en aloittaisi suhdettakaan), ja olen aina ensisijaisesti lojaali kumppanilleni, eikä tämä jää yhdellekään osapuolelle mitenkään epäselväksi.

Miehet, joiden ego kovin helposti vaurioituu siitä että nainen voi ihailla jotakuta toistakin miestä kuin juuri häntä, jätän ihan mielelläni väliin kumppania etsiessäni. Tämänhetkinen tilanne on kuitenkin siinä määrin tavallista tulenarempi, että pidän järkevänä vähän etukäteenkin miettiä, mikä olisi paras tapa "esitellä" eksäni uudelle kumppaniehdokkaalle. Ongelmaa ei ehkä olisi / tarvitsisi pohtia, jos olisin valmis rajoittamaan deittailuni ainoastaan saman "tasoisiin" (ärsyttää edes käyttää tuollaista sanaa) miehiin, koska jos siitä joukosta löytyisi sellainen muilta ominaisuuksiltaan minulle sopiva, voisin olla varma ettei häntä hetkauta pätkääkään eksäni status tmv. jutut.

Mutta kun nuo jutut eivät ole minulle kumppanissa tärkeitä, niin haluan etsiä kumppania statuksen puolesta hyvinkin laaja-alaisesti. Olen kuitenkin tiettyjen persoonallisuuden piirteiden osalta niin vaativa, että se oikea menee helposti sivu suun, jos alan rajoittaa tapailujani epäolennaisten kriteerien perusteella.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitoksia ap tarkennuksesta. Mutta kerro nyt vielä, miksi oikein erositte noin täydellisen miehen kanssa? Kumpi teistä ei siis kyennyt saamaan lapsia? Ja miksi se biologinen lapsi oli niin tärkeää - ettekö olisi voinut vaikka adoptoida?

Eroon oli muitakin syitä. Ja kumppanihan voi olla "paperilla" vaikka kuinka täydellinen ja silti yhteensopivuudessa voi olla ongelmia.

Itse asiassa jokaisessa parisuhteessa uskoakseni on joitakin ongelmia, mutta silloin kun ne ovat ylipääsemättömiä eikä pitkään jatkunut ja molemminpuolinen tsemppauskaan auta, kannattaa ennemmin erota. Ehkäpä ongelmiemme pienin yhteinen nimittäjä oli siinä, että ajan myötä tavoitteemme, arvomme ja tärkeimmät toiveemme alkoivat kehittyä eri suuntiin - tähän tosin vaikuttivat myös sellaiset olosuhteet ja tekijät joita emme voineet itse valita, ja pidän mahdollisena että toisissa olosuhteissa olisi voinut käydä myös toisin.

Koen olevani onnekas saadessani tilaisuuden löytää paremmin kumppanikseni sopiva ihminen rinnalleni, mutta voidessani silti säilyttää eksän ystävänäni. Hänen hyvät puolensa eivät ole kadonneet mihinkään, ja ne huonot puolet tulivat ensisijaisesti esille juuri läheisessä ihmissuhteessa - kaverina taas erityisesti ne itselleni tärkeimmät hyvät puolet korostuvat.

ap

Okei, siinä oli siis paljon muutakin, mikä onkin helpommin ymmärrettävää. Tartuin vaan siihen, kun aloituksessa kirjoitit, että "suhde päättyi ensisijaisesti lapsettomuuden vuoksi".

Alkuperäiseen kysymykseen: Itse miehenä näkisin, että jos naisen uusi mieskandidaatti kysyy eksistä, on hyvä vastata ensin melko yleisellä tasolla, ja jos mies kyselee lisää, vastata sitten tarkemmin. Itse en miehenä kyselisi uuden naistuttavan entisistä kovinkaan tarkasti, enemmänkin yrittäisin tutustua naiseen itseensä kuin hänen entisiin miehiinsä - mutta kukin tyylillään. Jos nainen edelleen puhuisi entisestä miehestään täydellisenä tapauksena, kiinnostaisi tietysti juuri se, että mihin suhde sitten oikein päättyi. Mutta en nyt heti alkuun ryntäisi asiaa kyselemään.

-M40

Miksi sinusta on OK että miehet ovat niin huonotapaisia että kertomasi mukaan jo ensitapaamiselle utelevat tungeksien todella henkilökohtaisia, yksityiskohtaisia kysymyksiä menneisyydestäsi? Ja sinun suurin huolesi on etteivät nämä miehet saa sinusta väärää kuvaa ettet olisi avoin ihminen. Tällainen käytös on sinusta vain epäolennainen pikkujuttu jonka takia et halua ottaa mitään riskiä, ettei välttelevä yleistävä vastaus kelpaisi?

Et kai itsekään olisi niin moukka, että alat kuulustella ekoilla treffeillä aiempien kumppaneiden ammatista, koulutuksesta, ulkonäöstä ja tissien koosta. Miksi se olisi sen hyväksyttävämpää toisin päin?

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittamassa deittailua erottuani aiemmin pitkästä suhteesta poikkeuksellisen.. korkeatasoisen miehen kanssa. Suhde päättyi ensisijaisesti lapsettomuuden vuoksi, ja olemme edelleen ystäviä ja harrastuskavereita.

