Miksi keskituloiset elävät kädestä suuhun?
Monet keskituloiset kertovat elävänsä täysin kädestä suuhun, eli säästöön ei jää yhtään ja yllättäviin menoihin ei ole yhtään varauduttu. Olen törmännyt tähän tuttavapiirissäni ja näin on myös lehtijuttujen kyselyiden ja kommenttien mukaan.
En ihmettele opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten, sairastavien jne. köyhyyttä. Mutta sitä ihmettelen, jos perheessä on vanhempien opiskeluista aikaa jo parikymmentä vuotta, molemmat hyvissä töissä, pari lasta, ei juurikaan merkittäviä työttömyys- tai sairauslomajaksoja ja silti odotetaan tilipäivää jotta voi mennä kauppan ostamaan maitoa ja leipää. Enkä usko että kaikki ovat missään takuuvelkavankeudessakaan (tällaisia oli suvussamme laman jälkeen). Talvirenkaita ei voi ostaa kun ei ole rahaa vaan luistellaan vanhoilla. Ajatus 50 e laittamisesta sijoituksiin kuukaudessa on aivan mahdotn ajatus, kun sitä ylimääräistä ei ole.
Eikö tuo ole kamalan stressaavaa? Miksi tilanne on tuollainen?
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Miksi keskiluokka tekee lapsia ja vie ne hoitoon, jos kokee niiden hoitomaksut liian kalliina saatuun hyötyyn nähden? Voisiko olla muita, edullisempia tapoja hoitaa lapset?
Onhan niitä, palataan 70-luvulle. Äidit osa-aikatöihin ja isovanhemmat hoitamaan lapsia. Ja koululaiset voi olla jo ihan itsekseen ilman koulun iltapäivätoimintaa avainlasten tapaan. Tätä myötä perheissä olisi se yksi pääasiallinen elättäjä ja tämänpäivän elintaso olisi muisto vain.
Vierailija kirjoitti:
Monet keskituloiset kertovat elävänsä täysin kädestä suuhun, eli säästöön ei jää yhtään ja yllättäviin menoihin ei ole yhtään varauduttu. Olen törmännyt tähän tuttavapiirissäni ja näin on myös lehtijuttujen kyselyiden ja kommenttien mukaan.
En ihmettele opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten, sairastavien jne. köyhyyttä. Mutta sitä ihmettelen, jos perheessä on vanhempien opiskeluista aikaa jo parikymmentä vuotta, molemmat hyvissä töissä, pari lasta, ei juurikaan merkittäviä työttömyys- tai sairauslomajaksoja ja silti odotetaan tilipäivää jotta voi mennä kauppan ostamaan maitoa ja leipää. Enkä usko että kaikki ovat missään takuuvelkavankeudessakaan (tällaisia oli suvussamme laman jälkeen). Talvirenkaita ei voi ostaa kun ei ole rahaa vaan luistellaan vanhoilla. Ajatus 50 e laittamisesta sijoituksiin kuukaudessa on aivan mahdotn ajatus, kun sitä ylimääräistä ei ole.
Eikö tuo ole kamalan stressaavaa? Miksi tilanne on tuollainen?
Säästäminen ja sijoittaminen ei mene niin, että paljonko varaa laittaa kuun lopussa säästöön vaan se on kuin lasku joka pitää maksaa joka kuukausi kun tili tulee. Sitten tingitään muusta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on korkeat verot, mutta toisaalta iso osa tulonsiirroista ohjautuu keskiluokkaan. Kyllä ne koulutus, päivähoito jne. jotain maksavat. Eivät ne tule vain kuin jostain tyhjästä ilmaiseksi. Moni unohtaa, mitä kaikkean tulonsiirroilla rahoitetaan. Harva suomalainen lastaan mihinkään yksityiskouluun laittaa.
Koulutus ja päivähoito on sossutapauksille ilmaisia, koska keskiluokka ystävällisesti sen heille kustantaa verovaroistaan. Ei maksa keskiluokka täyttä maksua päivähoidosta, mutta ei maksa rikkaimmatkaan ja sossupummit ovat siipeilijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole koskaan kuullut progressiivisesta verotuksesta eikä opintotuesta, asumistuesta, eläkeläisen hoitotuesta, porrastetuista päivähoitomaksuista.
Annan esimerkin. Minulla tulot tippuivat 900 €. Käteen jäävä summa on kuitenkin vain 300 € pienempi kuin aiemmin. Tämä pelkästään verotuksen muuttuessa kevyemmäksi. Tulonsiirtoja en saa edelleenkään.
