Mies pani väkisin, miten tästä eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

Tähän ketjuun on pesiytynyt joku raiskaaja, joka jankkaa ja puolustelee itseään. Sinänsä hyödyllistä nähdä, miten sellaiset ajattelevat. Hän ei varmaankaan kokisi oikeudekseen käydä raiskaamassa naapurin tätiä, kun "pussit ovat täynnä", vaan vain oman vaimonsa tai tyttöystävänsä. Se johtuu siitä, että tämä raiskari näkee puolisonsa omaisuutenaan, joka ei itse omista omaa ruumistaan vaan mies luulee omistavansa sen ja että hänellä on siihen rajaton käyttöoikeus.

Olen pahoillani että joudun sanomaan tämän ap, mutta veikkaan, että miehesi ei tunnusta raiskanneensa sinua, kun otat asian puheeksi. Hän tulee vähättelemään ja puolustelemaan tekoaan, koska syvällä sisimmässään ajattelee kuten tuo raiskari tällä palstalla, että hänellä oli ja tulee olemaan siihen oikeus. Koska hän mieltää, että kuulut ja kehosi kuuluu hänelle. Ja koska hän kokee olevansa nyt vahvoilla, kun saitte vauvan ja epäilee, ettet pysty sen vuoksi jättämään häntä. Perussettiä parisuhdeväkivallassa. Kannattaa tutustua aihetta koskeviin kirjoituksiin netissä. Veikkaan jopa, että hän alkaa ärtyä, jos otat asian esiin monta kertaa yrittäen saada hänet kokemaan, että hän olisi tehnyt väärin. Hänen ei mielestään kuuluisi olla sinulle tilivelvollinen, koska omistaa sinut ja kokee olevansa yläpuolellasi.

Väitit mua juuri raiskaajaksi - rikos. Entä jos vaimo haluaa meillä useammin? Entä jos mä olen se väsyneempi, kun vaimo ei voi imettää ja mä herään jälleen sairaasta yhteisestä sopimuksestamme antamaan äidinmaidonkorviketta öisin? Ja mut herätetään öisin sekstailemaan. Mitäs jos näin on? Hyi, että oksettaa tommoset kommentoijat, jotka eivät lue, eivätkä ymmärrä, vaan omaavat vain mielipiteen.

Ap:lle nyt neuvo sitten: meette yhdessä poliisin luo juttelemaan. Käy myös itse avaamassa tunteitasi esim. Väestöliitossa. Se on ainoa paikka, josta itse sain apua lapsena kokemistani raiskauksista johtuvia ongelmia kohtaan. Erittäin ammattitaitoista porukkaa töissä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulee vahvoja mielleyhtymiä tapaukseen joka tuli itselleni tutuksi joskus 2000-luvun alkupuolella. Kolmikymppinen mies tuomittiin parista puskaraiskauksesta, tosin yllättäen itä-Suomen hovi alensi tuomiota, koska mies oli muuten niin kunniallinen kansalainen. Oli vaimo,pari lasta, hyvä työ ja omakotitalo. Kaikkien mielestä tosi hyvä tyyppi. Vaimokin oli hämmästynyt näistä raiskaussyyttteistä. Eihän mies ollut ikinä väkivaltainen, ehkä kaksi kertaa vain kieltämättä harrastanut seksiä nukkuvan vaimon kanssa, joka oli liian väsynyt vauvan hoitamisesta harrastamiseen seksiä vapaaehtoisesti. Nekin asiat sovittiin, kun olihan se muuten niin kauhean ihana mies ja hyvä isä ja yhdessä oltu jo yli 15 vuotta. Tällä ihanalla miehellä sitten oli vain sivuharrastuksena sillon tällöin käyttää seksuaalisesti hyväksi sammuneita tyttöjä ja pari kertaa sitten "himot yllättivät" niin kovin, että joutui ihan väkivaltaisesti raiskaamaan tuntemattoman puskassa. Ettei vaan olisi samanlainen tapaus.

Oliko tämä se keissi jossa tuomiota alennettiin mm. sillä perusteella että raiskaajalla oli vakituinen työ. Peruste joka ei ainakaan omaan kallooni mahdu järkeenkäypänä ei sitten niin mitenkään.

