Samaa työleiriä pienten lasten kanssa, oli juhannus tai joulu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Grillataan miehen kanssa ja otetaan vähän kuplivaa. Omalla terassilla voi hyvin rentoutua ja kuunnella vain linnunlaulua

T. vela

Miltä se mahtaa tuntua, kun sinun sukuhaarasi päättyy sinuun?

Tai se, kun olet vanha eikä kukaan käy katsomassa (vanhainkodissa...), kun koko ikäpolvesi on jo "toinen jalka haudassa"? Tuskin sisaruksesi lapset, jos niitä edes on, jaksavat kiinnostua tuollaisesta vanhasta näkkileivästä, joka on niille "ei kukaan".

Entä se, kun joku päivä mahdollisesti kadut vela:ski jättäytymistä? Mutta silloin onkin jo myöhäistä.

Tai se, kun toiset näkevät hedelmänsä kasvamisen ja elämässä etenemisen, saavutukset, josta voit olla ylpeä - ne ovat sinusta syntyneet ja hedelmässä todeksi muodostuneet. Samalla ymmärtäen elämän kiertokulun aivan eri tavalla kuin sinä tluet kisaan ymmärtämäänkään.

Meistä jokainen tietää mitä on olla lapseton, mutta sinä et tiedä mitä on olla äiti tai isä. Vanhempi, joka on saattanut tähän maailmaan jotain elämää suurempaa - jotain niin suurta, että sinä et tule koskaan edes tietämään mistä me tässä puhumme. Et tule edes pieneltä osalta ymmärtämään mistä kaikesta tässä onkaan kyse.

T: Ei sinulle kateellinen äiti 😚💅

En ole vela, mutta kommenttisi on äärimmäisen typerä ja lisäksi valheellinen ainakin sen osalta, että lapset automaattisesti tulisivat katsomaan ikääntyviä vanhempiaan vanhainkotiin ( jos edes pääsee sinne asti, nykyään pyritään pitämään kotona niin kauan kuin mahdollista).

Lisäksi elämää ei tule elää, eikä saavutuksia kerätä toisen ihmisen kautta ( tässä tapauksessa lapsen).

Vela on vela juuri sen takia, koska ei halua elää lapsiperhe-elämää, häntä ei pelota tulevaisuus ilman lapsia ja haluaa elää juuri itselleen ja omasta mielestään tärkeille asioille.

Maapallo ei tule kestämään tätä ihmismäärää, mitä täällä jo on.

Voi pyhä yksinkertaisuus 😢

Luekee kuin piru Raamattua.

Niinhän me varmaan teemme niitä lapsia juuri sen takia että joku tulee katsomaan ESIM. VAIKKA vanhainkotiin.

Siinä miljoona ja yksi syytä, hei lumiukko!

Jäikö iltalääkkeet ottamatta? 

Puhutko kokemuksen syvällä rintaäänellä 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Grillataan miehen kanssa ja otetaan vähän kuplivaa. Omalla terassilla voi hyvin rentoutua ja kuunnella vain linnunlaulua

T. vela

Minullakaan ei ole vertaistukea antaa AP:lle 😦

Itse, kun näen, jo kasvaneet, lapseni. Lapset, jotka ovat fiksuja, heillä on kavereita ja menee muutenkin niin kovin kivasti - voivat hyvin.

Usealta taholta olen kuullut kuinka heistä tulee jotain kovin suurta - pääsevät pitkälle. Tätä ovat jo päiväkodista ja opettajista ja rehtoreista asti jo vuosien ajan eri ammattilaiset kertoneet. Tosin itse olen sen tiennyt aina, jo vaippaiästä asti.

Olette varmaan kuulleet, kuinka jotkut suurmiehien vanhempi on tiennyt lapsesta asti kuinka lapsesta tulee jotain suurta. En ole tätä tietoa kertonut koskaan kenellekään (en edes lapselle), enkä kerrokaan - ja nytkin vain anonyymisti ☺

Lapsetkin ovat kuulleet vain, aiemmin mainitsemieni, ammattilaisten suusta paikoin kovasti kehuja.

Vaikka kävisin toisin, jota en usko, olen tiennyt tämän aina - olen maailman ylpein ja onnellisin siitä, että he ovat minun, juuri sellaisena kuin ovat 😗

Jatkan juhannusta enkä viitsi tulla enää lukemaan kuinka tuollaista ei voisi tietää. En tarvitse teiltä kannustusta tai epäilyjä - minä (vain) tiedän.

