Vihaan ihmistä joka sai mut aloittamaan suonensisäisten huumeiden käytön

Onhan tämä jotain parodiaa? Kuinka vanha ap on? 15v.?

Epävakaa persoonallisuushäiriö on ikävä juttu ympäristölle. Mustavalkoinen maailmankuva, päihteiden käyttö ja toisten syyttely sen vakiokamaa.

No, mää oon elänyt narsistialkoholistiäidin vaikutusvallan alla koko elämäni, ja samanlailla syytin muita kohtalostani, ja jatkoin vuosia, kunnes katsoin sinne peiliin ja otin sen vastuun omasta elämästäni.

T. Se raitistunut, jolla nyt on jo kiire töihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelmaisilla on yksi yhteinen piirre. Ongelmat ovat aina jonkun toisen tai olosuhteiden syytä. Ap sinä itse olet itsestäsi vastuussa, eikä muut.

Mitä se vastuussaoleminen auttaa tässä asiassa, voisitteko nyt vihdoin kertoa? Sanoa, että hakee apua ei oikein ole mikään vastaus, koska täytyyhän sen avun olla sellaista joka sitten auttaa. Eihän sitä ole muuten mitään erityisempää mieltä hakea.

Anteeksi, luulin että ymmärrät mitä vastuunkantaminen on. Lapsesta vastaa ja huolehtii vanhemmat, mutta aikuiset kantaa itse vastuun teoistaan ja ylipäätänsä itsestään, eli huolehtivat itse itsestään. Ja koska olet itse vastuussa itsestäsi ja valinnoistasi, et voi syyttää toisia niistä. Apua voi tietenkin hakea, mutta silloin ei haeta ketään joka ratkaisee ongelmasi ja kantaa vastuun sinusta vaan tukea ja apua sinulle, jotta sinä onnistut vastaamaan ja huolehtimaan itsestäsi. Ammatti auttajat eivät ratko ongelmiasi vaan auttavat sinua ratkomaan ne. Loppujen lopuksi sinä itse olet elämäsi keskipiste ja voit vaikuttaa elämääsi paljon enemmän kuin kukaan muu. Usko itseesi. Ei se helppoa ole, mutta vastaa teoistasi ja pidä huolta itsestäsi. Päätä itse elämästäsi ja tee hyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämääsi positiivisesti. Se on vaikeaa ja sen oppimiseen kannattaa hakea tukea.

Mutta jos se on ongelma, joka johtuu vanhemmista ja jota hekään eivät ole osanneet ratkaista, niin miten se olisi sen lapsen vastuulla aikuisenakaan? En oikeasti ymmärrä miten voit väittää niin. Sehän on täysin epäloogista. Ja kyllä ammattiauttajat auttavat ongelmissa, eivätkä vain niin, että minä itse ratkon ne. Jos he eivät osaa auttaa, miten minäkään voisin saada heiltä apua? Voisitko kertoa?

Ja puheesi siitä, miten ihminen itse on oman elämänsä keskipiste. Ei se kaikilla vain ole niin, vaan osaa ei ole siihen tuettu laisinkaan, vaan heidän elämänsä keskipiste on aina ollut joku muu, ehkä se sairas aikuinen, eli narsistivanhempi itse. Miten lapsi voi aikuisena yhtäkkiä saada ne taidot, joita kukaan ei ole hänelle opettanut ja joita ei voi saada itse ellei joku anna niitä? Eli mitn arvostaa itseä, ellei joku arvosta sinua ensin? Miten rakastaa itseä, ellei joku rakasta sinua ensin? Miten nostaa itse itsensä hiuksista suosta, jos ainoa mitä auttaja tekee, on tsemppaa vieressä tekemättä mitään? Sellainen tilanne on monilla, joita sinäkin syytät syylliseksi omiin ongelmiinsa.

Hakeudu terapiaan. Vanhempiasi voit syyttää vaikka maailman tappiin, mutta se itsessään ei auta sua pätkääkään, pahimmillaan päinvastoin. Nimim. kokemusta on. Tsemppiä jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelmaisilla on yksi yhteinen piirre. Ongelmat ovat aina jonkun toisen tai olosuhteiden syytä. Ap sinä itse olet itsestäsi vastuussa, eikä muut.

Mitä se vastuussaoleminen auttaa tässä asiassa, voisitteko nyt vihdoin kertoa? Sanoa, että hakee apua ei oikein ole mikään vastaus, koska täytyyhän sen avun olla sellaista joka sitten auttaa. Eihän sitä ole muuten mitään erityisempää mieltä hakea.

Anteeksi, luulin että ymmärrät mitä vastuunkantaminen on. Lapsesta vastaa ja huolehtii vanhemmat, mutta aikuiset kantaa itse vastuun teoistaan ja ylipäätänsä itsestään, eli huolehtivat itse itsestään. Ja koska olet itse vastuussa itsestäsi ja valinnoistasi, et voi syyttää toisia niistä. Apua voi tietenkin hakea, mutta silloin ei haeta ketään joka ratkaisee ongelmasi ja kantaa vastuun sinusta vaan tukea ja apua sinulle, jotta sinä onnistut vastaamaan ja huolehtimaan itsestäsi. Ammatti auttajat eivät ratko ongelmiasi vaan auttavat sinua ratkomaan ne. Loppujen lopuksi sinä itse olet elämäsi keskipiste ja voit vaikuttaa elämääsi paljon enemmän kuin kukaan muu. Usko itseesi. Ei se helppoa ole, mutta vastaa teoistasi ja pidä huolta itsestäsi. Päätä itse elämästäsi ja tee hyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämääsi positiivisesti. Se on vaikeaa ja sen oppimiseen kannattaa hakea tukea.

Mutta jos se on ongelma, joka johtuu vanhemmista ja jota hekään eivät ole osanneet ratkaista, niin miten se olisi sen lapsen vastuulla aikuisenakaan? En oikeasti ymmärrä miten voit väittää niin. Sehän on täysin epäloogista. Ja kyllä ammattiauttajat auttavat ongelmissa, eivätkä vain niin, että minä itse ratkon ne. Jos he eivät osaa auttaa, miten minäkään voisin saada heiltä apua? Voisitko kertoa?

