Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Konmaritus-miten olette toteuttaneet? Ja "ärsyttävä" facebook-ryhmä.
07.07.2016 |
Olisi kiva seurata vinkkejä Konmari-facebook -ryhmästä, mutta ärsyttää se fanaattisuus jos joku uskaltaa olla vähänkin "eri mieltä" tai pohtia eri asioita, tai on tehnyt asioita vähän eri tavalla.
Siellä jopa poistetaan kommentteja ja ketjuja jos ei ole ihan samaa mieltä.
Ja toisaalta myös esim. "kantavat" henkilöt kyllä itse soveltavat esim. säilytystapojen suhteen, mutta sitten taas kun joku on tehnyt eri järjestyksessä tms., ollaan heti "tuomitsemassa" että tuo ei ole konmaria.
Perusidea hyvä ja itsekin haluaisi tuommoisen projektin läpikäydä - omalla tavalla. JOtain jo tehnytkin. Ja olisi kiva seurata muidenkin edistymistä, mutta mietin kyllä jo tuosta ryhmästä eroamista kun henki ei ole hyvä... en vaan tiedä muitakaan Konmari-aiheisia ryhmiä.
Onko joku muu tehnyt "maritusta" jotenkin omalla tavallaan??
Ja oletteko fb-ryhmässä/ryhmissä ja onko niistä apua vai enempi pahaa mieltä?
Kommentit (1255)
perusasia on hyvä, mutta tämä Kondo itse on selvästi jotenkin pakkomielteinen. jotain aspergeriä täytyy olla, kun koko lapsuutensa ja nuoruutensa on tutkinut ja selvittänyt kodin järjestystä! ja hänhän sanoikin olleensä epäsosiaalinen ja hiljainen.
minusta on ihan selvä asia, että kun raivaa turhan, niin uutta voi tulla tilalle. siten en ihmettele yhtään, että monien elämään tulee hyviä asioita, kun he heittävät rojut pois.
en usko siihen, että pitää koota kaikki ne asiat ensin kasaan ja sitten yksi kerrallaan. ihan hyvin voi ajatella tila kerrallan. vaatekaappi on helppo alku. vaatteet saat helposti järjestykseen rullalle. se kyllä toimii. kyllä jokaisen voi laittaa omalle paikalleen, vaikka se kuuluisikin toiseen huoneeseen.
sitten en usko, että tavaroita pitää kiitellä, sukkia. kuulosti naurettavalta. voi ne silti olla siististi kaapissa.
enkä usko, että kotiin tultua pitää otta käsilaukusta kaikki tavarat ja laittaa omille paikoilleen. ihan turhaa.
tällaisia asioita on muuten opetettu talouskoulussa jo 80-luvulla. en ollut itse, mutta kämppis oli, kun opiskelin.
on minusta hankalaa ja vaivalloista laittaa tavarat aina oikeille paikoilleen. tämä ei toimi tulla. ylimääräinen rasite.
ja musaa ei sais käyttää taustalla. kyllä aivojen dopamiini (liikehormoni) lähtee juurikin paremmin liikkeelle ja saa tekemisen meiningin kun kuuntelee musikkia.
ihmiset jotka tekee mitään uskonnon, ovat rasittavia fanaatikkoja. jokaista asiaa ihminen voi sosveltaa itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse heitin ihan kylmästi vaan roskiin kaiken roinan mitä nurkista löytyi, jota en halunnut pitää. Nimittäin tiesin, että jos sen valtavan määrän vaatteita, kirjoja ja ties mitä yrittäisin jotenkin kierrättää tai myydä, siihen menisi vaikka kuinka kauan, ja sisu loppuisi kesken, ja siihen jäisi koko projekti. Mutta minä päätin hoitaa koko Konmarin viikonlopussa, ja tosiaan kannoin jätesäkeissä roskiin kaiken mitä en halunnut pitää.
Nyt on vuosi Konmari-raivauksesta ja siisteyden ylläpito on ollut tosi helppoa kun on enää vähän tavaraa, ja vain ehdottoman tarpeellinen ja mieleinen.
"Mun tavara on niin ajatuksella hankittua, että se on otettu mielihyvin vastaan tai siitä on maksettu."
Hienoa että jollain on näin. Itse olin vaan ostellut kaikenlaista, ilman kummempia ajatuksia, usein halpaa ja huonolaatuista. Sitten niitä oli joka paikka täynnä, esim. vaatteita joiden tyyli oli jo vanhanaikainen, pakattuina säilytyslaatikoihin häkkivarastoon.
Mulla on reilut parikymmentä vuotta (eli sen ajan, mitä olen vastannut itse itsestäni) ollut tapana kerran vuodessa tehdä vaatekaappien suursiivous. Ehjät ja siistit, mutta jostain syystä käyttämättömät vaatteet lähtevät johonkin kierrätyspaikkaan (en myy vaan vien kassit suoraan johonkin laatikkoon tai myymälään ja toivon, että vaatteista on vielä jollekin toiselle iloa). Risat ja kulahtaneet lähtevät roskikseen. Joku kiikun kaakun vaate saattaa jäädä vielä yhdeksi vuodeksi roikkumaan kaappiin, mutta jos sitä ei ole käytetty väliaikana, lähtee se seuraavassa kierroksessa pois. Alkkareille ja sukille ja rintsikoille on omat laatikkonsa, samoin hattuhyllyllä käsineille, pipoille ja huiveille jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia, jota monet kirjan lukeneetkaan eivät tunnu tajuavan, on että Marie Kondo aika suoraan sanoo että turha tavara kannattaa heittää pois. Ei siis antaa kenellekään tai myydä kirpputorilla, koska sitten tavara on taas muiden ihmisten riesana loppujen lopuksi.
