Mies pani väkisin, miten tästä eteenpäin?

Toivi = toivu

Raiskaukselle ei ole mitään perusteita koskaan, naiset älkää antako kusettaa itseänne, esineen asemaan, masennutte ja äijän käytös vaan pahenee, ap lähde terapeutin kanssa mies mukana alkuun ja ellei tehoa niin jätä vielä kun olet voimissasi. Tämä ohje, myöhemmin olet huonommin voimissasi.

Soita raiskauskriisikeskus Tukinainen heti. Googlea saat myös juridisen tuen, haleja:)!

Vierailija kirjoitti:

ja kaikille vänkyttäjille: jos ei halua seksiä niin ei sitä tarvitse edes säälistä "antaa!" Se tuntuu hyväksikäytöltä jos vasten tahtoaan pitää jalat levittää "velvollisuudesta"

Oksettavaa

Ei todellakaan tarvitse. Ei yhdenkään puolison, miehen tai naisen tarvitse "antaa" ikinä. Siis IKINÄ. Sellaista oikeutta kuin puolison oikeus seksiin ei olekaan. Sen sijaan oikeus koskemattomuuteen on olemassa ja laissa on säädetty tämän koskemattomuuden rikkomisesta rangaistukset.

Esikoisen juuri saanut itsekin kirjoitti:

Voin kuvitella tilanteen omalle kohdalleni, sillä olen myös pienen vauvan väsynyt äiti. Miehesi ei varmasti tulkinnut tilannetta alussa oikein, ja on siitä hyvin järkyttynyt itsekin tällähetkellä. Olisiko ollut, että hän tulkitsi jonkin viestisi väärin? Esim, et reagoinut juuri mitenkään, joten on ok että tässä nyt ollaan yhdynnässä. Siltä minusta ainakin kuulostaisi, koska sanot, että aiemmin ei ole käynyt vastaavaa. Itselleni on käynyt tässä myös niin, että mies on tajunnut tilanteiden vakavuuden vasta sitten, kun olen itse lopulta itkenyt hysteerisenä, saanut jopa paniikkikohtauksen. Hyvä että ootte pystynyt puhumaan asiasta! Miehesi kuulosta kaikesta huolimatta fiksulta ja huolehtivaiselta puolisolta. 

Tuollaien asia voi kuitenkin jäädä pitkäksi aikaa kummittemaan mieleen, vaikka saisitekkin asian puhuttua, ja mahdollisen "sovinnon" asian osalta tehtyä. Kannattaa kuitenkin hakea myös ulkopuolista apua, jos siltä yhtään tuntuu. Asian käsittely ulkopuolisen avun kanssa auttaa yleensä näkemään asian toisenlaisessa valossa. Itse olen sen tässä niin monesti tämän uuden ja hämmentävän tilanteen keskellä huomannut! Silloinkin, kun luulin, että kukaan ei ymmärä, eikä osaa auttaa, niin asiat ovat selvinneet :) 

Olet rohkea, ja mahtavaa kun olette saaneet keskustelun aluille! Siitä on hyvä jatkaa, kun miehesi palaa työmatkaltaan. Tekee varmasti molemmille hyvää tuuletella ajatuksiaan. Ehkä voit tällä aikaa jo jutella asiasta jonkun kanssa? Olisiko esim. neuvolasta, psykologista, tms apua? Itseäni on välillä hävettänyt soittaa näistä "sekoiluistani" neuvolaan, vaikka ne ovat ihan oikeita kriisejä ja tärkeitä aiheita olletkiin, joten kannustan sinua samaan :)

Tämmöinen lässytys pahentaa vaan asiaa ja mielenterveyttä. Huomaa sinunkin tekstistä, että olet täysin hyväksikäytettävissä ja kieltäydyt näkemästä oikeaa ongelmaa. Siksi sinun minäkuva ja terveen suhteen tunnistaminen on häiriintynyt.

