Lääkäriliiton mielestä opiskelupaikkoja pitäisi vähentää

Vierailija kirjoitti:

"Eli lisää vaan ulkomalaisia lääkäreitä tänne." - Kuinkahan paljon täytyy varata määrärahoja siihen, että oppivat suomen ( tai ruotsin) kielen niin, että voivat toimia itsenäisesti? - Suomessahan opiskelijat joutuvat opiskelemaan ns. virkamies ruotsin -ruotsia opiskelojoista on toki tätä ennen opiskellut useita vuosia- mutta kuitenkin ruotsi kielen taito pysyy edelleen verraten heikkona siihen uhrattuihin pankoksiin verrattuna; jos kyse on yhtään merkittävämmästä tiedonannosta -lääkäriltä potilaalle- niin melkein väittäsin, että turvallisempaa tai varmempaa olsi, jos  tai kun tuossa välissä olisi tulkki arviolta kahdeksassa tapauksessa kymmenestä; ellei useaamin. Valitettavasti.   

No jos suomalaiset eivät suostu kouluttautumaan lääkäreiksi, niin parempi tuokin vaihtoehto kuin olla ilman mitään terveydenhuoltoa.

Itse asiassa tulkkien käyttö voisi olla fiksuakin.

Jotenkin Lääkäriliiton kartelli vain pitää murtaa.

Aloitan lääkäriopinnot nyt syksyllä ja työllistyminen edessä KUUDEN vuoden kuluttua.

On oikeastaan kiva että on töitä ja palkkaa saa.

Jos olisi työtön-matalapalkka-ala niin kuka lähtisi tarpomaan?

"Siitä vaan lääkäriksi, kun se on niin kadehdittava ammatti. Pääsykokeet ovat kaikille avoimet! Suomen verotus pitää huolen, ettei sillä ammatilla rikastu. Työ on raskasta. Työvuorot voi olla pitkiä 24h tai pidempiäkin. Työ on vaativaa, koska siinä on ihmishengistä kysymys. Ulkomailla pystyy tienaamaan paljon enemmän kuin Suomessa. Ei ne palkat sillä laske, jos lisää lääkäreitä koulutetaan. Ihmisillä on väärä luulo.

Juristeilla on myös pitkä koulutus ja siellä se raha liikkuu. Miettikää mitä juristi ottaa lausunnostaa verrattuna lääkärintodistukseen. Kummasta maksetaan enemmän?"

Tänäkin vuonna taisi jäädä aika monta lääkikseeen aikoneita ja ihan kyvykkäitä hakijoita saamatta paikkaa, joten ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan jos vaikka aluksi annettaisiin opiskelupaikka heille jotka jäivät sisään pääsystä vaikka neljä pistettä (Samassa suhteessa tulsi tietysti varmistaa opiskeluresusssit)

Se, että työvuorot ovat pitkiä -juurikin tuon 24h, tai jopa yli kertoo minusta myös lääkäri vajeesta. uskositko sinä oman terveytesi henkilön käsiin, joka ei ole nukkunut viimeiseen vuorokauteen?

Tuloverotuksesta on turha itkeä, koska ei lääkärien palkkaa veroteta sen kummemmin kuin kekenkään muunkaan paremmin tienaavan palkkaa; ei ole erillistä "lääkäriveroa."  -Eriasia on sitten se, miten lääkärit pystyvät kikkailemaan verotuksessa  yhtiöittämis toimilla yms),

Vierailija kirjoitti:

Itsekin lääketieteen opiskelijana vastustan sitä, että palkkoja pyritään väkisin pitämään pilvissä.

Kuitenkin opiskelupaikkojen lisäämisessä on suuria ongelmia, kun koulutuksen resursseja samalla karsitaan. Oma kurssini oli aloittaessamme yo:n suurin käsittääkseni koskaan, emmekä kaikki mahtuneet aina edes luentosaliin istumapaikoille. Käytännön opetusta on vähennetty, ja monia toimenpiteitä ei pääse itse harjoittelemaan, vaan ne pitäisi oppia kurkkimalla ylisuuren ryhmän olkapäiden yli.

