Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pojaltani oli kylässä otettu älypuhelin takavarikkoon, mitä mieltä?
14.07.2016 |
13-vuotiaani oli kaverillaan ja olivat alkamassa syömään. Poika sai viestin ja luki sen, kun perheen äiti otti puhelimen hänen kädestään ja sanoi että heillä on kännykät ruokailun aikana kielletty. No ei siinä sen suurempaa draamaa, söivät ja sai puhelimensa takaisin. Mutta oliko käytös oikein? Olisi edes pyytänyt eikä ottanut kädestä.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Koko keskustelu on absurdi ja kysymys on pikkujutusta. Oli äidin tapa ottaa kännykkä sitten asiaton tai ei, niin kuka jaksaa tämmöisestä nähdä vaivaa. Maailmaan mahtuu ja turha niitä jokaista yksityiskohtaa on perätä niin raivokkaasti.
Enkä usko, että ap:n teinille asia oli ongelma. Ongelma on ap:n päässä, koska häpeää lapsensa käytöstä ihan turhaan ja haluaa kääntää sen niin, että tämä vieras äiti olikin se sikamainen eikä oma lapsi. Turhaan ap sitä häpeää. On normaalia, että tuon ikäisellä on vielä puurot ja vellit sekaisin. Ei ymmärrä, että jokaisessa tilanteessa kylässä valitaan se oma linja ympäistön suhteen.
Nää vanhempien suuttumukset ja yksityiskohtien kaivelut omien lasten komentamisten yhteydessä on juuri sitä, kun otetaan kaikki lapsiin kohdistunut komentelu henkilökohtaisena loukkaksena omaa kasvatusta kohtaan. Palatkaa maahan! Menkää joskus kouluun käymään, niin näette, miten niitä teidän nuppuja siellä komennetaan. Siinä oli yhden ja toisen äipän korvat punaisena ja opettajat syytetynpenkillä. Lapset on lapsia. Lapset ei ole täydellisiä, vaikka kuinka hyvin olisivatkin kasvattettuja.
Jos tuossa jotain hävettävää on, niin se, että lapsi antoi puhelimen, eikä ottanut sitä naiselta takaisin. Ei tuon ikäiseltä lapselta todellakaan revitä enää kädestä hänen henkilökohtaisia tavaroitaan. Voi kyllä sanoa, että meidän ruokapöydässä ei käytetä puhelinta, joten mennä odottamaan vaikka olohuoneeseen, että on syöty tai laittaa puhelimen pois. Parasta tietenkin olisi ollut antaa pojan lukea viesti, niin kuin normaalit ihmiset tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltämättä minun teki kerran mieli tehdä samoin kuin ap:n kuvailema äiti. Tytön kaveri oli meillä ja otti kännykkänsä ruokapöytään. Kesken ruokailun hän näpytteli wappiviestejä useaan kertaan. Olin ällistynyt.. Meillä ateriat ovat täysin älylaitevapaita. Keskitymme syömään ja juttelemaan.
Kyseinen tyttö kyläilee meillä harvoin enkä tunne häntä juuri lainkaan. Olisi korkea kynnys napata häneltä puhelin pois.
Jos hän on meillä joskus jatkossa syömässä ja tuo kännyn pöytään, kysyn häneltä varmaan ystävällisesti, että odottaako hän tärkeää puhelua tai viestiä. Jos vastaus on ei, kerron, että meillä on tapana viedä puhelimet parkkiin ruuan ajaksi.
Tytöt ovat 13-vuotiaita.
Kyllä teinien olisi hyvä tottua nyt jonkinlaisiin sääntöihin, missä kännykän näprääminen sopivaa ja missä ei, mutta moni nuori elää kuin pellossa, eikä edes alkeellisimpia käytöstapoja tunneta.