Juuri nyt sinun ei tarvitse päättää kaikkea, mutta hakeudu jollekin terkkarille heti, jossa kerrot että olet nyt tosi järkyttynyt.

Muutenkin kaikista tällaisesta, pahoinpitelyistä yms on hyvä olla saatavilla dokumentti terkkarista myöhemmin. Karmeinta jos jää asiat vain päähän pyörimään. Mutta kun "ulkoistaa" sen poliisin tai terkkarin paperiin se auttaa psyykkistä toipumista. Dokumentteja voi tarvita myöhemmin. Ei koskaan tiedä.

Miehen halut on mitä on, ja häntä voi auttaa kädellä. Myös molemmille sopiva on pienet vibrat. Seksiasioista voi puhua asiallisesti, käsi/vibra jutuista jo raskauden aikana. Asiaa ei tarvi tehdä vaikeaksi. Miehille tiedoksi: suihinotto voi olla todella kuvottavaa ja peppuseksi kivuliasta.

Sensijaan raiskaus ei ole seksiä, vaan väkivaltaa, vallankäyttöä väkisin. Jos joku tekee ruumiistasi esineen, se ei ole hyväksyttävää eikä normaalia.

Naisen ruumis on lähes pyhä, elämän kasvualusta. Kunnioittakaa itseänne ja lastanne, joka on aina ihme.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhkasiko mies väkivallalla? Käyttikö mies väkivaltaa?

Pakottaminen riittää. Se oli selkeä raiskaus, nainen sanoi ei.

Jollainhan se pakottaminen täytyy tapahtua. Joko väkivalta tai sillä uhkailu tai muu vastaava normaalista poikkeava.

Lain mukaan suostumuksen puuttuminen riittää.Shokissa oleva ihminen ei aina pysty puolustautumaan fyysisesti.Nainenhan ei oo tollasessa tilanteessa vastavuoroisesti mukana

"Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan."

...sanoo rikoslaki. Jos väkivaltaa tai sillä uhkailua ei käytetty pitäisi kyeta todistamaan että joku noista täyttyy. Mikä se tässä tapauksessa olisi?

Puuttuuko sulta sisälukutaitoa? Tuo tarkoittaa tilateita joissa uhri ei ole kyennyt sanomaan ei. Ap kykeni.

Ei puutu. Tuota kohtaa edeltävä kohta ottaa kantaa juuri niihin tilanteisiin missä uhri kykenee sanomaan "ei". Silloin on tapahduttava pakottaminen joko väkivallalla tai sillä uhkaamisella jotta tilanne olisi raiskaus.

Oikeudessa käsitellään sitä suostumuksen puutteen ilmaisua. Kun se on olemassa, kyse on pakottamisesta.

Ei ole jos sen jälkeen seksiä kuitenkin tapahtuu ilman väkivaltaa tai sillä uhkailua.

Voi luoja. Kyllä on. Tuen "työkseni" raiskattuja ja pahoinpideltyjä naisia. Olen myös ollut oikeudessa monesti tukihenkilön ominaisuudessa ja voin luvata sinulle, että raiskaus on raiskaus jos toinen sanoo ei ja toinen jatkaa siitä huolimatta. Ei tarvitse olla väkivaltaa, ei tarvitse olla uhkailua. 

Jos ei ole väkivaltaa eikä sillä uhkailua täytyy olla olemassa tilanne jossa tahtoa ei syystä tai toisesta pysty ilmaisemaan. Näin sanoo laki.

Eikä sano. Laki sanoo, että jos tahtonsa ilmaisee, se riittää, jos ei ilmaise, niin täytyy olla joku syy -> olla tajuton, pelätä yms.

Näitä ihmeessä rikoslain kohta jossa näin on.

Kyse ei ole vain lakitekstistä vaan myös sen soveltamisen käytännöistä. Ja niissä käytännöissä se suostumuksen puutteen selvittäminen on. Asiasta on om:n muistiokin.

Suostumuksen puutteen selvittäminen on erillinen asia. Pelkkä suostumuksen puute ei ole raiskaus. Jos tahtoa ei ole pystytty ilmaisemaan ja sitä on käytetty hyväksi sukupuoliyhteyteen niin se on raiskaus. Jos tahto on ilmaistu ja se on ollut kielteinen niin täytyy osoittaa pakottaminen l. väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen.