Täysin idioottimaista heittää hyvää tavaraa roskiin. Oikeastihan se menee niin että toisen roska on toisen aarre. Ja kirpparilla jokainen ostaa tavarat oman valintansa ja tarpeensa mukaan, ei ketään pakoteta mitään sieltä ottamaan mukaan.
Sepä se. Enkä usko että Kondo tarkoitti roskiin, vaan kierrätykseen. Japanissa kierrätys on vägän erilaista.
Ainakin jenkkiryhmässä discarding tarkoittaa hyvin usein sitä, että tavara kulkee eteenpäin kohti pihakirppistä ja kierrätyskeskusta.
Kondon kirjassa on viisi lukua. Toisen luvun nimi on "Heitä ensin pois". Kirjassa myös puhutaan kautta linjan roinan pois heittämisestä. No, yhdessä kohtaa lahjoitettiin arvokas teeseremonia-astiasto eteenpäin. Meillä kaikilla on tavaraa, joka kannattaa lahjoittaa tai myydä pois, ja tavaraa, joka kannattaa heittää pois.
En pidä itseäni erityisen epäekologisena ihmisenä, mutta itselleni oli vapauttava oivallus, että kun raivaan tavaroita, voin todellakin heittää osan tavaroista pois hyvällä omallatunnolla, koska siten en siirrä ongelmaa tavaroista eteenpäin kenellekään muulle. Toisaalta ymmärrän, että tämä ajatus herättää hirveästi vastustusta, koska olemme niin tottuneet ajattelemaan, että se epäekologista. Niin kuin tietysti onkin, mutta toisaalta jos se muuttaa ajatukset ja käytöksen niin, ettei enää osta turhaan, niin sehän taas on erittäin ekologista.
Jatkan vielä, että meillä länsimaissahan on tavaraa, roinaa aivan mielipuoliset määrät nykyään. Emme todellakaan tarvitse sitä kaikkea. Mielestäni ratkaisu tähän on, että jatkossa harkitsemme kulutustottumuksiamme paremmin, ostamme vähemmän ja kestävämpää tavaraa. Ja ne tavarat, mitä emme tarvitse ja mikä ei kenellekään kelpaa, laitamme roskiin. Sitten ne poltetaan jätelaitoksella, mikä tuottaa energiaa.
Kirpputoreille muuten viedään hirveästi tavaraa, joka ei kenellekään kelpaa, jota ei voi laittaa edes myyntiin ja josta kirpparit joutuvat maksamaan kalliit jätemaksut. Ehkä tämän toiminnan pohjana on juuri tuo ajatus, että mitään ei voi heittää pois, koska se epäekologista, ja ongelma siirretään kirppareiden kontolle.
kyllä ja ei kirjoitti:
perusasia on hyvä, mutta tämä Kondo itse on selvästi jotenkin pakkomielteinen. jotain aspergeriä täytyy olla, kun koko lapsuutensa ja nuoruutensa on tutkinut ja selvittänyt kodin järjestystä! ja hänhän sanoikin olleensä epäsosiaalinen ja hiljainen.
minusta on ihan selvä asia, että kun raivaa turhan, niin uutta voi tulla tilalle. siten en ihmettele yhtään, että monien elämään tulee hyviä asioita, kun he heittävät rojut pois.
en usko siihen, että pitää koota kaikki ne asiat ensin kasaan ja sitten yksi kerrallaan. ihan hyvin voi ajatella tila kerrallan. vaatekaappi on helppo alku. vaatteet saat helposti järjestykseen rullalle. se kyllä toimii. kyllä jokaisen voi laittaa omalle paikalleen, vaikka se kuuluisikin toiseen huoneeseen.
sitten en usko, että tavaroita pitää kiitellä, sukkia. kuulosti naurettavalta. voi ne silti olla siististi kaapissa.
enkä usko, että kotiin tultua pitää otta käsilaukusta kaikki tavarat ja laittaa omille paikoilleen. ihan turhaa.
tällaisia asioita on muuten opetettu talouskoulussa jo 80-luvulla. en ollut itse, mutta kämppis oli, kun opiskelin.
on minusta hankalaa ja vaivalloista laittaa tavarat aina oikeille paikoilleen. tämä ei toimi tulla. ylimääräinen rasite.
ja musaa ei sais käyttää taustalla. kyllä aivojen dopamiini (liikehormoni) lähtee juurikin paremmin liikkeelle ja saa tekemisen meiningin kun kuuntelee musikkia.
ihmiset jotka tekee mitään uskonnon, ovat rasittavia fanaatikkoja. jokaista asiaa ihminen voi sosveltaa itselleen.