Mitä jännittävää sinä VELA odotat elämältä - asioita joita teet itse ja/tai olet edes edesauttanut? 😉

Onko se terassi ja linnunlaulu niin IN 😆

Minulla on samankaltainen tarina. Ymmärrän siis tarkoituksesi.

Tosin yksi lapsi ja olen kertonut "aavistuksesta" menestyä vain kerran (vauvaiässä) mutta en sen jälkeen kenellekään. Eikä ole tarkoituskaan, korkeintaan itse lapselle joskus kun menestysasiat ovat jo tapahtuneet.

Olen siis ylpeä lapsesta, mutten ylpeille aiheella tai paremminkin tiedolla. Sillä en siitä kertoilekaan.

Hei, voimia sulle! Muistan tuon ajan, nuorimmilla ikäeroa 1,5vuotta ja esikoinen viisi vuotta vanhempi. Mutta aika menee loppujen lopuksi nopeasti, nytkin nuorimmat 15 ja 14 touhuilevat omiaan, ja vanhin asuu omillaan. Joskus tulee ikävä aikaa kun olivat pikkuisia. Kyllä se siitä ❤

Säälittävää. 

Ei ole oikein sanoja miten ilmaista asiaa...kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan, eivätkä välitä heistä. Olet yksi niistä. En koskaan kirjoittaisi noin omista lapsistani. 

Voiko tälläisellä ihmisellä olla minkäänlaista käsitystä minkälainen on vaativa vauva..??!!

Ei siinä paljon ennakoinnit auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asenteestakin paljon kiinni. Ei meillä ole ikinä ollut minkäänlaista työleiriä. Lapsi on 3v. Eilen käytiin lenkillä niin, että lapsi pyöräili ja minä hölkkäsin. Loppupäivä otettiin rennosti. Katseltiin leffoja ja syötiin hyvin. Tänään nukuttiin yhdeksään saakka. Syötiin aamupala hitaasti piirrettyjä katsoen, käväistiin puistossa ja nyt lounastetaan. Kohta tulee kavereita kylään.

Ei herranjuma et kai sä luule että asenteesta on kiinni se että olet saanut helpon lapsen?? Kaikilla ei eletä noin. Monilla herätään viideltä, ei suostuta pistämään pyöräilykypärää päähän, syöminen taistelua, ruudun tuijottamisen seurauksena hirvee härväys... Ei siis meillä kaikkea tätä, mutta näen läheltä miten monilla on todella haastavaa 3 vuotiaan kanssa.

Ei meillä ole helppoa lasta. Ihan tavallinen lapsi kaikkine säätöineen, mutta ne kuuluu elämään. En tunne ketään, jolla olisi haastavaa kolmevuotiaan kanssa. Siis poikkeuksellisen haastavaa... Kaikki lapset ovat enemmän tai vähemmän haastavia. Omasta asenteesta se on kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asenteestakin paljon kiinni. Ei meillä ole ikinä ollut minkäänlaista työleiriä. Lapsi on 3v. Eilen käytiin lenkillä niin, että lapsi pyöräili ja minä hölkkäsin. Loppupäivä otettiin rennosti. Katseltiin leffoja ja syötiin hyvin. Tänään nukuttiin yhdeksään saakka. Syötiin aamupala hitaasti piirrettyjä katsoen, käväistiin puistossa ja nyt lounastetaan. Kohta tulee kavereita kylään.

Ei herranjuma et kai sä luule että asenteesta on kiinni se että olet saanut helpon lapsen?? Kaikilla ei eletä noin. Monilla herätään viideltä, ei suostuta pistämään pyöräilykypärää päähän, syöminen taistelua, ruudun tuijottamisen seurauksena hirvee härväys... Ei siis meillä kaikkea tätä, mutta näen läheltä miten monilla on todella haastavaa 3 vuotiaan kanssa.

Ei meillä ole helppoa lasta. Ihan tavallinen lapsi kaikkine säätöineen, mutta ne kuuluu elämään. En tunne ketään, jolla olisi haastavaa kolmevuotiaan kanssa. Siis poikkeuksellisen haastavaa... Kaikki lapset ovat enemmän tai vähemmän haastavia. Omasta asenteesta se on kiinni.

Spoken like a true ignorant.