Ei todellakaan tarvitse. Ihmisellä on oikeus lamaantua. Jos tahto on ilmaistu ja se on kielteinen, on toisella velvollisuus lopettaa - jos ei lopeta, on se raiskaus. Vaikka tahtoa ei ole ilmaistu, on se raiskaus jos kohde on kykenemätön tahtonsa ilmaisemaan. 

No sitähän tässä olen sanonut että ellei ole väkivaltaa tai sillä uhkaamista on osoitettava esim. pelkotila tai joku muu vastaava avuttomuuden tila mikä esti puolustautumasta tai ilmaisemasta tahtoaan.

Pelkkä "sanoin ei ja sitten kuitenkin tapahtui seksiä" ei riitä. Pitää olla jokin uskottava kertomus tyyliin "sanoin ei, sitten tapahtui seksiä enkä pystynyt sitä torjumaan tai enää ilmaisemaan tahtoani koska X". Jos Ap aikoo nostaa syytteen on hänen varauduttava kertomaan hyvä X.

Sitä ei edellytetä laissa, jos luet sen uudelleen, vaikka mustaamani kohdan kanssa, huomaat sen.

Tottakai edellytetään, sitähän varten laissa on lueteltu tilanteet jotka luetaan raiskauksiksi. Ne on pystyttävä todistamaan tapantuneiksi.

Ei ole. Ei raiskaus ole olematta raiskaus vain jos sitä ei pysty todistamaan! Raiskaus on seksuaalinen teko, joka on tehty toisen sitä haluamatta. Tämän ei-haluamisen merkkinä on joko kieltäytyminen tai tila, jossa ei kykene kieltäytymään. Se on raiskaus jos toinen sanoo ei ja makaa paikallaan kun toinen tekee hommansa. Jos on vaikeuksia ymmärtää, mitä hyväksyntä seksiin tarkoittaa, niin katso tämä video:

Minulle on käynyt samoin kuin ap:lle. Sillä erotuksella, että minä soitin poliisit paikalle heti samana yönä. Mies oli äärimmäisen pahoillaan tapauksesta, emme päätyneet oikeuteen vaan sovitteluun. Pariterapiassakin kävimme, mutta lopulta päädyimme eroon, anteeksi pystyin antamaan, mutta sitä luottamusta vaan emme saaneet takaisin. Turvataloon minun ei tarvinnut turvautua, ihan saman katon alla elimme, kunnes löytyi uusi koti minulle ja lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihan oikeasti voi olla niin vaikeaa, vaikka olisi kuinka väsynyt! Miehelle monesti riittäisi lahnaseksikin tai kauniimmin sanottuna sellainen läheisyys, että nainen ei olisi ihan täysillä mukana. Niin pahassa puutteessa toimitus ei vie kuin enintään viisi minuuttia, ja sillä pärjätään taas pari viikkoa eteenpäin. Ja tietysti rakastava puoliso joustaa vastavuoroisesti monessa muussa asiassa. Pihtaaminen katkeroittaa ja voi vuosia jatkuessaan kostautua ikävästi.

Pihtaamisesta olen samaa mieltä, mutta ihan oikeasti - minun tarvitsee olla todella kiihottunut, ennen kuin mies pääsee edes sisälle / minua satuttamatta. Ei ole 5min homma ja väsyneenä 5minkin on ikuisuus. Voi kun miehet ymmärtäisivät auttaa siinä vauvanhoidossa, niin seksikin olisi helpompaa kun ei olisi niin älyttömän väsynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei pakollinen kirjoitti:

Kannattaa pelisäännöt sopia heti alkuunsa. Meillä vaimon kanssa sovittiin jo ekojen viikkojen jälkee tavattuamme, et kumpikin saa ihan koska vaan. Eihän siinä nopeassa panosta edes mene ku muutama minuutti, eikä toisen edes tarvi tehä mitään. Tai sitten, jos toinen ei syystä tai toisesta jaksa ihan yhdyntää, niin koskettelemallakin onnistuu. Ja ei vie tosiaan ku ne hassut muutamat minuutit puolin, jos toisinkin. Vaikka keskellä yötä, ku aamulla pitää nousta viideltä duuniin ja oltu hereillä puol yötä vauvojen kanssa. Meillä toi on rakkauden osoittamista ja läheisyyttä, stressin ja väsymyksen poistamista. Meillä toisen koskettelu ja muu nimenomaan poistaa sitä vauvoista johtuvaa väsymystä ja turhautumista ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäten ehkä tunnetta lapsiakin kohtaan "tää on mun perhe". Ikävää, että on parisuhteita, joissa toisen kosketus tuntuu vastenmieliseltä. Jo toi ajatusmaailma on tietyllä tavalla tyydyttävä, ettei sitä seksiä edes yllättäen haluakaan niin usein.