Niin, eli omaksuit KonMarista osan raivaus- ja siivousopeista, mutta jätit muun välistä. Se on sinun asiasi, mutta on turha väittää fanaattiseksi niitä, jotka haluavat koko hyödyn, joka perustuu nimenomaan kognitiiviseen psykologiaan. Kondon metodi on itsessään nerokas työkalu, eikä toimi, jos rupeat soveltamaan, että en tee ainakaan tätä, tai tätä, ja teenpäs tämän näin. Ei ole kyse uskonnosta, eikä siivoamisesta, eikä edes raivaamisesta, vaan aivojen uudelleen kouluttamisesta. Ilmeisesti osa ihmisistä ei ole käsittänyt sitä lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia, jota monet kirjan lukeneetkaan eivät tunnu tajuavan, on että Marie Kondo aika suoraan sanoo että turha tavara kannattaa heittää pois. Ei siis antaa kenellekään tai myydä kirpputorilla, koska sitten tavara on taas muiden ihmisten riesana loppujen lopuksi.
kirppis ei ole mitenkään japanilainen juttu.
on tosi tyhmää heittää hyviä vaatteita ja tavaroita pois. voi viedä kierrättyskeskukseen. ei oo vaikeaa.
kun muutin, vein töihin aina valittuja koruja, ja kirjoja yms. joita sai ottaa jos halusi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo jännä se toinen osa, Sparkle joy. Se ei ollut ylläpitäjän mieleen (sanoi ettei pitänyt), joten pitääkö sitten ryhmänkin pysyä tiukasti ykkösosassa? Sen piti nimenomaan täydentää ihmisissä heränneitä kysymyksiä, ettei tarvitse niin olla jonkun yhden ryhmän yp:n tulkinnan varassa.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
kirjoitti:
En ihmettele miksi ihmiset ovat hullaantuneet tästä, vaikka ihan uutena asiana tuli keskustelun myötä.
Itse teen vuosittain koko kämpän tyhjennyksen; käyn kaiken läpi ja heitän turhat pois, järjestän paremmin ja siivoan samalla katosta lattiaan. Pakko tehdä vuosittain, sillä esimerkiksi kännykän vaihtuessa varalaturi laatikossa tulee tarpeettomaksi, siksi mielestäni hölmöä, että tämä toimisi yhdellä kertaa elämässä... (Joku saa selittää jos haluaa?)Mutta niin asiaan, aina suursiivouksen jälkeen minulle tulee hirveästi tarmoa jatkaa järjestelyä, se ei lopu kun koti on järjestetty. Yleensä samalla kertaa järjestän kaiken muunkin elämässäni (eli hoidan ikävät asiat jotka ovat jääneet roikkumaan yms), mutta ei se muutamaa viikkoa pitempään kestä.
Se ei kestä, koska et tee sitä kouluttaaksesi aivojasi uudelleen ts. teet liian vähän ja tehottomasti. Jos aihe kiinnostaa, on KonMarilla sinulle paljon tarjottavaa.
Ahaa... Periaatteessa aihe kiinnostaa, mutta tiedän ettei minulla ikinä ole tai tule olemaan ongelmia tavaroiden tai siivouksen kanssa, sillä rakastan suursiivouksia sekä järjestelyä! Siksi tuntuisi turhalta lukea itseäni varten, vaikka asia kuulostaa kiinnostavalta juuri sillä mitä muut ihmiset siitä saavat. Vai voiko siitä saada jotain vaikkei olisi mitään "ongelmaa" kyseisellä osa-alueella?
Voi. Ei minullakaan ole koskaan ollut mitään ongelmaa siivouksen tai järjestyksen kanssa. Se on kuitenkin auttanut minua huomaamaan, että 90% (vähäisistä) vaatteistani ovat turhia, astioistamme melkein 95% on turhaa ja joku tarvitsee niitä meitä enemmän. Emme tarvitse 2000 niteen kirjastoa, vaan oikeastaan vain ne rakkaimmat ja tärkeimmät kirjat. Mitä teen tärähtäneillä valokuvilla?
Lisäksi, koska kyseessä on kognitiivinen psykologia, kouluttaa se samoihin kiitollisuuden ja sen tärkeimmän ymmärtämisen suhteen muissakin asioissa, eli näkee selkeämmin sen, mitä omalta elämältään oikein haluakaan ja mitä oikeasti tarvitsee.
Mitä jos oikeasti ei omista mitään turhaa? Vai omistavatko mielestäsi kaikki jotka eivät ole lukeneet kirjaa jotakin turhaa tavaraa? Oma ongelmani nuorena oli liika tavaroiden pois heitto, nyt olen hyvällä kultaisella keskitiellä. Omistan hyvin vähän astioita, vaatteita juuri tarpeeksi ja kaikki tavarani ovat aina lokeroituna paikallaan. Sotkuisuus kodissa ei haittaa (eli en ole mikään siivousfriikki), mutta jos kaappien sisällöt olisivat sikinsokin enkä tietäisi minne tämän pinnin tälläkertaa tunkisin tulisin hulluksi, kuten moni muukin huomaamattaan. Usein huomaan ihmisten ongelman siisteyden kanssa olevan se, että ulkoapäin on siistiä, mutta kaappeja kurkistettaessa on kaaos. Sitten tavaraa laitetaan joka kerta vähän eri kaappeihin, eikä lopulta enää tiedetä mitä on missäkin, jolloin tätä turhaa tavaraa syntyy kun lisäksi ostetaan uutta "kadonneiden" tilalle. Lisäksi ihmisten järjestelytekniikat ovat tyyliin pullot pituusjärjestykseen ja se kestää sen viikon...
