Lopettaisitko alkoholin nauttimisen tässä tilanteessa?

Vaimo on ollut koko ikänsä absolutisti. Minusta on vaan aina ollut itsestään selvää etten drinksuttele kotona. Ei tästä ole mulle ainakaan mitään tuskaa aiheutunut.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on siis tapana nauttia yleensä ruuan kanssa tai sen jälkeen lasi viiniä muutaman kerran viikossa. Olemme vastikään muuttaneet miehen kanssa yhteen ja nyt tämä on osoittautunut ongelmaksi. Harkitsin kyllä viinin jättämistä, mutta erään kommentoijan pointti oli hyvä: miten se vaikuttaa tulevaisuudessa. Ainakin viini on aina kuulunut mm. vierailuihin ystäväpariskuntien luona, illanvietoissa, ravintoloissa... En myöskään pitänyt siitä kuinka vaativasti mies pyyntönsä esitti, ja en minä halua alkaa elämääni rajoittamaan miehen vuoksi. Täytyy katsoa jos tähän saataisiin jokin kompromissi aikaiseksi, vai eroammeko miehen jo taaksejääneen alkoholismin vuoksi. Meillä menee kyllä muuten hyvin, ja en olisi arvannut että ongelmia tulee, koska mies painotti olevansa ENTINEN alkoholisti. Tosin ei minulla mitään kokemusta alkoholismista/alkoholisteista ennen ollutkaan. Ja minähän en ole vastuussa siitä jos mies ratkeaa ryyppäämään.

Ap

Kuinka mies on tähän asti suhtautunut ystäviesi tapaamisiin tai oletteko käyneet kaveriporukalla ravintolassa sinä aikana kun olette seurustelleet?

No itse lopettaisin, koska viini ei ole minulle niin tärkeää että sitä pitäisi kotona säännöllisesti saada. Jos olisin tuossa tilanteessa, en joisi kotona mutta kävisin jatkossa muutaman kerran vuodessa istumassa iltaa tyttökavereiden kanssa ja nauttisin siellä sitten sen punaviinilasillisen. 

Tähän tietty vaikuttaa se, että alkoholi on minulle hyvin merkityksetön asia. Jos kumppani rupeaisi karppaamaan, en todellakaan suostuisi siihen etten saa enää syödä hedelmiä kotona, koska ne ovat sen verran tärkeä osa jokapäiväistä ruokavaliotani.  

Vierailija kirjoitti:

Minä koitan olla alkoholismini takia juomatta=kumppanini riekkuu baarissa, konttii neljältä yöllä kotiin ja tilittää "mä saan juoda, sinä tässä alkkis oot!"

Ihanaa, että kaikilla omassa elämässään vapaus valita mitä tekee, koska heittäisin sellaisen kumppanin vittuun samantien mun elämästä joka ei ajattele kuin itseään! :)

Tarkoittaako alkoholin käyttö sinulle sitä, että juodaan niin kauan, että ollaan konttauskunnossa?

Vierailija kirjoitti:

En lopettaisi. Mielestäni pari ei voi olla joku asiassa samasta muotista. En itsekään vaatisi toista olemaan esim syömättä karkkia jos aloittaisin karkkilakon.

Karkki ja alkoholismi eivät ole verrattavissa, ainakaan täysin. Alkoholismi on sairaus. Laihduttaminen, kuntoilu tai tupakoiminen yms. eivät ole sairauksia, kun myös viesti 40 niihin täällä viittaa, ja sairauteen haluaa ne rinnastaa. Olen samaa mieltä kuin nro 36. Jokaisella aikuisella ihmisellä on toki oikeus käyttää alkoholia niin paljon kuin itse haluaa, mutta parisuhteessa käsittääkseni pitäisi myös jossain määrin ottaa kumppani huomioon. Elämässä yleensä olisi suotavaa ottaa ne ympärillä olevat ihmiset huomioon, eikä aina mennä minäminäminä-linjalla. Tämä tietenkin pätee puolin ja toisin. Yleensä tämä tarkoittaa jonkinlaista kompromissia. Samaa toki toivoisin myös näiden edellä lueteltujen asioiden suhteen, että kumppani kannustaisi laihduttamiseen, kuntoiluun, tupakoinnin lopettamiseen. Silti ne eivät ole alkoholismin kanssa rinnastettavissa.

