Lue keskustelun säännöt.
Pojan tyttöystävä muuttamassa omistamaamme asuntoon, vuokra?
17.07.2016 |
Poika asuu minun ja miehen omistamassa asunnossa, maksaa kaikki kulut mutta ei muuta vuokraa. Nyt tyttöystävä on muuttamassa sinne myös. Onko kohtuullista pyytää tyttöystävää maksamaan vuokraa, vai pysyä siinä että asukas/asukkaat maksaa vastikkeen, veden, sähkön ja autopaikan? Sekä poika että tyttöystävä opiskelee, molemmilla osa-aikatyö. Erimielisyyttä miehen kanssa...
Kommentit (262)
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö AP vaikka käyttää vähän juristia avustamassa asiassa?Voi säästää pitkän pennin tossa jupakassa..
Mitä luulet, paljonko juristille pitää maksaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä asia on ratkaistu niin, että omistamaamme asuntoon ei muuta tyttö- tai poikaystäviä. Asunto on sijoitus ja kun siellä asuu opiskeleva lapsi, sijoitus kohdistuu häneen (osaamispääomaa), mutta jos sinne muuttaisi seurustelukumppani, ei sijoituksemme enää tuottaisi sitä samaa, mikä oli tarkoitus. Siksi lisäasukkaat maksavat käypää vuokraa, vaikka oma lapsi saa asua ilmaiseksi.
Aikuiset lapsemme ymmärtävät, että heidän vanhemmillaan ei ole mitään velvollisuutta tarjota ilmaista asumista puolisoille. Sen verran aikuisten ihmisten kanssa toivon heidän seurustelevan, ettei ajatuksena ole se, että vielä 25v iässä on aina joku muu, joka maksaa kulunsa. Vapailla markkinoilla on paljon asuntoja, joihin voi muuttaa ja jakaa kulut tasan.
Asuisitko sinä saman katon alla miehesi kanssa, mutta silti erillään?
Mitä se sellainen opettaa? Ettei tyttöystävää kannata hommata?
Opettaako se sinun poikaasi hyvän elämän alkuun ihan oikeasti? Tasapuolisuuteen suhteessa ja tasavertaisuuteen? Minä hankkisin asunnon muualta ja saisi poikasi muuttaa siihen jos kiinnostaa. En lähtisi tyttöystävänä tuollaiseen. Enkä muöskään tulisi asumaan ilmaiseksi anoppiehdokkaan asuntoon. Poikasi saisi valita: minä vaiko ilmainen asunto.
Tyttönä maksaisin käypää hintaa asunnosta jossa toinen on ilmaiseksi. Laittaisin kotia ja sisustaisin ja paljonko sitä sitten arvostaisi miehenalku, joka ei maksaisi koko lystistä mitään? Perseelleen alkaa suhde jos toiselle jää pari satkua käteen kulujen jälkeen joita yhteisen asumisen ilosta tulisi ja voisi olla peräti tiukkaa. Toinen sitten pärjäisi oikein hyvin eikä osaisi asettua tytön asemaan lainkaan ja väkisikin tulee ero.
Haluatko pojallesi oikeasti hyvän alun ja mahdollisuuden hyvään suhteeseen vaiko tyytyväinen jos tyttö poistuu kuvioista nopeasti eikä ole siten sun nuppuasi ansainnut ja jää yksin? Oppii ajattelemaan epätasa-arvoisesti mikä aiheuttaa tuleviinkin suhteisiin haittaa. Näin teet karhunpalveluksen pojallesi.
Suoraan vaan opetat panostamaan suhteeseen ihan yhtälailla kun tyttökin. Itse on päättänyt alkaa seurustelemaan niin tehköön sen tietäen, että se vaatii tiettyjä myönnytyksiä ja asiaa pitää haluta niin paljon, että on niihin valmis. Ottaa puolet hoitaakseen ja tekee sen kunnolla. Näin oppii hoitamaan osansa muillakin elämän osa-alueilla.Oletusarvona on, että muuttaa muualle, kun haluaa asua tyttöystävän kanssa ja silloin todella maksavat yhteiset kulut puoliksi ja omansa kumpikin maksaisi itse. Kun tyttökaveri haluaa tietynlaiset verhot, hän tietenkin maksaa ne itse eikä maksata muilla. Tasapuolisuutta ei ole se, että toinen tahtoo ja toinen maksaa.