Ja puheesi siitä, miten ihminen itse on oman elämänsä keskipiste. Ei se kaikilla vain ole niin, vaan osaa ei ole siihen tuettu laisinkaan, vaan heidän elämänsä keskipiste on aina ollut joku muu, ehkä se sairas aikuinen, eli narsistivanhempi itse. Miten lapsi voi aikuisena yhtäkkiä saada ne taidot, joita kukaan ei ole hänelle opettanut ja joita ei voi saada itse ellei joku anna niitä? Eli mitn arvostaa itseä, ellei joku arvosta sinua ensin? Miten rakastaa itseä, ellei joku rakasta sinua ensin? Miten nostaa itse itsensä hiuksista suosta, jos ainoa mitä auttaja tekee, on tsemppaa vieressä tekemättä mitään? Sellainen tilanne on monilla, joita sinäkin syytät syylliseksi omiin ongelmiinsa.

Hakeudu terapiaan. Vanhempiasi voit syyttää vaikka maailman tappiin, mutta se itsessään ei auta sua pätkääkään, pahimmillaan päinvastoin. Nimim. kokemusta on. Tsemppiä jatkoon.

Eli et osannut vastata edes omaan huutoosi. Arvasin sen.

Vierailija kirjoitti:

No, mää oon elänyt narsistialkoholistiäidin vaikutusvallan alla koko elämäni, ja samanlailla syytin muita kohtalostani, ja jatkoin vuosia, kunnes katsoin sinne peiliin ja otin sen vastuun omasta elämästäni.

T. Se raitistunut, jolla nyt on jo kiire töihin

Eihän ap syyttänyt sitä ihmistä kohtalostaan, vaan sanoi vihaavansa sitä ihmistä. Silittääkö sitä ihmistä sinusta pitäisi? Tuskin. Miksi sitten kommentoit siten? Eikö väärintehneitä saa vihata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säälin tuollaisia ruikuttajia, kenellä ei ole mitään vastuuta omista tekemisistään.

Itse olet säälittävä ruikuttaja, etkä selvästikään aina ota vastuuta teoistasi. Muuten et väheksyen säälisi aloittajaa ja kaltaisiaan, vaan tuntisit myötätuntoa.

Miksi tuntisin myötätuntoa? Ihminen, joka on painostanut ap:n ottamaan eka piikin on ehkä myös painostettu ottamaan eka piikki, joka puolestaan on painostettu ottamaan eka piikki. Näethän ettei kenelläkään ole vastuuta piikityksistään. Kätevää, eikö? Myötätuntoa vaan kaikille, niin perkeleeesti eikä itsekuria ja vastuunottamista.

Niin. Etkö näe, että se myötätunto katkaisisi ketjun?

Jos et, olet sokea. Myötätunnon antaminen ei tarkoita vastuun poisottamista toiselta hänestä itsestään. Mutta, koska sulle on vähän pienemmällä lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Sun höpöhöpö on niin raskasta luettavaa etten jaksanut ihan loppuun asti. Jotain narkkien puolustelua varmaankin.

Sori, mutta nyt kuulostat itse ihan teiniltä.

:D HUUTONAURUA! :D Menehän täti paapomaan narkkeja kadulle, ota lompakko mukaan.

Teinikommentointisi vain pahenee :X

Ihan kuin sun reppanan mielipide kiinnostaisi minua.

Kerroinkin sen muille, en sulle.

Kuulkaa kaikki, kun täti kertoo.

Voi vittu jo oikeesti mikä ketju :DD

Ap kehtaakin alapeukuttaa vastaavasta tilanteesta selviytyjiä (jotka vielä tsempaten hälle vastasivat), koska hän itse ei edes halua raitistua, kivempaa on aggresiivisena rääkyä palstalla muita syytellen, mitä nyt sossun ja kelan tukihakemusten lomassa ehtii.

Todella vastenmielinen ajatus, että minä, sinä - me jokainen normaali töissäkäyvä elätämme tällaista kuonaa kuin tämä ap.

Vierailija kirjoitti:

Voi vittu jo oikeesti mikä ketju :DD

Ap kehtaakin alapeukuttaa vastaavasta tilanteesta selviytyjiä (jotka vielä tsempaten hälle vastasivat), koska hän itse ei edes halua raitistua, kivempaa on aggresiivisena rääkyä palstalla muita syytellen, mitä nyt sossun ja kelan tukihakemusten lomassa ehtii.

Todella vastenmielinen ajatus, että minä, sinä - me jokainen normaali töissäkäyvä elätämme tällaista kuonaa kuin tämä ap.

Miksi sä luulet tietäsi kuka se on? Taidat projisoida vastenmielisyyttä omasta itsestäsi aloittajaan. Ja kuvitella sen mahdollistamiseksi tietäväsi, kuka alapeukutti ja ketä.

Vihaat siis itseäsi?

Hirveä tyyppi. Ap siis.

Vierailija kirjoitti:

Voi vittu jo oikeesti mikä ketju :DD

Ap kehtaakin alapeukuttaa vastaavasta tilanteesta selviytyjiä (jotka vielä tsempaten hälle vastasivat), koska hän itse ei edes halua raitistua, kivempaa on aggresiivisena rääkyä palstalla muita syytellen, mitä nyt sossun ja kelan tukihakemusten lomassa ehtii.

Todella vastenmielinen ajatus, että minä, sinä - me jokainen normaali töissäkäyvä elätämme tällaista kuonaa kuin tämä ap.

Jep. Sama kävi mielessä useampaan otteeseen. Tekisi niin kovasti mieli vihjaista ap:lle jotain köydestä ja miten se voisi ratkaista kaikki hänen (kuvitellut) ongelmansa, mutta niin en tee. Onneksi ei ole lähipiirissä tuollaista narkkirääkyjää, ihmettelen miten ap:n läheiset häntä kestävät (tai ehkä eivät kestäkään, enkä ihmettele sekuntiakaan..)