Mielestäni ensimmäinen prioriteetti olisi kuitenkin pitää lääkärien koulutus laadukkaana, mutta jos kurssikokoja kasvatetaan tähän malliin, mistä ne lisäresurssit revitään nykyisessä taloustilanteessa?

Se on kiistämätön fakta, että kun määriä lisätään niin pitää lisätä resursseja. Tämä resursseista hölmö säästäminen on kuitenkin osa laajempaa Suomen hölmöä koulutuspolitiikkaa, jossa OKM:n johdolla panostetaan määrään laadun kustannuksella.

Kyllä, taloudessa säästetään nyt, mutta varmasti ne lisäresurssit koulutukseen löytyisivät jos olisi poliittista tahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Aloitan lääkäriopinnot nyt syksyllä ja työllistyminen edessä KUUDEN vuoden kuluttua.

On oikeastaan kiva että on töitä ja palkkaa saa.

Jos olisi työtön-matalapalkka-ala niin kuka lähtisi tarpomaan?

No, meillä on maa täynnä ihmisiä joilla on ihan tuo sama KUUDEN vuoden (tai enemmän jos on tutkijakoulutus) koulutusputki ja sen päässä monesti valtava globaali kilpailu, työttömyys, matalapalkkahomma tai ulkomaille muutto.

Ja jotka ovat vähintään yhtä eteviä kuin sinä. Viime keväänä Suomen historian eniten laudatureja kirjoittanut ylioppilaskin lähtee opiskelemaan diplomi-insinööriksi.

Osa ihmisistä kun ei tee elämänpäätöksiään vain rahan ja kartellin varmistaman täystyöllisyyden perusteella, vaan ovat sen verran idealistisia ja kunnianhimoisia että ottavat riskit siitä, että heidän pitää pärjätä globaalissa maailmantaloudessa. Moni pärjääkin.

Se on vähän eri asenne kuin tuollainen neuvostoliittolainen turvallisuudenhakuisuus valtion monopolilla varmistamalle täystyöllisyysalalle.

No, voihan olla että maailma näyttää hyvin erilaiselta kun valmistut. Kaatuihan se Neuvostoliittokin :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eli lisää vaan ulkomalaisia lääkäreitä tänne." - Kuinkahan paljon täytyy varata määrärahoja siihen, että oppivat suomen ( tai ruotsin) kielen niin, että voivat toimia itsenäisesti? - Suomessahan opiskelijat joutuvat opiskelemaan ns. virkamies ruotsin -ruotsia opiskelojoista on toki tätä ennen opiskellut useita vuosia- mutta kuitenkin ruotsi kielen taito pysyy edelleen verraten heikkona siihen uhrattuihin pankoksiin verrattuna; jos kyse on yhtään merkittävämmästä tiedonannosta -lääkäriltä potilaalle- niin melkein väittäsin, että turvallisempaa tai varmempaa olsi, jos  tai kun tuossa välissä olisi tulkki arviolta kahdeksassa tapauksessa kymmenestä; ellei useaamin. Valitettavasti.   

No jos suomalaiset eivät suostu kouluttautumaan lääkäreiksi, niin parempi tuokin vaihtoehto kuin olla ilman mitään terveydenhuoltoa.

Itse asiassa tulkkien käyttö voisi olla fiksuakin.

Jotenkin Lääkäriliiton kartelli vain pitää murtaa.

Monet meistä myös osaavat muita kieliä sujuvasti. Lääkärien etäpalvelut toisista maista käsin voivat olla jo kohta realiteettia teknologian kehittymisen myötä.

Vierailija kirjoitti:

Aloitan lääkäriopinnot nyt syksyllä ja työllistyminen edessä KUUDEN vuoden kuluttua.

On oikeastaan kiva että on töitä ja palkkaa saa.

Jos olisi työtön-matalapalkka-ala niin kuka lähtisi tarpomaan?