Mitä tekemistä tällä on minkään kanssa? Kyllä tuosta jää silti hyvin paljon elämiseen ja ylikin.
Vierailija kirjoitti:
Monet keskituloiset kertovat elävänsä täysin kädestä suuhun, eli säästöön ei jää yhtään ja yllättäviin menoihin ei ole yhtään varauduttu. Olen törmännyt tähän tuttavapiirissäni ja näin on myös lehtijuttujen kyselyiden ja kommenttien mukaan.
En ihmettele opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten, sairastavien jne. köyhyyttä. Mutta sitä ihmettelen, jos perheessä on vanhempien opiskeluista aikaa jo parikymmentä vuotta, molemmat hyvissä töissä, pari lasta, ei juurikaan merkittäviä työttömyys- tai sairauslomajaksoja ja silti odotetaan tilipäivää jotta voi mennä kauppan ostamaan maitoa ja leipää. Enkä usko että kaikki ovat missään takuuvelkavankeudessakaan (tällaisia oli suvussamme laman jälkeen). Talvirenkaita ei voi ostaa kun ei ole rahaa vaan luistellaan vanhoilla. Ajatus 50 e laittamisesta sijoituksiin kuukaudessa on aivan mahdotn ajatus, kun sitä ylimääräistä ei ole.
Eikö tuo ole kamalan stressaavaa? Miksi tilanne on tuollainen?
Osa ainakin käyttää kaiken ylimääräisen asuntolainan lyhentämiseen tai ylipäänsä ovat asettaneet maksuerät todella koviksi, jotta ei tarvisi olla velkaa pitkään. Tämän ymmärtää jos asuntolainan aikoo maksaa pois muutamassa vuodessa, mutta en oikein ymmärrä miten kukaan haluaa pitää lainanmaksussa tuollaista tahtia jos sitä maksetaan kuitenkin yli kymmenen vuotta pois. Kannattaisi ehkä elää jossain vaiheessa, eikä odottaa sitä aikaa, kun ollaan vanhoja ja makoillaan rahakasan päällä.
Osa taas ei yksinkertaisesti osaa käyttää rahaa järkevästi. Tehdään spontaaneja ja tarpeettomia ostoksia, ei tehdä lainkaan hintavertailua, ostetaan tuotteita täydellä hinnalla, vaikka alennuksia on jatkuvasti yms.
Minä olen tällä hetkellä työttömänä ja rahaa jää todella hyvin säästöön. Minulle jää se 480 euroa kuukaudessa asumiskulujen jälkeen, josta laitan joka kuukausi säästöön 200-300 euroa. Säästöistä sitten ostan aina kaikkea itselleni tarpeellista, joten en tästä rahasta varsinaisesti ole ainakaan tämän reilun puolen vuoden aikana säästänyt. Tosin jatkossa tulee säästöön jäämään enemmän, koska ei ole juurikaan enää kalliita hankintoja tehtävänä. Jos pääsen alani töihin, niin minulle jää asumiskulujen jälkeen käteen varmaan ainakin tonni enemmän kuin nyt, jolloin rahaa jää kyllä oikeastaan joka kuukausi tonni säästöön.
Suurin osa noista autoista ja taloista ostetaan tosiaan sillä velkarahalla. Ja lähinnä keskiluokka ostaa autotkin velaksi. Köyhät harvoin.
Kyllä siihen johtaa useinmiten kyvyttömyys käyttää rahaa järkevästi. Meillä oli naapurissa tuollainen perhe. Aluksi näytti että kaikki on ihan ok ja rahaa riittää, autoja oli 2 pihassa ja teineillä mopot. Käytiin kesät lomilla ulkomailla, harrastettiin purjehdusta ja sensellaista. Vähitellen paljastui että perhe ei koskaan maksanut vastikettaan ajallaan, ja pahimmillaan heillä oli tuhansia euroja perinnässä yhtiön toimesta. Jo niistä juoksi korkoineen aika muhkeat bonukset kuukausien saatossa, perintämaksuista puhumattakaan.