Viimeiseen kappaleeseen en osaa ottaa kantaa, sillä en osaa sanoa voisinko olla vieläkin kiitollisempi ihminen tai nähdä vieläkin selkeämmin tulevaisuuteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudesta asti OCD:sta kärsineenä on pakko todeta että tuo Marie vaikuttaa ihan pakko-oireiselta.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
kirjoitti:
En ihmettele miksi ihmiset ovat hullaantuneet tästä, vaikka ihan uutena asiana tuli keskustelun myötä.
Itse teen vuosittain koko kämpän tyhjennyksen; käyn kaiken läpi ja heitän turhat pois, järjestän paremmin ja siivoan samalla katosta lattiaan. Pakko tehdä vuosittain, sillä esimerkiksi kännykän vaihtuessa varalaturi laatikossa tulee tarpeettomaksi, siksi mielestäni hölmöä, että tämä toimisi yhdellä kertaa elämässä... (Joku saa selittää jos haluaa?)Mutta niin asiaan, aina suursiivouksen jälkeen minulle tulee hirveästi tarmoa jatkaa järjestelyä, se ei lopu kun koti on järjestetty. Yleensä samalla kertaa järjestän kaiken muunkin elämässäni (eli hoidan ikävät asiat jotka ovat jääneet roikkumaan yms), mutta ei se muutamaa viikkoa pitempään kestä.
Se ei kestä, koska et tee sitä kouluttaaksesi aivojasi uudelleen ts. teet liian vähän ja tehottomasti. Jos aihe kiinnostaa, on KonMarilla sinulle paljon tarjottavaa.
Ahaa... Periaatteessa aihe kiinnostaa, mutta tiedän ettei minulla ikinä ole tai tule olemaan ongelmia tavaroiden tai siivouksen kanssa, sillä rakastan suursiivouksia sekä järjestelyä! Siksi tuntuisi turhalta lukea itseäni varten, vaikka asia kuulostaa kiinnostavalta juuri sillä mitä muut ihmiset siitä saavat. Vai voiko siitä saada jotain vaikkei olisi mitään "ongelmaa" kyseisellä osa-alueella?
Voi. Ei minullakaan ole koskaan ollut mitään ongelmaa siivouksen tai järjestyksen kanssa. Se on kuitenkin auttanut minua huomaamaan, että 90% (vähäisistä) vaatteistani ovat turhia, astioistamme melkein 95% on turhaa ja joku tarvitsee niitä meitä enemmän. Emme tarvitse 2000 niteen kirjastoa, vaan oikeastaan vain ne rakkaimmat ja tärkeimmät kirjat. Mitä teen tärähtäneillä valokuvilla?
Lisäksi, koska kyseessä on kognitiivinen psykologia, kouluttaa se samoihin kiitollisuuden ja sen tärkeimmän ymmärtämisen suhteen muissakin asioissa, eli näkee selkeämmin sen, mitä omalta elämältään oikein haluakaan ja mitä oikeasti tarvitsee.
Mitä jos oikeasti ei omista mitään turhaa? Vai omistavatko mielestäsi kaikki jotka eivät ole lukeneet kirjaa jotakin turhaa tavaraa? Oma ongelmani nuorena oli liika tavaroiden pois heitto, nyt olen hyvällä kultaisella keskitiellä. Omistan hyvin vähän astioita, vaatteita juuri tarpeeksi ja kaikki tavarani ovat aina lokeroituna paikallaan. Sotkuisuus kodissa ei haittaa (eli en ole mikään siivousfriikki), mutta jos kaappien sisällöt olisivat sikinsokin enkä tietäisi minne tämän pinnin tälläkertaa tunkisin tulisin hulluksi, kuten moni muukin huomaamattaan. Usein huomaan ihmisten ongelman siisteyden kanssa olevan se, että ulkoapäin on siistiä, mutta kaappeja kurkistettaessa on kaaos. Sitten tavaraa laitetaan joka kerta vähän eri kaappeihin, eikä lopulta enää tiedetä mitä on missäkin, jolloin tätä turhaa tavaraa syntyy kun lisäksi ostetaan uutta "kadonneiden" tilalle. Lisäksi ihmisten järjestelytekniikat ovat tyyliin pullot pituusjärjestykseen ja se kestää sen viikon...
Viimeiseen kappaleeseen en osaa ottaa kantaa, sillä en osaa sanoa voisinko olla vieläkin kiitollisempi ihminen tai nähdä vieläkin selkeämmin tulevaisuuteni.
Luulisin, että suurin osa länsimaisista ihmisistä omistaa tavaroita, jotka eivät ole välttämättömiä tai tuota iloa. Sinullekin voisi olla hyväksi tehdä KonMarin ohjeiden mukaan ja käydä tavarakategoria (esim paidat) kerrallaan läpi kaikki, tunnustella tavara kerrallaan ja katsoa tuottaako se iloa vai ei. Pääoletus on, että kaikki joka ei tuota iloa tai ole väkipakollinen, lähtee. Jos kaikki jäävät, hyvä niin, olet onnellisessa asemassa. Se ei kuitenkaan poista, ettetkö hyötyisi psykologisesti metodista siinä, missä joku hamstraajakin. Lisäksi tavaroiden kiittely, viikkaaminen, koskettelu luo alitajuista suhdetta esineeseen, jolloin sitä kohtelee entistä paremmin ja kiitollisemmin. Kun visualisoi sen, mihin tähtää kotinsa suhteen, se auttaa. Tämä tapa arvioida ja määritellä elämänsä ilon tuottamisen perusteella leviää muihinkin elämän osa-alueisiin. Voi visualisoida koko elämänsä suunnan, mitä oikeasti haluaa.
