Lopetin miehen etsimisen. Kertokaa "onnistumistarinoita"?

Vierailija kirjoitti:

Ihan helvetin harhaista, että naiset ottavat nämä "luonnekysymykset" esille jo ennen kuin edes käyty kahvilla. Siellä varmaan tiara päässä tehdään iltaisin jotain flow chartteja ja analyysejä miehen profiilista/viesteistä ja mietitään että humm onkohan tuolla nyt niin hyvä luonne, että kannattaa nostaa lompsa penkistä ja mennä sinne 5min treffeille. Yleensä ei kannata lähteä, se on huomattu.

Ne on nettitreffit! Ei mikään automaattinen avioliitto finderi. Teidän ei tarvitse ylianalysoida kaikkea. 

Oh please. Luonne ratkaisee. Jos olet sitä mieltä, että ihmistä voi arvostella perustuen hänen ihonväriinsä/silmien asentoon, et välttämättä sovi yhteen ihmisen kanssa, joka uskoo yleiseen ihmisarvoon. Sama juttu, että jos uskot, että naiset ovat jotain tiettyä perustuen heidän sukupuoleensa - et välttämättä sovi yli 100 ÄO:n omaavalle ihmiselle puolisoksi. Lisäksi, jos tykkäät matkustella ja surffata ja vuorikiipeillä ja luolasukeltaa, elämä voi olla helpompaa kumppanin kanssa, joka ei ole täysin kotikissa ja jonka käsitys Alpeista on kiva pieni mökki ja höyryävä kaakao takkatulen äärellä... Ymmärrätkö yskän?

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan helvetin harhaista, että naiset ottavat nämä "luonnekysymykset" esille jo ennen kuin edes käyty kahvilla. Siellä varmaan tiara päässä tehdään iltaisin jotain flow chartteja ja analyysejä miehen profiilista/viesteistä ja mietitään että humm onkohan tuolla nyt niin hyvä luonne, että kannattaa nostaa lompsa penkistä ja mennä sinne 5min treffeille. Yleensä ei kannata lähteä, se on huomattu.

Ne on nettitreffit! Ei mikään automaattinen avioliitto finderi. Teidän ei tarvitse ylianalysoida kaikkea. 

Oh please. Luonne ratkaisee. Jos olet sitä mieltä, että ihmistä voi arvostella perustuen hänen ihonväriinsä/silmien asentoon, et välttämättä sovi yhteen ihmisen kanssa, joka uskoo yleiseen ihmisarvoon. Sama juttu, että jos uskot, että naiset ovat jotain tiettyä perustuen heidän sukupuoleensa - et välttämättä sovi yli 100 ÄO:n omaavalle ihmiselle puolisoksi. Lisäksi, jos tykkäät matkustella ja surffata ja vuorikiipeillä ja luolasukeltaa, elämä voi olla helpompaa kumppanin kanssa, joka ei ole täysin kotikissa ja jonka käsitys Alpeista on kiva pieni mökki ja höyryävä kaakao takkatulen äärellä... Ymmärrätkö yskän?

Sinä et taida ymmärtää. Se luonne ei näy paperista. Paperista näkyy esittelyteksti joka voi olla käytännössä kenen tahansa kirjoittama ja vähintään siihen on saatu vaikutteita muilta. Ostaako joku talon täysin ilmoitusten pohjalta? No ei varmaan osta. Kyllä sitä käydään katsomassa moneen kertaan jos tuntuu kiinnostavalta. 

Ja kyllä minä ymmärrän jos jollakin miehellä lukee profiilissa tyyliin "av-palstailu" harrastuksena, niin silloin ei välttämättä kannata lähteä treffeille. Mutta kun ylianalysoidaan jotain luonteen kiemuroita muutaman tekstilapun perusteella niin ei herrajumala... 

Mutta joo. On kyllä huomattu, että tuolla tavallahan naiset sitä luonnettaan esittelevät joten varmaan samalla periaatteella sitä sitten analysoidaan miestenkin profiileista. Oksentavat koko elämässään harrastamansa asiat taidenäyttelyissä käymisestä andeilla lumilautailuun sinne harrastuksiin ja varmaan olettavat, että se kertoo heidän luonteestaan jotain. Joo ei kerro. 

