Lue keskustelun säännöt.
Isän läheiset välit poikaan ja siitä johtuva ulkopuolisuus ja räjähdys
14.07.2016 |
Miehelläni ja teini-ikäisellä pojalla on tosi kivat, toimivat ja tiiviit välit. Hienoa. Sitten se kolikon toinen puoli; tunnen itseni tässä yhtälössä ulkopuoliseksi. He treenaavat yhdessä ja jakavat kiinnostuksen urheiluun myös ruudun ääressä.
Tänään räjähdin miehelleni, kun pyysin häntä kanssani lenkille, hölkkäilemään. Yhteistä lomatekemistä. Mies sitten pyysi poikamme mukaan ja molemmat kovakuntoiset sitten kirmailivat menemään, spurttailivat, välillä odottivat että pääsen mukaan. Joo, kiva perhelenkki. Mies ja poika lenkkeilivät ja jutustivat keskenään ( eli juuri mitä olisin halunnut tehdä mieheni kanssa), minä hölkkäilin jonkun matkan päässä heidän perässään. Eli miehen ja mun yhteinen parisuhdeaika muuttuikin sitten isän ja pojan laatuajaksi ja mun yksinäiseksi lenkiksi. Joskus vaan tuntuu, että poika ärsyttää mua koska on miehelleni mua, siis vaimoa, tärkeämpi.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä oot mustasukkainen omalle pojallesi? Justjust.
Mun miehellä ja meidän yhteisellä pojalla on läheiset välit ja touhuilevat paljon yhdessä. Ei oo pois multa millään tavalla! On ihanaa, et viihtyvät yhdessä. Oikeastaan ajattelen niin, että kun mies on hyvä mun lapsille, on hän hyvä myös mulle. Rakkaus perheen sisällä on äärimmäisen tärkeää.Niinpä. Mutta kun justis on multa pois. Tuota kahdenkeskeistä aikaa ei niin paljon ole, tänä kesänä 2 viikkoa. Ja siitäkin ajasta osa menee sukulaisjuhlissa kiertämiseen.
Toki rakkaus perheen sisällä on mullekin tärkeää. Ikävää vain että ns.ylimääräisen vapaa-ajan mies käyttää mielummin poikansa kuin vaimonsa kanssa.
Ap
No tota en just tajua. Mun mielestä ei oo multa pois, vaikka mies viettää aikaansa lapsemme kanssa, vaikka mäkin olisin "vapaana". Mietihän, voisitko kärsiä läheisriippuvuudesta?
Varmasti kärsin vaikka mistä 😀
Ihan yksinkertaisesti olisin halunnut lenkkeillä ja jutella miehen kanssa. Aikuisten kesken, muusta kuin jalkapallosta. Olisi ollut hieno tilaisuus siihen, mutta mies valitsikin juttuseurakseen pojan ja minä jäin ilman seuraa. Ja vittuunnuin. As simple as that!Ap
Ettekö te puhu kotona toisillenne?
Joo, puhutaan mutta usein ollaan koko perhe. Mulla on kuitenkin tarve keskustella mieheni kanssa myös ilman poikaa. En toki juttele kaikkia juttuja teini-ikäisen kuullen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti oma mieheni ja meidän poika ovat noin läheisiä. Nyt vaippapöksynä on kyllä vielä ihan äitin poika mutta ehkä tästä vielä muuttuu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä oot mustasukkainen omalle pojallesi? Justjust.
Mun miehellä ja meidän yhteisellä pojalla on läheiset välit ja touhuilevat paljon yhdessä. Ei oo pois multa millään tavalla! On ihanaa, et viihtyvät yhdessä. Oikeastaan ajattelen niin, että kun mies on hyvä mun lapsille, on hän hyvä myös mulle. Rakkaus perheen sisällä on äärimmäisen tärkeää.Niinpä. Mutta kun justis on multa pois. Tuota kahdenkeskeistä aikaa ei niin paljon ole, tänä kesänä 2 viikkoa. Ja siitäkin ajasta osa menee sukulaisjuhlissa kiertämiseen.
Toki rakkaus perheen sisällä on mullekin tärkeää. Ikävää vain että ns.ylimääräisen vapaa-ajan mies käyttää mielummin poikansa kuin vaimonsa kanssa.