Eli vihaat itseäsi? Kyllä sitä kaikkia muita voi ongelmistaan syyttää, mutta vain sinä voit tehdä niille jotain.

Onnellisuus lähtee aina ja vain itsestä! Vastoinkäymisiä tulee aina mutta niistä on vain selvittävä eikä jäädä rypemään. Jos sun elämässä on jotain jota et siihen halua hankkiudu siitä eroon ei kukaan muukaan sitä voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelmaisilla on yksi yhteinen piirre. Ongelmat ovat aina jonkun toisen tai olosuhteiden syytä. Ap sinä itse olet itsestäsi vastuussa, eikä muut.

Mitä se vastuussaoleminen auttaa tässä asiassa, voisitteko nyt vihdoin kertoa? Sanoa, että hakee apua ei oikein ole mikään vastaus, koska täytyyhän sen avun olla sellaista joka sitten auttaa. Eihän sitä ole muuten mitään erityisempää mieltä hakea.

Anteeksi, luulin että ymmärrät mitä vastuunkantaminen on. Lapsesta vastaa ja huolehtii vanhemmat, mutta aikuiset kantaa itse vastuun teoistaan ja ylipäätänsä itsestään, eli huolehtivat itse itsestään. Ja koska olet itse vastuussa itsestäsi ja valinnoistasi, et voi syyttää toisia niistä. Apua voi tietenkin hakea, mutta silloin ei haeta ketään joka ratkaisee ongelmasi ja kantaa vastuun sinusta vaan tukea ja apua sinulle, jotta sinä onnistut vastaamaan ja huolehtimaan itsestäsi. Ammatti auttajat eivät ratko ongelmiasi vaan auttavat sinua ratkomaan ne. Loppujen lopuksi sinä itse olet elämäsi keskipiste ja voit vaikuttaa elämääsi paljon enemmän kuin kukaan muu. Usko itseesi. Ei se helppoa ole, mutta vastaa teoistasi ja pidä huolta itsestäsi. Päätä itse elämästäsi ja tee hyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämääsi positiivisesti. Se on vaikeaa ja sen oppimiseen kannattaa hakea tukea.

Mutta jos se on ongelma, joka johtuu vanhemmista ja jota hekään eivät ole osanneet ratkaista, niin miten se olisi sen lapsen vastuulla aikuisenakaan? En oikeasti ymmärrä miten voit väittää niin. Sehän on täysin epäloogista. Ja kyllä ammattiauttajat auttavat ongelmissa, eivätkä vain niin, että minä itse ratkon ne. Jos he eivät osaa auttaa, miten minäkään voisin saada heiltä apua? Voisitko kertoa?

Ja puheesi siitä, miten ihminen itse on oman elämänsä keskipiste. Ei se kaikilla vain ole niin, vaan osaa ei ole siihen tuettu laisinkaan, vaan heidän elämänsä keskipiste on aina ollut joku muu, ehkä se sairas aikuinen, eli narsistivanhempi itse. Miten lapsi voi aikuisena yhtäkkiä saada ne taidot, joita kukaan ei ole hänelle opettanut ja joita ei voi saada itse ellei joku anna niitä? Eli mitn arvostaa itseä, ellei joku arvosta sinua ensin? Miten rakastaa itseä, ellei joku rakasta sinua ensin? Miten nostaa itse itsensä hiuksista suosta, jos ainoa mitä auttaja tekee, on tsemppaa vieressä tekemättä mitään? Sellainen tilanne on monilla, joita sinäkin syytät syylliseksi omiin ongelmiinsa.

Toiset saa huonommat lähtökohdat kuin toiset, mutta niillä on pärjättävä. Ja fakta on se, että vaikka lähtökohdat ja kasvatus olisi mitä niillä vanhemmillakin, niin aikuisena pitäisi itse vastata itsestään, vaikkei sitä olisikaan vielä oppinut. Ja juuri siksi meillä on niitä ammattiauttajia, jotka työkseen auttavat ihmisiä kantamaan vastuuta itsestään. Ei ole ammattiauttajaa, joka ratkaisee sinun ongelmasi ja kantaa sinusta vastuun. Paitsi tietysti esimerkiksi jossain suljetulla, mutta koska sielä ei välttämättä potilas itse kanna vastuuta itsestään niin hänellä ei ole myöskään samoja mahdollisuuksia kuin ihmisellä, joka kantaa itsestään vastuun. 

Kaikkiin noihin kysymyksiin on olemassa niitä ammattiauttajia, jotka auttaa noissa asioissa, mutta kaikki lähtee sinusta itsestäsi. He eivät voi tehdä sitä opettelutyötä sinun puolestasi. 

Pitää kuitenkin myös muistaa kun syytät vanhempiasi ja muita huonosta olostasi, että monilla lähtökohdat on ollut samanlaiset, tai vaikka huonommat ja he ovat silti oppineet elämään sen kanssa ja päässeet eteenpäin. Omassa elämässäni olen onneksi saanut tavata monta tälläistä. Oma äitini on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka lähtökohdat eivät olleet hyvät, mutta hän pärjäsi ja antoi lopulta hyvät lähtökohdat omille lapsilleen, varsinkin minulle. Eli siis minä olen päässyt kasvamaan hyvistä lähtökohdista, mutta ei sekään tarkoita sitä, että olisin koko elämäni ruusuilla tanssinut.

Äitini äiti on menettänyt oikeutensa äitiini jo ätini ollessa n. 1 vuoden ikäinen. Hän hakkasi äitiäni mm. sähköjohdolla. Äitini on sitten kasvanut muutamassa kasvatuskodissa ja niissä tehnyt töitä olonsa eteen. 16 vuotiaana hän löysi miehen ja 17 vuotiaana meni erityisluvalla naimisiin tämän miehen kanssa. Mies oli väkivaltainen alkoholisti ja kun siskoni myöhemmin syntyi niin siskoni tottui jo pienenä nukkumaan takkipäällä, kun niin usein äitini joutui hänet herättämään ja yöllä lähteä turvaan muualle. Äitini pääsi tuosta miehestä eroon ja löysi toisen, minun isäni jonka aikana myös kouluttautui lisää ja nykyään elää uuden miehen kanssa tasapainoisessa parisuhteessa, harrastaa ja on onnellinen mummi. Äidilläni on myös 3 velipuolta ja äidin äidin kautta meidän suvussa kulkee alkoholismia. Nämä 3 velipuolta eivät ole saaneet samaa kohtelua pienenä kuin äitini, mutta 2 heistä on nykyään täysiä alkoholisteja ja syyttää lapsuuttaan asiasta. 