Esim. työelämään tutustumassa saa jatkuvasti huomauttaa puhelimen käytöstä ja vanhemmat vielä hehkuttavat lapsen itsemääräämisoikeudesta. Kuka työnantaja uskaltaa palkata näitä kännykkäriippuvaisia nuoria, kun mammalta tulee viiden minuutin välein viesti tai soitto.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teinien olisi hyvä tottua nyt jonkinlaisiin sääntöihin, missä kännykän näprääminen sopivaa ja missä ei, mutta moni nuori elää kuin pellossa, eikä edes alkeellisimpia käytöstapoja tunneta.
Esim. työelämään tutustumassa saa jatkuvasti huomauttaa puhelimen käytöstä ja vanhemmat vielä hehkuttavat lapsen itsemääräämisoikeudesta. Kuka työnantaja uskaltaa palkata näitä kännykkäriippuvaisia nuoria, kun mammalta tulee viiden minuutin välein viesti tai soitto.
Ainakin omalla työpaikallani ihmiset ovat jatkuvasti kännykkä kädessä, lounaallakin. Ajat valitettavasti muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olettaisin pojan oppineen hieman tapoja! Itse et ilmeisesti ole opettanut.
Ja hyvä, että otti kädestä; paremmin jää mieleen.
Jos minun poikani näpräisi puhelinta ruokapöydässä, olisin toivonut äidin heittävän kapistuksen vessanpönttöön! Jotain käytöstapoja sentään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinhan on pojan omaisuutta, mihin kyseisellä äidillä ei ole oikeus kajota ilman lupaa. Toimii ihan samalla tavalla kun että äiti olisi esim ottanut pojan pyörän omaan verstaaseen ja lukinnut sen sinne. Jos minä olisin ollut tuo poika, olisin ottanut lasin käteeni ja sanonut että jos puhelinta ei anneta takaisin niin en kyllä anna tätä lasiakaan.
Mikä helvetin jumalanpalvelus se ruokailu on oikein olevinaan, jos ei edes tekstiviestiä saa puhelimesta katsoa sillä välin? Sillä ei ole mitään väliä, räplääkö joku puhelintaan, jos saa tästä huolimatta ruokansa syötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Talossa talon säännöt. Olisihan tuo voinut sitä kauniisti pyytää eikä riuhtaista kädestä. Oliko pojalle selitettty säännöt ennen ruokailua?
Talossakin on voimassa Suomen laki. Ei kenenkään omaisuutta saa varastaa vaikka se miten paljon ärsyttäisi.
Tuntuu, että jotkut mammat käsittävät ruokailun pelkästään kisana siitä, kuka lappaa sapuskan nopeimmin suuhunsa. Ehkä se on joissain perheissä käytäntö ja tällöin kännykän näpräys ei varmaan haittaakaan paitsi satunnaisilla haarukanpistoilla leukaan. Joissain perheissä yhteinen ruokailuhetki tosiaan on sosiaalinen tilanne, jonka aikana keskustellaan muiden ihmisten kanssa ihan oikeassa maailmassa ja kasvotusten! Miettikääs! Joku tällaistakin vielä harrastaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2301 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talossa talon säännöt. Olisihan tuo voinut sitä kauniisti pyytää eikä riuhtaista kädestä. Oliko pojalle selitettty säännöt ennen ruokailua?
Talossakin on voimassa Suomen laki. Ei kenenkään omaisuutta saa varastaa vaikka se miten paljon ärsyttäisi.
Ei se nyt herranjestas mitään varastamista ole. Jos kyseinen äiti olisi jemmannut sen kapulan jonnekin, eikä olisi suostunut antamaan takaisin, niin tilanne olisi ihan erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että jotkut mammat käsittävät ruokailun pelkästään kisana siitä, kuka lappaa sapuskan nopeimmin suuhunsa. Ehkä se on joissain perheissä käytäntö ja tällöin kännykän näpräys ei varmaan haittaakaan paitsi satunnaisilla haarukanpistoilla leukaan. Joissain perheissä yhteinen ruokailuhetki tosiaan on sosiaalinen tilanne, jonka aikana keskustellaan muiden ihmisten kanssa ihan oikeassa maailmassa ja kasvotusten! Miettikääs! Joku tällaistakin vielä harrastaa!