Haha, mitä tekstiä. Mun mieheni on tutkija molekyylibiologian alalla, mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa kehitetään rokotetta erästä maailman tappavinta tautia vastaan. Opiskellut maisterin 5 vuotta + tohtorin 4 vuotta + post doc muutamia vuosia. Mukana artikkeleissa, joita julkaistu useissa eri tiedejulkaisuissa. Työskennellyt useissa eri maissa. Tekee työtä 6 päivänä viikossa kellon ympäri. Globaali kilpailu paitsi yksilöiden, myös tutkimusryhmien välillä todella tiukkaa. Palkka juuri ja juuri 3000 euroa kuukaudessa. Mutta, toisin kuin moni kollega, on sentään ollut jatkuvasti töissä, vaikkakin pätkätöissä. Pääsee lääkärin liksoille ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa, jos ura akatemiassa urkenee. Ja kuitenkin hänen työnsä on niin monille ihmisille merkittävämpää kuin suomalaisen peruslääkärijantterin.

Niin, miksi hänet sitten saa "tarpomaan"? Kunnianhimo ja halu pelastaa maailmaa omalta osaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin nuoren lääkärin kanssa baarissa jokin aika sitten. Tarina:

Teki työterveyshuoltokeikkaa yhdessä Helsingin keskustan suurimmista yksityisistä veroparatiisi-terveydenhuoltoyhtiöistä. Kuulemma helppoa hommaa, kun asiakkaat töissä olevia "kunnon" kansalaisia joilla lähinnä nuhaa, melkoisen nuoria ja perusterveitä niin homma helppoa. Tykkää tehdä viikonloppukeikkaa kun siitä saa niin megana rahaa, niin on sitten useammin varaa käydä kesälomilla Ranskassa kiertelemässä viinitiloja ja talvella Alpeilla laskettelemassa luksuskohteissa ja kylpylöissä.

Aikaisemmin oli "joutunut" olemaan vähän aikaa Tuusulan terveyskeskuksessa töissä ja huh kun oli kuulemma kamalaa! Monet potilaista vanhoja ja monisairaita. Eihän nyt lääkäri tuollaista hommaa viitsi. ...

Pyysi treffeille, mutta kumma kyllä blokkasin sen tuttavuuden alkuunsa. Yäk!!!!

Mitä korkeammaksi alan palkkaus nousee, sen vähemmän kyse on kutsumuksesta ja enemmän statuksesta ja rahasta, mikä hoitotyössä on jokseenkin kyseenalaista. Samaan aikaan sairaanhoitajien kuulemma pitäisi vaan ymmärtää olevansa kutsumustyössä, josta ei palkkaa oikein saisi pyytääkään.

Tämä huolestuttaa minuakin, jo omallakin alalla (kyse lähinnä statuksesta ja sen tavoittelusta, ei palkasta koska keskipalkka ei kovin korkea), mutta varsinkin lääkiksessä. Törmään jatkuvasti niihin ihmisiin jotka ovat halunneet vaan jollekin "arvostetulle alalle", eikä opiskelun sisältö kiinnosta pätkääkään. Lääkärin ja lääkisopiskelijan olisi ehdottoman tärkeää olla sekä äärimmäisen kiinnostunut alastaan että aidosti empaattinen. Monet onneksi ovat kumpaakin. Valitettavasti kuitenkin törmää silloin tällöin niihin, jotka on niin selkeästi pelkän statuksen ja taloudellisen hyödyn perässä. Puistattaa aidosti ajatella tietyistä ihmisistä että nekin pääsee vielä joskus vaikuttamaan ihmisten kohtaloihin. 

En kyllä jeesustele tässä mitenkään, kyllä lääkäri voi olla oikeasti pätevä, motivoitunut ja perus-empaattinen vaikka haluaisi pitää palkkatasonsa korkealla. Kaikki meistä varmaan haluaisi, jos voisi. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää toimivana argumenttina että korkea palkka ja alan arvostus takaa sen että fiksuimmat motivoituu hakemaan lääkikseen, koska se houkuttaa ratkaisevasti myös sellaisia ihmisiä joita ei oikeasti kiinnosta ja innosta mikään muu kuin korkea tulotaso. Tätä samaa perustelua näkyy joskus käytettävän myös kansanedustajista ja siitä että heidän palkkaansa pitäisi nostaa että "nykyisten urpojen" tilalle tulisi "oikeasti fiksua ja kouluttautunutta porukkaa", mutta veikkaampa että koko eduskunta täyttyisi entisestään omaan napaan tuijottavista liikemiehistä, jos palkka vastaisi isojen toimitusjohtajien tienestejä. 