Eikös se ois tuolla sun periaatteella sama pistää ranskalaisilla viivoilla ne asiat sinne profiiliin? Säästäis aikaa ja tilaa. Eiku niin, siinähän samalla katsotaan miehen kirjoitustaito, kun sekin on aika tärkeä juttu parisuhteessa. Vituttaa jos on pilkut väärässä kohti.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako suomi kakkonelosessa "kutosen" mies (eli tavallista heikkotasoisempi) naisseuraa?

Tätä etsin

- mukava, suvaitsevainen, empatiakykyinen

- luonne ei mulle tärkeä, kunhan on oma itsensä tilanteessa kuin tilanteessa

- luonteesta kuitenkin plussaa, jos ei provosoidu helposti ja herkkyys on myös kaunista

- ulkonäkö silmää miellyttävä, en ole kovin pinnallinen, mut kuitenkin niin et tuntee vetoa toiseen

- ulkonäön suhteen en kuulu tähän palstan "AH on tavis, 13:sta tusinassa" -porukkaan, ihan nätti hän on vaikkei mua sytytä juuri yhtään

- liikunnallinen, tykkää ulkoilla ja harrastaa jotain yhdessä

- ei haaveile omasta asunnosta

- matkailee 1-2 vuodessa, jos varaa

- läheisyys ja seksi tärkeää

- fiksu, seuraa aikaansa ja kiinnostunut uudesta (kirjat + dokkarit)

- savuton, alkoa kohtuudella / "hyvässä seurassa"

Itse olisin sinkkuna voinut helposti lähteä treffeille, mutta minulle se luonne on tärkein. En minä ryhtyisi kenen tahansa kumppaniksi ja luonne siinä eniten merkitsee...

Melko pelottavaa itseasiassa, jos luonne ei ole kovin tärkeä... Etsitkö mahdollisesti lihavartaloa äidillesi? No, nyt meni jo ilkeäksi. Mutta creepy as fuck, silti. Oikeasti?

- mukava, suvaitsevainen, empatiakykyinen

Tuo ehdottoman tärkeää ja kertoo luonteesta jo jotain. Muuten temperamentti (=luonne) ei ole mulle tärkeää, kunhan tosiaan ei ole sellainen joka kiihtyy nopeasti ja provosoituu eikä näin ole kovin hyvä keskustelemaan. Muuten ei ole väliä onko hilpeä luonnon lapsi vai hiukan jurompi, pomottava tai hieman syrjään vetäytyvä. En jää kynnysmatoksi itse ja uskallan sanoa sanottavani, en myöskään ole pomottava vaan ennemmin rakentava.

Joku kommentoi, että tasoa pitäisi laskea tarpeeksi. Mitä tällä tarkoitetaan? Kerroin toiveeni ja luulisi vastaavia löytyvän joka "tasolta"...

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan helvetin harhaista, että naiset ottavat nämä "luonnekysymykset" esille jo ennen kuin edes käyty kahvilla. Siellä varmaan tiara päässä tehdään iltaisin jotain flow chartteja ja analyysejä miehen profiilista/viesteistä ja mietitään että humm onkohan tuolla nyt niin hyvä luonne, että kannattaa nostaa lompsa penkistä ja mennä sinne 5min treffeille. Yleensä ei kannata lähteä, se on huomattu.

Ne on nettitreffit! Ei mikään automaattinen avioliitto finderi. Teidän ei tarvitse ylianalysoida kaikkea. 

Oh please. Luonne ratkaisee. Jos olet sitä mieltä, että ihmistä voi arvostella perustuen hänen ihonväriinsä/silmien asentoon, et välttämättä sovi yhteen ihmisen kanssa, joka uskoo yleiseen ihmisarvoon. Sama juttu, että jos uskot, että naiset ovat jotain tiettyä perustuen heidän sukupuoleensa - et välttämättä sovi yli 100 ÄO:n omaavalle ihmiselle puolisoksi. Lisäksi, jos tykkäät matkustella ja surffata ja vuorikiipeillä ja luolasukeltaa, elämä voi olla helpompaa kumppanin kanssa, joka ei ole täysin kotikissa ja jonka käsitys Alpeista on kiva pieni mökki ja höyryävä kaakao takkatulen äärellä... Ymmärrätkö yskän?