En usko, että kukaan, joka tekee Kondon ohjeiden mukaisesti, on katunut kokemustaan. Siitä ei voi, kuin hyötyä. Ja jos ei mitään muuta etua siitä ole, oletpa tietoinen tavaramäärästäsi ja tuleehan nurkat siivottua ylimääräisen kerran...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia, jota monet kirjan lukeneetkaan eivät tunnu tajuavan, on että Marie Kondo aika suoraan sanoo että turha tavara kannattaa heittää pois. Ei siis antaa kenellekään tai myydä kirpputorilla, koska sitten tavara on taas muiden ihmisten riesana loppujen lopuksi.
Täysin idioottimaista heittää hyvää tavaraa roskiin. Oikeastihan se menee niin että toisen roska on toisen aarre. Ja kirpparilla jokainen ostaa tavarat oman valintansa ja tarpeensa mukaan, ei ketään pakoteta mitään sieltä ottamaan mukaan.
Eikä ketään pakoteta kaupastakaan uusia tavaroita ostamaan, mutta silti niitä ostetaan, vaikkei niitä tarvita, ja ihan sama kirppareiden suhteen. Kirpparilta on vaan jopa helpompi hamstrata sitä tavaraa, koska sehän on ekologista eikä maksa paljon. Ja sitten taas ollaan liemessä turhan tavaran kanssa.
Siksi on monesti parempi heittää tavara pois, kuin langettaa ongelma muiden niskaan.
Mutta ei tietenkään kannata heittää oikeasti hyvää ja tarpeellista tavaraa pois, vaan turhakkeet, joita ilmankin tulee toimeen.
-No onko se jotain 'rangaistuksen muiden niskaan langettamista' jos esim. vie vaikkapa 'Pelastakaa lapset'-kirpparille, sanotaan esim. vaikka käytetyn termoskannun jota ei itse tarvitse ?
Esim. joku vähävarainen saa siitä 10x halvemmalla siitä käyttöesineen,kuin jos ostaisi sen jostain marketista.
'Pelalle' ei muuten edes oteta monia sellaisia esineitä joista on katsottu olevan lähinnä riesaa ja mikä vie siellä tilaa hyödyllisemmältä (esim. VHS-kasetit, jotka ovat jo vanhentunut katseluformaatti eikä laitteitakaan katseluun ole monikaan enää säilyttänyt)
Kyllä kai nyt jokainen osaa itse omilla aivoillaan päätellä mitä tarvitsee ja mitä ei. Voi olla ,että onkin joku VHS-keräilijä ja jos tunnen sellaisen ,niin miksen antaisi itselleni jo hyödyttömiä ja jo näkemiäni videoita hänelle ?
Ellei nyt siis puhuta aivan jostain rikkinäisestä ja loppuunkäytetystä mihinkään tai kenellekäänkelpaamattomasta roinasta, niin se mikä minulla on kotona aivan vain pölyä keräämässä ,saattaakin olla sellaista,jota joku toinen on suorastaan kuumeisesti etsinyt.
Sitä taas ei voi koskaan tietää,mikä sellaista kamaa on.Vain sen haluaja tietää.
Tähän perustuu koko kirppiksen idea ja olisikin mielenkiintoista nyt tässä yhteydessä tietää,että onko tällaisia, suomalaistyylisiä kirppiksiä siellä Japanissa ylipäätään lainkaan?
Tietääkö joku miten on siellä tällainen tavarankierrätys järjestetty ?
Juu, kyllä varmaan etenkin kaikkea vanhaa elektroniikkaa "joku" tarvitsee kuumeisesti.
Huvittaa ihan, miten vaikea on on joillekin ajatus roinan pois heittämisestä. Johtunee ekologia-ajattelusta yhdistettynä vanhaan suomalaiseen pula-aika-ajatteluun: tätä voidaan vielä joskus tarvita.
HEL-NYC kirjoitti:
kyllä ja ei kirjoitti:
perusasia on hyvä, mutta tämä Kondo itse on selvästi jotenkin pakkomielteinen. jotain aspergeriä täytyy olla, kun koko lapsuutensa ja nuoruutensa on tutkinut ja selvittänyt kodin järjestystä! ja hänhän sanoikin olleensä epäsosiaalinen ja hiljainen.
minusta on ihan selvä asia, että kun raivaa turhan, niin uutta voi tulla tilalle. siten en ihmettele yhtään, että monien elämään tulee hyviä asioita, kun he heittävät rojut pois.
en usko siihen, että pitää koota kaikki ne asiat ensin kasaan ja sitten yksi kerrallaan. ihan hyvin voi ajatella tila kerrallan. vaatekaappi on helppo alku. vaatteet saat helposti järjestykseen rullalle. se kyllä toimii. kyllä jokaisen voi laittaa omalle paikalleen, vaikka se kuuluisikin toiseen huoneeseen.