Ap:lle minun näkemykseni asiaan on sellainen, että kotona ne viinilasilliset jättäisin pois. Illanvietoissa mielestäni pitäisi olla ok alkoa ottaa, kun ei ole ainoa sitä käyttävä paikalla. Katsoisin ajan mittaan alkaako puoliso niitäkin kontrolloida ja kieltää. Turha tehdä niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä vielä, mies voi olla hyvinkin järkevä asiassa, ei vaan ehkä halua että omassa kodissa on alkoholia saatavilla. Jos taas et ole valmis kumppanisi takia luopumaan näistä kotilasillisista, kannattaa ehkä miettiä oletteko kuitenkaan sopivat toisillenne. Kysehän ei tarvitse olla niin kärjistetystä asiasta kuin kumpi on tärkeämpää, viinilasilliset vai puoliso, vaan ehkä ennemmin siitä kumpi on tärkeämpää, minun oikeuteni ja vapauteni tehdä niin kuin haluan, vai puolison toiveesta asiassa joustaminen.

Vierailija kirjoitti:

No ajatellaampas:

Minä laihdutan=kumppanini sanoo suu täynnä kinuskipullaa "mulla on oikeus syödä mitä haluan, sähän tässä laihdutat!"

Minä kuntoilen=kumppanini kyselee "mitä säkin sinne salille rahojasi kannat?" Ja itse kokee oikeudekseen löystyä sohvalla.

Minä lopetan tupakin=kumppanini ravaa röökillä ja haisee paskalle ja sanoo "mä poltan jos huvittaa, sähän tässä lopettanut oot!"

Minä koitan olla alkoholismini takia juomatta=kumppanini riekkuu baarissa, konttii neljältä yöllä kotiin ja tilittää "mä saan juoda, sinä tässä alkkis oot!"

Ihanaa, että kaikilla omassa elämässään vapaus valita mitä tekee, koska heittäisin sellaisen kumppanin vittuun samantien mun elämästä joka ei ajattele kuin itseään! :)

Ja söpösti et huomaa itse ajattelevasi kuin vain itseäsi kun vaadit toista olemaan herkuttelematta kun itse laihdutat, makoilematta kun itse kuntoilet, polttamatta kun itse lopetit ja juomatta kun itse et juo? :D

Vierailija kirjoitti:

Minulla on siis tapana nauttia yleensä ruuan kanssa tai sen jälkeen lasi viiniä muutaman kerran viikossa. Olemme vastikään muuttaneet miehen kanssa yhteen ja nyt tämä on osoittautunut ongelmaksi. Harkitsin kyllä viinin jättämistä, mutta erään kommentoijan pointti oli hyvä: miten se vaikuttaa tulevaisuudessa. Ainakin viini on aina kuulunut mm. vierailuihin ystäväpariskuntien luona, illanvietoissa, ravintoloissa... En myöskään pitänyt siitä kuinka vaativasti mies pyyntönsä esitti, ja en minä halua alkaa elämääni rajoittamaan miehen vuoksi. Täytyy katsoa jos tähän saataisiin jokin kompromissi aikaiseksi, vai eroammeko miehen jo taaksejääneen alkoholismin vuoksi. Meillä menee kyllä muuten hyvin, ja en olisi arvannut että ongelmia tulee, koska mies painotti olevansa ENTINEN alkoholisti. Tosin ei minulla mitään kokemusta alkoholismista/alkoholisteista ennen ollutkaan. Ja minähän en ole vastuussa siitä jos mies ratkeaa ryyppäämään.

Ap

Kannattaisi sinunkin jättää alkoholi, koska käytöksesti kuulostaa alkoholismilta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on siis tapana nauttia yleensä ruuan kanssa tai sen jälkeen lasi viiniä muutaman kerran viikossa. Olemme vastikään muuttaneet miehen kanssa yhteen ja nyt tämä on osoittautunut ongelmaksi. Harkitsin kyllä viinin jättämistä, mutta erään kommentoijan pointti oli hyvä: miten se vaikuttaa tulevaisuudessa. Ainakin viini on aina kuulunut mm. vierailuihin ystäväpariskuntien luona, illanvietoissa, ravintoloissa... En myöskään pitänyt siitä kuinka vaativasti mies pyyntönsä esitti, ja en minä halua alkaa elämääni rajoittamaan miehen vuoksi. Täytyy katsoa jos tähän saataisiin jokin kompromissi aikaiseksi, vai eroammeko miehen jo taaksejääneen alkoholismin vuoksi. Meillä menee kyllä muuten hyvin, ja en olisi arvannut että ongelmia tulee, koska mies painotti olevansa ENTINEN alkoholisti. Tosin ei minulla mitään kokemusta alkoholismista/alkoholisteista ennen ollutkaan. Ja minähän en ole vastuussa siitä jos mies ratkeaa ryyppäämään.