Näin ovat suhteet erilaisia, mulle ei tulis mieleenkään alkaa itkeä jos mies tulee mun sisään, päinvastoin mua kiihottaa ns. nukkuvan raiskaaminen ja se että mies käyttää minua, mut meillä onkin hirveän läheinen suhde ja seksiä  vähintään pari kertaa päivässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Voi luoja. Tässä ketjussa ei käsitellä oikeudenkäyntiä laisinkaan. Mutta, laki sanoo, että kieltäytyminen riittää perusteeksi raiskaukselle, ei tarvitse panna vastaan yms. Ainoastaan se kieltäytyminen ratkaisee. Ja jos ei kykene sanomaan ei, on sekin raiskaus.

Tottakai käsitellään mahdollista oikeudenkäyntiäkin koska rikosilmoituksen tekemistä pohditaan. Kieltäytyminen ei riitä perusteeksi raiskaukselle. Raiskauksen on joko tapahduttava väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten tai sitten uhrin oltava sellaisessa tilassa jossa ei pysty kieltoa ilmaisemaan.

Jaa, no kyllä riitti kieltäytyminen minun kohdallani. Olin niin shokissa koko tilanteesta etten pystynyt muuta kuin makaamaan paikallani, itkemään ja hokemaan ei ja älä. Mies tuomittiin raiskauksesta. Aikaa tästä on nyt viitisen vuotta.

Boldasin olennaiset osat. Tuo täyttää raiskauspykälän toisen kappaleen vaatimuksen tilasta jossa ei pysty puolustautumaan.

Ja ap oli kieltäytynyt ainakin kahdesti ja itki hysteerisesti. Kuitenkin tunnut olevan sitä mieltä, että hänen tilanteessaan raiskauksen tunnusmerkistö ei täyty??

Ap:nkin pitää selittää shokki tms syyksi miksei hän torjunut miestä. Pelkkä "ei" ja sitten makaa pantavana ilman uskottavaa syytä miksi vain makaa pantavana eikä ala torjua ei riitä. Syyksi käy tekijän väkivalta, väkivallalla uhkailu, muu uhkailu/kiristäminen, Ap niin uninen ettei pystynyt, shokki .. ihan mikä vaan kunhan se on jollainlailla uskottavaa.

Jos ei ole uskottava niin on vain juupaseipäs sana sanaa vastaan ja syyte raukeaa.

Ei kukaan vaan makaa lahnana raiskattavana ilman syytä. Haloo??? Siihen on aina syy, joko henkinen tai fyysinen. Eikä todellakaan uhrilta odotetaan psykologista pätevyyttä kyetä erittelemään omia shokkitilojaan oikeudessa. Ei multa ainakaan odotettu. En mä sitä shokiksi ole tajunnut itsekään kuin vasta vuosia myöhemmin. Se riittää että kertoo kuinka pystyi vaan itkemään ja kieltäytymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole iloinen, että mies edes haluaa sinua. Synnyttänyt nainen ei ole se kaikista hehkein tapaus nimittäin...

Tämä vastaus on jopa trolliksi todella sairas ja häiriintynyt.

Jonkin asian sairaaksi toteaminen on hyvin yksilöllistä ja täysin riippuvainen sen hetkisestä vallitsevasta kulttuurista ja normeista. Oliko Rooman gladiattoritaistelut muka sen ajan ihmisestä sairasta? Eikös se ollut juuri sitä hupia mitä kansalle annettiin kun ei telkkuakaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Ei ole. Ei raiskaus ole olematta raiskaus vain jos sitä ei pysty todistamaan!

*facepalm* Kaikki rikokset on pystyttävä todistamaan. Jos ei pysty, rikosta ei katsota tapahtuneen.

Oikeusvaltio 101.

Voi luoja. Se, onko jotain tapahtunut, on täysin eri asia kuin se, tuleeko tapahtuneesta jollekulle rangaistus. Syyllisyys pitää pystyä todistamaan juuri seuraamusten vuoksi; jos syyllisyyttä ei voida todistaa, ei rangaista. Joskus voi sitten syyllinen päästä kuin koira veräjästä, jos riittävä todistusaineisto puuttuu. Jos joku varastaa kaupasta tavaran, hän tekee rikoksen ihan siitä riippumatta, jääkö hän teostaan kiinni vai ei. Jos joku raiskaa, tekee hän rikoksen, vaikkei raiskausta pystyttäisi todistamaan (sana sanaa vastaan -juttu) ja vaikkei rangaistusta tulisi.

