Pojaltani oli kylässä otettu älypuhelin takavarikkoon, mitä mieltä?
13-vuotiaani oli kaverillaan ja olivat alkamassa syömään. Poika sai viestin ja luki sen, kun perheen äiti otti puhelimen hänen kädestään ja sanoi että heillä on kännykät ruokailun aikana kielletty. No ei siinä sen suurempaa draamaa, söivät ja sai puhelimensa takaisin. Mutta oliko käytös oikein? Olisi edes pyytänyt eikä ottanut kädestä.
Kommentit (216)
Hyvä! Kai opetit vihdoin pojallesi, miten ruokapöydässä käyttäydytään?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tuo ko. mamma on ensin kertonut pojalle tuon säännön. Aika epäreilua vaatia noudattamaan jotaon, mitä ei voi tietää!
Normaaleihin käytöstapoihin kuuluu, ettei ruokapöydässä näplätä puhelimien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teinien olisi hyvä tottua nyt jonkinlaisiin sääntöihin, missä kännykän näprääminen sopivaa ja missä ei, mutta moni nuori elää kuin pellossa, eikä edes alkeellisimpia käytöstapoja tunneta.
Esim. työelämään tutustumassa saa jatkuvasti huomauttaa puhelimen käytöstä ja vanhemmat vielä hehkuttavat lapsen itsemääräämisoikeudesta. Kuka työnantaja uskaltaa palkata näitä kännykkäriippuvaisia nuoria, kun mammalta tulee viiden minuutin välein viesti tai soitto.Ainakin omalla työpaikallani ihmiset ovat jatkuvasti kännykkä kädessä, lounaallakin. Ajat valitettavasti muuttuvat.
Eikö siinä tapauksessa jo moraalisista syistä kannattaisi jättäytyä työelämästä pois ja näprätä kotonaan sitä puhelin täyspäiväisesti.
Minusta työajalla henk.kohtaisten asioiden hoitaminen, johon henk.koht.puhelimen näprääminen kuuluu, on työajan varastamista ja työtehtävien laiminlyöntiä, joka jo sinällään on irtisanomisperuste ja syy työsuhteen purkamiseen.
Miksi sinne työpaikalle pitää raahaantua, jos puhelin kiinnostaa enemmän kuin työn tekeminen, josta palkka maksetaan.
Lounas on omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisetkin lueskelee kännykkään tulleita viestejä ruokapöytään mennessä, miksei lapsi saisi?
Kyllä meillä aikuisilla on ihan samat säännöt kuin lapsillakin. Silloin, kun syödään, peilaillaan yms yhdessä niin kenelläkään ei sitä puhelinta silloin ole vaan myös aikuiset on läsnä. Eikä siitä myöskään keskenkaiken nousta vastaamaan vaikka kuinka soisi.
Todella vanhanaikaista elämää teillä! Meillä pomo saattaa soittaa mulle milloin tahansa ja tarjota keikkaa ja miehelle myös asiakkaat soittelevat silloin kun heille sopii. Oltais aika äkkiä aika köyhiä jos oltaisiin noin vanhanaikaisia. Kummallakaan ei olisi työtä eikä toimeentuloa.
Lisäksi meillä kummallakin on vanhemmat iäkkäitä ja saattavat soittaa milloin tahansa jos heillä on joku hätä. Istunko minä siinä sitten vaan syömässä vaikka turvarannekkeen varassa oleva mummo yrittää hädissään ottaa yhteyttä?
:D
Suomen rikoslain 28. luvun 11. pykälä on säännös hallinnan loukkauksesta.[2]
Joka luvattomasti
1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta,
2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai
3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
Haitta on siis ollut ilmeisen vähäinen, joten se ei ole ollut tunnusmerkit täyttävä. Huonoa käytöstä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetin jumalanpalvelus se ruokailu on oikein olevinaan, jos ei edes tekstiviestiä saa puhelimesta katsoa sillä välin? Sillä ei ole mitään väliä, räplääkö joku puhelintaan, jos saa tästä huolimatta ruokansa syötyä.
Mutta miksi ihmeessä jonkun kotiin on ängettävä ja vielä ruokapöytään. Eikö kännykän näprääjiltä ja omaan napaansa tuijottavilta, voi olla rauhassa edes omassa kodissaan ja syödä rauhassa.
Ei, vaan kuorossa huudetaan, kuinka heidän itsemääräämisoikeutta on loukattu, ja omaisuutta takavarikoita.