sitten en usko, että tavaroita pitää kiitellä, sukkia. kuulosti naurettavalta. voi ne silti olla siististi kaapissa.
enkä usko, että kotiin tultua pitää otta käsilaukusta kaikki tavarat ja laittaa omille paikoilleen. ihan turhaa.
tällaisia asioita on muuten opetettu talouskoulussa jo 80-luvulla. en ollut itse, mutta kämppis oli, kun opiskelin.
on minusta hankalaa ja vaivalloista laittaa tavarat aina oikeille paikoilleen. tämä ei toimi tulla. ylimääräinen rasite.
ja musaa ei sais käyttää taustalla. kyllä aivojen dopamiini (liikehormoni) lähtee juurikin paremmin liikkeelle ja saa tekemisen meiningin kun kuuntelee musikkia.
ihmiset jotka tekee mitään uskonnon, ovat rasittavia fanaatikkoja. jokaista asiaa ihminen voi sosveltaa itselleen.
Niin, eli omaksuit KonMarista osan raivaus- ja siivousopeista, mutta jätit muun välistä. Se on sinun asiasi, mutta on turha väittää fanaattiseksi niitä, jotka haluavat koko hyödyn, joka perustuu nimenomaan kognitiiviseen psykologiaan. Kondon metodi on itsessään nerokas työkalu, eikä toimi, jos rupeat soveltamaan, että en tee ainakaan tätä, tai tätä, ja teenpäs tämän näin. Ei ole kyse uskonnosta, eikä siivoamisesta, eikä edes raivaamisesta, vaan aivojen uudelleen kouluttamisesta. Ilmeisesti osa ihmisistä ei ole käsittänyt sitä lainkaan.
Ei "aivojen uudelleen kouluttamiseen" tarvita mitaan mustavalkoisia saantoja, vaan sovellus on ihan okei. Ei ole olemassa mitaan tiettya KonMari-rataa aivoissa, eli joustavuuskin voi olla ihan hyvasta. Mutta senhan sina tiesitkin melkein psykologina... eiku... ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia, jota monet kirjan lukeneetkaan eivät tunnu tajuavan, on että Marie Kondo aika suoraan sanoo että turha tavara kannattaa heittää pois. Ei siis antaa kenellekään tai myydä kirpputorilla, koska sitten tavara on taas muiden ihmisten riesana loppujen lopuksi.
Täysin idioottimaista heittää hyvää tavaraa roskiin. Oikeastihan se menee niin että toisen roska on toisen aarre. Ja kirpparilla jokainen ostaa tavarat oman valintansa ja tarpeensa mukaan, ei ketään pakoteta mitään sieltä ottamaan mukaan.
Eikä ketään pakoteta kaupastakaan uusia tavaroita ostamaan, mutta silti niitä ostetaan, vaikkei niitä tarvita, ja ihan sama kirppareiden suhteen. Kirpparilta on vaan jopa helpompi hamstrata sitä tavaraa, koska sehän on ekologista eikä maksa paljon. Ja sitten taas ollaan liemessä turhan tavaran kanssa.
Siksi on monesti parempi heittää tavara pois, kuin langettaa ongelma muiden niskaan.
Mutta ei tietenkään kannata heittää oikeasti hyvää ja tarpeellista tavaraa pois, vaan turhakkeet, joita ilmankin tulee toimeen.
-No onko se jotain 'rangaistuksen muiden niskaan langettamista' jos esim. vie vaikkapa 'Pelastakaa lapset'-kirpparille, sanotaan esim. vaikka käytetyn termoskannun jota ei itse tarvitse ?
Esim. joku vähävarainen saa siitä 10x halvemmalla siitä käyttöesineen,kuin jos ostaisi sen jostain marketista.
'Pelalle' ei muuten edes oteta monia sellaisia esineitä joista on katsottu olevan lähinnä riesaa ja mikä vie siellä tilaa hyödyllisemmältä (esim. VHS-kasetit, jotka ovat jo vanhentunut katseluformaatti eikä laitteitakaan katseluun ole monikaan enää säilyttänyt)
Kyllä kai nyt jokainen osaa itse omilla aivoillaan päätellä mitä tarvitsee ja mitä ei. Voi olla ,että onkin joku VHS-keräilijä ja jos tunnen sellaisen ,niin miksen antaisi itselleni jo hyödyttömiä ja jo näkemiäni videoita hänelle ?
Ellei nyt siis puhuta aivan jostain rikkinäisestä ja loppuunkäytetystä mihinkään tai kenellekäänkelpaamattomasta roinasta, niin se mikä minulla on kotona aivan vain pölyä keräämässä ,saattaakin olla sellaista,jota joku toinen on suorastaan kuumeisesti etsinyt.
Sitä taas ei voi koskaan tietää,mikä sellaista kamaa on.Vain sen haluaja tietää.
Tähän perustuu koko kirppiksen idea ja olisikin mielenkiintoista nyt tässä yhteydessä tietää,että onko tällaisia, suomalaistyylisiä kirppiksiä siellä Japanissa ylipäätään lainkaan?
Tietääkö joku miten on siellä tällainen tavarankierrätys järjestetty ?
Juu, kyllä varmaan etenkin kaikkea vanhaa elektroniikkaa "joku" tarvitsee kuumeisesti.