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista, että mies ei tajunnut, että et halua, että tajusi sen vasta, kun itket ? Jos molemmat olitte väsyneitä keskellä yötä...onhan mahdollista, että joskus ei ensin kiinnosta, mutta sitten alkaakin haluamaan. Voiko olla kuitenkin väärinymmärrys eikä raiskaus ?

Todennäköisesti ei ollut väärinymmärrys. Sanoin jo miehen herätellessä mua ekaa kertaa, että ei nyt ja kun havahduin torkahduksen jälkeen hereille ja tajusin miehen hyväilevän sanoin uudestaan selkeästi ei ja käännyin kyljelleni. Tämän jälkeen mies käänsi mut väkisin takaisin selälleen ja työntyi sisälleni. Itkin ensin vähemmän, sekin varmasti kuului, kun muuten oli hiljaista ja lopulta hysteerisesti, kun kipu vaan paheni ja sitten mies lopetti.

ap

Jännä et mun emäntä taas sanoo et saa alkaa touhuamaan jos panettaa vaikka se nukkuis.

Vierailija kirjoitti:

Näin ovat suhteet erilaisia, mulle ei tulis mieleenkään alkaa itkeä jos mies tulee mun sisään, päinvastoin mua kiihottaa ns. nukkuvan raiskaaminen ja se että mies käyttää minua, mut meillä onkin hirveän läheinen suhde ja seksiä  vähintään pari kertaa päivässä. 

Se, että sinulla on fetissi, ei tarkoita, että se olisi normaalia. Minun ainakin tulisi mieleen alkaa itkeä, koska se sattuisi. Ja satuttaisi fyysisen sattumisen lisäksi psyykkisesti, että oma rakas tekisi jotain vasten tahtoani - seksileikit erikseen. Meilläkin on todella läheinen ja äärimmäisen fyysinen suhde. 

Vierailija kirjoitti:

Tekisin rikosimoituksen ihan vastaisuuden varalle. Jos kykenee tuohon kerran, mihin muuhun kykenee? Voi tulla vielä päivä jolloin taistelet huoltajuudesta. On hyvä jos on vähän näyttöä. Sikamainen ukko. Eikö se sen vertaa osaa tumputtaa kun on yhdessä lapsi hankittu - ja hänen osuutensa siitä oli se muutaman minuutin sisään-ulos-liike. Älä ainakaan toista tee tuollaisen miehen kanssa. Raiskaus on rikos myös avioliitossa.

Kyllä mä aion sen rikosilmoituksen tehdä. Siitä en tiedä vielä varmaksi jäänkö yhteen miehen kanssa vai lähdetäänkö eri teille. Paljon ratkaisee se suostuuko mies esim. terapiaan tai myöntääkö raiskanneensa minut. Lapsia ei kuitenkaan enempää tule, koska synnytyksessä multa jouduttiin poistamaan kohtu.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista, että mies ei tajunnut, että et halua, että tajusi sen vasta, kun itket ? Jos molemmat olitte väsyneitä keskellä yötä...onhan mahdollista, että joskus ei ensin kiinnosta, mutta sitten alkaakin haluamaan. Voiko olla kuitenkin väärinymmärrys eikä raiskaus ?

Todennäköisesti ei ollut väärinymmärrys. Sanoin jo miehen herätellessä mua ekaa kertaa, että ei nyt ja kun havahduin torkahduksen jälkeen hereille ja tajusin miehen hyväilevän sanoin uudestaan selkeästi ei ja käännyin kyljelleni. Tämän jälkeen mies käänsi mut väkisin takaisin selälleen ja työntyi sisälleni. Itkin ensin vähemmän, sekin varmasti kuului, kun muuten oli hiljaista ja lopulta hysteerisesti, kun kipu vaan paheni ja sitten mies lopetti.

ap

Miksei voinut sanoa jo heti aloituksessa että tapahtumassa oli mukana voimankäyttö l. väkivalta. Selkeyttää tilannetta kummasti.