Ap

Et tietenkään ole vastuussa. Mutta tuo kotonajuomisasia teidän olisi pitänyt keskustella etukäteen. Muutitko sinä hänen kotiinsa? Jos näin, niin ymmärrän miksi hän on saattanut olla tässä tiukka: osa raitistuneista ei halua omaan kotiinsa alkoholia lainkaan, ja kai heillä siihen on oikeus. Omassa kodissa on omat säännöt, mutta muualla voi hyväksyä sen vieruskaverin viinilasin. Jotkut ovat tarkkoja myös ruuan suhteen: eivät syö ruokaa jossa alkoholia (viinikastikkeet, jälkiruuat jossa konjakkia/rommia/likööriä tms). Raittiin alkoholistin elämä on vähän kuin hankalan allergian kanssa: ihan normaaliarkea kunhan katsoo mitä sinne suuhunsa pistää.

Vierailija kirjoitti:

No itse lopettaisin, koska viini ei ole minulle niin tärkeää että sitä pitäisi kotona säännöllisesti saada. Jos olisin tuossa tilanteessa, en joisi kotona mutta kävisin jatkossa muutaman kerran vuodessa istumassa iltaa tyttökavereiden kanssa ja nauttisin siellä sitten sen punaviinilasillisen. 

Tähän tietty vaikuttaa se, että alkoholi on minulle hyvin merkityksetön asia. Jos kumppani rupeaisi karppaamaan, en todellakaan suostuisi siihen etten saa enää syödä hedelmiä kotona, koska ne ovat sen verran tärkeä osa jokapäiväistä ruokavaliotani.  

Näin meilläkin. Itselläni on paljon ruokarajoitteita, mm. keliakia. Se ei tarkoita etteikö meillä muut perheenjäsenet saisi syödä niitä ruoka-aineita joita minä en saa syödä. Toki jos jonkin ruoka-aineen kotonani oleminen aiheuttaisi ongelmia (esim. kala-allergikoille pelkkä kalan haju voi aiheuttaa reaktion), silloin pitäisi muun perheen joustaa. Mielestäni tässä on kyseessä hyvin samantyyppinen tilanne. Jos sitten puoliso olisikin intohimoinen kalan ystävä, pitäisi varmasti parisuhdetta miettiä uudestaan.

Viinin juonti on jäänyt tavaksi ajoilta jolloin asuin ulkomailla. Suomessahan se ajatellaan heti alkoholismiksi. Muutimme miehen kanssa uuteen yhteiseen vuokra-asuntoon. Tämä ongelma tuli vasta yhteenmuuton jälkeen. Sitä ennen hän tiesi että en ole absolutisti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa,lopettaisin.Mies ei meillä periaatteesta pidä alkoholin nauttimisesta joten en hänen aikanaan juo.

Ei kai sitä kukaan elääkseen tarvi joten jos tuntee mokomaan pakottavaa tarvetta,on jo alkoholisti.

Kyllähän se pakottava tarve voi tulla johonkin muuhunkin asiaan ja usein se tuleekin juuri siksi, että sitä ei saa. Itse olin aknelääkekuurilla, eikä sen aikana alkoholinkäyttö ole suositeltavaa. Teki välillä kauheasti mieli yhtä lonkeroa, mutta en juonut. Sitten kun kuuri loppui, niin ei tehnyt edes mieli juoda sitä lonkeroa enää.

Itse 4 lasta odottaneena ja aina sen 9 kk raivoraittiina olleena voin sanoa että vaikka en lasiin sylje,ei sen lopettaminen ole ongelma kun ei ole alkoholiongelmaa...

Ja kun on kahta alkkista läheltä seurannut niin tietää että kun se on probleema,ottamista ei ei estä mikään....

Vierailija kirjoitti:

Viinin juonti on jäänyt tavaksi ajoilta jolloin asuin ulkomailla. Suomessahan se ajatellaan heti alkoholismiksi. Muutimme miehen kanssa uuteen yhteiseen vuokra-asuntoon. Tämä ongelma tuli vasta yhteenmuuton jälkeen. Sitä ennen hän tiesi että en ole absolutisti.

Ap

Aika nopeasti taisitte yhteen muuttaa jos hän ei tavoistasi tiennyt. Ehkä se eri asunnoista seurustelu onnistuisi paremmin? Tai sinulle joku toinen mies, suomalaisten miesten suhtautuminen alkoholiin nyt ei yleensä ole noin tiukkaa, enemmänkin liiankin myönteistä jos sitä joutuu kotioloissa seuraamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ajatellaampas:

Minä laihdutan=kumppanini sanoo suu täynnä kinuskipullaa "mulla on oikeus syödä mitä haluan, sähän tässä laihdutat!"

Minä kuntoilen=kumppanini kyselee "mitä säkin sinne salille rahojasi kannat?" Ja itse kokee oikeudekseen löystyä sohvalla.

Minä lopetan tupakin=kumppanini ravaa röökillä ja haisee paskalle ja sanoo "mä poltan jos huvittaa, sähän tässä lopettanut oot!"

Minä koitan olla alkoholismini takia juomatta=kumppanini riekkuu baarissa, konttii neljältä yöllä kotiin ja tilittää "mä saan juoda, sinä tässä alkkis oot!"