Sinä et taida ymmärtää. Se luonne ei näy paperista. Paperista näkyy esittelyteksti joka voi olla käytännössä kenen tahansa kirjoittama ja vähintään siihen on saatu vaikutteita muilta. Ostaako joku talon täysin ilmoitusten pohjalta? No ei varmaan osta. Kyllä sitä käydään katsomassa moneen kertaan jos tuntuu kiinnostavalta. 

Ja kyllä minä ymmärrän jos jollakin miehellä lukee profiilissa tyyliin "av-palstailu" harrastuksena, niin silloin ei välttämättä kannata lähteä treffeille. Mutta kun ylianalysoidaan jotain luonteen kiemuroita muutaman tekstilapun perusteella niin ei herrajumala... 

Mutta joo. On kyllä huomattu, että tuolla tavallahan naiset sitä luonnettaan esittelevät joten varmaan samalla periaatteella sitä sitten analysoidaan miestenkin profiileista. Oksentavat koko elämässään harrastamansa asiat taidenäyttelyissä käymisestä andeilla lumilautailuun sinne harrastuksiin ja varmaan olettavat, että se kertoo heidän luonteestaan jotain. Joo ei kerro. 

Eikös se ois tuolla sun periaatteella sama pistää ranskalaisilla viivoilla ne asiat sinne profiiliin? Säästäis aikaa ja tilaa. Eiku niin, siinähän samalla katsotaan miehen kirjoitustaito, kun sekin on aika tärkeä juttu parisuhteessa. Vituttaa jos on pilkut väärässä kohti.

Ei tarvitsisi ylianalysoida, jos siihen voisi laittaa vähän tietoa. Jos olen etsimässä unelmieni taloa, olisi ihan kiva, että siinä esitteessä mainittaisi talon olevan 60-vuotias, huollot ja rempat tekemättä, olisi kiva, että kerrottaisi talon myös tarvitsevan kipeästi pintaremppaa, saati, että se sijaitsee hankalalla paikalla ja se mainostettu vesialue ei olekaan lampi tontilla, vaan vesivahinko alakerran makkarissa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ja missä kivat ja fiksut vapaat naiset haluavat tulla löydetyksi? Tinder on turn off. Baarit ja alkoholi ei minua kiinnosta. Netissä taas kukaan ei ota yhteyttä, vaikka tarjolla olisi kunnollinen ja vapaa akateeminen mies?

No mut löytää helpoimmin ehkä salilta, lenkkipoluilta tai yliopiston lukusalista :) N20

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te miehet ette suostu uskomaan, että nettideittipalstat on ihan kamalia meille naisille? Se on vähän sama juttu kuin seksuaalinen ahdistelu, ei sen tarvitse olla kuin 10% miehistä jotka puristelevat tuntemattomien naisten takapuolia ja huutelevat törkeyksiä, mutta tuo joukkio saa silti hyvin paljon pahaa aikaiseksi. Aika usein miehet eivät uskalla ahdistella jos on jonkun miehen seurassa, onko kyse siitä ettette vaan ole itse nähneet tai sitten vaan katselette muualle kun seksuaalista ahdistelua tapahtuu? Sama niiden nettipalstojen suhteen, ei kukaan jaksa törkeyksiä loputtoman kauaa. Ei jaksa etsiä kultakimpaletta paskakasasta, kun onnistumiselle ei ole mitään takeita olemassakaan. 

Miksi sitä törkyviestijää ei voi estää? Onko niitä kymmeniä päivässä vai mikä on? Itse sain ainoastaan yhdeltä mt-ongelmaiselta mieheltä outoja viestejä, mutta ne loppui, kun estin miehen.

N36

Ei siellä niitä törkyviestejä tule tulvimalla kuin joillekin wt-horoille. Valkoroskamiehet menee sekaisin kun näkee jonkun muijan vetävän röökiä jossain kulahtaneessa topissa tissit vähän esillä jne.... 

