Mitä sanontaa et tajua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Poikkeus vahvistaa säännön."

En ymmärrä, miksi ihmeessä.

Ei voi olla poikkeusta, ellei ensin ole sääntöä, josta se poikkeaa

Mutta poikkeus rikkoo säännön, eli sääntö ei ole silloin voimassa, kun siitä poiketaan. Ainakin se heikentää sääntöä, ja mitä enemmän poikkeuksia ilmenee, sitä vähemmän sääntö toimii säännön tavoin.

Alkuperäinen sanonta kuuluu "poikkeus kyseenalaistaa säännön". Jostain syystä väärintulkinta on levinnyt ja suosittu.

Vierailija kirjoitti:

Jumala ei anna kenellekkään raskaampaa taakkaa kuin minkä tämä jaksa kantaa.

Jumala ei ole tainnut vilkaista itsemurha tilastoja.

Tuo on ihan täyttä skeidaa. Kyllä sitä vaan usein annetaan liikaa taakkaa kannettavaksi. Kyseistä sanontaa en ole allekirjoittanut varmaan 30 vuoteen, kun olen vähänkin katsellut menoa ympärillä. Itsemurhia, sekoamisia, alkoholisoitumisia ja muuta "mukavaa".

Veljekset kuin ilvekset

- ovatko samanlaisia vai erilaisia?

Vierailija kirjoitti:

tavan ihminen

ei kahta sanaa

tavan ihmisen ymmärrän, että tarkoitetaan "tavallista ihmistä", mutta en ymmärrä sitä miksi varsinainen ilmaus on pitänyt muuttaa tuollaiseen muotoon: ei mene aikaa juurikaan enempää, jos ihan vain sanoo, että "tavallinen ihminen".

"ei kahta sanaa" -sanonnan merkityksen ymmärrän, mutta en tajua silti miksi sitä käytetään.

Miksi ei käytettäisi? Tuohan on sanontojen joukossa harvinaisen selkeä, tehokas ja ajaton.

Vierailija kirjoitti:

Harva se päivä = usein.

Vähän omituinen ilmaisu.

Se täytyy ajatella niin, että jos jotain tapahtuu päivien tasolla niin sitä tapahtuu usein, verrattuna siihen että puhutaan viikoista tai kuukausista.

Vierailija kirjoitti:

Veljekset kuin ilvekset

- ovatko samanlaisia vai erilaisia?

Samanlaisia, kuten ilveksen pennut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Poikkeus vahvistaa säännön."

En ymmärrä, miksi ihmeessä.

Ei voi olla poikkeusta, ellei ensin ole sääntöä, josta se poikkeaa

Mutta poikkeus rikkoo säännön, eli sääntö ei ole silloin voimassa, kun siitä poiketaan. Ainakin se heikentää sääntöä, ja mitä enemmän poikkeuksia ilmenee, sitä vähemmän sääntö toimii säännön tavoin.

Alkuperäinen sanonta kuuluu "poikkeus kyseenalaistaa säännön". Jostain syystä väärintulkinta on levinnyt ja suosittu.

Tuota versiota en ole ikinä kuullutkaan.

Olen kuullut, että "poikkeus vahvistaa säännön" on vanha opettajien keskuudessa syntynyt konsti, jolla vähän pilke silmäkulmassa saadaan oppilaat hyväksymään esimerkiksi kielioppisääntöjen poikkeukset, kun he nurisevat niistä.

"...kuin jäitä polttelisi..."

"Nakkeli niskojaan" tätä luki Vaahteramäen Eemeli kirjasarjassa usein että Liina nakkeli niskojaan tms. mitä tällä tarkoitetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Poikkeus vahvistaa säännön."

En ymmärrä, miksi ihmeessä.

Ei voi olla poikkeusta, ellei ensin ole sääntöä, josta se poikkeaa

Mutta poikkeus rikkoo säännön, eli sääntö ei ole silloin voimassa, kun siitä poiketaan. Ainakin se heikentää sääntöä, ja mitä enemmän poikkeuksia ilmenee, sitä vähemmän sääntö toimii säännön tavoin.

Jos sanotaan, että jokin on poikkeus/ jos ylipäätään käytetään sanaa poikkeus, vahvistaa se sen, että kyse täytyy olla säännöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Poikkeus vahvistaa säännön."

En ymmärrä, miksi ihmeessä.

Ei voi olla poikkeusta, ellei ensin ole sääntöä, josta se poikkeaa

Mutta poikkeus rikkoo säännön, eli sääntö ei ole silloin voimassa, kun siitä poiketaan. Ainakin se heikentää sääntöä, ja mitä enemmän poikkeuksia ilmenee, sitä vähemmän sääntö toimii säännön tavoin.