Ihanaa, että kaikilla omassa elämässään vapaus valita mitä tekee, koska heittäisin sellaisen kumppanin vittuun samantien mun elämästä joka ei ajattele kuin itseään! :)

Ja söpösti et huomaa itse ajattelevasi kuin vain itseäsi kun vaadit toista olemaan herkuttelematta kun itse laihdutat, makoilematta kun itse kuntoilet, polttamatta kun itse lopetit ja juomatta kun itse et juo? :D

En siis vaadi mitään muutakuin myötätuntoa ja kunnioitusta rakkaalta. Jos se ei onnistu, miksi sellaista pitäisi katsella? :)

Jos ei ole alkoholiongelmaa,voi sen lopettaa ilman ihmeempiä syitä.Ap.lla on jo hyvä syy lopettaa.Ei alkoholia kukaan tarvitse välttämättä.Minusta ap.lla on jo pieni ongelma.

Vanhempani ottavat ja ottivat viinaa vaikka se vei työt,lapsi kärsi,terveys renkkasi ja nyt kuolevat siihen.

Mut voihan aina vaan sanoa tykkäävänsä viinasta ja se kuittaa...nää viinintissuttajat on vielä oma lukunsa...

Vastaus spekulointiin: ei kannata seurustella ollenkaan, jos ei ole valmis joustamaan omissa toimintamalleissaan puolison takia puolin ja toisin. Simppeli asia taas väännettiin hirveäksi oikeuksien kiistaksi. :D

Vierailija kirjoitti:

Viinin juonti on jäänyt tavaksi ajoilta jolloin asuin ulkomailla. Suomessahan se ajatellaan heti alkoholismiksi. Muutimme miehen kanssa uuteen yhteiseen vuokra-asuntoon. Tämä ongelma tuli vasta yhteenmuuton jälkeen. Sitä ennen hän tiesi että en ole absolutisti.

Ap

Jos sen lopettaminen kumppanisi takia on vaikeaa, niin alkoholismiahan se onkin.

Mies siis tiesi, tai ainakin oli nähnyt tämän tapani. Emme keskustelleet siitä sen enempää, koska en tiennyt että taakse jäänyt alkoholismi voisi olla ongelma. Lisäksi mies painotti olevansa ENTINEN alkoholisti. En tiennyt alkoholisteista paljoakaan. Mies tiesi että en ole absolutisti, mutta vaatii minua nyt jättämään alkoholin. Parin ketjussa esiintyneen hyvän kommentin jälkeen päätin että en suostu miehen pyyntöön. Ehkä hän haluaa kontrolloida minua, sillä olisi kai hän muuten ottanut puheeksi sen, että alkoholin käytöstäni tuleekin yhtäkkiä ongelma yhteenmuuton jälkeen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viinin juonti on jäänyt tavaksi ajoilta jolloin asuin ulkomailla. Suomessahan se ajatellaan heti alkoholismiksi. Muutimme miehen kanssa uuteen yhteiseen vuokra-asuntoon. Tämä ongelma tuli vasta yhteenmuuton jälkeen. Sitä ennen hän tiesi että en ole absolutisti.

Ap

Jos sen lopettaminen kumppanisi takia on vaikeaa, niin alkoholismiahan se onkin.

Jos se pitää lopettaa kumppanin takia niin aika alistettuna oloahan se on.

En ostaisi kotiin alkoholia. Kauanko mies on ollut juomatta voi olla että helpottaa myöhemmin. Inhimillinen tekijä ohjelmassa haastateltiin raitistunutta alkoholistia joka on ollut pitkään juomatta en muista enää kuinka kauan mutta useita vuosia ainakin ellei vuosikymmeniä. Mies kertoi että yhä jos esimerkiksi vaimo pyytää häntä käymään kaupassa miehen alitajunta tekee kepposia ja mies huomaa ajattelevansa että hyvä juttu, voin käydä samalla viinakaupassa. Sitten mies muistaa ettei hän enää käytä alkoholia ja mistä tuo ajatus oikein tuli.

Mikä ihme meihin fiksuihin ihmisiin menee, kun aletaan juomisesta puhumaan? Viimeksi kun olen ääneen ihmetellyt miksi entinen poikaystäväni sai hepulin, kun on tapana juoda olut tai kaksi SILLOINTÄLLÖIN illalla viikolla, niin jumalaton meteli kuinka olen juoppo! Nyt puhutaan juoposta joka haluaa olla selvinpäin ilman kumppanin ymmärtääkseni PÄIVITTÄISTÄ viininlitkimistä ja nyt sama jengi messuaa että vika on ex-juopon ymmärtämättömyys...?! Miksi logiikkanne kusee näin pahasti?