Ei, minulla ei ole mitenkään erityisen haastavia lapsia, mutta olen tavannut useita, joilla on. Esimerkiksi ADHD-piirteiset lapset ovat todella haastavia ja jopa raskaita. Ei sitä voi käsittää normaalilapsen vanhempana, jos ei ole päässyt edes sivusta seuraamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asenteestakin paljon kiinni. Ei meillä ole ikinä ollut minkäänlaista työleiriä. Lapsi on 3v. Eilen käytiin lenkillä niin, että lapsi pyöräili ja minä hölkkäsin. Loppupäivä otettiin rennosti. Katseltiin leffoja ja syötiin hyvin. Tänään nukuttiin yhdeksään saakka. Syötiin aamupala hitaasti piirrettyjä katsoen, käväistiin puistossa ja nyt lounastetaan. Kohta tulee kavereita kylään.

Ei herranjuma et kai sä luule että asenteesta on kiinni se että olet saanut helpon lapsen?? Kaikilla ei eletä noin. Monilla herätään viideltä, ei suostuta pistämään pyöräilykypärää päähän, syöminen taistelua, ruudun tuijottamisen seurauksena hirvee härväys... Ei siis meillä kaikkea tätä, mutta näen läheltä miten monilla on todella haastavaa 3 vuotiaan kanssa.

Kyllä ne lapset vaistoaa vanhempien fiilikset ja asenteen. Ei ne tyhmiä ole. Rennossa kodissa temppuillaan vähemmän, koska vanhemmat osaavat useimmiten ottaa haastavat tilanteet rauhallisesti. Silloin ne loppuu helpommin eikä niistä muodostu ongelmaa. Hyvin harva lapsi on niin haastava, ettei vanhempien asennoituminen ja kodin positiivinen ilmapiiri ratkaisisi ongelmia.

 Sellaistahan se  on pienten lasten kanssa oli pyhä tai arki. Itsellä on nyt helppoa  on lapset isoja ja lasten lapsista vain iloa. Ei tarvitse enää hoitaa , kyllä oli sekin aika lasten elämän tilanteiden vuoksi ,että mummo ja ukki oli lujilla hoitaessaan lastenlapsia. Nyt toivois,että olisi elämää onneksi  on pieni iltatähti pojan perheellä ja kaksi lasten lasten lasta. Kyllä sullakin helpottaa ap.

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitte kaksi noin pienellä ikäerolla? Pitää tajuta että sitä se sitten on siihen asti että nuorempi on iso ja vanhempi toipunut traumasta.

Luoja! Että vielä moneen kertaan kestää se pikkulapsiaika. Kerralla on paras ottaa se 5 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitte kaksi noin pienellä ikäerolla? Pitää tajuta että sitä se sitten on siihen asti että nuorempi on iso ja vanhempi toipunut traumasta.

Aika monta traumatisoitunutta lasta maailmassa jos 2v ikäero traumatisoi. Ap

Niin on. Sehän on tutkittukin vaikka sanoo sen maalaisjärkikin. Ei ole luonnollista lapsen kehitystä että tulee uusi vauva viemään paikan ennenkuin osaa käydä potalla ym.

Luonnollista? Kuinka pienellä ikäerolla ennen ehkäisyä lapset luonnollisesti syntyi?

Onneksi vapaaehtoinen lapsettomuus on luonnollista. Huh. Näin sen kuuluu mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitte kaksi noin pienellä ikäerolla? Pitää tajuta että sitä se sitten on siihen asti että nuorempi on iso ja vanhempi toipunut traumasta.

Luoja! Että vielä moneen kertaan kestää se pikkulapsiaika. Kerralla on paras ottaa se 5 vuotta.

Miten niin kestää pikkulapsiaika? Se on just parasta! Meillä on 1,5v lapsi ja nautin tästä täysillä. Kauhistuttaa ajatus, että se on joskus näsäviisas 9v tai 14v teinimonsteri.

Juhannukseksi jotain hieman ekstraa. 

Anna lapsille vaikka pesuvatiin vettä ja fairya, ja tehdä vaahtoa pihalla. 

Puhaltakaa saippuakuplia tai piirtäkää katuliiduilla. 

Syökää kakkua.

Koita rentoutua ja jättää kaikki kotityöt jotka eivät ole pakollisia, toiseen päivään. Menkää leikkipuistoon tai kävelylle. Ruokkimaan sorsia jos läheltä löytyy paikka.

Terveisin neljän lapsen köyhä yh-äiti. 

Onneksi mansikat olivat tarjouksessa, saatiin kakun päälle <3

Vierailija kirjoitti:

Säälittävää. 