Saksassa kortteliklinikka-lääkärin homma on muuten koiran homma. Huonosti palkattua ja meno on kuin terveyskeskuksessa potilaiden suhteen, joskin työtahti 3x tiukempi.

Raaka kapitalismi nääs pitää huolen siitä, että hoidon on oltava hyvää tai kassavirta menee naapuriin hyvin nopeasti. Eikä hinnatkaan voi olla kalliita, sillä sikäläinem julkisoikeudellinen terveysvakuutussysteemi takaa sen, että jokin hoito saa maksaa vain tietyn summan.

Paradoksaalista tässä hommassa on se, että sikäläinen perusterveydenhuolto hakkaa meikäläisen systeemin mennen tullen. Itä-Saksaan tosin systeemi kopioitiin ilman kapitalismin taakkaa ja klinikat nimettiin termillä "terveyskeskus". Sitten eräs Pohjoismainen valtio keksi vuonna 1972 että meille kanssa se DDR-versio (ref Duodecimin artikkelista 2006...)

Vierailija kirjoitti:

Paljon on nyt joilla ei rahkeet riitä suomessa lääkikseen menevät Puolaan, Romaniaan, Viroon jne. Pelottaa minkälaisia lääkäreitä tulee.

Tää kyllä kirpaisi. Itse jäin pari pistettä sisäänpääsystä, koe oli tänä vuonna tavallista helpompi ja pisterajat nousivat todella korkeiksi. Kilpailu on tosi kova paikoista ja en halua tuhlata vuosia hakuprosessiin, jossa sisäänpääsy on välillä vähän tuuristakin kiinni. Siispä ajattelin ensi vuonna hakea Viroon Suomen sijaan, ja uskon olevani aivan yhtä kyvykäs opiskelemaan lääkäriksi, kuin ne, jotka saivat kokeesta ne pari puuttuvaa pistettä. Ja Viroonkaan ei vain "mennä", vaan pääsykoe on, joskin biologiapainotteinen toisin kuin Suomen fysiikkapainotteinen koe.

Opetuksen laatu ainakin Virossa on hyvää, ryhmäkoot pieniä (n. 25 opiskelijaa koko vuosikurssilla). Taitoja testataan jatkuvasti, ensimmäisen vuoden aikana on +30 tenttiä, kun taas esim. Tampereella noin 4. Suomessa kun pääset lääkikseen, on varmaa, että valmistut - vaikka sitten väkisin. Viron puolella tenttiä on mahdollista yrittää kolmesti, jonka jälkeen potkitaan ulos yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.

Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.

Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.

T. Lääketieteen kandidaatti

Tiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.

Vielä tuplaten lisää sisäänottoa niin loppuu lääkäripula.

Tietokoneen näpyttelyä kun työ on niin sairaanhoitajille osa hommista.

Ulkomaille voi mennä töihin jos ei Suomesta töitä löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa, että kyllähän lääkäreiden koulutusmäärät tuntuvat aivan valtavilta. Voisi olettaa, että ilman muuta suurin osa (luultavasti yli 90%) noista 750 aloittavasta opiskelijasta valmistuu. Se tarkoittaa ehkä noin 700 uutta lääkäriä vuodessa. Tähän kun lisätään ulkomailla opiskelevat suomalaiset (noin 100 uutta lääkäriä vuodessa) sekä ihan ulkomaalaistaustaiset lääkärit, jotka tulevat Suomeen (kaipa näitäkin useita kymmeniä per vuosi), niin saadan ynnäiltyä, että Suomen työmarkkinoille tulee valmistumaan vuosittain noin 800-900 uutta lääkäriä.  Määrä tuntuu aika suurelta näin pieneen maahan! Kuinka kauan menee, ennen kuin lääkäreiden työtilanne on yhtä huono kuin esim. opettajien?

