Arvostatko psykologeja? Miksi/miksi et?

Arvostan kaikkia, jotka haluavat ja yrittävät auttaa ongelmista kärsiviä.

Akateemisessa mielessä en oikeastaan.

En. Suurimmalla osalla heistä on suuria ongelmia omasta takaa, mutta kumma kyllä eivät osaa diagnosoida itseään, ainoastaan kaikkia muita, varsinkin tuttavia.

Kouluaikaisista kavereista kaksi luki psykologiksi. Lisäksi seurustelin yhden psykologin kanssa ja olen itse käynyt psykoterapiassa. Lähtökohtaisesti arvostan kovasti, tosin heille lisää biologian ja filosofian opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisessa mielessä en oikeastaan.

mitä tarkoitat tällä?

Vierailija kirjoitti:

En. Suurimmalla osalla heistä on suuria ongelmia omasta takaa, mutta kumma kyllä eivät osaa diagnosoida itseään, ainoastaan kaikkia muita, varsinkin tuttavia.

Diagnosointi ei kuulu psykologien toimenkuvaan eikä täten myöskään koulutukseen, joten miksi kuvittelet että psykologi osaisi asettaa itselleen diagnoosin?

Arvostan paljon, vaativa koulutus ja ammatti.

Vierailija kirjoitti:

En. Suurimmalla osalla heistä on suuria ongelmia omasta takaa, mutta kumma kyllä eivät osaa diagnosoida itseään, ainoastaan kaikkia muita, varsinkin tuttavia.

Onko sinulla suurikin otos psykologeja, kun voit sanoa suurimmalla osalla olevan suuria ongelmia omasta takaa? Entä tekeekö psykologista huonomman tai jotenkin vähemmän arvostettavan, jos hänellä on omiakin ongelmia?

Vierailija kirjoitti:

En. Suurimmalla osalla heistä on suuria ongelmia omasta takaa, mutta kumma kyllä eivät osaa diagnosoida itseään, ainoastaan kaikkia muita, varsinkin tuttavia.

Ei kukaan voi diagnosoida tai hoitaa itseään. Muutenhan maailmassa ei olisi yhtään mielenterveysongelmaista.

ne mitä olen nähnyt, ja joidenka miesvalinnat tiedän, niin aika heikoilla mennään.

Vaikea sanoa. En tunne yhtään psykologia enkä ole koskaan käynyt vastaanotolla mutta tiedän muutaman, jotka opiskelevat tullakseen sellaisiksi. Pakkomielteisiä ja moniongelmaisia, oma elämä ihan levällään. Usein sanotaankin, että hullut hakevat opiskelemaan psykaa koska haluavat ymmärtää itseään.

Ei siinä, voivathan he silti olla erittäin päteviä työssään ja pystyä auttamaan muita.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti arvostan kovasti, tosin heille lisää biologian ja filosofian opintoja.

miksi biologiaa? miksi filosofiaa?

Yleensä sanotaan, että jos on omassa elämässä ongelmia, ei pidä missään tapauksessa lähteä opiskelemaan psykologiaa, sillä ongelmat vain pahenevat. Tiedän muutaman psykologiaa opiskellutta, joilla opinnot katkesivat suuriin mielenterveyden ongelmiin ja suljetulle osastolle. Muistan varsinkin erään oman kouluni yläluokan tytön, sellaisen hiljaisen maalaistytön, joka lähti psykologiaa opiskelemaan. Hän ehti opiskella vähän toista vuotta ja sitten tie veikin suljetulle osastolle. Hän ei koskaan ole toipunut ennalleen, vaan pikemminkin taantui. Käveli äitinsä perässä huivi mummon malliin päässä kumisaappaissa äitinsä perässä kylällä. Surullista.

Mutta siis arvostan jokaista, joka tekee rehellistä työtä ja haluaa auttaa ongelmiensa kanssa painiskelevia ihmisiä. Heitä tarvitaan. Diagnooseja tekee lääkäri, tässä tapauksessa siis psykiatri.

Jännä kysymys, kun psykologina toimii niin monenlaisia persoonia. Mieheni on psykologi ja pidän häntä kyllä yhtenä älykkäimmistä ja empaattisimmista ihmisistä, joita tunnen. Toisaalta hänen kauttaan tunnen muita psykologeja, joista osa on toki fiksuja, mukavia ihmisiä ja osa taas antaa itsestään tavalla tai toisella ikävämmän kuvan. Osalla myös ongelmia esimerkiksi lapsuudessaan, jotka ovat tavallaan ohjanneet kiinnostusta psykologian suuntaan. Ammattina arvostan psykologin ammattia. Tiedän, että moni huonot kortit saanut pääsee heidän avullaan jaloilleen.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suurimmalla osalla heistä on suuria ongelmia omasta takaa, mutta kumma kyllä eivät osaa diagnosoida itseään, ainoastaan kaikkia muita, varsinkin tuttavia.