Silti kerta toisensa jälkeen jäi laskut maksamatta ajoissa, perintätoimisto kävi ovella koputtelemassa ja potti paisui. Luultavasti luottotiedot olivat menneet aikapäiviä sitten, en tiedä ketkä muut kävivät oven takana karhuamassa, mutta veikkaan ettei taloyhtiö ollut ainut saatavia vailla. Mutta siltikin kaikkialle mentiin autolla, tupakkaa paloi ja kallista kamaa kannettiin pihalle selkä vääränä. Sitten itkettiin kun on niin tiukkaa ja eikö yhtiö millään voisi vähän edes yrittää ymmärtää. Aluksi yritettiin, mutta ajan myötä ymmärrys oli aika tiukassa varsinkin kun kaikki lupaukset maksamisesta olivat vain ajan pelaamista. Rahat tuli tilille vasta kun haltuunottoa alettiin puuhaamaan, ja niitä kyllä saatiin monta pistää vireille. Onneksi muutettiin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskituloiset maksavat paljon veroja eivätkä saa tulonsiirtoja valtiolta. Useimmat tulosidonnaiset maksut joutuvat maksamaan maksimissaan.
Esimerkiksi asumisen maksavat kokonaan itse, mikä on Suomessa todella iso summa.
Monella keskituloisella nettotulot jäävät yhtä pieniksi kuin pienituloisilla. Pahimmillaan käteen ei jää enempää kuin sossun asiakkaalla.Tulonsiirroista hyötyvät kaikkein eniten juuri keskituloiset.
Millä tavalla?
Saavat lapsilisää niinkuin kaikki muutkin. Saavat jonottaa julkista terveydenhuoltoa niinkuin kaikki muutkin?
Ajavat samoja teitä pitkin kuin kaikki muutkin.
Hei, nyt kaikille pieni tietoisku...Meidän lähihoitaja+varasromiesperheemme maksaa myös suurinta hoitomaksuluokkaa päivähoitomaksuista. Oletteko tietoisia,että suurimman hoitomaksuluokanraja on aika matalalla? Emme myöskään saa mitään asumistukia tms, ainoa mitä saamme on lapsilisät niinkuin keskituloisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole koskaan kuullut progressiivisesta verotuksesta eikä opintotuesta, asumistuesta, eläkeläisen hoitotuesta, porrastetuista päivähoitomaksuista.
Annan esimerkin. Minulla tulot tippuivat 900 €. Käteen jäävä summa on kuitenkin vain 300 € pienempi kuin aiemmin. Tämä pelkästään verotuksen muuttuessa kevyemmäksi. Tulonsiirtoja en saa edelleenkään.
Mitä tekemistä tällä on minkään kanssa? Kyllä tuosta jää silti hyvin paljon elämiseen ja ylikin.
Sitä tekemistä että verotuksen voima on kovin suuri.
Etukäteen pelkäsin etten pärjää tulojen tippuessa niin paljon, lähes tonnilla.
Mutta eipä sillä arkeeni ole ollut huomattavaa vaikutusta, sillä nettotulot tippuivat vain 300 €.
Jos olisin tiennyt tuon etukäteen niin olisin paljon aikaisemmin vähentänyt töiden tekemistä. Arkeni on nyt huomattavasti miellyttävämpää kun töitä on vähemmän ja Vapaa-aikaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Hei, nyt kaikille pieni tietoisku...Meidän lähihoitaja+varasromiesperheemme maksaa myös suurinta hoitomaksuluokkaa päivähoitomaksuista. Oletteko tietoisia,että suurimman hoitomaksuluokanraja on aika matalalla? Emme myöskään saa mitään asumistukia tms, ainoa mitä saamme on lapsilisät niinkuin keskituloisetkin.
Ettekös tekin kuulu keskiluokkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole koskaan kuullut progressiivisesta verotuksesta eikä opintotuesta, asumistuesta, eläkeläisen hoitotuesta, porrastetuista päivähoitomaksuista.
Annan esimerkin. Minulla tulot tippuivat 900 €. Käteen jäävä summa on kuitenkin vain 300 € pienempi kuin aiemmin. Tämä pelkästään verotuksen muuttuessa kevyemmäksi. Tulonsiirtoja en saa edelleenkään.
Mitä tekemistä tällä on minkään kanssa? Kyllä tuosta jää silti hyvin paljon elämiseen ja ylikin.
Sitä tekemistä että verotuksen voima on kovin suuri.
Etukäteen pelkäsin etten pärjää tulojen tippuessa niin paljon, lähes tonnilla.
Mutta eipä sillä arkeeni ole ollut huomattavaa vaikutusta, sillä nettotulot tippuivat vain 300 €.Jos olisin tiennyt tuon etukäteen niin olisin paljon aikaisemmin vähentänyt töiden tekemistä. Arkeni on nyt huomattavasti miellyttävämpää kun töitä on vähemmän ja Vapaa-aikaa enemmän.
300 euroa on minusta paljon.