Ei ole oikein sanoja miten ilmaista asiaa...kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan, eivätkä välitä heistä. Olet yksi niistä. En koskaan kirjoittaisi noin omista lapsistani. 

Sanoo hän, joka on saanut helpot lapset. Niinhän sitä sanotaan Isossa Kirjassakin, että Luoja antaa minkä jaksaa kantaa. Sinä et olisi jaksanut enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitte kaksi noin pienellä ikäerolla? Pitää tajuta että sitä se sitten on siihen asti että nuorempi on iso ja vanhempi toipunut traumasta.

Luoja! Että vielä moneen kertaan kestää se pikkulapsiaika. Kerralla on paras ottaa se 5 vuotta.

Tai vain yksi lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitte kaksi noin pienellä ikäerolla? Pitää tajuta että sitä se sitten on siihen asti että nuorempi on iso ja vanhempi toipunut traumasta.

Luoja! Että vielä moneen kertaan kestää se pikkulapsiaika. Kerralla on paras ottaa se 5 vuotta.

Miten niin kestää pikkulapsiaika? Se on just parasta! Meillä on 1,5v lapsi ja nautin tästä täysillä. Kauhistuttaa ajatus, että se on joskus näsäviisas 9v tai 14v teinimonsteri.

Teille ei syntynyt sitä toista lasta 10 kk esikoisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitte kaksi noin pienellä ikäerolla? Pitää tajuta että sitä se sitten on siihen asti että nuorempi on iso ja vanhempi toipunut traumasta.

Luoja! Että vielä moneen kertaan kestää se pikkulapsiaika. Kerralla on paras ottaa se 5 vuotta.

Miten niin kestää pikkulapsiaika? Se on just parasta! Meillä on 1,5v lapsi ja nautin tästä täysillä. Kauhistuttaa ajatus, että se on joskus näsäviisas 9v tai 14v teinimonsteri.

Teille ei syntynyt sitä toista lasta 10 kk esikoisen jälkeen.

Ei niin koska mä haluun nauttia pikkulapsiajasta. Ehkä toinen pikkulapsiaika vasta sitten kun tämä on ohi.

Tsemppiä ap:lle ! Meillä vain yksi lapsi mutta joskus rutiineihin vain uupuu. Tee vaikka iso satsi jotain helppoa ruokaa josta riittää koko juhannus. Esim. nakit ja couscous maistuu meillä. Voi sitten vain lämmitellä mikrossa. Sitten nauttimaan kauniista ilmasta tai keksitte muuta kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitte kaksi noin pienellä ikäerolla? Pitää tajuta että sitä se sitten on siihen asti että nuorempi on iso ja vanhempi toipunut traumasta.

Luoja! Että vielä moneen kertaan kestää se pikkulapsiaika. Kerralla on paras ottaa se 5 vuotta.

Miten niin kestää pikkulapsiaika? Se on just parasta! Meillä on 1,5v lapsi ja nautin tästä täysillä. Kauhistuttaa ajatus, että se on joskus näsäviisas 9v tai 14v teinimonsteri.

Teille ei syntynyt sitä toista lasta 10 kk esikoisen jälkeen.

Ei niin koska mä haluun nauttia pikkulapsiajasta. Ehkä toinen pikkulapsiaika vasta sitten kun tämä on ohi.

Sinä ehkä nautit, mutta sinulla ei ole mitään käsitystä pikkulapsiarjesta kuten ap:llä jolla on 2 v ja 7 kk samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Grillataan miehen kanssa ja otetaan vähän kuplivaa. Omalla terassilla voi hyvin rentoutua ja kuunnella vain linnunlaulua

T. vela

Tämä kuulostaa minusta tylsältä. Itse nautin siitä, kun on elämää lasten muodossa. Ihanaa, kun juhannuksen vietossa on kaikenikäisiä lapsia vauvasta teiniin saakka. 

Kukin tyylillään!

Ap:lle: Lapsesi ovat vielä tosi pieniä, ja todella kiinni sinussa. On luonnollista, että välillä väsyy ja tulee tunne, että on työleirillä, vaikka olisi kuinka onnellinen lapsista. 

Omat lapseni ovat 2 v. ja 4 v., ja nyt voi jo ottaa omalla pihalla rennommin. :) Itse asiassa tuntuu siltä, että haluaisin jo kolmannen lapsen, vaikka töitähän nämä kaksikin teettävät. ;) Äkkiä se tuon ajan rankkuus siis unohtuu.