Ensin pitäisi saada ne Kainuun korpikylienkin lääkärivirat täytettyä, ennen kuin voidaan alkaa huolestua lääkäreiden huonosta työtilanteesta...

Mielestäni aloituspaikkoja pitäisi lisätä tuntuvasti, jotta alalle saataisiin samanlaista kilpailua työpaikoista kuin muillakin aloilla. Näin saataisiin työvoimaa sinne, missä sitä tarvitaan, eikä sinne, missä lääkärit itse haluavat mieluiten työskennellä.

Ja jotkut tuolla aiemmin olivat huolissaan lääkäreiden tasosta ja ammattitaidosta, kun ryhmäkoot kasvavat. Mielestäni on aika hurjaa, että heille oli itsestäänselvyys, että lääkäri, joka ei osaa edes poskionteloita punkteerata, tai tehdä gynekologista tutkimusta, pääsee joka tapauksessa töihin. Jos alalla olisi normaali kilpailutilanne, niin silloinhan töihinkin pääsisivät vain ne parhaat, jolloin voisi hyvillä mielin luottaa lääkäreiden tietoon ja taitoon. Nythän näin ei ole, kun lääkäreitä valmistuu nippa nappa sen verran, mitä on avoimia työpaikkoja, mikä siis tarkoittaa sitä, että se rimaa hipoen tutkintonsa suorittanutkin pääsee heittämällä töihin.

Aika epäreilussa tilanteessa ollaan, jos osa ei yksinkertaisesti PÄÄSE harjoittelemaan toimenpiteitä ja tästä syystä häviävät kilpailutilanteessa niille, joita ihan puhdas sattuma tai vaihtoehtoisesti röyhkeä kyynärpäätaktiikka on suosinut. Ne supertunnolliset puurtajat, jotka saavat pelkkiä vitosia tenteistä, voivat ihan hyvin olla pääsemättä harjoittelemaan käytännön taitoja tilanteessa, jossa vain pieni osa pääsee. En myöskään erityisesti toivoisi kilpailuhengen lisääntymistä, kun tällä hetkellä kollegiaalisuus on yksi alan tärkeimpiä asioita, ja osaltaan parantaa asioiden oppimista ja varmistaa potilaan hyvän hoidon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitan lääkäriopinnot nyt syksyllä ja työllistyminen edessä KUUDEN vuoden kuluttua.

On oikeastaan kiva että on töitä ja palkkaa saa.

Jos olisi työtön-matalapalkka-ala niin kuka lähtisi tarpomaan?

Haha, mitä tekstiä. Mun mieheni on tutkija molekyylibiologian alalla, mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa kehitetään rokotetta erästä maailman tappavinta tautia vastaan. Opiskellut maisterin 5 vuotta + tohtorin 4 vuotta + post doc muutamia vuosia. Mukana artikkeleissa, joita julkaistu useissa eri tiedejulkaisuissa. Työskennellyt useissa eri maissa. Tekee työtä 6 päivänä viikossa kellon ympäri. Globaali kilpailu paitsi yksilöiden, myös tutkimusryhmien välillä todella tiukkaa. Palkka juuri ja juuri 3000 euroa kuukaudessa. Mutta, toisin kuin moni kollega, on sentään ollut jatkuvasti töissä, vaikkakin pätkätöissä. Pääsee lääkärin liksoille ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa, jos ura akatemiassa urkenee. Ja kuitenkin hänen työnsä on niin monille ihmisille merkittävämpää kuin suomalaisen peruslääkärijantterin.

Niin, miksi hänet sitten saa "tarpomaan"? Kunnianhimo ja halu pelastaa maailmaa omalta osaltaan.

Niinpä. Serkkuni tekee molekyylibiologian alan syöpätutkimusta nyt post-doccina Harvardissa. Apurahoilla, jotka eivät huimia ole ja joita pitää jatkuvasti hakea uudestaan. Kilpailu on mieletöntä.