Huvittaa ihan, miten vaikea on on joillekin ajatus roinan pois heittämisestä. Johtunee ekologia-ajattelusta yhdistettynä vanhaan suomalaiseen pula-aika-ajatteluun: tätä voidaan vielä joskus tarvita.
En minä kokenut, että kirjoittaja koki vaikeana hankkiutua eroon tavarasta, vaan että kirjoittaja halusi tehdä sen mahdollisimman ekologisesti, missä ei ole mitään väärää. En minäkään heitä pois mitään, minkä voin kierrättää. Ei lähellekään kaikkea jätettä suinkaan polteta energiaksi...
En kyllä halua uudelleenkouluttaa aivojani Konmarin oppien mukaan, koska en halua muuttua samanlaiseksi kuin HEL-NYC. Olen mielummin oma kiva itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhmässä myös aika perseestä on käyttää sanaa marittaa raivaamisen ja poistamisen sijaan. Ei. Heti käy mielessä, että taas on aloitettu ennen kuin idea on sisäistetty.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä nämä marittajat hamstraavat uusia pyyhkeitä, jotta saavat lisää täytettyä tyhjentämiinsä kaappeihin eivätkä vain pyyhkeet täyttäisi kaappia liikaa... :) Jep jep. Eli vanhat heitetään mäkeen ja tilalle sitten vaan shoppailaan hamamia.
Se on ihan suotavaa, jos vanhat oli ihan risoja ja huonosti kuivaavia. Miksi ei sitten niitä uusiessa ostaisi toimivat?
Juu aivan varmasti kaikki olivat risoja, joka ikinen vanha pyyhe. ;) Saahan sitä perustella uuden ostamista toki itselleen ihan miten huvittaa. Naurattaa vain tämä "minimalismi", jonka nimissä sitten ostellaan purnukoita, laatikoita, pyyhkeitä ja ties mitä.
Mitä väärää on ostaa itselleen paremmin sopivaa tavaraa, vaikka sitten minimalismin hengessä? Jos pääsee eroon 18 vanhasta pyyhkeestä, ostamalla hyviä tilalle 4kpl. Varsinkin, jos hyvät ovat kauniit ja mieluisat. Sopivat paremmin minimalismiin, jos vaikka vanhat ovat olleet kirjavia ja uudet täysvalkoisia tms. Kaikkien minimalismi ei ole ekologista minimalismia.
Minusta ihan ok. Ei pyyhkeet, tekstiilit ja vaate ole muutenkaan sellaista joka kestää ikuisesti, vaan pitää aika ajoin uusia. Eikä niistä myöskään tule mitään jätettä, vaan ne vanhat ja kuluneet voi vaikka polttaa täysin turvallisesti. Minusta on ihan eri asia ostaa tekstiilejä ja vaatetta, kuin vaikka jotain muovikippoja ja muuta vaikeasti hävitettävää rojua, joka ei ikinä katoa vaan jää kiertään pallolle.
Ne vaatteet ja tekstiilit ovat ihan sitä samaa muovia kuin ne muovikipotkin. Niiden valmistuksessa syntyy järjettömästi jätettä ja tekstiilijäte muodostaa suuren osan kaikesta sekajätteestä. Ei niitä noin vain voi polttaa. Ihan yhtä vaikeasti hävitettäviä nekin ovat.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä nämä marittajat hamstraavat uusia pyyhkeitä, jotta saavat lisää täytettyä tyhjentämiinsä kaappeihin eivätkä vain pyyhkeet täyttäisi kaappia liikaa... :) Jep jep. Eli vanhat heitetään mäkeen ja tilalle sitten vaan shoppailaan hamamia.
Se on ihan suotavaa, jos vanhat oli ihan risoja ja huonosti kuivaavia. Miksi ei sitten niitä uusiessa ostaisi toimivat?
Juu aivan varmasti kaikki olivat risoja, joka ikinen vanha pyyhe. ;) Saahan sitä perustella uuden ostamista toki itselleen ihan miten huvittaa. Naurattaa vain tämä "minimalismi", jonka nimissä sitten ostellaan purnukoita, laatikoita, pyyhkeitä ja ties mitä.
Mitä väärää on ostaa itselleen paremmin sopivaa tavaraa, vaikka sitten minimalismin hengessä? Jos pääsee eroon 18 vanhasta pyyhkeestä, ostamalla hyviä tilalle 4kpl. Varsinkin, jos hyvät ovat kauniit ja mieluisat. Sopivat paremmin minimalismiin, jos vaikka vanhat ovat olleet kirjavia ja uudet täysvalkoisia tms. Kaikkien minimalismi ei ole ekologista minimalismia.
Sulla on aika pinnallinen käsitys minimalismista.
Vierailija kirjoitti:
Joo jännä se toinen osa, Sparkle joy. Se ei ollut ylläpitäjän mieleen (sanoi ettei pitänyt), joten pitääkö sitten ryhmänkin pysyä tiukasti ykkösosassa? Sen piti nimenomaan täydentää ihmisissä heränneitä kysymyksiä, ettei tarvitse niin olla jonkun yhden ryhmän yp:n tulkinnan varassa.
Joo se ehkä häiritseekin eniten, että ko. ryhmässä Konmari-metodi = yp:n näkemys metodista.