Siis mitä - pitääkö näissä pelisäännöissä sopia, että ei saa raiskata? Pitääkö kenties myös sopia erikseen, että ei saa hakata? Tai ehkä myös sekin, että lasta ei saa käyttää seksuaalisesti hyväksi. Vai onko lapsella kuitenkin koskemattomuuden suoja? Miten sairas ajatusmaailma..

Aivan itsestäänselvää on, että raiskaus on raiskaus, parisuhteessakin. Miehet, jotka puoltavat parisuhteessa raiskaamista "puutteen takia" tai selittelevät sitä vahinkona ovat pahinta saastaa. Mamuraiskaaja on siis paha, koska ottaa jotain, joka näiden isänmaan toivojen mukaan kuuluu suomalaiselle miehelle (ja siksi ei pidä naisten mamulähiöihin mennä, right?). Hyi saakeli. Edelleen vielä joidenkin ihmiseten päässä ei ole selvää, että myös parisuhteessa olevilla ihmisillä on täydet ihmisoikeudet ja vapaa tahto. 

Raiskaus parisuhteessa on jopa pahempi kuin puskaraiskaus. Se on väkisinmakuu kuten joku puskaraiskaus, mutta sen tekee vain ihminen, joka on rakkain ja läheisin. Hän tekee rikoksen, joka kohdistuu siihen, jota hänen piti rakastaa ja suojella. Jos seksuaaliset tarpeet eivät kohtaa, pakottaminen ei koskaan ole tapa ratkaista tuota asiaa. 

Olen ollut naimisissa yli 20 vuotta. Mieheni ei ikinä, kuuna päivänä löisi tai seksuaalisesti pakottaisi minua. Ajatuskin kuvottaa. Jos hän sen tekisi, ei enää olisi mies, jonka tunnen ja jota rakastan. Meillä on hyvä seksielämä, mutta väsynyt tai haluton saa olla, tottakai. Miksi haluaisin naida miestä, joka haluaisi levätä/nukkua/surra/olla omissa ajatuksissaan? Minulla on terveet kädet ja osaan niitä taitavasti käyttää, jos mies haluaa nukkua. Samoin on miehellä. Nautitaan toisistamme, kun molemmat aidosti haluavat - eli aika usein.

Ap ja muut tällaiseen tilanteeseen joutuvat - se Tukinainen on aluksi hyvä osoite. Olen pahoillani. Pidä huolta itsestäsi ja lapsestasi. Miehen tekoa ei mikään oikeuta.

Mistä vitusta sä sait päähäs, että puolustelen raiskauksia? Se että aikuinen pari huomaa ja keskustelee siitä, että heille ei toisen koskettaminen tunnu koskaan vastenmieliseltä on sulle raiskauksen hyväksymistä? Aika sairas mieli taitaa sulla olla tyttö.

Vituttelusi ja tytöttelysi kertoo sinusta ihan kaiken tarpeellisen. Sille tasolle en alennu.

Ap kertoi, että hänet on raiskattu ja raiskaus alkoi, kun hän nukkui. Mitä siis tarkalleen ottaen halusit hänelle kertoa? Sen, että koska sinun parisuhteessasi on pakko hyväksyä seksi milloin vain, myös ap:n olisi ollut parasta tällaisesta säännöstä sopia - näin itkevän naisen väkisinmakuu ei olisi ollut raiskaus, niinkö? Suurin osa normaaleista ihmisistä haluaa itse päättää, milloin haluaa tulla kosketetuksi ja toisaalta hyväksyy, jos toinen ei kosketusta halua. Ei tarvitse erikseen sopia pakkoseksisääntöjä. Ei tosiaa tulisi mieleenkään vaatia nukkuvalta - aikaisin heräämään joutuvalta - mieheltäni seksiä kesken hänen uniaan omien tarpeideni vuoksi.