Miksi nämä kännykän orjat pysy kotonaan ä, neljän seinän sisällä ja antaisivat toisille edes ruokarauhan ja yksityisensuojan ja määräämisvallan kodissaan, joka kuuluu yksityissuojan piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Puhelinhan on pojan omaisuutta, mihin kyseisellä äidillä ei ole oikeus kajota ilman lupaa. Toimii ihan samalla tavalla kun että äiti olisi esim ottanut pojan pyörän omaan verstaaseen ja lukinnut sen sinne. Jos minä olisin ollut tuo poika, olisin ottanut lasin käteeni ja sanonut että jos puhelinta ei anneta takaisin niin en kyllä anna tätä lasiakaan.
Kuule, ap.poika vain sattuu olemaan kaverinsa kotona, joka kuuluu yksityissuojan piiriin ja alueeseen ja perheen äidillä olisi ollut oikeus heittää pojankloppi kännyköineen ulos, ilman mitään syitä tai perusteluja. Ja vaikka kuinka uhittelet, niin sinulla ei olisi edes oikeutta koskea perheen tavaroihin, saati lasiin, toisin kuin tuolla äidillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta tavat pojalle että puhelinta ei selailla ruokapöydässä. Eikä oteta sänkyynkään. Vanhemmat kotona myös esimerkkiä että ette kotona näprää puhelinta kun tarvittaessa. Tehkää yhdessä kivaa välillä. Leipokaa pullaa.paistakaa yhdessä vohveleita . Tehkää ruokaa yhdessä. Ulkoilkaa yhdessä jne.
Ei saakeli, että vanhempi oikein viettäisi aikaa lastensa kanssa? Vanhanaikaista.
Tämä nykyaikaisuus näkyy ikävä kyllä, myös lisääntyvänä puheterapeuttien tarpeena, kun lasten kielellinen kehitys on häiriintynyt, kun vanhemmat eivät puhu lapsilleen, vaan tuijottavat lapsineen aavemaisena kännykkäänsä tai muuhun kuvaruutuun. Toki välillä saattaa kuulua hirnahduksia, mutta se ei paljon auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme niuhotusta, jos poika nyt luki viestin ruokapöydässä, niin ei sen luulisi ketään häiritsevän.. Ahdistavaa elämää jos pitää jokaista liikettä alkaa miettimään. Jos meillä poika lukee tekstiviestin ruokapöydässä tai seuraa vaikkapa jalkapallo-ottelua tulospalvelusta, se on ihan ok, eikä siitä kukaan vedä hernettä nenään.
Saanko tulla hyppimään teidän sohvalle tai rikkomaan muita sääntöjä joita yritätte kasvatuksellanne periytttää omille lapsillenne?
No jos se sinulle iloa tuo. Mitä sillä on vaikutusta mitä muiden lapset tekee? Minä ainakin haluan, että kotona on rento ja hyvä ilmapiiri, eikä sellaista, että talo on täynnä kaikenlaisia lapsellisia sääntöjä ja kieltoja. Ei mikään ihme, että kouluissa on levotonta, kun nämä kotona asennossa seisovat alokkaat pääsevät aamupäiväksi kouluun ilman vanhempien jatkuvaa kyttäämistä ja tiukkapipoista määräilyä. Ja joku sohvalla hyppiminen.. Hui kamala.
Hah. johan pomppas! Talo täynnä lapsellisiä sääntöjä ja kieltoja ja TÄSTÄ JOHTUEN kouluissa on levotonta kun kotona on ollut joku tolkku touhussa!!?? Mietippä nyt uudestaan. Sohvalla hyppiminen on toki välillä ok, mutta sinun kasvatusperiaatteittesi mukaan lapsesi saisi varmaan koulussa hyppiä opettajainhuoneen sohvalla ja kukaan ei saisi KOSKAAN kieltää häntä. Ei ole todellista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinhan on pojan omaisuutta, mihin kyseisellä äidillä ei ole oikeus kajota ilman lupaa. Toimii ihan samalla tavalla kun että äiti olisi esim ottanut pojan pyörän omaan verstaaseen ja lukinnut sen sinne. Jos minä olisin ollut tuo poika, olisin ottanut lasin käteeni ja sanonut että jos puhelinta ei anneta takaisin niin en kyllä anna tätä lasiakaan.
Kuule, ap.poika vain sattuu olemaan kaverinsa kotona, joka kuuluu yksityissuojan piiriin ja alueeseen ja perheen äidillä olisi ollut oikeus heittää pojankloppi kännyköineen ulos, ilman mitään syitä tai perusteluja. Ja vaikka kuinka uhittelet, niin sinulla ei olisi edes oikeutta koskea perheen tavaroihin, saati lasiin, toisin kuin tuolla äidillä.