En pystyisi kunnioittamaan miniäkokelasta, joka ensisijaisesti haluaa ilmaisen asunnon ja vasta sitten parisuhteen poikani kanssa. Siksi pidän itsestäänselvänä, että muuttavat muualle ja minä voin laittaa asunnon vuokralle vapaille markkinoille.
Miksi oletat, että se, että tyttöystävä muuttaisi poikasi asuntoon, tarkottaisi sitä, että hän maksattaisi haluamansa uudet verhot muilla (pojallasi, vai teillä?)?
Vierailija kirjoitti:
Haluaa muuttaa sinne sisustamaan se mieleisekseen -_-
Jää aika vitusti rahaa siihen jos ei maksa vuokraa.
Jää aika vitusti rahaa? Opiskelijalla? Jos hänellä ei ole vuokrasopimusta, hän ei saa opintotuen asumislisää, eli hänen tulonsa on 250e kuussa (ilman lainaa). Tuosta kun maksetaan oma osuus vesi- ja sähkölaskuista, netti, puhelin, ruoka- ja päivittäistavaraostokset, bussikortit, yms., niin voin kertoa, että ei jää vitusti rahaa sisustamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö nyt oikein, että jos avustan täysi-ikäistä lastani vaikka maksamalla joka kuukausi 500 euron vuokransa, niin kun lapseni muuttaa asumaan partnerinsa kanssa, niin minun on tasapuolisuuden vuoksi edelleen maksettava sama summa. Muussa tapauksessa olen hirviöanoppi, joka haluaa erottaa rakastavaiset toisistaan.
Pitääkö tätä tehdä kuolemaani asti vai onko olemassa joku vaihe, jossa lapselleen saa sanoa, että pärjää omillasi?
Niin, tai jos maksat lapsesi kännykkälaskun tai perheen kanssa yhteisen lomamatkan tai viet vierailujen yhteydessä ruokakassin tai maksat koulukirjat, samat tulisi kustantaa myös aikuisen lapsen poika/tyttöystävälle, muussa tapauksessa olet ahne ja ilkeä anoppi, joka tuhoaa nuorenparin onnen.
Ja entä jos perheessä on useampi lapsi ja jokaisella omat siipeilijänsä.Mihin tämä maailma onkaan menossa ja minkä taakan ja kustannuserän vanhemmat ovat saaneet.
Jos maksat lapsesi kiinteähintaisen kännykkäliittymän, saako tyttöystävä soittaa ilmaiseksi puhelimella? (tyttöystävän puhelut eivät kasvata laskua, vaan lasku on saman kokoinen riippumatta siitä, soittaako tyttöystävä puheluita vai ei)
Jos ostat lapsellesi koulukirjan, saako tyttöystävä lainata sitä, jos palauttaa kirjan takaisin yhtä hyvässä tai korkeintaan hieman kuluneemmassa kunnossa kuin se ennen lainaamista oli?
Jos lapsi ei ehdi syömään ostamasi ruokakassin sisältöä ennen kuin se menee vanhaksi, pitääkö loput kananmunat heittää roskiin vai saako tyttöystävä syödä ne ilmaiseksi?
Kukaan ei ole vaatinut, että aloittaja ostaisi tyttöystävälle oman asunnon, vaan kyse on siitä, saako tyttöystävä käyttää ilmaiseksi asuntoa, joka on jo annettu käyttöön ilmaiseksi.
Tai olet ostanut lapsellesi auton, olet auton virallinen omistaja ja lapsi on haltija, joka maksaa kaikki auton kulut. Saako lapsi luovuttaa auton tyttöystävän käyttöön kauppareissulle, vai pitääkö tyttöystävän maksaa auton viralliselle omistajalle markkinahintainen vuokra?
Tai käyt hakemassa autollanne poikanne ja tämän tyttöystävän teille syömään. Tyttöystävältä perit bensarahat ja ravintolahinnan tarjoamastanne ateriasta.