Ap
No tota en just tajua. Mun mielestä ei oo multa pois, vaikka mies viettää aikaansa lapsemme kanssa, vaikka mäkin olisin "vapaana". Mietihän, voisitko kärsiä läheisriippuvuudesta?
Varmasti kärsin vaikka mistä 😀
Ihan yksinkertaisesti olisin halunnut lenkkeillä ja jutella miehen kanssa. Aikuisten kesken, muusta kuin jalkapallosta. Olisi ollut hieno tilaisuus siihen, mutta mies valitsikin juttuseurakseen pojan ja minä jäin ilman seuraa. Ja vittuunnuin. As simple as that!Ap
Ettekö te puhu kotona toisillenne?
Joo, puhutaan mutta usein ollaan koko perhe. Mulla on kuitenkin tarve keskustella mieheni kanssa myös ilman poikaa. En toki juttele kaikkia juttuja teini-ikäisen kuullen.
Ap[/
Ja nyt kesällä harrastukset on paussilla ja monet kaverit reissussa ja mökkeilemässä. Poika on siis paljon kotona. Senkin takia sitä kahdenkeskistä aikaa on vähän.
Ap
Oikeesti ap ole onnellinen, että isällä ja pojalla on hyvät välit. Olen nähnyt ihan kamalia isän ja pojan suhteita. Mullakin on kotona reipas ja ihana jalkapalloilijateini, jonka kanssa isä jutustelee aina futiksesta ja seuraa paljon pelejä ja treenejä kentän laidalla. Meillä ei miehen kanssa hirveästi yhteistä aikaa ole, mutta onneksi on yö ja parisänky. Olen kuitenkin hirveän ylpeä urheilevasta ja kunnollisesta nuorestani, enkä kyllä tunnista minkäänlaista mustasukkaisuutta, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti oma mieheni ja meidän poika ovat noin läheisiä. Nyt vaippapöksynä on kyllä vielä ihan äitin poika mutta ehkä tästä vielä muuttuu :)
Joo, noin mäkin ajattelin... Mutta pojasta kasvoikin sitten isälleen niin hyvä ystävä, ettei mulla ole enää samaa roolia, eli jotenkin mun ja miehen ystävyys hiipui pojan ottaessa mun paikan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä oot mustasukkainen omalle pojallesi? Justjust.
Mun miehellä ja meidän yhteisellä pojalla on läheiset välit ja touhuilevat paljon yhdessä. Ei oo pois multa millään tavalla! On ihanaa, et viihtyvät yhdessä. Oikeastaan ajattelen niin, että kun mies on hyvä mun lapsille, on hän hyvä myös mulle. Rakkaus perheen sisällä on äärimmäisen tärkeää.Niinpä. Mutta kun justis on multa pois. Tuota kahdenkeskeistä aikaa ei niin paljon ole, tänä kesänä 2 viikkoa. Ja siitäkin ajasta osa menee sukulaisjuhlissa kiertämiseen.
Toki rakkaus perheen sisällä on mullekin tärkeää. Ikävää vain että ns.ylimääräisen vapaa-ajan mies käyttää mielummin poikansa kuin vaimonsa kanssa.
Ap
No tota en just tajua. Mun mielestä ei oo multa pois, vaikka mies viettää aikaansa lapsemme kanssa, vaikka mäkin olisin "vapaana". Mietihän, voisitko kärsiä läheisriippuvuudesta?
Varmasti kärsin vaikka mistä 😀
Ihan yksinkertaisesti olisin halunnut lenkkeillä ja jutella miehen kanssa. Aikuisten kesken, muusta kuin jalkapallosta. Olisi ollut hieno tilaisuus siihen, mutta mies valitsikin juttuseurakseen pojan ja minä jäin ilman seuraa. Ja vittuunnuin. As simple as that!Ap
Ettekö te puhu kotona toisillenne?
Joo, puhutaan mutta usein ollaan koko perhe. Mulla on kuitenkin tarve keskustella mieheni kanssa myös ilman poikaa. En toki juttele kaikkia juttuja teini-ikäisen kuullen.
Ap
Lapsi on koko ajan kotona? Missä kaverit? Kai hän nyt välillä on omassa huoneessaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä oot mustasukkainen omalle pojallesi? Justjust.