Ja vielä, että vaikka sinua ei olisi tuettu siihen ajatteluun, että olet itse elämäsi keskipiste niin niin se vain on. Kaikkia muita ihmisiä ilman voit elää, paitsi itseäsi. Itsestäsi et pääse eroon. Niin kauan kuin syytät muita elämästäsi, elät muita syyttävän ihmisen kanssa, jonka ongelmat eivät ratkea, koska hän ei kanna niistä vastuuta. Vain sinä voit ratkaista omat ongelmasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelmaisilla on yksi yhteinen piirre. Ongelmat ovat aina jonkun toisen tai olosuhteiden syytä. Ap sinä itse olet itsestäsi vastuussa, eikä muut.

Mitä se vastuussaoleminen auttaa tässä asiassa, voisitteko nyt vihdoin kertoa? Sanoa, että hakee apua ei oikein ole mikään vastaus, koska täytyyhän sen avun olla sellaista joka sitten auttaa. Eihän sitä ole muuten mitään erityisempää mieltä hakea.

Anteeksi, luulin että ymmärrät mitä vastuunkantaminen on. Lapsesta vastaa ja huolehtii vanhemmat, mutta aikuiset kantaa itse vastuun teoistaan ja ylipäätänsä itsestään, eli huolehtivat itse itsestään. Ja koska olet itse vastuussa itsestäsi ja valinnoistasi, et voi syyttää toisia niistä. Apua voi tietenkin hakea, mutta silloin ei haeta ketään joka ratkaisee ongelmasi ja kantaa vastuun sinusta vaan tukea ja apua sinulle, jotta sinä onnistut vastaamaan ja huolehtimaan itsestäsi. Ammatti auttajat eivät ratko ongelmiasi vaan auttavat sinua ratkomaan ne. Loppujen lopuksi sinä itse olet elämäsi keskipiste ja voit vaikuttaa elämääsi paljon enemmän kuin kukaan muu. Usko itseesi. Ei se helppoa ole, mutta vastaa teoistasi ja pidä huolta itsestäsi. Päätä itse elämästäsi ja tee hyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämääsi positiivisesti. Se on vaikeaa ja sen oppimiseen kannattaa hakea tukea.

Mutta jos se on ongelma, joka johtuu vanhemmista ja jota hekään eivät ole osanneet ratkaista, niin miten se olisi sen lapsen vastuulla aikuisenakaan? En oikeasti ymmärrä miten voit väittää niin. Sehän on täysin epäloogista. Ja kyllä ammattiauttajat auttavat ongelmissa, eivätkä vain niin, että minä itse ratkon ne. Jos he eivät osaa auttaa, miten minäkään voisin saada heiltä apua? Voisitko kertoa?

Ja puheesi siitä, miten ihminen itse on oman elämänsä keskipiste. Ei se kaikilla vain ole niin, vaan osaa ei ole siihen tuettu laisinkaan, vaan heidän elämänsä keskipiste on aina ollut joku muu, ehkä se sairas aikuinen, eli narsistivanhempi itse. Miten lapsi voi aikuisena yhtäkkiä saada ne taidot, joita kukaan ei ole hänelle opettanut ja joita ei voi saada itse ellei joku anna niitä? Eli mitn arvostaa itseä, ellei joku arvosta sinua ensin? Miten rakastaa itseä, ellei joku rakasta sinua ensin? Miten nostaa itse itsensä hiuksista suosta, jos ainoa mitä auttaja tekee, on tsemppaa vieressä tekemättä mitään? Sellainen tilanne on monilla, joita sinäkin syytät syylliseksi omiin ongelmiinsa.

Toiset saa huonommat lähtökohdat kuin toiset, mutta niillä on pärjättävä. Ja fakta on se, että vaikka lähtökohdat ja kasvatus olisi mitä niillä vanhemmillakin, niin aikuisena pitäisi itse vastata itsestään, vaikkei sitä olisikaan vielä oppinut. Ja juuri siksi meillä on niitä ammattiauttajia, jotka työkseen auttavat ihmisiä kantamaan vastuuta itsestään. Ei ole ammattiauttajaa, joka ratkaisee sinun ongelmasi ja kantaa sinusta vastuun. Paitsi tietysti esimerkiksi jossain suljetulla, mutta koska sielä ei välttämättä potilas itse kanna vastuuta itsestään niin hänellä ei ole myöskään samoja mahdollisuuksia kuin ihmisellä, joka kantaa itsestään vastuun. 

Kaikkiin noihin kysymyksiin on olemassa niitä ammattiauttajia, jotka auttaa noissa asioissa, mutta kaikki lähtee sinusta itsestäsi. He eivät voi tehdä sitä opettelutyötä sinun puolestasi. 

Pitää kuitenkin myös muistaa kun syytät vanhempiasi ja muita huonosta olostasi, että monilla lähtökohdat on ollut samanlaiset, tai vaikka huonommat ja he ovat silti oppineet elämään sen kanssa ja päässeet eteenpäin. Omassa elämässäni olen onneksi saanut tavata monta tälläistä. Oma äitini on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka lähtökohdat eivät olleet hyvät, mutta hän pärjäsi ja antoi lopulta hyvät lähtökohdat omille lapsilleen, varsinkin minulle. Eli siis minä olen päässyt kasvamaan hyvistä lähtökohdista, mutta ei sekään tarkoita sitä, että olisin koko elämäni ruusuilla tanssinut.