Yksittäistapaukset on ihan helppo blokata pois.

Olen akateeminen nainen, minulla ei ollut mitään vartalokuvia tms profiilissani. Jopa pari kaveria tarkisti profiilini eivätkä ymmärtäneet mikä siinä on vikana. Taidan vaan olla synnynnäinen pervomagneetti... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ja missä kivat ja fiksut vapaat naiset haluavat tulla löydetyksi? Tinder on turn off. Baarit ja alkoholi ei minua kiinnosta. Netissä taas kukaan ei ota yhteyttä, vaikka tarjolla olisi kunnollinen ja vapaa akateeminen mies?

No mut löytää helpoimmin ehkä salilta, lenkkipoluilta tai yliopiston lukusalista :) N20

Minä taas saattaisin häiriintyä siitä, jos joku alkaisi salilla, lenkkipolulla tai lukusalissa tehdä tuttavuutta. No minä olenkin jo ikäloppu kurppa, joten tuskin on siitä vaaraa että kukaan alkaisi iskeä :)

N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ja missä kivat ja fiksut vapaat naiset haluavat tulla löydetyksi? Tinder on turn off. Baarit ja alkoholi ei minua kiinnosta. Netissä taas kukaan ei ota yhteyttä, vaikka tarjolla olisi kunnollinen ja vapaa akateeminen mies?

No mut löytää helpoimmin ehkä salilta, lenkkipoluilta tai yliopiston lukusalista :) N20

Minä taas saattaisin häiriintyä siitä, jos joku alkaisi salilla, lenkkipolulla tai lukusalissa tehdä tuttavuutta. No minä olenkin jo ikäloppu kurppa, joten tuskin on siitä vaaraa että kukaan alkaisi iskeä :)

N31

Joo te olette kyllä jo 10v kertoneet joka paikassa mediaa myöten, että teitä ei saa häiritä. Sen takia meillä on nyt lähiöt yksinhuoltajia täynnä ja jännäjaret ja muut tatuoidut paskat esittävät isää yhdelle ikäluokalle. Baarista haettuja tuttavuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ja missä kivat ja fiksut vapaat naiset haluavat tulla löydetyksi? Tinder on turn off. Baarit ja alkoholi ei minua kiinnosta. Netissä taas kukaan ei ota yhteyttä, vaikka tarjolla olisi kunnollinen ja vapaa akateeminen mies?

No mut löytää helpoimmin ehkä salilta, lenkkipoluilta tai yliopiston lukusalista :) N20

Minä taas saattaisin häiriintyä siitä, jos joku alkaisi salilla, lenkkipolulla tai lukusalissa tehdä tuttavuutta. No minä olenkin jo ikäloppu kurppa, joten tuskin on siitä vaaraa että kukaan alkaisi iskeä :)

N31

No mua se ei haittaisi. Lenkillä ehkä olisi vähän omituista, mutta en pistäisi pahakseni. Salilla ei haittaisi yhtään, sillä meidän salilla vieraatkin ihmiset rupattelee paljon keskenään toistojen välissä. En siis harrasta ihan vain pelkkää tavallista kuntosalia vaan käyn painonnostoon erikoistuneella salilla :) N20

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ja missä kivat ja fiksut vapaat naiset haluavat tulla löydetyksi? Tinder on turn off. Baarit ja alkoholi ei minua kiinnosta. Netissä taas kukaan ei ota yhteyttä, vaikka tarjolla olisi kunnollinen ja vapaa akateeminen mies?

No mut löytää helpoimmin ehkä salilta, lenkkipoluilta tai yliopiston lukusalista :) N20

Minä taas saattaisin häiriintyä siitä, jos joku alkaisi salilla, lenkkipolulla tai lukusalissa tehdä tuttavuutta. No minä olenkin jo ikäloppu kurppa, joten tuskin on siitä vaaraa että kukaan alkaisi iskeä :)

N31

Hellou ;) käytkö usein... täällä?

