Miksi suomalaiset ovat niin hemmetin epäsosiaalisia?
Siitäkö se johtuu, kun suomalaiset jo pienestä pitäen kasvatetaan niin epäsosiaalisiksi? Mutta on tämä suomalaisten epäsosiaalisuus aivan järisyttävää. Katse koko ajan vain maahan, lattiaan ja jalkoihin, ja myös maalle, lattialle, jaloille ja seinille puhumista ja mumisemista ihmiselle puhumisen sijasta. Jos jotain yrittää kysyä tai jostain jutella, tulee vastaukseksi vain juroa, epämääräistä murahtelua, tuhahtelua ja mumisemista. Kaduillakin kun kulkee, niin ihmiset suurimmaksi osin vain myrtsi ilme naamallaan, ei hymystä tietoakaan, tosin näin valoisina kesäkuukausina voi sentään edes hieman enemmän hymyjä nähdä. Ja entäs sitten julkisissa kulkuneuvoissa, istutaan jäykkänä ja hievahtamatta, kuin jähmetyssäteestä oltaisiin osuma saatu ja myrtsi ilme naamalla tuijotetaan suoraan eteenpäin. Jos yrittää vaikka kysyä, että onko tässä vieressä vapaata, niin juuri ja juuri se toinen ihminen huomataan ja kerätään omat romppeet siitä viereiseltä paikalta pois, niin että siihen istumaan pääsee.
Kyllä ulkomailla on ihmiset paljon rennompia, iloisempia, hymyilevämpiä, ystävällisempiä ja sosiaalisempia kuin Suomessa. Joka kerta kun käy ulkomailla ja tulee takaisin Suomeen, niin huomaa sen valtavan eron, kun siellä ihmiset pitävät yhtä ja ovat sosiaalisia ja täällä Suomessa siltä kaikelta maahantuijottamiselta tuskin edes toista ihmistä huomataan.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei saa olla oma itsensä tai ylikorostaa egoaan, koska muut suomalaiset hyökkäävät näitä vastaan, koska heidät on siihen opetettu suomalaisessa kulttuurissa.
Totta silläkin uhalla,valitsen eksentrisen erakkouden.En pelkää olla enää mitä todellisuudessa olen aina ollut,näin nyt yli viiskymppisenä!
Vierailija kirjoitti:
Small talk on monille suomalaisille vaikeaa, koska meidät on lapsesta lähtien opetettu puhumaan totta. Small talk on kuitenkin pääasiassa sellaista puhetta, jota ei oikeasti tarkoita, mutta jonka tarkoituksena on saada toinen tuntemaan itsensä huomioiduksi. "Mitä kuuluu?" -kysymys ei siis tarkoita, että kysyjää oikeasti kiinnostaisi, mitä toiselle kuuluu. Eikä siihen sen vuoksi kuulu vastata, mitä oikeasti kuuluu vaan siihen vastataan "Kiitos hyvää, entä itsellesi?". Olemme kuitenkin vähitellen jo oppineet, että sellaiset sanomiset kuin "nähdään", "pidetään yhteyttä", "soitellaan" jne eivät oikeasti tarkoita, että niin tehtäisiin. Moni suomalainen kuitenkin edelleen vielä ajattelee, että toinen tosiaan tarkoitti sitä, eikä ymmärrä, että kyse oli vain small talkista.
Joudun työni puolesta matkustamaan ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa. Ol
No entäpä jos minulle ei kuulu erityisen hyvää? En halua kertoa kenellekään kuulumisiani, korkeintaan äidilleni. Eikä minua suoraan sanottuna kiinnosta hevon helvettiäkään, miten jollakin työkaverilla menee siviilissä. Joten voidaanko ihan suosiolla jättää sikseen se teennäinen, retorinen paskanjauhanta?
Ei amerikkalaistyylinen hölöttäminen ja kälättäminen ole sosiaalista, vaan itsekeskeistä pinnallista hölinää vailla sen syvempää sanomaa. On väärin tulkita vain äänessäolo sosiaalisuudeksi.