Mun ex teki ihan saman ja vauvakin oli yhtä pieni ja sairasti koliikkia. Yritin jatkaa vauvan takia, mutta kyllä se teko tavallaan päätti meidän suhteen. En enää kokenut oloani turvalliseksi, enkä pystynyt nauttimaan seksistä. En enää samalla tavalla rakastanut miestä ja vaikka yritin ohittaa tapahtuneen näen siitä edelleen painajaisia. Neuvoisin sinua eroamaan tai jos pystyt niin kärvistele samankaton alla siihen saakka, että vauva hiukan kasvaa ja lähde sitten.

Esikoisen juuri saanut itsekin kirjoitti:

Voin kuvitella tilanteen omalle kohdalleni, sillä olen myös pienen vauvan väsynyt äiti. Miehesi ei varmasti tulkinnut tilannetta alussa oikein, ja on siitä hyvin järkyttynyt itsekin tällähetkellä. Olisiko ollut, että hän tulkitsi jonkin viestisi väärin? Esim, et reagoinut juuri mitenkään, joten on ok että tässä nyt ollaan yhdynnässä. Siltä minusta ainakin kuulostaisi, koska sanot, että aiemmin ei ole käynyt vastaavaa. Itselleni on käynyt tässä myös niin, että mies on tajunnut tilanteiden vakavuuden vasta sitten, kun olen itse lopulta itkenyt hysteerisenä, saanut jopa paniikkikohtauksen. Hyvä että ootte pystynyt puhumaan asiasta! Miehesi kuulosta kaikesta huolimatta fiksulta ja huolehtivaiselta puolisolta. 

Tuollaien asia voi kuitenkin jäädä pitkäksi aikaa kummittemaan mieleen, vaikka saisitekkin asian puhuttua, ja mahdollisen "sovinnon" asian osalta tehtyä. Kannattaa kuitenkin hakea myös ulkopuolista apua, jos siltä yhtään tuntuu. Asian käsittely ulkopuolisen avun kanssa auttaa yleensä näkemään asian toisenlaisessa valossa. Itse olen sen tässä niin monesti tämän uuden ja hämmentävän tilanteen keskellä huomannut! Silloinkin, kun luulin, että kukaan ei ymmärä, eikä osaa auttaa, niin asiat ovat selvinneet :) 

Olet rohkea, ja mahtavaa kun olette saaneet keskustelun aluille! Siitä on hyvä jatkaa, kun miehesi palaa työmatkaltaan. Tekee varmasti molemmille hyvää tuuletella ajatuksiaan. Ehkä voit tällä aikaa jo jutella asiasta jonkun kanssa? Olisiko esim. neuvolasta, psykologista, tms apua? Itseäni on välillä hävettänyt soittaa näistä "sekoiluistani" neuvolaan, vaikka ne ovat ihan oikeita kriisejä ja tärkeitä aiheita olletkiin, joten kannustan sinua samaan :)

En usko väärinkäsitykseen tai väärintulkintaan. Sanoin hyvin selkeästi ei miehen ekaks herätellessä mua ja kun havahduin miehen hyväilyyn niin sanoin sillonkin selkeästi ei ja käännyin kyljelleni ja tällöin mies käänsi mut väkisin takaisin selälleni ja työntyi minuun ja lopetti vasta, kun itkin hysteerisesti, koska sattui niin paljon.

Mikäli nyt päätän miehen kanssa jatkaa, niin tuo ulkopuolinen apu on aika ehdoton, tuskin me keskenämme osaamme asiaa käydä niin läpi, että se voisi ehkä joskus olla historiaa. Toisaalta mielessä pyörii, että miten sitä tämän jälkeen pystyy enää miehen kanssa harrastamaan seksiä, kummitteleeko tämä aina mielessä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Voi luoja. Tässä ketjussa ei käsitellä oikeudenkäyntiä laisinkaan. Mutta, laki sanoo, että kieltäytyminen riittää perusteeksi raiskaukselle, ei tarvitse panna vastaan yms. Ainoastaan se kieltäytyminen ratkaisee. Ja jos ei kykene sanomaan ei, on sekin raiskaus.

Tottakai käsitellään mahdollista oikeudenkäyntiäkin koska rikosilmoituksen tekemistä pohditaan. Kieltäytyminen ei riitä perusteeksi raiskaukselle. Raiskauksen on joko tapahduttava väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten tai sitten uhrin oltava sellaisessa tilassa jossa ei pysty kieltoa ilmaisemaan.