Ei se kokonaisuus, joka muodostuu ykkös- ja kakkososat lukemalla. Vaan juurikin yp:n näkemys tai sitä myötäilevät näkemykset.
Ja aina on vaarallista se, jos ei kyseenalaistavia juttuja saisi lainkaan olla - ne ihmisethän nimenomaan hakee vastausta siihen epävarmuuteen / kysymykseen joka heillä on asiasta.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
kyllä ja ei kirjoitti:
perusasia on hyvä, mutta tämä Kondo itse on selvästi jotenkin pakkomielteinen. jotain aspergeriä täytyy olla, kun koko lapsuutensa ja nuoruutensa on tutkinut ja selvittänyt kodin järjestystä! ja hänhän sanoikin olleensä epäsosiaalinen ja hiljainen.
minusta on ihan selvä asia, että kun raivaa turhan, niin uutta voi tulla tilalle. siten en ihmettele yhtään, että monien elämään tulee hyviä asioita, kun he heittävät rojut pois.
en usko siihen, että pitää koota kaikki ne asiat ensin kasaan ja sitten yksi kerrallaan. ihan hyvin voi ajatella tila kerrallan. vaatekaappi on helppo alku. vaatteet saat helposti järjestykseen rullalle. se kyllä toimii. kyllä jokaisen voi laittaa omalle paikalleen, vaikka se kuuluisikin toiseen huoneeseen.
sitten en usko, että tavaroita pitää kiitellä, sukkia. kuulosti naurettavalta. voi ne silti olla siististi kaapissa.
enkä usko, että kotiin tultua pitää otta käsilaukusta kaikki tavarat ja laittaa omille paikoilleen. ihan turhaa.
tällaisia asioita on muuten opetettu talouskoulussa jo 80-luvulla. en ollut itse, mutta kämppis oli, kun opiskelin.
on minusta hankalaa ja vaivalloista laittaa tavarat aina oikeille paikoilleen. tämä ei toimi tulla. ylimääräinen rasite.
ja musaa ei sais käyttää taustalla. kyllä aivojen dopamiini (liikehormoni) lähtee juurikin paremmin liikkeelle ja saa tekemisen meiningin kun kuuntelee musikkia.
ihmiset jotka tekee mitään uskonnon, ovat rasittavia fanaatikkoja. jokaista asiaa ihminen voi sosveltaa itselleen.
Niin, eli omaksuit KonMarista osan raivaus- ja siivousopeista, mutta jätit muun välistä. Se on sinun asiasi, mutta on turha väittää fanaattiseksi niitä, jotka haluavat koko hyödyn, joka perustuu nimenomaan kognitiiviseen psykologiaan. Kondon metodi on itsessään nerokas työkalu, eikä toimi, jos rupeat soveltamaan, että en tee ainakaan tätä, tai tätä, ja teenpäs tämän näin. Ei ole kyse uskonnosta, eikä siivoamisesta, eikä edes raivaamisesta, vaan aivojen uudelleen kouluttamisesta. Ilmeisesti osa ihmisistä ei ole käsittänyt sitä lainkaan.
Ei "aivojen uudelleen kouluttamiseen" tarvita mitaan mustavalkoisia saantoja, vaan sovellus on ihan okei. Ei ole olemassa mitaan tiettya KonMari-rataa aivoissa, eli joustavuuskin voi olla ihan hyvasta. Mutta senhan sina tiesitkin melkein psykologina... eiku... ;)
Meinaat, että ihan itsekseen ne aivot radoittuvat, ilman työtä? Jos vaikka päättää vain viikata pystyyn, niin eikö aivojen silloin pitäisi osata itse radoitua siihen, että ihminen osaa olla kiitollinen elämästään, laihtumaan ja ottamaan uuden suunnan..?
KonMarin nerokkuus piilee nimenomaan siinä, että (kaikki) se työ, minkä se laittaa tekemään (kiittäminen, koskeminen, järjestelmällinen tavaroiden läpikäyminen ja "arvosteleminen"), muuttaa niitä hermoratoja. Jos alat sooloilemaan ja päätät tehdä vain tätä, muttet tuota, jäät paitsi jostain.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudesta asti OCD:sta kärsineenä on pakko todeta että tuo Marie vaikuttaa ihan pakko-oireiselta.
Niinku monet hamstraajatki. Mutta Marie ilmeisesti on saanut iloa tästä.
Alue: Aihe vapaa
Papereitahan sai säilyttää, jos niistä saa iloa. Ja jotkut asiat on pakko säilyttää, vaikkei saisikaan. Ja jos on kerran KonMari ryhmä, niin missä sitten saisi keskustella puhdasoppisesta KonMarituksesta, jos ei juuri siellä? Miksei voi perustaa vaikka itse toista ryhmää, jossa KonMarin oppeja sitten sovelletaan haluamallaan tavalla? Kun KonMarin idea olisi mielestäni juurikin se, mitä Kondo itse neuvoo - seuraamaan neuvoja, jolloin siitä saa sen hyödyn irti (aivot johdottuvat uudelleen). Jos taas haluaa vain siivoilla ja järjestellä Kondon ohjeiden mukaisesti, niin siihen voisi vaikka perustaa oman ryhmän? Sehän ei ole KonMarittamista kuitenkaan.