Minä ainakin alkaisin perimään vuokraa siten, että tuplaisin sen maksun mitä poika on tähän mennessä maksanut. Eli jos asumiskulut ovat tähän asti olleet 250 euroa, yhteiseksi vuokraksi tulisi 500 euroa. Jakakoon sen miten haluavat. Vuokrasta verojen jälkeen ylijäävän summan laittaisin säästötilille, ja kun oman asunnon osto tulisi ajankohtaiseksi, olisi siellä jo säästöjä valmiina (jos ei asunnossa tapahdu jotain vahinkoa mikä täytyisi maksaa). Jos tyttöystävä olisi tuossa vaiheessa vielä sama henkilö, hänkin hyötyisi. Miksi ihmeessä minä majoittaisin muiden lapsia ilmaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä lisäkustannusjuttua. Ok, yhtiövastike kattaa veden, mutta sähköä menee enempi, hyvän tähden. Ja toinen seikka on kuluminen. Ja vastuuasia. Jos jostain tapahtuu, onko hän vieras vai vuokralainen.
Opiskelujen etenemisestä olisin huolissani, molempien. Yksin on rauhallisempaa päntätä.
En tyttöystävänä haluaisi "loisia" myöskään. Mielestäni kaikki olisi hyvä olla paperilla. Tulevia aikoja varten.
Vierailija kirjoitti:
Poika asuu minun ja miehen omistamassa asunnossa, maksaa kaikki kulut mutta ei muuta vuokraa. Nyt tyttöystävä on muuttamassa sinne myös. Onko kohtuullista pyytää tyttöystävää maksamaan vuokraa, vai pysyä siinä että asukas/asukkaat maksaa vastikkeen, veden, sähkön ja autopaikan? Sekä poika että tyttöystävä opiskelee, molemmilla osa-aikatyö. Erimielisyyttä miehen kanssa...
Miksi oletat, että poikasi ei elä yhteistaloudessa ja perheenä kumppaninsa kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin alkaisin perimään vuokraa siten, että tuplaisin sen maksun mitä poika on tähän mennessä maksanut. Eli jos asumiskulut ovat tähän asti olleet 250 euroa, yhteiseksi vuokraksi tulisi 500 euroa. Jakakoon sen miten haluavat. Vuokrasta verojen jälkeen ylijäävän summan laittaisin säästötilille, ja kun oman asunnon osto tulisi ajankohtaiseksi, olisi siellä jo säästöjä valmiina (jos ei asunnossa tapahdu jotain vahinkoa mikä täytyisi maksaa). Jos tyttöystävä olisi tuossa vaiheessa vielä sama henkilö, hänkin hyötyisi. Miksi ihmeessä minä majoittaisin muiden lapsia ilmaiseksi?
Ja jos saisivat kaksoset, vuokra nousisis 1000 euroon.
Mä taitaisin alkaa pyytää vuokraa tytöltä. Ihan vaan sen takia, ettei luule, että hän voi hyväksikäyttää poikaystävänsä avokätisiä vanhempia. Sitä kun nyt kuitenkin on kaikenlaisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä lisäkustannusjuttua. Ok, yhtiövastike kattaa veden, mutta sähköä menee enempi, hyvän tähden. Ja toinen seikka on kuluminen. Ja vastuuasia. Jos jostain tapahtuu, onko hän vieras vai vuokralainen.
Opiskelujen etenemisestä olisin huolissani, molempien. Yksin on rauhallisempaa päntätä.
En tyttöystävänä haluaisi "loisia" myöskään. Mielestäni kaikki olisi hyvä olla paperilla. Tulevia aikoja varten.
Sähköstä maksetaan mittarin mukaan, oli käyttäjiä 1 tai 100.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä perisi vuokraa,mutta tyttöystävä saisi maksaa puolet niistä asumisen kuluista,jotka poikasi maksaa nyt.
Eli periaatteessa ihan samalla tavalla kuin varmaan tekisivät ihan normaalissakin vuokra-asunnossa.
Tuonkin päättää poika.
Mun mielestä ainakin olisi outoa, jos vanhemmat päättäisivät miten parisuhteessa jaetaan laskut ja menot.
