Miksi suomalaiset ovat niin hemmetin epäsosiaalisia?
Siitäkö se johtuu, kun suomalaiset jo pienestä pitäen kasvatetaan niin epäsosiaalisiksi? Mutta on tämä suomalaisten epäsosiaalisuus aivan järisyttävää. Katse koko ajan vain maahan, lattiaan ja jalkoihin, ja myös maalle, lattialle, jaloille ja seinille puhumista ja mumisemista ihmiselle puhumisen sijasta. Jos jotain yrittää kysyä tai jostain jutella, tulee vastaukseksi vain juroa, epämääräistä murahtelua, tuhahtelua ja mumisemista. Kaduillakin kun kulkee, niin ihmiset suurimmaksi osin vain myrtsi ilme naamallaan, ei hymystä tietoakaan, tosin näin valoisina kesäkuukausina voi sentään edes hieman enemmän hymyjä nähdä. Ja entäs sitten julkisissa kulkuneuvoissa, istutaan jäykkänä ja hievahtamatta, kuin jähmetyssäteestä oltaisiin osuma saatu ja myrtsi ilme naamalla tuijotetaan suoraan eteenpäin. Jos yrittää vaikka kysyä, että onko tässä vieressä vapaata, niin juuri ja juuri se toinen ihminen huomataan ja kerätään omat romppeet siitä viereiseltä paikalta pois, niin että siihen istumaan pääsee.
Kyllä ulkomailla on ihmiset paljon rennompia, iloisempia, hymyilevämpiä, ystävällisempiä ja sosiaalisempia kuin Suomessa. Joka kerta kun käy ulkomailla ja tulee takaisin Suomeen, niin huomaa sen valtavan eron, kun siellä ihmiset pitävät yhtä ja ovat sosiaalisia ja täällä Suomessa siltä kaikelta maahantuijottamiselta tuskin edes toista ihmistä huomataan.
Kommentit (183)
Rakastan yksinoloa,olen aina ollut enemmän vaikuttunut aistielämyksistä,kuin ihmisten seurasta,tuppisuuna oleminen on ihanan itsekästä,kuin henkistä masturbaatiota.Liian kivaa!.Sosiaalisissaa tilanteissa minulla on rooli päällä,minuun ihastutaan nopeasti,olen joutunut muutamalle ihimiselle antamaan pakit,kun en ole syvemmin jaksanut tutustua.Seurani on aina ollut tunkua.Vanhempana en enää jaksa turhanpäiväisiä puolituttuja,en jaksa teeskennellä kovin kauaa aikaa vieraskoreaa,kun alkaa väsyttää ja uuvuttaa.Olen erityisherkkä!
Lapsena sain/tai miunun annettiin juosta vieraita karkuun omaan huoneeseeni mussuttamaan karkkia,ei tarvinnut puhua vieraille,jotka tulivat kylään.Aina olen ollut enemmän syrjään vetäytyväinen kuin yhteisöllinen ja osallistuva.Olen paljon tottunut olemaan yksin ja pidän itseni seurasta.Lähinnä rasittaa ihmiset ,jotka eivät hetkeäkään osaa olla yksin! Se on tärkeä taito. Silti minulla on luottoystäväni,peräti neljä kappaletta,he riittävät minulle,sekä mieheni ,että äitini,että sisareni,että anoppini-.Tämän enempää en edes jaksaisi olla sosiaalinen!
MÖRÖKÖLLEJÄ ÄITIN OOMMA KAIKKI. EIP MAHA MITHÄÄN. TOTISIKSI JUROJULLEIKSI SYNNYIMMÄ. LAPIN MIES
Kaikki mitä me elämässä teemme ja ajattelemme on opittua. Jos et aikuisena ala aktiivisesti haastamaan itseäsi teet juuri sitä mihin sinut on kasvatettu, jos vanhempasi olivat epäsosiaalisia olet todennäköisesti tarkkaillut tätä sivusta ja tehnyt samaa. Jos nuorena oli mahdollisuus piiloutua huoneeseen totta kai se on helpompaa kuin epämukavien tunteiden kohtaaminen.
Aikuisena nykypäivänä koko maailma on periaatteessa sinua vastaan, ei nykyaikuinen tiedä mitä haluaa kun maailma kertoo miljoonasta eri somen lähteestä mitä sinun tulisi haluta ollaksesi onnellinen. Individualismi ja kapitalismi yhdistettynä vie ihmiset siihen, että ei tarvitse poistua kotoolta mutta saadaan psykologiset tarpeet tyydytettyä, mutta jätetään ne tärkeimmät tarpeet kuitenkin yksikseen kuten sosiaalisuus ja läheisyydenkaipuu.
Ongelmana vain on se, että maailmassa taitaa olla 60-70% "pintaliitäjää" jotka eivät ajattele syvällisesti eivätkä kykene tekemään omia päätöksiään vaan antaa ulkoisten ärsykkeiden määritellä oman onnellisuutensa. Jos haluat tehdä asialle täytyy sinun tehdä asialle jotain, ei se loppupeleissä niin hankalaa ole.
Jos et muuta jaksanut lukea, pidän tämän lyhyenä: Maailma on rehellisesti nykypäivän ihmisen aivoja vastaan ja ei kannata kokonaan syyttää itseään siitä, että on epäsosiaalinen, mutta keinoja on päästä siitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuuri. Heti kun poistut kotoa pitäisi olla hiljaa. Koulussa hiljaa, töissä hiljaa, kirjastossa hiljaa, kirkossa hiljaa, ruokailessa hiljaa, bussissa hiljaa, yleisössä hiljaa. Sitten valitetaan kun on yksinäistä.