Se ei kuitenkaan ole mikään perusteltu syy ottaa toisen henkilökohtaista omaisuutta pois. Talossa on voimassa myös Suomen laki, joten vaikka kuinka iniset että "meidän koti, meidän säännöt" niin et sinä ole mikään diktaattori joka määrää toisten tavaroista. Jos poika olisi ilmoittanut viranomaisille että hänen puhelimensa on takavarikoitu kolmannelta osapuolelta ilman lupaa, syyllistyisi talon omistaja rikokseen. Lasi tulisi pantiksi sen aikaa että laittaa puhelimen takaisin kouraani, sillä jos minulle tehdään tuolla tavalla, voit olla varma että olen röyhkeä takaisin.
meillä 9v tyttö ei voinut vastata puhelimeen, koska koulukaverin ( jonka luona oli ekaa kertaa ) äiti oli ottanut kännykän vierailun ajaksi takavarikkoon ! no, onneksi olin itse tytön sinne vienyt joten kävin sitten ovella tarkistamassa, onko jokin hätänä ja kuulin tästä typerästä säännöstä.. itselle ei tulisi mieleenkään takavarikoida lapsen kavereiden kännyköitä " jotta leikkivät eivätkä pelaa" :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinhan on pojan omaisuutta, mihin kyseisellä äidillä ei ole oikeus kajota ilman lupaa. Toimii ihan samalla tavalla kun että äiti olisi esim ottanut pojan pyörän omaan verstaaseen ja lukinnut sen sinne. Jos minä olisin ollut tuo poika, olisin ottanut lasin käteeni ja sanonut että jos puhelinta ei anneta takaisin niin en kyllä anna tätä lasiakaan.
Kuule, ap.poika vain sattuu olemaan kaverinsa kotona, joka kuuluu yksityissuojan piiriin ja alueeseen ja perheen äidillä olisi ollut oikeus heittää pojankloppi kännyköineen ulos, ilman mitään syitä tai perusteluja. Ja vaikka kuinka uhittelet, niin sinulla ei olisi edes oikeutta koskea perheen tavaroihin, saati lasiin, toisin kuin tuolla äidillä.
Se ei kuitenkaan ole mikään perusteltu syy ottaa toisen henkilökohtaista omaisuutta pois. Talossa on voimassa myös Suomen laki, joten vaikka kuinka iniset että "meidän koti, meidän säännöt" niin et sinä ole mikään diktaattori joka määrää toisten tavaroista. Jos poika olisi ilmoittanut viranomaisille että hänen puhelimensa on takavarikoitu kolmannelta osapuolelta ilman lupaa, syyllistyisi talon omistaja rikokseen. Lasi tulisi pantiksi sen aikaa että laittaa puhelimen takaisin kouraani, sillä jos minulle tehdään tuolla tavalla, voit olla varma että olen röyhkeä takaisin.
Miksi ihmeessä siinä tilanteessa poika ei lähtenyt lätkimään, kännyköineen, vaan änkesi perheen ruokapöytään. Normaalisti, jos pojan perheessä olisi ollut normaalit ruokailuajat, poika olisi kohteliaasti kieltäytynyt vierastarjoilusta, vedoten oman perheen ruokahetkeen.
Ja toden totta, kotona, ravintolassa yms. yksityisissä tiloissa voidaan kieltää kännykän käyttö,se on lain tuoma oikeus ja suoja.
Vierailija kirjoitti:
meillä 9v tyttö ei voinut vastata puhelimeen, koska koulukaverin ( jonka luona oli ekaa kertaa ) äiti oli ottanut kännykän vierailun ajaksi takavarikkoon ! no, onneksi olin itse tytön sinne vienyt joten kävin sitten ovella tarkistamassa, onko jokin hätänä ja kuulin tästä typerästä säännöstä.. itselle ei tulisi mieleenkään takavarikoida lapsen kavereiden kännyköitä " jotta leikkivät eivätkä pelaa" :O
Se voi olla, että mielipiteesi muuttuu kun tulee ensinmäinen korvaus vaatimus rikki menneestä puhelimesta jonka juuri SINUN lapsesi on rikkonut, vaikka se on ollut lapsi ihan itse.