En oikein ymmärrä ihmisten valitusta rahojen riittämättömyydestä. Meillä vaimon nettopalkka 1900, itsellä 1600. Muutama satanen pääomatuloa lisäksi. Puoliksi maksettu okt, yksi auto, yksi lapsi. Kuluneen vuoden aikana saimme säästöön n. 16.000e, remonttia varten.
Kaikki, kellä samanlaiset tulot ja perusmenot, valittavat, ettei säästöön jää latin latia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet keskituloiset kertovat elävänsä täysin kädestä suuhun, eli säästöön ei jää yhtään ja yllättäviin menoihin ei ole yhtään varauduttu. Olen törmännyt tähän tuttavapiirissäni ja näin on myös lehtijuttujen kyselyiden ja kommenttien mukaan.
En ihmettele opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten, sairastavien jne. köyhyyttä. Mutta sitä ihmettelen, jos perheessä on vanhempien opiskeluista aikaa jo parikymmentä vuotta, molemmat hyvissä töissä, pari lasta, ei juurikaan merkittäviä työttömyys- tai sairauslomajaksoja ja silti odotetaan tilipäivää jotta voi mennä kauppan ostamaan maitoa ja leipää. Enkä usko että kaikki ovat missään takuuvelkavankeudessakaan (tällaisia oli suvussamme laman jälkeen). Talvirenkaita ei voi ostaa kun ei ole rahaa vaan luistellaan vanhoilla. Ajatus 50 e laittamisesta sijoituksiin kuukaudessa on aivan mahdotn ajatus, kun sitä ylimääräistä ei ole.
Eikö tuo ole kamalan stressaavaa? Miksi tilanne on tuollainen?
Säästäminen ja sijoittaminen ei mene niin, että paljonko varaa laittaa kuun lopussa säästöön vaan se on kuin lasku joka pitää maksaa joka kuukausi kun tili tulee. Sitten tingitään muusta.
Juuri näin. Varsinkin jos tuntuu siltä että kaikki rahat menee aina. Riippumatta siitä kuinka paljon saa palkkaa, niin kaikki menee. Esim. luulisi että jos saa 50 e nettopalkankorotuksen, niin sitten jäisi 50 e säätöön. Eipä jää ainakaan ihmisillä jotka tunnen.
Suosittelen lukemaan erilaisia säästö-/sijoitusblogeja, niistä varmaan moni "kaikki menee" -ihminen saisi hyviä vinkkejä. Enkä tarkoita mitään "älä vedä vessaa" - tyyppisiä ideoita, vaan esim. että "ylimääräistä" (palkankorotus, lomarahat, lahjat) rahaa saadessaan laittaa puolet säätöön ja puolet käyttöön. Kirjanpito menoista on yleensä se eka asia mitä suositellaan. Voi olla silmiäavaavaa.
Ap
Meillä samat tulot, lapsia 2 (tuleva eskarilainen ja 10v). Päivähoitomaksuun menee 3500 euroa vuodessa, lasten harrastuksiin 8000 euroa vuodessa. Asumiskulut + sähkö 1400/kk. Vähän säästetään, mutta 16t olisi mahdotonta näillä valinnoilla. Autolainaa tai muita lainoja ei ole.
M35 kirjoitti:
En oikein ymmärrä ihmisten valitusta rahojen riittämättömyydestä. Meillä vaimon nettopalkka 1900, itsellä 1600. Muutama satanen pääomatuloa lisäksi. Puoliksi maksettu okt, yksi auto, yksi lapsi. Kuluneen vuoden aikana saimme säästöön n. 16.000e, remonttia varten.
Kaikki, kellä samanlaiset tulot ja perusmenot, valittavat, ettei säästöön jää latin latia.
Keskituloiset valitettavasti rahoittaa tätä maata suhteellisesti eniten. Meillä keskituloisilla ei ole mahdollisuutta veroparatiisien verokikkailuihin, kuten rikkailla, vaan tunnollisesti maksetaan verot ja kalliit päivähoitomaksut. Sossun tukien osalta olemme vain antavana osapuolena. Eräs tuttu töissäkäyvä ison lapsiperheen äiti vuosi sitten ihmetteli, että enkö todellakaan saa edes asumislisää, että ihan yksinkö rahoitamme meidän perheessä asumisen. Oli tosi hämmästynyt, sanoi että kai nyt kaikki saavat asumistukea, ellei ole superrikas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, nyt kaikille pieni tietoisku...Meidän lähihoitaja+varasromiesperheemme maksaa myös suurinta hoitomaksuluokkaa päivähoitomaksuista. Oletteko tietoisia,että suurimman hoitomaksuluokanraja on aika matalalla? Emme myöskään saa mitään asumistukia tms, ainoa mitä saamme on lapsilisät niinkuin keskituloisetkin.