Äitini äiti on menettänyt oikeutensa äitiini jo ätini ollessa n. 1 vuoden ikäinen. Hän hakkasi äitiäni mm. sähköjohdolla. Äitini on sitten kasvanut muutamassa kasvatuskodissa ja niissä tehnyt töitä olonsa eteen. 16 vuotiaana hän löysi miehen ja 17 vuotiaana meni erityisluvalla naimisiin tämän miehen kanssa. Mies oli väkivaltainen alkoholisti ja kun siskoni myöhemmin syntyi niin siskoni tottui jo pienenä nukkumaan takkipäällä, kun niin usein äitini joutui hänet herättämään ja yöllä lähteä turvaan muualle. Äitini pääsi tuosta miehestä eroon ja löysi toisen, minun isäni jonka aikana myös kouluttautui lisää ja nykyään elää uuden miehen kanssa tasapainoisessa parisuhteessa, harrastaa ja on onnellinen mummi. Äidilläni on myös 3 velipuolta ja äidin äidin kautta meidän suvussa kulkee alkoholismia. Nämä 3 velipuolta eivät ole saaneet samaa kohtelua pienenä kuin äitini, mutta 2 heistä on nykyään täysiä alkoholisteja ja syyttää lapsuuttaan asiasta. 

Ja vielä, että vaikka sinua ei olisi tuettu siihen ajatteluun, että olet itse elämäsi keskipiste niin niin se vain on. Kaikkia muita ihmisiä ilman voit elää, paitsi itseäsi. Itsestäsi et pääse eroon. Niin kauan kuin syytät muita elämästäsi, elät muita syyttävän ihmisen kanssa, jonka ongelmat eivät ratkea, koska hän ei kanna niistä vastuuta. Vain sinä voit ratkaista omat ongelmasi.

Eli sinun neuvosi ap:lle on, että opettele elämään suonensisäisten huumeittesi kanssa? Läpy läpy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelmaisilla on yksi yhteinen piirre. Ongelmat ovat aina jonkun toisen tai olosuhteiden syytä. Ap sinä itse olet itsestäsi vastuussa, eikä muut.

Mitä se vastuussaoleminen auttaa tässä asiassa, voisitteko nyt vihdoin kertoa? Sanoa, että hakee apua ei oikein ole mikään vastaus, koska täytyyhän sen avun olla sellaista joka sitten auttaa. Eihän sitä ole muuten mitään erityisempää mieltä hakea.

Anteeksi, luulin että ymmärrät mitä vastuunkantaminen on. Lapsesta vastaa ja huolehtii vanhemmat, mutta aikuiset kantaa itse vastuun teoistaan ja ylipäätänsä itsestään, eli huolehtivat itse itsestään. Ja koska olet itse vastuussa itsestäsi ja valinnoistasi, et voi syyttää toisia niistä. Apua voi tietenkin hakea, mutta silloin ei haeta ketään joka ratkaisee ongelmasi ja kantaa vastuun sinusta vaan tukea ja apua sinulle, jotta sinä onnistut vastaamaan ja huolehtimaan itsestäsi. Ammatti auttajat eivät ratko ongelmiasi vaan auttavat sinua ratkomaan ne. Loppujen lopuksi sinä itse olet elämäsi keskipiste ja voit vaikuttaa elämääsi paljon enemmän kuin kukaan muu. Usko itseesi. Ei se helppoa ole, mutta vastaa teoistasi ja pidä huolta itsestäsi. Päätä itse elämästäsi ja tee hyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämääsi positiivisesti. Se on vaikeaa ja sen oppimiseen kannattaa hakea tukea.

Mutta jos se on ongelma, joka johtuu vanhemmista ja jota hekään eivät ole osanneet ratkaista, niin miten se olisi sen lapsen vastuulla aikuisenakaan? En oikeasti ymmärrä miten voit väittää niin. Sehän on täysin epäloogista. Ja kyllä ammattiauttajat auttavat ongelmissa, eivätkä vain niin, että minä itse ratkon ne. Jos he eivät osaa auttaa, miten minäkään voisin saada heiltä apua? Voisitko kertoa?

Ja puheesi siitä, miten ihminen itse on oman elämänsä keskipiste. Ei se kaikilla vain ole niin, vaan osaa ei ole siihen tuettu laisinkaan, vaan heidän elämänsä keskipiste on aina ollut joku muu, ehkä se sairas aikuinen, eli narsistivanhempi itse. Miten lapsi voi aikuisena yhtäkkiä saada ne taidot, joita kukaan ei ole hänelle opettanut ja joita ei voi saada itse ellei joku anna niitä? Eli mitn arvostaa itseä, ellei joku arvosta sinua ensin? Miten rakastaa itseä, ellei joku rakasta sinua ensin? Miten nostaa itse itsensä hiuksista suosta, jos ainoa mitä auttaja tekee, on tsemppaa vieressä tekemättä mitään? Sellainen tilanne on monilla, joita sinäkin syytät syylliseksi omiin ongelmiinsa.

Toiset saa huonommat lähtökohdat kuin toiset, mutta niillä on pärjättävä. Ja fakta on se, että vaikka lähtökohdat ja kasvatus olisi mitä niillä vanhemmillakin, niin aikuisena pitäisi itse vastata itsestään, vaikkei sitä olisikaan vielä oppinut. Ja juuri siksi meillä on niitä ammattiauttajia, jotka työkseen auttavat ihmisiä kantamaan vastuuta itsestään. Ei ole ammattiauttajaa, joka ratkaisee sinun ongelmasi ja kantaa sinusta vastuun. Paitsi tietysti esimerkiksi jossain suljetulla, mutta koska sielä ei välttämättä potilas itse kanna vastuuta itsestään niin hänellä ei ole myöskään samoja mahdollisuuksia kuin ihmisellä, joka kantaa itsestään vastuun. 

Kaikkiin noihin kysymyksiin on olemassa niitä ammattiauttajia, jotka auttaa noissa asioissa, mutta kaikki lähtee sinusta itsestäsi. He eivät voi tehdä sitä opettelutyötä sinun puolestasi. 