Mun miehellä ja meidän yhteisellä pojalla on läheiset välit ja touhuilevat paljon yhdessä. Ei oo pois multa millään tavalla! On ihanaa, et viihtyvät yhdessä. Oikeastaan ajattelen niin, että kun mies on hyvä mun lapsille, on hän hyvä myös mulle. Rakkaus perheen sisällä on äärimmäisen tärkeää.Niinpä. Mutta kun justis on multa pois. Tuota kahdenkeskeistä aikaa ei niin paljon ole, tänä kesänä 2 viikkoa. Ja siitäkin ajasta osa menee sukulaisjuhlissa kiertämiseen.
Toki rakkaus perheen sisällä on mullekin tärkeää. Ikävää vain että ns.ylimääräisen vapaa-ajan mies käyttää mielummin poikansa kuin vaimonsa kanssa.
Ap
No tota en just tajua. Mun mielestä ei oo multa pois, vaikka mies viettää aikaansa lapsemme kanssa, vaikka mäkin olisin "vapaana". Mietihän, voisitko kärsiä läheisriippuvuudesta?
Varmasti kärsin vaikka mistä 😀
Ihan yksinkertaisesti olisin halunnut lenkkeillä ja jutella miehen kanssa. Aikuisten kesken, muusta kuin jalkapallosta. Olisi ollut hieno tilaisuus siihen, mutta mies valitsikin juttuseurakseen pojan ja minä jäin ilman seuraa. Ja vittuunnuin. As simple as that!Ap
Ettekö te puhu kotona toisillenne?
Joo, puhutaan mutta usein ollaan koko perhe. Mulla on kuitenkin tarve keskustella mieheni kanssa myös ilman poikaa. En toki juttele kaikkia juttuja teini-ikäisen kuullen.
Ap
Lapsi on koko ajan kotona? Missä kaverit? Kai hän nyt välillä on omassa huoneessaan?
Kato 24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän tule järjestää sitä yhteistä aikaa. Me olimme koko perhe lomalla yhdessä, sit minä olin teinipojan kanssa varamummolassa. Teini jäi sinne vielä viikoksi, ja me olimme miehen kanssa kahden. Nyt teini ja mies on yhdessä kalastuslomalla, ja mä töissä. Kaikki ovat saaneet yhteistä aikaa eri kokoonpanolla, ja myös ihan omaa aikaa.
Poika otti mun paikan. Voi j:lauta! Hoitoon siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teidän tule järjestää sitä yhteistä aikaa. Me olimme koko perhe lomalla yhdessä, sit minä olin teinipojan kanssa varamummolassa. Teini jäi sinne vielä viikoksi, ja me olimme miehen kanssa kahden. Nyt teini ja mies on yhdessä kalastuslomalla, ja mä töissä. Kaikki ovat saaneet yhteistä aikaa eri kokoonpanolla, ja myös ihan omaa aikaa.
No juuri sitähän mä yritin yhteisen lenkin muodossa järjestää!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Poika otti mun paikan. Voi j:lauta! Hoitoon siitä!
Kirjoittaa ihminen joka ei ole samaa kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ap on luonnollisesti keskustellut tästä miehensä kanssa?
Onko lapsi ap:n oma?
Yleensä ongelma on se että mies ei vietä aikaansa lapsensa kanssa.Joo, kyllä tästä on keskusteltu. Ihan yhteinen, molempien siis, tämä lapsi.
Ap
Onko ainoa lapsi.
Vaikea kuvitella äitiä, joka on mustasukkainen lapselleen. Hämmentävää. Vähän kuten joku jo aiemminkin sanoi, kun lapseni saa jotain, se on melkein kuin minä saisin tai jopa enemmän.
Iselläkin on teinipoika, jonka kanssa isä harrastaa jalkapalloa (joukkueen huoltaja) ja he ovat paljon yhdessä poissa kotoa. Ei se ole minulta pois.
Olen ylpeä, että mieheni on hyvä isä.
Enkä kyllä kaipaa mitään lisää. Olimme miehen kanssa kaupunkimatkalla. Ehdota jotain matkaa. Ja anna kotona heidän viettää aikaa
Miten nainen ei ole itsenäinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ap on luonnollisesti keskustellut tästä miehensä kanssa?
Onko lapsi ap:n oma?
Yleensä ongelma on se että mies ei vietä aikaansa lapsensa kanssa.Joo, kyllä tästä on keskusteltu. Ihan yhteinen, molempien siis, tämä lapsi.
Ap
Onko ainoa lapsi.