Ettekös tekin kuulu keskiluokkaan?
Hetkinen mitä? Jos ei lähihoitaja ja varastomiesperhe ole työväenluokkaa niin kuka sitten? Tässä syy miksi tämän maan politiikka on mitä on, ihan kaikki haluavat kuulua keskiluokkaan ja äänestävät sitten kokoomusta ja keskustaa, vaikka lähihoitajan etua ajavatkin ihan muut puolueet.
Meillä lähihoitaja + kokki - kombo, eikä makseta lasten päivähoitomaksuista suurinta maksuluokkaa? Luulin että maksettaisiin, koska kaikki pelotteli että se raja on tosi alhainen? Bruttotulot 4000€, netto 3000€. 2 LASTA. + lapsilisät ja lomarahat tietty. Molemmista lapsista maksu 185€/kk.
Mutta ei myöskään saada mitään muita suoria tulonsiirtoja muita kuin ne lapsilisät. Monet luulee ilmeisesti että näilläkin tuloilla saa jotain asumistukia ja jopa sossusta rahaa... haa haa.
Vinoutunutta kuitenkin oli se, että kuopuksen ollessa alle 3 v, rahallisesti minun ei kannattanut käydä edes töissä hoitomaksujen ym työhön liittyvien maksujen vuoksi. Silloin saimme siis myös asumistukea ja tulosidonnaista hoitolisää. Töissä ja lapset kokopäivähoidossa vrt minä kotihoidontuella ja lapset kotihoidossa -> tulos oli aikalailla plus miinus nolla.
Kyllä sitä ihmettelee, että miten omat vanhemmat ovat pärjänneet: autosähköasentaja ja suurtalouskokki, neljä lasta ja asuntolaina. En muista lapsuudessa olleen mitään vöiden kiristelyä, mutta siihen äitini totesi, että olivat taitavia käyttämään sitä vähää rahaa mitä oli niin, että lasten oli mahdollista silloin tällöin päästä vaikkapa elokuviin, ja silti pöydässä oli ruokaa. Joku jalo taito sekin on, että pärjää niillä pienillä tuloilla ihan hyvin, ilman että se näkyy lapsille esim. siinä, että Särkänniemeen ei voikaan tänä kesänä lähteä kun sitten ei ole rahaa perustarpeisiin.
Itse olen todella huono säästämään, bruttopalkka noin 2300€/kk ja asun vuokrakolmiossa mieheni kanssa, joka opiskelee. Meillä ei ole lapsia, mutta perheenlisäystä ajatellen pitäisi kyllä opetella säästämään ja vähän tekemään laskelmia omasta taloudesta. Toisaalta nyt tuntuu mukavalta, kun esim. ruokakaupassa ei tarvitse miettiä, että ostanpa tuota pahaa juustoa enkä tuota tosi hyvää kun kilohinnassa on eroa sentään 1 euro. Inhoan pennosien laskemista yli kaiken, mistä lie johtuu, mutta en halua elää pihistellen esim. ruokavalioni suhteen. Kai sitä kykenisi säästämään aina jonkun tietyn summan joka kuukausi, jos sen saisi sellaiselle tilille mihin ei niin vain pääsekään itse käsiksi. Nykyään sitä vain tekee nettipankissa tilisiirron ja hups, ne muutamat sataset sieltä mukamas-säästötililtä on kadonneet kuin tuhka tuuleen..!
Tuolla joku aiemmin sanoi Suomen olevan köyhä maa. Ehkei me käyhä olla, mutta varallisuuden suhteen hyvin historiaton. Ei ole sitä vanhaa rahaa mitä ruotsalaisilla on suvuissaan ja yrityksillä laitettuna esim. säätiöihin. Ja nuohan säteilevät sitä ylimääräistä lisää yhteiskunnassa, niin ihmisten elintason korkeuteen verrattuna palkkaan kuin yrityselämän innovaatiomahdollisuuksiin runsaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen myötä. Ehkä kannattaisi opetella tyytymään hieman vähempään, nähdä mahdollisuuksia toteuttaa yksityiselämää kuin bisnespäätöksiä hieman toisella lailla realiteettien mukaisesti. Nälkää kun ei kukaan näe, miksi pitää niin sopulimaisesti pyrkiäkään saavuttamaan kaikkea sitä mikä jossain on juuri nyt saavuttelemisen arvoiseksi määritelty. Onnellinen kun voi olla monella lailla.