Kaiken järjen mukaan tyttö maksaisi puolet, mutta vanhemmat eivät ole taho, jika asian päättää. Lisäksi olisi ylipäätään outoa, jos "vuokra" nousisi uuden asukkaan myötä. Paitsi tietenkin vesilasku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä taitaisin alkaa pyytää vuokraa tytöltä. Ihan vaan sen takia, ettei luule, että hän voi hyväksikäyttää poikaystävänsä avokätisiä vanhempia. Sitä kun nyt kuitenkin on kaikenlaisia ihmisiä.
Mä muuttaisin tuossa kohtaa poikaystävän kanssa uuteen yhteiseen vuokra-asuntoon. Ei tarvis appivanhempien kuvitella yhtään olevansa jotain hyväksikäytettäviä vaan saisivat tehdä asunnollaan ihan mitä huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on vaikea kuvitella tilannetta, että asuisin täysi-ikäisenä vanhempieni omistamassa sijoitusasunnossa ilman vuokrasopimusta ja maksamatta vuokraa.
Toisaalta ihmisillä on erilaiset ajatukset myös parisuhteesta. Toiset sitoutuu tosissaan, toiset vaihtaa kumppania fiiliksen mukaan..
Nassitäti kirjoitti:
Minä en pyytäisi, mutta kysyisin, haluaako tehdä lumevuokrasopparin, jonka kanssa voi sitten Kelasta nostaa vähän isompaa opintotukea, niin olisi nuorilla vähän enemmän rahaa elämiseen.
Totaalisen halveksittavaa huijausta ehdotat.
Tottakai pyydät kohtuullista vuokraa josta teette vuokrasopparin. Miksi tyttöystävän pitäisi asua appivanhempien siivellä? Myöhemmin jos ero tulee, teitä sitten harmittaa.
T. Itsekin vuokranantaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun poikaystäväni luona nyt toista vuotta, ja asunnon omistaa hänen isänsä. Poikaystäväni maksaa yhtiövastikkeen, minä maksan hänen isälleen vuokraa yhtiövastikkeen verran.
Kuinka suuri on asumistuen osuus sinun kohdallasi?
Poikaystäväni (26) on opiskelija, saa opintotukea, nostaa lainaa ja käy satunnaisesti töissä. Minä (25) olen myös opiskelija, mutta pitkäaikaissairaana saan kuntoutustukea. En siis ole oikeutettu opiskelijan asumislisään, joihin puolison tulot eivät vaikuta, vaan yksin asuessani olisin oikeutettu asumistukeen. Nyt en siis saa asumiseen tukea lainkaan, sillä asumistuen tulorajoihin lasketaan siis avopuolisonkin tulot.
Silti koin alusta asti että tämä järjestely on ennen kaikkea reilu ja suorastaan avokätinen. Näin pieni vuokra ihan kivalla alueella ja ihan mukavan kokoisessa asunnossa on itsessään kuin lottovoitto. Vietin toki ennen muuttoa luvattoman usean tunnin laskimen ääressä ja tutkin, onko yhteen muutto minulle taloudellisesti "kannattavaa", ja eihän se sitä ole. Olisin toki voinut jäädä 28 neliön yksiööni muhimaan, saada asumistukea, ja "säästää" siten noin 70 euroa/kk. Onko se sitten kannattavaa mukavuuden, tilan ja onnellisuuden kannalta? No, onhan se. :)
No olipa miten "mukavaa", "tilavaa" ja "onnellista" niin en kyllä ikinä kehtaisi pyytää oman tyttöni poikakaverilta rahaa asumisesta varsinkaan tuollaisessa tilanteessa, jossa ei olisi oikeutettu asumis tukeen lainkaan!!
Ihme pihejä tosissaan ketju täynnä. Häpeäisitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ehkä perisi vuokraa,mutta tyttöystävä saisi maksaa puolet niistä asumisen kuluista,jotka poikasi maksaa nyt.
Eli periaatteessa ihan samalla tavalla kuin varmaan tekisivät ihan normaalissakin vuokra-asunnossa.Tuonkin päättää poika.