Kun osallistuu keskusteluun, olettaisi, että on jotain annettavaa. Sinun antisi oli kertoa raiskatulle, että kannattaisi sopia pelisäännöistä. Se ei liity raiskauksen mitenkään. Raiskaus kun on rikos.

Ehkä vähän asiatonta kieltä käytin, vaikka en ymmärrä tytöttelystä loukkaantumista.

En hyväksy raiskauksia. En millään tasolla. Ite olin 9v pikkukundi, kun pantiin perseeseen ekan kerran ja vieläpä omassa sängyssä. Et jotain aiheesta tiedän.

En yrittänyt vittuilla, väheksyä tms av:ta. Kerroin vain ja ainoastaan toisenkaltaisesta elämästä. En koskaan ole ottanut ketään väkisin ja vaimon kanssa tällaisia tilanteita ei ole. On aivan lukijan omaa ennakkoluuloisuutta tai halua ymmärtää tekstini raiskauksia vähättelevänä tai mitään muuta sellaista. Meidän parisuhteessa ei oteta ketään väkisin. Ei todellakaan, koska kuten yritin asian selittää toisen läheisyys on meille aina positiivinen asia.

Eli ap: ei ollut mikään neuvo tai mitään sellasta. Ainoastaan tarina meidän perheestä.

Katso jatkossa vähän paremmin, mihin niitä tarinoitasi tunget. Poika.

ei pakollinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän ketjuun on pesiytynyt joku raiskaaja, joka jankkaa ja puolustelee itseään. Sinänsä hyödyllistä nähdä, miten sellaiset ajattelevat. Hän ei varmaankaan kokisi oikeudekseen käydä raiskaamassa naapurin tätiä, kun "pussit ovat täynnä", vaan vain oman vaimonsa tai tyttöystävänsä. Se johtuu siitä, että tämä raiskari näkee puolisonsa omaisuutenaan, joka ei itse omista omaa ruumistaan vaan mies luulee omistavansa sen ja että hänellä on siihen rajaton käyttöoikeus.

Olen pahoillani että joudun sanomaan tämän ap, mutta veikkaan, että miehesi ei tunnusta raiskanneensa sinua, kun otat asian puheeksi. Hän tulee vähättelemään ja puolustelemaan tekoaan, koska syvällä sisimmässään ajattelee kuten tuo raiskari tällä palstalla, että hänellä oli ja tulee olemaan siihen oikeus. Koska hän mieltää, että kuulut ja kehosi kuuluu hänelle. Ja koska hän kokee olevansa nyt vahvoilla, kun saitte vauvan ja epäilee, ettet pysty sen vuoksi jättämään häntä. Perussettiä parisuhdeväkivallassa. Kannattaa tutustua aihetta koskeviin kirjoituksiin netissä. Veikkaan jopa, että hän alkaa ärtyä, jos otat asian esiin monta kertaa yrittäen saada hänet kokemaan, että hän olisi tehnyt väärin. Hänen ei mielestään kuuluisi olla sinulle tilivelvollinen, koska omistaa sinut ja kokee olevansa yläpuolellasi.

Väitit mua juuri raiskaajaksi - rikos. Entä jos vaimo haluaa meillä useammin? Entä jos mä olen se väsyneempi, kun vaimo ei voi imettää ja mä herään jälleen sairaasta yhteisestä sopimuksestamme antamaan äidinmaidonkorviketta öisin? Ja mut herätetään öisin sekstailemaan. Mitäs jos näin on? Hyi, että oksettaa tommoset kommentoijat, jotka eivät lue, eivätkä ymmärrä, vaan omaavat vain mielipiteen.

Ap:lle nyt neuvo sitten: meette yhdessä poliisin luo juttelemaan. Käy myös itse avaamassa tunteitasi esim. Väestöliitossa. Se on ainoa paikka, josta itse sain apua lapsena kokemistani raiskauksista johtuvia ongelmia kohtaan. Erittäin ammattitaitoista porukkaa töissä.

Kirjoittaja ei lainannut tekstiä joten kukaan ei tiedä ketä hän tarkoitti. Sinä aloit kuitenkin välittömästi ulista olevasi rikoksen uhri tuon syytöksen vuoksi. Se koira älähtää...