Up

täyttä shaibaa nk. kohtalo

En oikein tiedä, olenko koskaan niin aktiivisesti etsinyt miestä. Mutta ihan "vahingossa" tämän nykyiseni löysin.:) Edellisen kerran oli seurustellut lukion loppuaikana, eli 6-7 vuotta sitten. Lähdin sitten yhtenä iltana yksin viereiseen baariin muutamalle ja ajauduin juttelemaan entisen lapsuudenystäväni äidin kanssa. Kohta pöytään tuli mies, joka oli myös joskus aiemmin jutellut tämän naisen kanssa ja hän sitten esittäytyi myös minulle. Meillä lähti juttu heti kulkemaan ja tämä kaverini äiti sanoi hakevansa uuden juoman. Puolisen tuntia meni ja alettiin vähän ihmetellä, että johan sillä kestää. Sitten näin naisen istuvan toisella puolella baaria miehensä kanssa. Iski silmää ja vilkutti meille.:D Naurettiin, että jaahas.. Tämmönen peli. Eipä siinä, samaan osoitteeseen lähdettiin jatkamaan iltaa ja nyt ollaan oikein onnellisesti yhdessä. Hyvä pelisilmä oli kaverin äidillä, pakko myöntää.:D

Ei ehkä sun mieleinen onnistumistarina, mutta miehen etsimisen kun lopetin löysin naisen! Vahingossa, kyllä, mutta ei ihme ettei miestä löytynyt kun olin naista vailla. Yhdessä jo 4 vuotta. :-)

Erosin parin vuoden suhteesta ja olin sitten pari vuotta sinkkuna. Kauhee haku päällä eikä mitään löydy mistään. Olin ihan epätoivon partaalla ja uudessa kaupungissa josta en tuntenut paljon ketään. Tutustuin uusiin kavereihin ja totesin että onpa mukavaa bailata niiden kanssa, ehkä nyt keskityn tähän juhlimiseen ja unohdan koko mieshomman.

Kas kummaa kun salama kirkkaalta taivaalta piakkoin tapasinkin baarissa miehen, jonka kanssa jutut kävi samantein yksiin ja mentiin sitten treffeille ja alettiin kohta seurustella :) 

Musta tuntuu että se epätoivo jotenkin huokuu ihmisestä läpi kun väkisin koittaa etsiä. Kun keskittyy ihan muihin juttuihin niin sitten se tapahtuukin ihan yllättäen! :D

Minulla oli sellainen tilanne, että olin eronnut nuorena (23-vuotiaana) ja monta vuotta kipuilin sen asian kanssa, voinko ylipäätään mennä uudestaan naimisiin. Olen uskova ja monet ovat tässä asiassa hyvin jyrkkiä, että uusiin naimisiin ei pidä mennä, korkeintaan entisen kanssa takaisin yhteen. Seurustelin kuitenkin vuosien varrella ja kerran olin kihloissakin, mutta lopulta pääsin tuon asian kanssa lepoon, että Jumalan tahto on, etten mene enää uudestaan naimisiin. Sain sen ajatuksen kanssa rauhan ja levon, lakkasin etsimästä ja miettimästä, mistä se puoliso löytyisi. Tuo aika oli tietyllä tapaa elämäni onnellisinta aikaa, olin todella onnellinen ja tyytyväinen, koin olevani rakastettu.

Sitten yhtenä iltana olin tylsistyneenä ircissä kanavalla #42, jonne ajauduin vain hätätilanteessa, kun muilla käyttämilläni kanavilla ei ollut ihmisiä. Väittelin yhden miehen kanssa siitä, pitäisikö vaimon hoitaa lapsia kotona, kun lapset ovat pieniä ja jotain vääntöä oli myös esiaviollisesta seksistä. Tiesin tuon miehen ennestään nimeltä ja ulkonäöltä, olimme asuneet vierekkäisissä rapuissa joskus aiemmin, mutta emme olleet mitenkään tutustuneet. Sitten tämän kiivaan väittelyn päätteeksi mies pyysi minua ulos. Olin aika hämilläni, koska en ollut ajatellut että joku voisi kiinnostua minusta sellaisen keskustelun perusteella, kun tuntui että olimme asioista eri linjoilla. Mutta miestä viehätti se, että minulla oli mielipiteitä ja että osasin perustella ne. Lupauduin hänelle vappuheilaksi ja hän lupautui pitämään kaikki muut elostelijat loitolla. Uudenvuodenaattona menimme naimisiin ja maaliskuussa olin jo raskaana. 

