Miksi joku työntää liian läheisen ihmisen pois ja ahdistuu tästä?
Minulle kävi näin, että pääsin liian lähelle, ja yhtenä päivänä se oli vaan liikaa ja nyt välit on käytännössä poikki ilman että tein mitään väärää.
Haluaisin jotenkin ymmärtää, miksi joku päästää toisen liian lähelle ja yhtäkkiä ahdistuu tästä? Voiko tilannetta korjata?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla menee jotenkin ystävyys- ja rakkaussuhteet sekaisin. Ehkä koska olet vielä niin tosi tosi ihastunut.
No kyllä ruusunpuna karisi tämän tapahtuman myötä, nyt en tiedä mitä ajatella-tosi tosi ihastunut en ole.
Hyvä. Pääset nopeammin yli.
Eiköhän tästä ihastuksesta yli päästä, sen sijaan ystävyyden loppu koskee enemmän :(
Olihan meillä kuitenkin välillä niin kivaa. No ehkä aika korjaa pahimmat haavat.
Ihan tavallista heterosuhteissakin, että jos ystävyys muuttuu ihastukseksi ja ihastus loppuu, loppuu myös ystävyyssuhde. Paluuta takaisin VAIN ystäväksi ei enää ole, koska jotain ystävyydessä on mennyt rikki. Miksei sama olisi myös homoseksuaalisissa suhteissa?
No tätä minä PELKÄSIN, ja koitin sanoa, mutta silti kävi näin :(
Olen tämän kokenut mutta voi helkutti että piti uudelleen sortua...no toivon silti asioihin muutosta.
Mielelläänhän sitä ajattelisi, että pysytään kuitenkin ystävinä, mutta harva pystyy. Ystävyys ei ole enää samanlaista kuin se oli ennen ihastumista.
En minäkään ymmärrä, miksi täällä monesta se on ok, että ystävän voi noin vaan "jättää"?
Parisuhteessa jossa kaikki on ollut hyvin, tämä on hyvä masennuksen merkki toisella. Sen voi laukaista joku pienikin tekijä, ja tsunamin lailla se kasvaa toisen mielessä ajatuksen tasolla. Kokemuksesta voin kertoa että keskustelu ei paranna mitään, toki jokainen ihminen on erilainen ja tarvitsee omat lääkkeensä. Mutta aika ja vuoristoradan nousuissa läheisyys, toimii. Pahin mitä voi tehdä on lähteä riitoihin mukaan, jotka tulee lieveilmiönä koska toiselle olet se purku keino pahaan oloon. Sen hän tekee siksi että luottaa siihen että olet siinä.
Toisena puolena huomaan myös työntäneeni ihmisiä pois. Tämä ei ole mistään masennuksesta johtuvaa, vaan olen työntänyt esimerkiksi sen takia jotain pois koska olen halunnut turvata silloisia mahdollisia uusia suhteita. Varsinkin kun mies työntää pois, voi miettiä onko hänellä joku ihastus jota hän ei halua menettää mahdollisen toisen "mustasukkaisuuden" takia. Naiset ovat toisilleen susia ja eivät siedä mahdollisia uhkia, vaikka mitä väittäisivät.
Itse olen sellaista lajia, että inhoan yli kaiken konflikteja ja kenenkään mielen pahoittamista. En vaan pysty sanomaan päin naamaa, että en pidä sinusta, pysy kaukana, koska en jaksaisi sitä jälkipyykkiä, joka siitä aiheutuu. Siispä patoan tunteitani sisälleni kauan, joskus liiankin kauan, kunnes en vaan kestä enää, pakenen ja laitan perään viestin, että älä enää koskaan ota mitään yhteyttä, ikinä. Varmaan toinen jää ihmettelemään, mutta monesti kyllä yritän hienovaraisesti vihjata, että haluan eroon ko. ihmisestä. Monet eivät vaan tajua näitä vihjeitä, ja kun olen tarpeeksi kauan padonnut tunteitani, en enää pysty muuhun kuin juoksemaan pakoon.