"Voiko tällaisen jälkeen enää luottaa toiseen? Mies on pyytänyt anteeksi monta kertaa ja sanonut, ettei se toistu. Voinko oikeasti luottaa siihen, että jatkossa mies lopettaa, jos sanon ei? Erokin tuntuisi kamalalta ratkaisulta, kun vauva on vielä niin pieni.."

Kyllä mun mielestä kannattaa luottaa, jos muuten vaikuttaa ihan kunnon mieheltä. On pyydelllyt anteeksikin, joskus anteeksipyytäjä voi olla tosissaankin ja tajunnut virheensä. Ei kannata alkaa eroamaan yhdestä virheestä, kun teillä on vauvakin.

HEL-NYC kirjoitti:

Ei ole. Ei raiskaus ole olematta raiskaus vain jos sitä ei pysty todistamaan!

*facepalm* Kaikki rikokset on pystyttävä todistamaan. Jos ei pysty, rikosta ei katsota tapahtuneen.

Oikeusvaltio 101.

Vierailija kirjoitti:

Rikosilmoitus ehdottomasti. Mies on saatava vastuuseen ja on parasta että rekisteriin jää myös jälki asiasta. Jos voi raiskata oman rakkaansa 14 vuoden jälkeen niin mites sitten joku tuntemattomampi tapaus johon ei tunteita ole?

Minä taas en tässä tapauksessa ollenkaan usko, että apn mies on mitään raiskaajatyyppiä. Niinpä ehdotan, ettei mitään rikosilmoitusta. Sen sijaan apn kannattaa nyt jutella vakavasti miehensä kanssa ja käydä läpi kaikki se, mitä ko. yönä tapahtui. 

Vierailija kirjoitti:

"Voiko tällaisen jälkeen enää luottaa toiseen? Mies on pyytänyt anteeksi monta kertaa ja sanonut, ettei se toistu. Voinko oikeasti luottaa siihen, että jatkossa mies lopettaa, jos sanon ei? Erokin tuntuisi kamalalta ratkaisulta, kun vauva on vielä niin pieni.."

Kyllä mun mielestä kannattaa luottaa, jos muuten vaikuttaa ihan kunnon mieheltä. On pyydelllyt anteeksikin, joskus anteeksipyytäjä voi olla tosissaankin ja tajunnut virheensä. Ei kannata alkaa eroamaan yhdestä virheestä, kun teillä on vauvakin.

Jos hän on tosissaan niin hän lähtee kanssasi selvittämään asian jonkun terapeutin luo, se on sinun oikeutesi viedä minimissään hänet sinne ja saada lupaus kolmannen kuullen. Et luota , muuten!

N25N kirjoitti:

Oletko keskustellut miehesi kanssa? Oletko sanonut, että nyt teit todella pahasti?

Suosittelen ottamaan aikalisän ja lähtemään johonkin tai sit käsket miehen lähteä ja mietit seuraavaa siirtoa. Raiskaus ei ole mikään "oho hups sori"-kuitattava asia.

Olen jonkun verran keskustellut miehen kanssa ja sanonut mm. ettei tekonsa ollut ok. Mies kyllä vaikutti ymmärtävän sen itsekin ja on pyytänyt anteeksi. Silti luottamus on ainakin tällä hetkellä mennyttä.

Eräänlainen aikalisä on nyt tällä hetkellä, koska mies on työmatkalla loppuviikkoon asti. Sitten keskustelen miehen kanssa, kun kotiutuu.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voiko tällaisen jälkeen enää luottaa toiseen? Mies on pyytänyt anteeksi monta kertaa ja sanonut, ettei se toistu. Voinko oikeasti luottaa siihen, että jatkossa mies lopettaa, jos sanon ei? Erokin tuntuisi kamalalta ratkaisulta, kun vauva on vielä niin pieni.."

Kyllä mun mielestä kannattaa luottaa, jos muuten vaikuttaa ihan kunnon mieheltä. On pyydelllyt anteeksikin, joskus anteeksipyytäjä voi olla tosissaankin ja tajunnut virheensä. Ei kannata alkaa eroamaan yhdestä virheestä, kun teillä on vauvakin.

Jos hän on tosissaan niin hän lähtee kanssasi selvittämään asian jonkun terapeutin luo, se on sinun oikeutesi viedä minimissään hänet sinne ja saada lupaus kolmannen kuullen. Et luota , muuten!