Ei ole. Mutta nuorempi oli kesäriennoissa, joten kerrankin kahdenkeskisen ajan järjestäminen olisi sujunut helpommin.
Ap
Tsori ap, mutta aloituksesi ja kirjoituksesi lähinnä naurattavat noloudellaan! :D Kai sinä nyt hyvä nainen keksit miehesi kanssa jotakin puuhaa, mihin poika ei tule mukaan? Ei kai hän nuku samassa sängyssäkin teidän välissä...? Meilläkin on poika, joka on hyvin hyvin tärkeä miehelleni ja heillä kahdella juttua riittää tuntikausia. En edes yritä mennä siihen väliin, vaan katson onnellisena ja ylpeänä parivaljakkoa. Illalla poika vetäytyy omaan huoneeseensa ja mies on minun jos niin haluan. Myös aamut ovat meidän parisuhdeaikaa, kun poika tykkää nukkua. Pojalla on myös kavereita ja silloinkin voin olla mieheni kanssa. Aikaa kyllä löytyy olla kahdestaan jos niin haluamme. Poika on kuitenkin nuori ja ei hän ikuisuutta kotona asu, joten nyt on hänen ja miehen laatuaikaa. Aikaa, jonka niin mies kuin poikakin muistaa aina ja ikuisesti. Perheenä viihdymme todella hyvin myös yhdessä, olemme olleet hyvä tiimi aina.
Relaa siis ap hiukan ja ota aikasi sieltä mistä kivasti saat olematta koko aikaa suu mutturalla kuin kaksi vuotiaalla. Ole aikuinen. Poikasi saa sinusta naisenmallin myös omaa tyttöystäväänsä etsiessään.
Sorry, mut tää oli niiiiiiin huono...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä oot mustasukkainen omalle pojallesi? Justjust.
Mun miehellä ja meidän yhteisellä pojalla on läheiset välit ja touhuilevat paljon yhdessä. Ei oo pois multa millään tavalla! On ihanaa, et viihtyvät yhdessä. Oikeastaan ajattelen niin, että kun mies on hyvä mun lapsille, on hän hyvä myös mulle. Rakkaus perheen sisällä on äärimmäisen tärkeää.Niinpä. Mutta kun justis on multa pois. Tuota kahdenkeskeistä aikaa ei niin paljon ole, tänä kesänä 2 viikkoa. Ja siitäkin ajasta osa menee sukulaisjuhlissa kiertämiseen.
Toki rakkaus perheen sisällä on mullekin tärkeää. Ikävää vain että ns.ylimääräisen vapaa-ajan mies käyttää mielummin poikansa kuin vaimonsa kanssa.
Ap
No tota en just tajua. Mun mielestä ei oo multa pois, vaikka mies viettää aikaansa lapsemme kanssa, vaikka mäkin olisin "vapaana". Mietihän, voisitko kärsiä läheisriippuvuudesta?
Varmasti kärsin vaikka mistä 😀
Ihan yksinkertaisesti olisin halunnut lenkkeillä ja jutella miehen kanssa. Aikuisten kesken, muusta kuin jalkapallosta. Olisi ollut hieno tilaisuus siihen, mutta mies valitsikin juttuseurakseen pojan ja minä jäin ilman seuraa. Ja vittuunnuin. As simple as that!Ap
Ettekö te puhu kotona toisillenne?
Joo, puhutaan mutta usein ollaan koko perhe. Mulla on kuitenkin tarve keskustella mieheni kanssa myös ilman poikaa. En toki juttele kaikkia juttuja teini-ikäisen kuullen.
Ap
Lapsi on koko ajan kotona? Missä kaverit? Kai hän nyt välillä on omassa huoneessaan?
Iso osa teineistä hengailee omassa huoneessa, jopa vaivaksi asti. Ilmeisesti teillä ap ei näin ole vaan lapsi on mielestäsi vaivaksi asti isänsä seurassa?
Miksei kukaan sano, että miehen pitäisi huomioida ap:tä paremmin? Perkele, mitä idiootteja. Ymmärrän sinua hyvin, ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika otti mun paikan. Voi j:lauta! Hoitoon siitä!
Kirjoittaa ihminen joka ei ole samaa kokenut.
Toivottavasti en ole ikinä mustasukkainen miehestäni pojalleni.
Olet oikeassa en ole moista kokenut!!
Ettekö te puhu kotona toisillenne?