Ei tämä ole kulttuurijuttu vaan sinun subjektiivinen kokemuksesi. Hiljaa ollaan kun sitä vaaditaan ei se ole täysipäiväistä. Puolet listasi asioista ovat täysin epärelevantteja tähän keskusteluun.
Vuosikymmeniä sitten jo alettiin rakentamaan päiväkodeista alkaen yksilökeskeisiä kasvatustapoja, koulu on kilpailua ja yksilösuorittamista, samoin työelämä. Tämä on jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa menossa. Suomessa loihditaan joka tuutista negatiivisuutta, haukutaan muita, ollaan valtavan kateellisia kaikille joilla on hitusenkaan enemmän jotain kuin minulla. Tämä on hirvittävässä ristiriidassa sen kanssa että täällä muka oltais maailman onnellisin kansa. Ei me olla, me ollaan hemmetinmoisia jurokkeja, intrivertteja, osa jopa juntteja, ilkeitä, kateellisia, empatiakyvyttömiä jne. Suomi on naisille yksi maailman turvattomimmista maista väkilukuun suhteutettuna. Tosin jostain Kuubasta ja Mexikosta ei tilastoja saadakaan.
Katsoin jokin aika sitten dokkarin jossa sellanen 23-26v nuori mies tuli Mexicosta (joka on yksi maailman väkivaltaisimmasta maasta huumekartelliensa ansiosta) opiskelemaan Suomeen, hän sai elämänsä ensimmäisen kerran köniinsä täällä, hänet oli piesty sairaalakuntoon snäkärijonossa. Siinä teille sivistynyt yhteiskunta.
Puhu nyt suomalaiselle tuntemattomalle naiselle tyyliin "hyvää päivää", niin norsunvittuinen naama soittaa poliisit ja saat tuomion. Ulkomailla yllättäen viihdyn. Latinot on parhaita sängyssä, just saying.
Olkaa se muutos jonka haluatte nähdä. Jos haluatte olla sosiaalisia te olisitte sosiaalisia, ei sillä väliä mitä ympärillä tapahtuu.
Suomi kuului lähes sadan vuoden ajan osana sosialistisen Neuvostoliiton johtamaan Itä-Eurooppaa, eli Itä-Blokkia.
Sosialismissa ei yksilöllä ole arvoa. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus ja niiden ilmentymät, perheet ja yhteisöt, ovat sosialistisen ideologian mukaan vastavallankumouksellista toimintaa. Sosialismi ei kiittele yksilöä. Sosialismi rakentuu virallisen yhteiskuntajärjestyksen ympärille jossa virkamies on kansalaisen paras kaveri. Tämä virkamies saattoi olla salaisen poliisin ilmiantaja.
Ilmiantajia voi olla kaikkialla. Siksi sosialismissa kaikkea sosiaalisuutta kartetaan.
Kun matkustin Viroon Viron itsenäistyttyä Neuvostoliitosta oli kohtaamiset virolaisten kanssa järkyttäviä. He olivat täysin ilottomia ja suupieletkin alhaalla. Se oli perua Neuvosto ajoista ja sosialistisestä ideologiasta.
Koomista muiden solvaamista.
Ehkä sinä olet, aloittaja.
Minä en ole.
Pohojanmaalla oltihin hiilijjaa ,sai olla ja möllöttää rauhassa tuvan pirtissä,kukkaa ei tullut häirihtemmään.Oi niitä aikoja!Olen eksentrikko,olkookin ,että muut vihaavat valintaani erakkona,ainkin itse olen onnellinen:D
Taitaa olla tempperamenttikysymys. Suurin osa on ihan tyytyväisiä hiljaisuuteen ja jäykkyyteen.
Saisinpa asua autiolla saarella,nauttisin yksinolosta,kauniista ympäröivästä luonnosta ja ihanista eläimistä ja merellisyydestä ja saisin olla hiljaa ja rauhassa,omissa mietteissäni.
Vierailija kirjoitti:
Pohojanmaalla oltihin hiilijjaa ,sai olla ja möllöttää rauhassa tuvan pirtissä,kukkaa ei tullut häirihtemmään.Oi niitä aikoja!Olen eksentrikko,olkookin ,että muut vihaavat valintaani erakkona,ainkin itse olen onnellinen:D
Pohojalaaset on ihania.
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa asua autiolla saarella,nauttisin yksinolosta,kauniista ympäröivästä luonnosta ja ihanista eläimistä ja merellisyydestä ja saisin olla hiljaa ja rauhassa,omissa mietteissäni.
Kyllä siihenkin kyllästyisi..
"Words like violence, brake the silence,come crashing in ,into my little world",näin joku viisas aikoinaan musisoi.
Missä tuollaista on. Ei ole täälläpäin.
Minua ahdisti työelämässä, kun olisi pitänyt olla niin sosiaalinen.
Kulttuuri. Heti kun poistut kotoa pitäisi olla hiljaa. Koulussa hiljaa, töissä hiljaa, kirjastossa hiljaa, kirkossa hiljaa, ruokailessa hiljaa, bussissa hiljaa, yleisössä hiljaa. Sitten valitetaan kun on yksinäistä.