Mikä ihmeen vaatimus tuo nyt on, että pitäisi joku kolmas olla kuulemassa? Kyllähän tärkein on tietysti ap. 

Vierailija kirjoitti:

"Voiko tällaisen jälkeen enää luottaa toiseen? Mies on pyytänyt anteeksi monta kertaa ja sanonut, ettei se toistu. Voinko oikeasti luottaa siihen, että jatkossa mies lopettaa, jos sanon ei? Erokin tuntuisi kamalalta ratkaisulta, kun vauva on vielä niin pieni.."

Kyllä mun mielestä kannattaa luottaa, jos muuten vaikuttaa ihan kunnon mieheltä. On pyydelllyt anteeksikin, joskus anteeksipyytäjä voi olla tosissaankin ja tajunnut virheensä. Ei kannata alkaa eroamaan yhdestä virheestä, kun teillä on vauvakin.

Samaa mieltä. Se mitä ap on miehestä kirjoittanut tai ainakin ne viestit mitä olen lukenut, niin apn miehestä välittyy aivan hyvä kuva. 

Vierailija kirjoitti:

N25N kirjoitti:

Oletko keskustellut miehesi kanssa? Oletko sanonut, että nyt teit todella pahasti?

Suosittelen ottamaan aikalisän ja lähtemään johonkin tai sit käsket miehen lähteä ja mietit seuraavaa siirtoa. Raiskaus ei ole mikään "oho hups sori"-kuitattava asia.

Olen jonkun verran keskustellut miehen kanssa ja sanonut mm. ettei tekonsa ollut ok. Mies kyllä vaikutti ymmärtävän sen itsekin ja on pyytänyt anteeksi. Silti luottamus on ainakin tällä hetkellä mennyttä.

Eräänlainen aikalisä on nyt tällä hetkellä, koska mies on työmatkalla loppuviikkoon asti. Sitten keskustelen miehen kanssa, kun kotiutuu.

ap

Ymmärrätkö että raiskaus on aina erittäin vakava asia se jättää sinun soluihisikin muistin joka ei nyt vielä tunnu juuri mutta se painuu alitajuiseen kerrokseesi !!!!! Kroppa muistaa mielikin muistaa vaikkei päivatajuisesti jos päätät unohtaa, mutta se muistaa, se tulee uniin se vaikuttaa koko loppuelämääsi nyt.

Viet miehen terapeutille kertomaan koko asian saat turvaa , ET VAAN SOVI ASIAA KANSSAAN. Hän on realisesti nyt raiskaajasi, ota se seikka itsesi ja vauvasi vuoksi vakavasti! Voitko luottaa ettei tee vauvalle mitään? Et! Tämä ei ole sinun syysi mitenkään pidä ajatus kirkkaana.

Vierailija kirjoitti:

Siis kulissiavioo meinaat pitää, jos p*nette noin harvoin.

Hoida aviovelvollisuutesi paremmin.

Ei ole olemassakaan mitään "aviovelvollisuuksia".

Vierailija kirjoitti:

Tähän ketjuun on pesiytynyt joku raiskaaja, joka jankkaa ja puolustelee itseään. Sinänsä hyödyllistä nähdä, miten sellaiset ajattelevat. Hän ei varmaankaan kokisi oikeudekseen käydä raiskaamassa naapurin tätiä, kun "pussit ovat täynnä", vaan vain oman vaimonsa tai tyttöystävänsä. Se johtuu siitä, että tämä raiskari näkee puolisonsa omaisuutenaan, joka ei itse omista omaa ruumistaan vaan mies luulee omistavansa sen ja että hänellä on siihen rajaton käyttöoikeus.

Olen pahoillani että joudun sanomaan tämän ap, mutta veikkaan, että miehesi ei tunnusta raiskanneensa sinua, kun otat asian puheeksi. Hän tulee vähättelemään ja puolustelemaan tekoaan, koska syvällä sisimmässään ajattelee kuten tuo raiskari tällä palstalla, että hänellä oli ja tulee olemaan siihen oikeus. Koska hän mieltää, että kuulut ja kehosi kuuluu hänelle. Ja koska hän kokee olevansa nyt vahvoilla, kun saitte vauvan ja epäilee, ettet pysty sen vuoksi jättämään häntä. Perussettiä parisuhdeväkivallassa. Kannattaa tutustua aihetta koskeviin kirjoituksiin netissä. Veikkaan jopa, että hän alkaa ärtyä, jos otat asian esiin monta kertaa yrittäen saada hänet kokemaan, että hän olisi tehnyt väärin. Hänen ei mielestään kuuluisi olla sinulle tilivelvollinen, koska omistaa sinut ja kokee olevansa yläpuolellasi.