Ja päästäkseen tähän asemaan on opiskellut ja tehnyt töitä jo aivan valtavan kilpailussa systeemissä yli kymmenen vuotta. Koko ajan pätkätyösuhteissa tai apurahalla, pienellä palkalla. Työ on valtavan vaativaa ja kilpailtua koska kilpailukenttä on globaali.

Vaikka teki opinnot Suomessa tohtoriin asti, niin takaisin ei Harvardista ole tulemista koska ei ole töitä täällä.

Ja kaikki nuo huippuälykkäiden, 7 päivää viikossa todella kilpailussa ilmapiirissä töitä pienellä palkalla ja suurella taloudellisella epävarmuudella ihmisten työryhmissä tekemä työ tähtää uusien ja parempien syöpähoitojen kehittämiseen. Joista on jo tuloksia joilla pelastetaan henkiä.

Eli perustelusi tuohon verrattuna ovat uskomattoman naurettavia, että kukaan ei viitsisi käyttää 6 vuotta lääkärin opintoihin jos ei olisi varmaa työpaikkaa huippupalkalla odottamassa. Jos tuota tarvitaan motivaatioksi niin kyseenalaistan onko henkilö ollenkaan sopiva alalle.

Ehkä meistä osa on vain hölmöjä kun tähtää tuota korkeammalle eikä ole noin törkeän itsekäs ja ahne kuin suurin osa lääkäreistä vaikuttaa olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.

Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.

Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.

T. Lääketieteen kandidaatti

Tiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.

Itselläni DI:nä ihan täysin liioittelematta yhdessä työnhakuprosessissa nyt keväällä oli 800 hakijaa. Pääsin toiselle kierrokselle haastatteluissa koska itselläni on CV jota yleensä kuvataan "exceptional" ja "paras minkä koskaan nähnyt". En silti saanut paikkaa, koska olin 8 tunnin testipäivän viimeisessä presiksessä kuulemma liian hermostunut vaikka substanssissa ei ollut mitään vikaa. Olin herännyt haastattelupäivänä klo 4 aamulta ehtiäkseni toimistolle Tukholmaan ja kyseinen presis oli klo 18, täyden testi- ja haastattelupäivän jälkeen.

Ehkä tätäkään ongelmaa ei olisi, jos yksityisten lääkäriasemien tukeminen verorahoilla lopetettaisiin ja sama summa laitettaisiin julkiseen terveydenhuoltoon mm. riittävän lääkärimäärän palkkaamiseen. Lääkäreillä olisi julkisella puolella inhimilliset työolot (vastavalmistuneiden juttuja kuunnelleena en ymmärrä miten kukaan esim. jaksaa niitä päivystyksiä kohtuuttomine valvomisineen) ja mikä tärkeintä, verorahat eivät karkaisi veroparatiiseihin.

Koskien siis myös työterveyshuollon lääkäripalveluja, en ymmärrä miksi täytyy ylläpitää kahta rinnakkaista järjestelmää, joista toinen on pystyssä vain siksi, että toinen toimii huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitan lääkäriopinnot nyt syksyllä ja työllistyminen edessä KUUDEN vuoden kuluttua.

On oikeastaan kiva että on töitä ja palkkaa saa.

Jos olisi työtön-matalapalkka-ala niin kuka lähtisi tarpomaan?

Haha, mitä tekstiä. Mun mieheni on tutkija molekyylibiologian alalla, mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa kehitetään rokotetta erästä maailman tappavinta tautia vastaan. Opiskellut maisterin 5 vuotta + tohtorin 4 vuotta + post doc muutamia vuosia. Mukana artikkeleissa, joita julkaistu useissa eri tiedejulkaisuissa. Työskennellyt useissa eri maissa. Tekee työtä 6 päivänä viikossa kellon ympäri. Globaali kilpailu paitsi yksilöiden, myös tutkimusryhmien välillä todella tiukkaa. Palkka juuri ja juuri 3000 euroa kuukaudessa. Mutta, toisin kuin moni kollega, on sentään ollut jatkuvasti töissä, vaikkakin pätkätöissä. Pääsee lääkärin liksoille ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa, jos ura akatemiassa urkenee. Ja kuitenkin hänen työnsä on niin monille ihmisille merkittävämpää kuin suomalaisen peruslääkärijantterin.