Mutta tuo elämäntilanne minulla oli sellainen, että olin ikionnellinen Jeesukseni kanssa ja epäröin pitkään, haluanko mitään miestä siihen sotkemaan kuvioita. No, mies tuli ja otti, ja Jeesus on jäänyt vähän statistin osaan tässä kuviossa. Siinä mielessä mies sotki kuviot, että uskonelämä on mennyt ja jäänyt rempalleen. Mutta muuten olen aikalailla onnellinen, näin 17 vuoden yhteisen taipaleen jälkeenkin. 

Pelkästään naiset löytää "sattumalta" koska mies on se joka tekee heille aloitteen.

Mies on se joka joutuu aina väkisin etsimään naista.

Oliskohan kyseessä samanlainen ilmiö kuin ne kaksi Kummelin bimboa. Vaatimustaso tapissa, mutta annettavaa on äärimmäisen vähän. Sitten kun tulee realistisia vaihtoehtoja vastaan niin ollaan nyrpeinä.

Ikävuodet 20-40 nykybimbot väittävät miesten olevan lapsellisia ja etsivät liian vanhoja. Niitä sitten löytyykin, mutta suhde on puolin ja toisin leikkimistä. Kun rööki, siideri ja gravitaatio ovat vaikuttaneet riitävästi ja halpoja tatuointejakaan ei saa enää peruttua niin nelikymppisinä ollaan "vailla turvallista parisuhdetta". Tuntuuko tutulta?

Paskaa varmaan ropisee tälle kommentille, mutta ajattelin silti heittää tällaisen uuden näkökulman.

Omakohtaisten kokemusteni mukaan parisuhdemarkkinoilla menestyy, jos on hyvä ihmistuntija. Pitäisi osata sen verran seuloa niistä vastaantulijoista, että kuka voisi tykätä sinun tyyppisestäsi ihmisestä. Aivan varmasti on esimerkiksi runsaasti sellaisia miehiä joilla on tosi tiukka ulkonäköseula. Mutta tosi runsaasti myös sellaisia, jotka katsoo avoimemmin mielin kokonaisuutta.

Jos osaa lukea ihmisestä millaista seuraa hän kaipaa, niin osaa satsata paukut niihin tyyppeihin joiden kanssa voisi natsata. Varmasti kyynistyy ja pettyy kyllä, jos tuhlaa energiaa väärän aaltopituuden edustajiin.

Puhun siis sikäli kokemuksesta, että joskus nuorempana olin tosi sitkeä sellaisten nihkeiden miesten suhteen. Eihän siinä voi nainen muuta kun pettyä ja itsetunto laskea kun lehmänhäntä, kun ei kelpaa. Jostain olen sittemmin kasvattanut kyvyn nähdä ihmisistä hyvin varhain, kannattaako edes ilmaista kiinnostustaan. Tuttavapiireissä kun siis näkee niitä miehiä aluksi ihan neutraalisti, mutta kokoajan on päällä sellainen automaattinen kiinnostustutka. Tutka kertoo, nappaako vai ei, puolin ja toisin. Siinä ei tarvitse mennä pinnallista small talkia pidemmälle, kun yleensä tietää jo. Tämän taidon myötä opin suorastaan viettelemään miehiä, vaikka jokunen vuosi sitten pelkkä ajatuskin oli naurettava. Enkä nyt tarkoita että keräilisin sulkia hattuuni jokaisesta kiinnostuneesta. Vaan jos olen itsekin kiinnostunut, niin uskallan satsata niitä paukkuja.

Jos tällainen tuntuu vaikealta, niin uskon että taitoa voi kehittää. Koittaa vaikka luoda jotain kaavaa ihmisten käytökseen, joiden kanssa on aiemmin tullut hyvin juttuun. Ja kenen kanssa asiat on kuivuneet äkkiä kasaan.

Uppailen vielä