Mutta mieshän on jo ollut pahoillaan ja pyydellyt anteeksi. Kyllä on tietää tehneensä pahasti. Nyt kyllä päättelet tosi pitkälle tuntematta henkilöä ollenkaan.

45v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei sitä seksiä voi harrastaa yöllä, vaikka olisikin itse väsynyt?

Mä herään välillä öisin siihen, kun mies alkaa paneen mua enkä mä tajua mitä mä siinä häviän tai miksi estäisin sen.

Toimitus ei todellakaan kestä kauaa ja mies hoitaa itse hommat lusikassa, eli mä saan olla vaan ja tuntuuhan se itsestäkin hyvältä, vaikkei unisena yöllä mukaan ehdikään ja varsinaisesti tule.

Sitten vaan uni jatkuu, ei tuo mitenkään yöunta häiritse.

No mulla seksi sattuu ihan älyttömästi, jos en ole yhtään kiihottunut.

ap

Liukuvoidetta kehiin. Raiskaus on rikos, se on selvä ja yksiselitteinen juttu - mutta myös parisuhdetta on pakko jaksaa hoitaa, vaikkei itseään juuri sillä hetkellä himottaisi. Mies voi kokea myös itsensä hyväksikäytetyksi: lapsi on hommattu mies voidaan lempata. Älä sitten ihmettele kun mies ei jaksa odottaa lapsen rippokouluikään asti ettet enää ole väsynyt. Puhukaa! ottakaa parisuhdeaikaa! Ja jos miehellä on enempi haluja kuin kerran kahdessa viikossa niin miettikää mitä tehdä. Tiedän jopa pariskunnan jotka sopivat, että vaimo ei anna ja mies saa käydä maksullisissa JA ovat aika onnellisesti yhä yhdessä - mutta puhukaa ! (Ja käytä liukuvoidetta !)

Et oo tosissas! Mitäs jos nainen on vakavasti sairas ja mies joutuu elämään puutteessa, kun nainen ei kykene seksiin. Pitäiskö sillonkin vaan käyttää liukuvoidetta? Voi tsiisus! Mä en halunnut/pystynyt seksiin yli puoleen vuoteen synnytyksestä, koska repesin pahasti. Lisäksi oli itkuinen ja huonosti nukkuva vauva. Mieheni ymmärsi hyvin, ettei siinä elämäntilanteessa se seksi ole ensimmäisenä mielessä ja mies tyydytti itse omat tarpeensa. Ei masturbointia voi seksiin verrata, mut sen verran pitäis jokasen aikuisen ymmärtää, että se uni on todella tärkeää ja jos pitkään nukkuu huonosti niin se aiheuttaa ihan fyysisiä oireita.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Ei ole. Ei raiskaus ole olematta raiskaus vain jos sitä ei pysty todistamaan!

*facepalm* Kaikki rikokset on pystyttävä todistamaan. Jos ei pysty, rikosta ei katsota tapahtuneen.

Oikeusvaltio 101.

Sekoitat nyt oikeudenkäynnin ja tapahtuneet tosiasiat. Muuttuuko murha vahingoksi, jos ei kyetä todistamaan sitä murhaksi? Muuttuuko se tosiasia, että murha tapahtui? Ei. Oikeus on ihan eri asia.

Raiskaus on raiskaus, mikäli toinen sanoo ei ja toinen jatkaa. Siinä ei ole mitään kyseenalaista. Ei edes oikeudessa. 

Samoin raiskaus on raiskaus vaikkei olisi mitään todisteita ja kukaan ei uskoisi. Ymmärrätkö? Ei se raiskattu tule siitä vähemmän raiskatuksi.

Oikeudessa monestikin syylliset ihmiset joudutaan vapauttamaan, koska todisteita ei ole tarpeeksi. Niin sen kuuluu ollakin. Mutta oikeus ja se mitä on tapahtunut eivät ole välttämättä yksi ja sama asia.