Katsos kun noissa kännykkäperheissä tietää ruokailun alkavan kun mikro "kilahtaa". Jos syödään pelkkiä mikroaterioita, niin sitten on sama mitä pöydässä räppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetin jumalanpalvelus se ruokailu on oikein olevinaan, jos ei edes tekstiviestiä saa puhelimesta katsoa sillä välin? Sillä ei ole mitään väliä, räplääkö joku puhelintaan, jos saa tästä huolimatta ruokansa syötyä.
Kuten useasti jo sanottu kaikissa perheissä se ruokailu ei ole vain sitä ruokailua varten. Silloin käydään läpi kuulumisia ja otetaan muut huomioon. Jos ei sitä perhettä ole ja kiukuttelee vain yksinään niin ei sillä mitään hiton väliä olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetin jumalanpalvelus se ruokailu on oikein olevinaan, jos ei edes tekstiviestiä saa puhelimesta katsoa sillä välin? Sillä ei ole mitään väliä, räplääkö joku puhelintaan, jos saa tästä huolimatta ruokansa syötyä.
Sosiaalistaelämää on muuallakin kuin siellä puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se olisi viimeinen kerta kun meidän poika olisi tuollaisessa paikassa kylässä.
Minusta kenelläkään ei ole oikeutta puuttua toisen omaisuuteen. Kännykkä on minusta sama asia kuin rahapussi, bussilippu tai avaimet. Ko. äiti olisi voinut vaan sanoa, että pistä kännykkä pois nyt syödään.
Sillä olisihan voinut olla, että siellä olen juuri minä, lapseni äiti laittamassa viestiä, että tule aikaisemmin kotiin, että joudutaan lähtemään ..........
Lapsoisen äitylinkin on hyvä oppia, että vaikka kännykät nykyään onkin, niin niihin ei syystä tai toisesta pysty vastaamaan aina sillä punaisella sekunnilla, kun äityli viestiä laittaa.
Vaikea uskoa, että tuo kyläpaikan äiti olisi mitään sen enempää riuhtonut vaan ennemminkin ottanut vaan puhelimesta nätisti kiinni ja todennut, että ensin syödään, sitten katsotaan viestit. Hyvän kasvatuksen saanut nuori olisi lähinnä nolona, kun on mokannut moisessa perustilanteessa.Olen eri mieltä. Olen ostanut lapsilleni kännykät juuri sitä varten, että vastaavat heti välittömästi kun mä laitan viestin. Olen sitä painottanut heille moneen kertaan. Ja tämä on meidän tapa ja sääntö josta mä en tingi.
Et siis anna lastesi harrastaa mitään? Saavatko sentään koulua käydä?
Opeta tavat pojalle että puhelinta ei selailla ruokapöydässä. Eikä oteta sänkyynkään. Vanhemmat kotona myös esimerkkiä että ette kotona näprää puhelinta kun tarvittaessa. Tehkää yhdessä kivaa välillä. Leipokaa pullaa.paistakaa yhdessä vohveleita . Tehkää ruokaa yhdessä. Ulkoilkaa yhdessä jne.
Yhteisruokailu tärkeää. Opitaan miten syödään veitsellä ja haarukalla. Opitaan odottamaan puheenvuoroa. Keskustellaan asioista. Voi olla välillä joku teema.
Vierailija kirjoitti:
Opeta tavat pojalle että puhelinta ei selailla ruokapöydässä. Eikä oteta sänkyynkään. Vanhemmat kotona myös esimerkkiä että ette kotona näprää puhelinta kun tarvittaessa. Tehkää yhdessä kivaa välillä. Leipokaa pullaa.paistakaa yhdessä vohveleita . Tehkää ruokaa yhdessä. Ulkoilkaa yhdessä jne.
Ei saakeli, että vanhempi oikein viettäisi aikaa lastensa kanssa? Vanhanaikaista.
Alue: Aihe vapaa
Kaiken huippu on se, että nämä samaiset ihmiset makoilevat yleensä sohvalla katsellen telkkaria tai lukien kirjaa. Eipä oikeastan eroa mitenkään puhelimen/tietokoneen käytöstä.