Sääntö on toki typerä, jos tähän pakotetaan. Meillä se on suositus ja se on järjestetty niin, että siihen pystyy kyllä vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
meillä 9v tyttö ei voinut vastata puhelimeen, koska koulukaverin ( jonka luona oli ekaa kertaa ) äiti oli ottanut kännykän vierailun ajaksi takavarikkoon ! no, onneksi olin itse tytön sinne vienyt joten kävin sitten ovella tarkistamassa, onko jokin hätänä ja kuulin tästä typerästä säännöstä.. itselle ei tulisi mieleenkään takavarikoida lapsen kavereiden kännyköitä " jotta leikkivät eivätkä pelaa" :O
"Takavarikkko" ei auttamatta tarkoita, että puhelimeen ei pysty vastamaan. Meille järjestettiin tälläinen "takavarikko" piste, kun milloin kenenkin puhelin oli hukassa, katsottu lapsille sopimattomia juttuja ja on niitä puhelimia rikkikin mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinhan on pojan omaisuutta, mihin kyseisellä äidillä ei ole oikeus kajota ilman lupaa. Toimii ihan samalla tavalla kun että äiti olisi esim ottanut pojan pyörän omaan verstaaseen ja lukinnut sen sinne. Jos minä olisin ollut tuo poika, olisin ottanut lasin käteeni ja sanonut että jos puhelinta ei anneta takaisin niin en kyllä anna tätä lasiakaan.
Kuule, ap.poika vain sattuu olemaan kaverinsa kotona, joka kuuluu yksityissuojan piiriin ja alueeseen ja perheen äidillä olisi ollut oikeus heittää pojankloppi kännyköineen ulos, ilman mitään syitä tai perusteluja. Ja vaikka kuinka uhittelet, niin sinulla ei olisi edes oikeutta koskea perheen tavaroihin, saati lasiin, toisin kuin tuolla äidillä.
Se ei kuitenkaan ole mikään perusteltu syy ottaa toisen henkilökohtaista omaisuutta pois. Talossa on voimassa myös Suomen laki, joten vaikka kuinka iniset että "meidän koti, meidän säännöt" niin et sinä ole mikään diktaattori joka määrää toisten tavaroista. Jos poika olisi ilmoittanut viranomaisille että hänen puhelimensa on takavarikoitu kolmannelta osapuolelta ilman lupaa, syyllistyisi talon omistaja rikokseen. Lasi tulisi pantiksi sen aikaa että laittaa puhelimen takaisin kouraani, sillä jos minulle tehdään tuolla tavalla, voit olla varma että olen röyhkeä takaisin.
Silloin sä varmaan olisit myös noussut pois siitä pöydästä sillä sekunnilla, ja kävellyt ulos sen puhelimesi kanssa, etkä koskaan palannut kyseiselle tontille. Näin ainakin, jos olisit mun kotona noin käyttäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sotkette taas useamman asiaan. Toimiko tää rouva oikein, kun otti puhelimen pois vai oisiko huomautus riittänyt? Ja saako pöydässä käyttää puhelinta? Lapsi olisi varmaan tajunnut lopettaa jo pelkällä kiellolla. Mitä jos kyseessä olisi ollut 16 v tai 18 v, vai saako lapsia kohdella erillailla?
Aikuiselta en ottaisi enää puhelinta pois, mutta olen kyllä todennut aika tylyyn äänensävyyn tuollaisessa tilanteessa "oikeasti, aikuinen ihminen, eikö sulla ole edes alkeellisia käytöstapoja? Pistä se luuri pois tai mene itse pois pöydästä".
Onneksi en ollut sinun luona syömässä sinä iltana, kun äitini (vanha ihminen, joka ei osannut käyttää isän kännykkää) oli sen verran saanut painettua pikanappulaa ja soitettua minulle ja huusi puhelimeen, että isä kaatui maahan ja ei tule tajuihinsa, mitä hän täällä ulkomailla tekee.
Olin juuri silloin muuten kylässä ystäväni luona ja onneksi puhelin ei ollut edes kaukana, vaan heti pystyin vastaamaan ja neuvomaan shokissa olevalle äidilleni, mitä tekee ja miten isälle saadaan sairasauto. Äiti on niitä vanhankansan ihmisiä, että kotoa soitti lankapuhelimella ja reissussa oli isä kännykkä, mitä äiti ei osannut kunnolla käyttää.