Pitää kuitenkin myös muistaa kun syytät vanhempiasi ja muita huonosta olostasi, että monilla lähtökohdat on ollut samanlaiset, tai vaikka huonommat ja he ovat silti oppineet elämään sen kanssa ja päässeet eteenpäin. Omassa elämässäni olen onneksi saanut tavata monta tälläistä. Oma äitini on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka lähtökohdat eivät olleet hyvät, mutta hän pärjäsi ja antoi lopulta hyvät lähtökohdat omille lapsilleen, varsinkin minulle. Eli siis minä olen päässyt kasvamaan hyvistä lähtökohdista, mutta ei sekään tarkoita sitä, että olisin koko elämäni ruusuilla tanssinut.

Äitini äiti on menettänyt oikeutensa äitiini jo ätini ollessa n. 1 vuoden ikäinen. Hän hakkasi äitiäni mm. sähköjohdolla. Äitini on sitten kasvanut muutamassa kasvatuskodissa ja niissä tehnyt töitä olonsa eteen. 16 vuotiaana hän löysi miehen ja 17 vuotiaana meni erityisluvalla naimisiin tämän miehen kanssa. Mies oli väkivaltainen alkoholisti ja kun siskoni myöhemmin syntyi niin siskoni tottui jo pienenä nukkumaan takkipäällä, kun niin usein äitini joutui hänet herättämään ja yöllä lähteä turvaan muualle. Äitini pääsi tuosta miehestä eroon ja löysi toisen, minun isäni jonka aikana myös kouluttautui lisää ja nykyään elää uuden miehen kanssa tasapainoisessa parisuhteessa, harrastaa ja on onnellinen mummi. Äidilläni on myös 3 velipuolta ja äidin äidin kautta meidän suvussa kulkee alkoholismia. Nämä 3 velipuolta eivät ole saaneet samaa kohtelua pienenä kuin äitini, mutta 2 heistä on nykyään täysiä alkoholisteja ja syyttää lapsuuttaan asiasta. 

Ja vielä, että vaikka sinua ei olisi tuettu siihen ajatteluun, että olet itse elämäsi keskipiste niin niin se vain on. Kaikkia muita ihmisiä ilman voit elää, paitsi itseäsi. Itsestäsi et pääse eroon. Niin kauan kuin syytät muita elämästäsi, elät muita syyttävän ihmisen kanssa, jonka ongelmat eivät ratkea, koska hän ei kanna niistä vastuuta. Vain sinä voit ratkaista omat ongelmasi.

Ja tuohonkin voi aivan yhtä hyvin sanoa, että kaikille ei ole annettu oikeutta tehdä omia valintojaan itse, vaan vanhempi on valinnut aina puolestasi. Ihmisestä saattaa jopa tuntua, että vanhempi haluaakin valita lapsensa kuolevan, että on aivan sama voiko hyvin vai ei ja sinä tulet sanomaan sellaiselle ihmiselle vain, että its olit vastuussa tästäkin vanhempasi opista? Olet sairas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelmaisilla on yksi yhteinen piirre. Ongelmat ovat aina jonkun toisen tai olosuhteiden syytä. Ap sinä itse olet itsestäsi vastuussa, eikä muut.

Mitä se vastuussaoleminen auttaa tässä asiassa, voisitteko nyt vihdoin kertoa? Sanoa, että hakee apua ei oikein ole mikään vastaus, koska täytyyhän sen avun olla sellaista joka sitten auttaa. Eihän sitä ole muuten mitään erityisempää mieltä hakea.

Anteeksi, luulin että ymmärrät mitä vastuunkantaminen on. Lapsesta vastaa ja huolehtii vanhemmat, mutta aikuiset kantaa itse vastuun teoistaan ja ylipäätänsä itsestään, eli huolehtivat itse itsestään. Ja koska olet itse vastuussa itsestäsi ja valinnoistasi, et voi syyttää toisia niistä. Apua voi tietenkin hakea, mutta silloin ei haeta ketään joka ratkaisee ongelmasi ja kantaa vastuun sinusta vaan tukea ja apua sinulle, jotta sinä onnistut vastaamaan ja huolehtimaan itsestäsi. Ammatti auttajat eivät ratko ongelmiasi vaan auttavat sinua ratkomaan ne. Loppujen lopuksi sinä itse olet elämäsi keskipiste ja voit vaikuttaa elämääsi paljon enemmän kuin kukaan muu. Usko itseesi. Ei se helppoa ole, mutta vastaa teoistasi ja pidä huolta itsestäsi. Päätä itse elämästäsi ja tee hyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämääsi positiivisesti. Se on vaikeaa ja sen oppimiseen kannattaa hakea tukea.

Mutta jos se on ongelma, joka johtuu vanhemmista ja jota hekään eivät ole osanneet ratkaista, niin miten se olisi sen lapsen vastuulla aikuisenakaan? En oikeasti ymmärrä miten voit väittää niin. Sehän on täysin epäloogista. Ja kyllä ammattiauttajat auttavat ongelmissa, eivätkä vain niin, että minä itse ratkon ne. Jos he eivät osaa auttaa, miten minäkään voisin saada heiltä apua? Voisitko kertoa?

Ja puheesi siitä, miten ihminen itse on oman elämänsä keskipiste. Ei se kaikilla vain ole niin, vaan osaa ei ole siihen tuettu laisinkaan, vaan heidän elämänsä keskipiste on aina ollut joku muu, ehkä se sairas aikuinen, eli narsistivanhempi itse. Miten lapsi voi aikuisena yhtäkkiä saada ne taidot, joita kukaan ei ole hänelle opettanut ja joita ei voi saada itse ellei joku anna niitä? Eli mitn arvostaa itseä, ellei joku arvosta sinua ensin? Miten rakastaa itseä, ellei joku rakasta sinua ensin? Miten nostaa itse itsensä hiuksista suosta, jos ainoa mitä auttaja tekee, on tsemppaa vieressä tekemättä mitään? Sellainen tilanne on monilla, joita sinäkin syytät syylliseksi omiin ongelmiinsa.