Mun mielestä ainakin olisi outoa, jos vanhemmat päättäisivät miten parisuhteessa jaetaan laskut ja menot.
Kaiken järjen mukaan tyttö maksaisi puolet, mutta vanhemmat eivät ole taho, jika asian päättää. Lisäksi olisi ylipäätään outoa, jos "vuokra" nousisi uuden asukkaan myötä. Paitsi tietenkin vesilasku.
On hyvä muistaa, ettei poika omista asuntoa, vaan maksaa ainoastaan juoksevat kulut eli yhtiövastikkeen ja veden, mutta kaikki muut kulut jäävät ap. ja hänen miehensä maksettavaksi, eikä niitä peritä ap. pojalta esim. huoneiston omistajan vakuutus, mahdolliset lainojen korot, sijaitutetulle pääomalle pitäisi laskea jokin tuotto, huoneiston rempat ja laitteet, taloyhtiön korjauskulut jne. näitä kuluja ap. poika ei maksa, vaan hänen perheensä on antanut ne taloudellisena etuna ja hyötynä hänelle veloituksena.
On kovin ristiriitaista, jos perhe joutuisi antamaan miniäkokelaalle sen saman taloudellisen hyödyn ja edun, kuin rintaperilliselle, joka tulee aikanaan perimään koko potin, toisin kuin miniäkokelas.
Minusta tässä tyttöystävällä on hyväksi käytön makua ja taloudellisen hyödyn tavoittelua, ymmärtäisin, jos he olisivat perhe ja lapsia, jolloin hyöty tulisi ap.pojalla ja hänen lapselleen, mutta tässä vaiheessa hyödyn saajana on sukuun kuulumaton ihminen, näin ainakin juridisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin alkaisin perimään vuokraa siten, että tuplaisin sen maksun mitä poika on tähän mennessä maksanut. Eli jos asumiskulut ovat tähän asti olleet 250 euroa, yhteiseksi vuokraksi tulisi 500 euroa. Jakakoon sen miten haluavat. Vuokrasta verojen jälkeen ylijäävän summan laittaisin säästötilille, ja kun oman asunnon osto tulisi ajankohtaiseksi, olisi siellä jo säästöjä valmiina (jos ei asunnossa tapahdu jotain vahinkoa mikä täytyisi maksaa). Jos tyttöystävä olisi tuossa vaiheessa vielä sama henkilö, hänkin hyötyisi. Miksi ihmeessä minä majoittaisin muiden lapsia ilmaiseksi?
Ja jos saisivat kaksoset, vuokra nousisis 1000 euroon.
Oletuksena on luonnollisesti, että kun perhettä aletaan perustamaan ja esim. häitä suunnittelemaan, on oman asunnon osto heillä edessä. Edelleen, eikö sitä tyttöäkin hävettäisi asua ilmaiseksi poikaystävän vanhempien kustantamana? Tai jos ei hävettäisi niin en kyllä toivottaisi kovin lämpimästi sukuun.
Poikaystäväni (26) on opiskelija, saa opintotukea, nostaa lainaa ja käy satunnaisesti töissä. Minä (25) olen myös opiskelija, mutta pitkäaikaissairaana saan kuntoutustukea. En siis ole oikeutettu opiskelijan asumislisään, joihin puolison tulot eivät vaikuta, vaan yksin asuessani olisin oikeutettu asumistukeen. Nyt en siis saa asumiseen tukea lainkaan, sillä asumistuen tulorajoihin lasketaan siis avopuolisonkin tulot.
Silti koin alusta asti että tämä järjestely on ennen kaikkea reilu ja suorastaan avokätinen. Näin pieni vuokra ihan kivalla alueella ja ihan mukavan kokoisessa asunnossa on itsessään kuin lottovoitto. Vietin toki ennen muuttoa luvattoman usean tunnin laskimen ääressä ja tutkin, onko yhteen muutto minulle taloudellisesti "kannattavaa", ja eihän se sitä ole. Olisin toki voinut jäädä 28 neliön yksiööni muhimaan, saada asumistukea, ja "säästää" siten noin 70 euroa/kk. Onko se sitten kannattavaa mukavuuden, tilan ja onnellisuuden kannalta? No, onhan se. :)