Toinenkin puhelu on tullut, kun olen ollut kahvilla, mihin onneksi vastasin, vaikka emäntä olisi kuinka kylmästi sanonut tavoista ja käskenyt minut pöydästä pois. Isoveli soitti, että pikkuveljeä viedään sairaalaan, kun kaatui koulussa jäälle ja jalka on oudossa asennossa. Toki tämänkin olisin ehtinyt kuulla tunnin päästä, mutta kyllä sille isoveljelle oli tärkeää saada äiti kiinni heti, ennen kuin koululta olisivat ehtineet minulle ilmoittaa (ja olen vuorotyöntekijä, kenellä viikolla vapaita, jos joku ihmettelee, miten olen seurueessa kahvilla keskellä päivää. Tämä siis provohuutelijoille)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sotkette taas useamman asiaan. Toimiko tää rouva oikein, kun otti puhelimen pois vai oisiko huomautus riittänyt? Ja saako pöydässä käyttää puhelinta? Lapsi olisi varmaan tajunnut lopettaa jo pelkällä kiellolla. Mitä jos kyseessä olisi ollut 16 v tai 18 v, vai saako lapsia kohdella erillailla?
Aikuiselta en ottaisi enää puhelinta pois, mutta olen kyllä todennut aika tylyyn äänensävyyn tuollaisessa tilanteessa "oikeasti, aikuinen ihminen, eikö sulla ole edes alkeellisia käytöstapoja? Pistä se luuri pois tai mene itse pois pöydästä".
Onneksi en ollut sinun luona syömässä sinä iltana, kun äitini (vanha ihminen, joka ei osannut käyttää isän kännykkää) oli sen verran saanut painettua pikanappulaa ja soitettua minulle ja huusi puhelimeen, että isä kaatui maahan ja ei tule tajuihinsa, mitä hän täällä ulkomailla tekee.
Olin juuri silloin muuten kylässä ystäväni luona ja onneksi puhelin ei ollut edes kaukana, vaan heti pystyin vastaamaan ja neuvomaan shokissa olevalle äidilleni, mitä tekee ja miten isälle saadaan sairasauto. Äiti on niitä vanhankansan ihmisiä, että kotoa soitti lankapuhelimella ja reissussa oli isä kännykkä, mitä äiti ei osannut kunnolla käyttää.
Toinenkin puhelu on tullut, kun olen ollut kahvilla, mihin onneksi vastasin, vaikka emäntä olisi kuinka kylmästi sanonut tavoista ja käskenyt minut pöydästä pois. Isoveli soitti, että pikkuveljeä viedään sairaalaan, kun kaatui koulussa jäälle ja jalka on oudossa asennossa. Toki tämänkin olisin ehtinyt kuulla tunnin päästä, mutta kyllä sille isoveljelle oli tärkeää saada äiti kiinni heti, ennen kuin koululta olisivat ehtineet minulle ilmoittaa (ja olen vuorotyöntekijä, kenellä viikolla vapaita, jos joku ihmettelee, miten olen seurueessa kahvilla keskellä päivää. Tämä siis provohuutelijoille)
Ja sun mielestä lapselle tai teinille voi tulla tuon kaltaisia puheluita? Lapsi on vastuussa sisaruksensa sairaankuljetuksesta tai henkisestä tuesta, tai isovanhempiensa ohjeistamisesta sairaskohtauksissa?
Jep jep.
Eiköhän sille teinille tullut joku sadas tuhannes snäppi sille päivälle, joka oli tietysti pakko katsoa ihan heti.
Ihan oikein tehty. Ruokapöydässä ei meillä käytetä kännykkää. Meillä on myös sellainen sääntö, että meillä saa kännykällä pelailla yms. vain puoli tuntia vierailuajasta. Vain yksi lapsi on urputtanut siitä, eikä ole sen jälkeen juurikaan näkynyt. Ei haittaa, oli todella vastenmielinen erityislapsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein tehty. Ruokapöydässä ei meillä käytetä kännykkää. Meillä on myös sellainen sääntö, että meillä saa kännykällä pelailla yms. vain puoli tuntia vierailuajasta. Vain yksi lapsi on urputtanut siitä, eikä ole sen jälkeen juurikaan näkynyt. Ei haittaa, oli todella vastenmielinen erityislapsi.
Otatko myös aikuiselta kännykän pois. Miksi lapsia saa kohdella eriarvoisesti?
Eikö siinä tapauksessa jo moraalisista syistä kannattaisi jättäytyä työelämästä pois ja näprätä kotonaan sitä puhelin täyspäiväisesti.
Minusta työajalla henk.kohtaisten asioiden hoitaminen, johon henk.koht.puhelimen näprääminen kuuluu, on työajan varastamista ja työtehtävien laiminlyöntiä, joka jo sinällään on irtisanomisperuste ja syy työsuhteen purkamiseen.
Miksi sinne työpaikalle pitää raahaantua, jos puhelin kiinnostaa enemmän kuin työn tekeminen, josta palkka maksetaan.