Kävin jo yksillä treffeillä, ja kun mies kysäisi päättyneestä suhteestani ja mm. eksäni ammattia, teki mieli jättää yksityiskohtia kertomatta ihan siksi ettei treffimiehelle tulisi alemmuuskompleksia. Eksälläni sattuu olemaan kansainvälinen, arvostettu työ ja suorastaan naurettavan korkeat tulot. Muutenkin hän on sellaista suorittajatyyppiä: keho on tikissä, hampaat suorassa ja kello hyvin jne. En kuitenkaan näiden asioiden vuoksi hänen kumppaninaan viihtynyt (palstan miesasiamiehet voivat saman tien niellä vastaväitteensä, en tule tarttumaan niihin), vaan siksi että hän on erittäin hyvää keskusteluseuraa, täydellisen avoin, rehellinen ja uskollinen, pystyi toimimaan life coachinani kaikenlaisissa vaikeissakin tilanteissa, teki ahkerasti kotitöitä ja osallistui muutenkin yhteisiin juttuihin täysipainoisesti, ja jaoimme myös tuon meille kummallekin tärkeän harrastuksen.

Kyllä sen treffimiehen kasvoilta näki, että hän suhtautui minuun hieman eri tavalla sen jälkeen kun eksästä tuli puhetta, vaikka kerroin aiheesta mahdollisimman niukasti ja neutraalisti. Nyt mietinkin, miten toimia jatkossa. Jos en kerro eksästä mitään, tulee varmasti kuva että en ole päässyt yli erostamme tai eksään liittyy jotain muuta kielteistä, jota yritän peitellä. Jos kerron, aiheutan tahtomattanikin aivan tarpeettomia paineita uusille miestarjokkaille. En siis tosiaankaan vaadi seuraavalta mieheltä vastaavan tasoisia tuloja ja salikroppaa, vaan pienituloinenkin mies on täysin ok, kunhan on henkisiltä ominaisuuksiltaan ja persoonallisuudeltaan sellainen, jonka kanssa viihdyn.

Onko teillä palstamiehillä vinkkejä, miten saan tästä asiasta treffeillä puhuttua siten, että olennainen tulee esille eikä tapaamani miehen tarvitse pelätä ettei hän riittäisi minulle? Onko paras tapa ihan vain sellainen, jossa kerron lyhyesti (kysyttäessä) mikä tilanne oli, ja lisään heti perään että en kuitenkaan etsi suurituloista kumppania. Jääkö se kuitenkin miesten alitajuntaan kaihertamaan?

N38

Onko tuo sitä niukkaa ja neutraalia linjaa, jota jaoit myös treffeillä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinusta on OK että miehet ovat niin huonotapaisia että kertomasi mukaan jo ensitapaamiselle utelevat tungeksien todella henkilökohtaisia, yksityiskohtaisia kysymyksiä menneisyydestäsi? Ja sinun suurin huolesi on etteivät nämä miehet saa sinusta väärää kuvaa ettet olisi avoin ihminen. Tällainen käytös on sinusta vain epäolennainen pikkujuttu jonka takia et halua ottaa mitään riskiä, ettei välttelevä yleistävä vastaus kelpaisi?

Et kai itsekään olisi niin moukka, että alat kuulustella ekoilla treffeillä aiempien kumppaneiden ammatista, koulutuksesta, ulkonäöstä ja tissien koosta. Miksi se olisi sen hyväksyttävämpää toisin päin?

Kai tämä on jotain vallankäyttöä. Ihana alistaa treffikumppania kertomalla, miten exä on niin paljon parempi ja voimakkaampi mies. Lisäksi voi kivasti luoda kilpailuasetelmaa sillä, että voittajamies on edelleen elämässä mukana kirittäjänä. Ehkä voi seksin (paremman, tietenkin) puolellekin lipsahtaa, jos pöydän toisella puolella istuva herra heikkoego alkaa joskus jotain ryppyillä...

Kuskin penkki on jo varattu, nyt tarvitaan aasia.

Tää on ehkä lapsellisin keskustelu mitä oon lukenut aikoihin täällä aloittajan toimesta. Mitä ne ongelmat oli että erositte? Millainen mies todellisuudessa on kun treffikumppanienkin kanssa ihmistuntemus ja pelisilmä on hiukan niin ja näin.

HEL-NYC kirjoitti:

Joskus suhteemme huonompina hetkinä olen miettinyt että miten seuraava kumppani osaisi suhtautua mieheeni... Tulin siihen tulokseen, että se vaatii hyvää itsetuntoa enkä muunlaista kumppania huolisikaan. 

Siellä fantsiamaailmassa on varmasti kovempiakin uusia kumppaneita, niin kuin Tony Stark (Iron Man) ja miljardööri Bruce Wayne (Batman).

Paras kommentti oli tuo, että kuka hullu haluaa kolmanneksi pyöräksi tuohon suhteeseen.

Ollaan tekemisissä rakkaan harrastuksen kanssa. Jää sitten harrastamaan exäsi kanssa, itse en tuohon shittiin lähtisi. Kiinnostaa 0% tavata ex:ä, on melko vaivaannuttavia tilanteita.

Haluat yksinkertaisesti liikaa, uuden rakastavan kumppanin joka tapaisi exän "rakkaan harrastuksen" parissa.

Asetat jo valmiiksi suhteen tiettyyn muottiin ja tässä vaiheessa jokainen arvonsa tunteva mies poistuu näyttämmöltä. Parisuhde on meidän juttu. Ei exä:n roikuttamista mukana.

Itse en puhunut vaimolleni ex:stä vaikka yritti udella. Sanoin, että mitä tapahtui meidän välillä on meidän välinen asia ja se mitä tapahtuu meidän kesken on meidän välinen. 20v. Yhdessä tälläkin metodilla

Mun ilmainen neuvo. Älä tarpeettomasti ruoki mustasukkaisuutta ellet saa jotenkin kierolla tavalla siitä kicksejä ja vallantunnetta.