Jaa, no kyllä riitti kieltäytyminen minun kohdallani. Olin niin shokissa koko tilanteesta etten pystynyt muuta kuin makaamaan paikallani, itkemään ja hokemaan ei ja älä. Mies tuomittiin raiskauksesta. Aikaa tästä on nyt viitisen vuotta.

Boldasin olennaiset osat. Tuo täyttää raiskauspykälän toisen kappaleen vaatimuksen tilasta jossa ei pysty puolustautumaan.

Ja ap oli kieltäytynyt ainakin kahdesti ja itki hysteerisesti. Kuitenkin tunnut olevan sitä mieltä, että hänen tilanteessaan raiskauksen tunnusmerkistö ei täyty??

Ap:nkin pitää selittää shokki tms syyksi miksei hän torjunut miestä. Pelkkä "ei" ja sitten makaa pantavana ilman uskottavaa syytä miksi vain makaa pantavana eikä ala torjua ei riitä. Syyksi käy tekijän väkivalta, väkivallalla uhkailu, muu uhkailu/kiristäminen, Ap niin uninen ettei pystynyt, shokki .. ihan mikä vaan kunhan se on jollainlailla uskottavaa.

Jos ei ole uskottava niin on vain juupaseipäs sana sanaa vastaan ja syyte raukeaa.

No mies on minua fyysisesti isompi sekä voimakkaampi. Aiempiin kommentteihin jo kirjoitin, että kahden kieltäytymiseni jälkeen mies käänsi mut väkisin selälleen ja työntyi sisääni ja yritin liikkua, jotta pääsisin pois, mutta tuloksetta ja mies lopetti vasta kun itkuni oli jo hysteeristä kivun takia.

ap

Vierailija kirjoitti:

Jännä et mun emäntä taas sanoo et saa alkaa touhuamaan jos panettaa vaikka se nukkuis.

Ja jos se emäntä sanois "ei", niin sä vaan jatkaisit?

Se, että on yhdessä sovittu jotain, on aika pirukseen eri asia kuin se, että toinen tekee jotain väkisin.

Mäkin tykkään herätä siihen, että mies "touhuaa", mutta olenpa myös sanonut herätessäni "ei nyt" ja mies on lopettanut sillä sekunnilla.

Vierailija kirjoitti:

Näin ovat suhteet erilaisia, mulle ei tulis mieleenkään alkaa itkeä jos mies tulee mun sisään, päinvastoin mua kiihottaa ns. nukkuvan raiskaaminen ja se että mies käyttää minua, mut meillä onkin hirveän läheinen suhde ja seksiä  vähintään pari kertaa päivässä. 

Jos syystä tai toisesta olet TÄYSIN haluton seksiin, mutta mies ottaa sinut väkisin ja väkivaltaisesti, niin kiihotutko? Olet todella sairas, jos nautit sellaisesta. Kyllähän minäkin tykkään siitä, jos mies ottaa ns. ohjat ja ottaa ronskein ottein, MUTTA siihen vaaditaan myös minun suostumus! Raiskaus on aina raiskaus, teki sen sitten oma kumppani tai ulkopuolinen. Ihan järkyttävä rikos, joka sattuu henkisesti ja fyysisesti.

Lopetakaa jo. Te, jotka ette ole synnyttäneet, olleet pienen vauvan vanhempia, tai muuten vaan samanlaisessa tilanteessa  (vaikka aiemmat edellytykset täyttyisi), ette voi väittää, että tässä on nyt raiskaus kyseessä. Tosin, kaikki, kenellä on kykyä ajatella, ymmärtävät tämän kyllä. Itsekin uskon tajuavani tilanteen ap:n näkökulmasta, vaikka en juuri samaa ole itse koenutkaan. 

Jos ap sanoisi itse, että kokee asian raiskauksena niin tilanne olisi eri. Mutta hän on sanonut että, MIES TUNTUU AIDOSTI KATUVAN TEKOAAN, JA ON SIITÄ JÄRKYTTYNYT ITSEKIN.