Niin, miksi hänet sitten saa "tarpomaan"? Kunnianhimo ja halu pelastaa maailmaa omalta osaltaan.

Niinpä. Serkkuni tekee molekyylibiologian alan syöpätutkimusta nyt post-doccina Harvardissa. Apurahoilla, jotka eivät huimia ole ja joita pitää jatkuvasti hakea uudestaan. Kilpailu on mieletöntä.

Ja päästäkseen tähän asemaan on opiskellut ja tehnyt töitä jo aivan valtavan kilpailussa systeemissä yli kymmenen vuotta. Koko ajan pätkätyösuhteissa tai apurahalla, pienellä palkalla. Työ on valtavan vaativaa ja kilpailtua koska kilpailukenttä on globaali.

Vaikka teki opinnot Suomessa tohtoriin asti, niin takaisin ei Harvardista ole tulemista koska ei ole töitä täällä.

Ja kaikki nuo huippuälykkäiden, 7 päivää viikossa todella kilpailussa ilmapiirissä töitä pienellä palkalla ja suurella taloudellisella epävarmuudella ihmisten työryhmissä tekemä työ tähtää uusien ja parempien syöpähoitojen kehittämiseen. Joista on jo tuloksia joilla pelastetaan henkiä.

Eli perustelusi tuohon verrattuna ovat uskomattoman naurettavia, että kukaan ei viitsisi käyttää 6 vuotta lääkärin opintoihin jos ei olisi varmaa työpaikkaa huippupalkalla odottamassa. Jos tuota tarvitaan motivaatioksi niin kyseenalaistan onko henkilö ollenkaan sopiva alalle.

Ehkä meistä osa on vain hölmöjä kun tähtää tuota korkeammalle eikä ole noin törkeän itsekäs ja ahne kuin suurin osa lääkäreistä vaikuttaa olevan.

Yhdyn näihin aiempiin vastanneisiin, työtilanne biotieteellisillä aloilla muilla kuin lääkäreillä on ihan järkyttävän huono. Mitään varmaa työpaikkaa ei todellakaan ole odottamassa, eikä kyse ole siitä, etteikö lahjakkuutta ja kovaa työtä olisi, päinvastoin. Kaiken lisäksi viisaat päättäjämme eivät tajua tätä potentiaalia, Suomen mahdollisuutta olla kärkijoukoissa tulevaisuuden merkittävimmällä alalla, vaan tutkimuksesta päätettiin juuri rennosti leikata ihan massiivisella kädellä.

Vierailija kirjoitti:

Miten juuri lääkärien ammattijärjestö onkin päässyt noin vahvaan asemaan?

Se on hieman helpompaa, kun kyseessä on ammattiryhmä, jota ilman yhteiskunnan on aika vaikea toimia. Voikin miettiä millainen lääkäritilanne olisi, jos edes noita ulkomaalaisia tai ulkomailla opiskelleita lääkäreitä ei olisi Suomen työmarkkinoilla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.

Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.

Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.

T. Lääketieteen kandidaatti

Tiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.

Pysyvyys ja alan varmuus olikin iso syy, miksi alalle hakeuduin. DIksi on helppo päästä opiskelemaan, lääkäriksi ei. Ajattelen, että kävin tuon epävarmuuden läpi hakiessani.

T. LK

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.

Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.

Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.

T. Lääketieteen kandidaatti

Tiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.

Pysyvyys ja alan varmuus olikin iso syy, miksi alalle hakeuduin. DIksi on helppo päästä opiskelemaan, lääkäriksi ei. Ajattelen, että kävin tuon epävarmuuden läpi hakiessani.

T. LK

Ai DI:ksi ja kaikkiin muihin opiskelupaikkoihin on helppo päästä lääkikseen verrattuna? Jospa vähän tsekattaisi näitä faktoja. ...