Toiset saa huonommat lähtökohdat kuin toiset, mutta niillä on pärjättävä. Ja fakta on se, että vaikka lähtökohdat ja kasvatus olisi mitä niillä vanhemmillakin, niin aikuisena pitäisi itse vastata itsestään, vaikkei sitä olisikaan vielä oppinut. Ja juuri siksi meillä on niitä ammattiauttajia, jotka työkseen auttavat ihmisiä kantamaan vastuuta itsestään. Ei ole ammattiauttajaa, joka ratkaisee sinun ongelmasi ja kantaa sinusta vastuun. Paitsi tietysti esimerkiksi jossain suljetulla, mutta koska sielä ei välttämättä potilas itse kanna vastuuta itsestään niin hänellä ei ole myöskään samoja mahdollisuuksia kuin ihmisellä, joka kantaa itsestään vastuun. 

Kaikkiin noihin kysymyksiin on olemassa niitä ammattiauttajia, jotka auttaa noissa asioissa, mutta kaikki lähtee sinusta itsestäsi. He eivät voi tehdä sitä opettelutyötä sinun puolestasi. 

Pitää kuitenkin myös muistaa kun syytät vanhempiasi ja muita huonosta olostasi, että monilla lähtökohdat on ollut samanlaiset, tai vaikka huonommat ja he ovat silti oppineet elämään sen kanssa ja päässeet eteenpäin. Omassa elämässäni olen onneksi saanut tavata monta tälläistä. Oma äitini on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka lähtökohdat eivät olleet hyvät, mutta hän pärjäsi ja antoi lopulta hyvät lähtökohdat omille lapsilleen, varsinkin minulle. Eli siis minä olen päässyt kasvamaan hyvistä lähtökohdista, mutta ei sekään tarkoita sitä, että olisin koko elämäni ruusuilla tanssinut.

Äitini äiti on menettänyt oikeutensa äitiini jo ätini ollessa n. 1 vuoden ikäinen. Hän hakkasi äitiäni mm. sähköjohdolla. Äitini on sitten kasvanut muutamassa kasvatuskodissa ja niissä tehnyt töitä olonsa eteen. 16 vuotiaana hän löysi miehen ja 17 vuotiaana meni erityisluvalla naimisiin tämän miehen kanssa. Mies oli väkivaltainen alkoholisti ja kun siskoni myöhemmin syntyi niin siskoni tottui jo pienenä nukkumaan takkipäällä, kun niin usein äitini joutui hänet herättämään ja yöllä lähteä turvaan muualle. Äitini pääsi tuosta miehestä eroon ja löysi toisen, minun isäni jonka aikana myös kouluttautui lisää ja nykyään elää uuden miehen kanssa tasapainoisessa parisuhteessa, harrastaa ja on onnellinen mummi. Äidilläni on myös 3 velipuolta ja äidin äidin kautta meidän suvussa kulkee alkoholismia. Nämä 3 velipuolta eivät ole saaneet samaa kohtelua pienenä kuin äitini, mutta 2 heistä on nykyään täysiä alkoholisteja ja syyttää lapsuuttaan asiasta. 

Ja vielä, että vaikka sinua ei olisi tuettu siihen ajatteluun, että olet itse elämäsi keskipiste niin niin se vain on. Kaikkia muita ihmisiä ilman voit elää, paitsi itseäsi. Itsestäsi et pääse eroon. Niin kauan kuin syytät muita elämästäsi, elät muita syyttävän ihmisen kanssa, jonka ongelmat eivät ratkea, koska hän ei kanna niistä vastuuta. Vain sinä voit ratkaista omat ongelmasi.

Miten sä besserwisseri ratkaiset sen ongelman, että vanhemmastasi saa sellaisen tunteen, että hän haluaakin sinun voivan huonosti ja vaikka kuolevan ja itsekin koet niin, koska vihaat vanhempaasi ja olet tehnyt vastaavasti hänelle pahaa, etkä ole ihminen, joka ansaitsee arvoisensa elämän? Tai että se arvoisensa elämä tuntuu huumeiden käytön arvoiselta? Miten se on kyseisen ihmisen oma vika? Lapsena on saatettu jo toimia lapsiinsa niin, että lapsen vanhemman vihaamiskierre on alkanut ja vanhempi on siiä voinut opettaa lapselle, että et ansaitse mitään hyvää, koska vihaat ja olet vanhemmallesi ilkeä. Niin sä menet sanomaan tälle ihmiselle, että ei sua kenenkään kuulu auttaa kuin itsesi vain? Ammattiauttajakaan ei oikeasti auta, vaan vain auttaa sua auttamaan itseäsi. Vittu mitä paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelmaisilla on yksi yhteinen piirre. Ongelmat ovat aina jonkun toisen tai olosuhteiden syytä. Ap sinä itse olet itsestäsi vastuussa, eikä muut.

Mitä se vastuussaoleminen auttaa tässä asiassa, voisitteko nyt vihdoin kertoa? Sanoa, että hakee apua ei oikein ole mikään vastaus, koska täytyyhän sen avun olla sellaista joka sitten auttaa. Eihän sitä ole muuten mitään erityisempää mieltä hakea.

Anteeksi, luulin että ymmärrät mitä vastuunkantaminen on. Lapsesta vastaa ja huolehtii vanhemmat, mutta aikuiset kantaa itse vastuun teoistaan ja ylipäätänsä itsestään, eli huolehtivat itse itsestään. Ja koska olet itse vastuussa itsestäsi ja valinnoistasi, et voi syyttää toisia niistä. Apua voi tietenkin hakea, mutta silloin ei haeta ketään joka ratkaisee ongelmasi ja kantaa vastuun sinusta vaan tukea ja apua sinulle, jotta sinä onnistut vastaamaan ja huolehtimaan itsestäsi. Ammatti auttajat eivät ratko ongelmiasi vaan auttavat sinua ratkomaan ne. Loppujen lopuksi sinä itse olet elämäsi keskipiste ja voit vaikuttaa elämääsi paljon enemmän kuin kukaan muu. Usko itseesi. Ei se helppoa ole, mutta vastaa teoistasi ja pidä huolta itsestäsi. Päätä itse elämästäsi ja tee hyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat elämääsi positiivisesti. Se on vaikeaa ja sen oppimiseen kannattaa hakea tukea.