Diagnosointi ei kuulu psykologien toimenkuvaan eikä täten myöskään koulutukseen, joten miksi kuvittelet että psykologi osaisi asettaa itselleen diagnoosin?

Sitä he kuitenkin tuntuvat tekevän paljonkin (diagnosoivat ihmisiä jotka kuuluvat tuttavapiiriin). Jos opiskelet jotain asiaa monia vuosia, miksi et osaisi soveltaa opiskelujasi omaan itseesi? Siinä se kompastuskivi juuri onkin, psykologit huomaavat vain muiden "vajaavuudet" mutta eivät osaa katsoa peiliin. Tämän lisäksi olen kuullut monista psykologeista, jotka käyttävät valtaa, ja ovat narsistisia...

No arvostan samassa mielessä kuin esimerkiksi DI:tä tai kauppatieteen maisteria. Eli ovat onnistuneet viemään läpi korkeakouluopinnot sekä valmistuneet ammattiin joka on siisti sisätyö ja josta saa ihan mukavasti rahaa. Mutta minään sankareina tai ihmiselämien pelastajana heitä en pidä, sillä on kovin tapauskohtaista millaista apua ihmisille on psykologin kanssa työskentelystä tai miten henkilökemiat jonkun tietyn kanssa osuvat yksiin.

Oma kokemus on osoittanut, että psykologin keinovalikoima auttaa ihmisiä on lopultakin aika suppea. Minulla on se ongelma että itsensä analysoiminen ja oman elämän pohdiskelu onnistuvat hienosti ihan psykologikäyntien ulkopuolellakin, mutta "oman pään ulkopuolinen elämä" sujuu heikosti. Jälkimmäiseen olen etsinyt psykologien apua ja heidän tarjoamansa konkreettiset keinot ovat kyllä todella vähissä olleet eikä siitä, että kertaan ääneen viikon aikana ajattelemiani ajatuksia psykologin kuunnellessa hiljaa vieressä, ole ollut apua. Sen sijaan suoraviivainen ja ei-analyyttinen ihminen jolla on lähipiiri ja arkielämä pääpiirteissään reilassa (eli löytyy ystäviä, lapset, parisuhde...) hyötynee psykologin avusta eniten ja voi saada todella tehokkaasti apua ja oivalluksia.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suurimmalla osalla heistä on suuria ongelmia omasta takaa, mutta kumma kyllä eivät osaa diagnosoida itseään, ainoastaan kaikkia muita, varsinkin tuttavia.

Diagnosointi ei kuulu psykologien toimenkuvaan eikä täten myöskään koulutukseen, joten miksi kuvittelet että psykologi osaisi asettaa itselleen diagnoosin?

Sitä he kuitenkin tuntuvat tekevän paljonkin (diagnosoivat ihmisiä jotka kuuluvat tuttavapiiriin). Jos opiskelet jotain asiaa monia vuosia, miksi et osaisi soveltaa opiskelujasi omaan itseesi? Siinä se kompastuskivi juuri onkin, psykologit huomaavat vain muiden "vajaavuudet" mutta eivät osaa katsoa peiliin. Tämän lisäksi olen kuullut monista psykologeista, jotka käyttävät valtaa, ja ovat narsistisia...

Kaikki ovat narsisteja av-mamman mielessä. :D

Etkö oikeasti näe mitään ristiriitaista siinä, että sinä ilman alan koulutusta jakelet diagnooseja vaikeista persoonallisuushäiriöistä tuntemattomille tai puolitutuille psykologeille kaverin kummin kaiman juorujen perusteella ja samassa viestissä valitat kun psykologit tekevät samaa? Etkä sitä paitsi edes voi tietää, käykö joku psykologi itse psykologilla, onko diagnooseja ja onko itse niitä itsessään huomannut, jne. eikä se sinulle kuulu.

Vastauksena aloitukseen, en arvosta ketään pelkän ammatin perusteella. Jotkut psykologit ovat erittäin älykkäitä ja mukavia ihmisiä ja heitä arvostaisin noiden piirteiden takia. Jotkut toiset taas ovat ylimielisiä ja/tai muuten läpimätiä ihmisiä, heitä en arvosta. Voisin kuitenkin ehkä sanoa olevani vähän kateellinen kaikille korkeasti koulutetuille ihmisille, en ehkä itse pystyisi sitoutumaan opiskeluun noin paljon ja pärjäämään hyvin.

Taitaa olla niitä harvoja ammatteja, johon päästääkseen on pitänyt päästä läpi aika perusteelliset soveltuvuustestit, ei mitään HR-päälliköiden itse kyhämiä testejä.

Omassa lähipiirissä: oikeustieteen tyypit hyviä erottamaan olennaisen epäolennaisesta ja logiikka plaa,, lääkärit faktojen perään, ei välttämättä ihmissuhdetataitoja, sairaanhoitajat ja lastentarhaopettajat (turha puhua akateemisuudesta)  pseudoakateemisia, usein kyllä sosiaaliset taidot ok. Psykologit  näitä kaikkea.