Mutta jos se on ongelma, joka johtuu vanhemmista ja jota hekään eivät ole osanneet ratkaista, niin miten se olisi sen lapsen vastuulla aikuisenakaan? En oikeasti ymmärrä miten voit väittää niin. Sehän on täysin epäloogista. Ja kyllä ammattiauttajat auttavat ongelmissa, eivätkä vain niin, että minä itse ratkon ne. Jos he eivät osaa auttaa, miten minäkään voisin saada heiltä apua? Voisitko kertoa?

Ja puheesi siitä, miten ihminen itse on oman elämänsä keskipiste. Ei se kaikilla vain ole niin, vaan osaa ei ole siihen tuettu laisinkaan, vaan heidän elämänsä keskipiste on aina ollut joku muu, ehkä se sairas aikuinen, eli narsistivanhempi itse. Miten lapsi voi aikuisena yhtäkkiä saada ne taidot, joita kukaan ei ole hänelle opettanut ja joita ei voi saada itse ellei joku anna niitä? Eli mitn arvostaa itseä, ellei joku arvosta sinua ensin? Miten rakastaa itseä, ellei joku rakasta sinua ensin? Miten nostaa itse itsensä hiuksista suosta, jos ainoa mitä auttaja tekee, on tsemppaa vieressä tekemättä mitään? Sellainen tilanne on monilla, joita sinäkin syytät syylliseksi omiin ongelmiinsa.

Toiset saa huonommat lähtökohdat kuin toiset, mutta niillä on pärjättävä. Ja fakta on se, että vaikka lähtökohdat ja kasvatus olisi mitä niillä vanhemmillakin, niin aikuisena pitäisi itse vastata itsestään, vaikkei sitä olisikaan vielä oppinut. Ja juuri siksi meillä on niitä ammattiauttajia, jotka työkseen auttavat ihmisiä kantamaan vastuuta itsestään. Ei ole ammattiauttajaa, joka ratkaisee sinun ongelmasi ja kantaa sinusta vastuun. Paitsi tietysti esimerkiksi jossain suljetulla, mutta koska sielä ei välttämättä potilas itse kanna vastuuta itsestään niin hänellä ei ole myöskään samoja mahdollisuuksia kuin ihmisellä, joka kantaa itsestään vastuun. 

Kaikkiin noihin kysymyksiin on olemassa niitä ammattiauttajia, jotka auttaa noissa asioissa, mutta kaikki lähtee sinusta itsestäsi. He eivät voi tehdä sitä opettelutyötä sinun puolestasi. 

Pitää kuitenkin myös muistaa kun syytät vanhempiasi ja muita huonosta olostasi, että monilla lähtökohdat on ollut samanlaiset, tai vaikka huonommat ja he ovat silti oppineet elämään sen kanssa ja päässeet eteenpäin. Omassa elämässäni olen onneksi saanut tavata monta tälläistä. Oma äitini on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka lähtökohdat eivät olleet hyvät, mutta hän pärjäsi ja antoi lopulta hyvät lähtökohdat omille lapsilleen, varsinkin minulle. Eli siis minä olen päässyt kasvamaan hyvistä lähtökohdista, mutta ei sekään tarkoita sitä, että olisin koko elämäni ruusuilla tanssinut.

Äitini äiti on menettänyt oikeutensa äitiini jo ätini ollessa n. 1 vuoden ikäinen. Hän hakkasi äitiäni mm. sähköjohdolla. Äitini on sitten kasvanut muutamassa kasvatuskodissa ja niissä tehnyt töitä olonsa eteen. 16 vuotiaana hän löysi miehen ja 17 vuotiaana meni erityisluvalla naimisiin tämän miehen kanssa. Mies oli väkivaltainen alkoholisti ja kun siskoni myöhemmin syntyi niin siskoni tottui jo pienenä nukkumaan takkipäällä, kun niin usein äitini joutui hänet herättämään ja yöllä lähteä turvaan muualle. Äitini pääsi tuosta miehestä eroon ja löysi toisen, minun isäni jonka aikana myös kouluttautui lisää ja nykyään elää uuden miehen kanssa tasapainoisessa parisuhteessa, harrastaa ja on onnellinen mummi. Äidilläni on myös 3 velipuolta ja äidin äidin kautta meidän suvussa kulkee alkoholismia. Nämä 3 velipuolta eivät ole saaneet samaa kohtelua pienenä kuin äitini, mutta 2 heistä on nykyään täysiä alkoholisteja ja syyttää lapsuuttaan asiasta. 

Ja vielä, että vaikka sinua ei olisi tuettu siihen ajatteluun, että olet itse elämäsi keskipiste niin niin se vain on. Kaikkia muita ihmisiä ilman voit elää, paitsi itseäsi. Itsestäsi et pääse eroon. Niin kauan kuin syytät muita elämästäsi, elät muita syyttävän ihmisen kanssa, jonka ongelmat eivät ratkea, koska hän ei kanna niistä vastuuta. Vain sinä voit ratkaista omat ongelmasi.

Eli sinun neuvosi ap:lle on, että opettele elämään suonensisäisten huumeittesi kanssa? Läpy läpy.

Olisiko aika vähän harjoitella luetun ymmärtämistä? Neuvoni oli, että opi elämään sen kanssa, mitä ne lähtökohdat oli ja keskity menemään eteenpäin parempaan suuntaan. 

Jotkut vanhemmat opettavat lapselleen, että tämä ei ole minkään arvoinen ja on aivan sama vaikka hän tuhoaisi elämänsä itse. Ja te syyllistätte, että hienoa kun lapsi uskoi tämän, niin onkin itse syypää osaansa. Vittu mitä paskaa paskiaisten näppiksiltä.