Jos sanotaan, että jokin on poikkeus/ jos ylipäätään käytetään sanaa poikkeus, vahvistaa se sen, että kyse täytyy olla säännöstä.

"Poikkeus vahvistaa säännön on keskiaikaisesta oikeudenkäytöstä periytyvä periaate, jonka mukaan säännön tarkasti määritellyt poikkeukset tukevat kyseistä sääntöä täsmentämällä epäsuorasti sen sovellusalan. Kyseessä on lyhennetty muoto alkuaan latinankielisestä sanonnasta exceptio firmat regulam in casibus non exceptis (”poikkeus vahvistaa säännön tapauksissa, joita ei ole merkitty poikkeuksiksi”). Sanonnasta on paljossa käytössä pudonnut tärkeä loppuosa pois, mikä aiheuttaa tulkintaongelmia. Tulkintaa on vaikeuttanut myös se, että kontekstin puuttuessa sääntöjen on katsottu tarkoittavan säännönmukaisuuksia. Alkuaan kyse on kuitenkin ollut niin sanotusta stipulatiivisista sääntömääritelmistä, jotka eivät kuvaa maailmaa vaan ovat enemmän tai vähemmän mielivaltaisia teknisiä rajanvetoja."

Vierailija kirjoitti:

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Suomalaisten motto. Köyhä etuuksilla elelijä ei pysty ostamaan iPhonea tai Ferraria -> "iPhone on ihan paska! Vaan tyhmät apple-uskovaiset ostaa iPhonen!". Voittaa vähän rahaa -> menee ensimmäisenä ostamaan iPhonen. Voittaa lotossa -> ostaa sossun maksaman betonilähiöasunnon parkkipaikalle korkeasti koulutetun kovatuloisen ihmisen auton ja raahaa sitten vanhoissa verkkareissa sillä kaljakasseja lähikaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Levisi kuin Jokisen eväät. (En ihan kaikkia keskustelun sivuja kahlannut oliko tätä jo täällä pohdittu, pahoittelut). Takavuosina tätä sanontaa pohdittiin Radio Novassa. 

Oliko joskus jossain joku Jokinen, jonka eväät levisivät pitkin poikin vain mistähän tämä juontuu?

Minä en heti joskus hoksannut tuota mutta eiköhän se tarkoita että siinä on se joki ja eväät lähtee karkuun siihen jokeen , hommat menee hukkaan ja pieleen kun lähtee joen mukana ,menettää ne esim sählätessä. Se henkilö on Jokinen toheltaja.

"Lyödä kuin vierasta sikaa."

Kuka nyt mitään sikaa menee lyömään? Ainakaan viatonta luontokappaletta, jota ei ole edes tavannut. Vaarallistakin on.

Vierailija kirjoitti:

"mennä vihkoon"

"suitsia"

mennä vihkoon - olen kuullut, että sillä tarkoitetaan, kun asiat menee täydellisesti ja sitten olen kuullut, etät asiat meni pieleen

suitsia - olen kuullut, että käytetään silloin, kun halutaan lisää samanlaista, ja olen kuullut, kun on tarkoitettu, että halutaan rajoittaa tai hidastaa

Mennä vihkoon tarkoittaa aivan selkeästi VAIN sitä että pieleen meni.

Verbin suitsia tuntee jokainen hevosten kanssa toiminut: suitset ovat hevosen päähän kiinnitettävä osa hevosen valjaista, joista hevosta suitsitaan eli hallitaan.

Vierailija kirjoitti:

"Lyödä kuin vierasta sikaa."

Kuka nyt mitään sikaa menee lyömään? Ainakaan viatonta luontokappaletta, jota ei ole edes tavannut. Vaarallistakin on.

Sika on tuotantoeläin, ollut Suomessa jo kivikaudelta. Veikkaisin että sanonta kuvaa tilannetta, jossa vieras sika (naapurin tai muun) on päässyt karkuun ja rynnänyt syömään sanojan kasvimaalle. Silloin sitä pitääkin lyödä kuin vierasta sikaa, että sen saa pois sieltä. Omaa sikaahan ei tarvitse lyödä, se vain viedään takaisin karsinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin sitä paremmissa piireissäkin tapahtuu " no ei ole niin parempaa piiriä ettei virheitä ja inhimillisyyksiä tapahtuisi. Ärsyttävä.

Itse miellän tuon siten, että paskaa tapahtuu myös siellä, missä sitä harvemmin tapahtuu. Aina ei voi voittaa.

Sanonnan merkitys avautuu siitä tilanteesta, jossa sitä käytetään. Jos sulla meni joku homma vihkoon, sitten kaverisi voi lohduttaa sinua että "sattuu sitä paremmissakin piireissä". Eli sinä ja hän olette taviksia, joten mitä väliä on teidän mokilla, kun ne parempienkin piirien ihmiset mokailevat.

Sanonnassa vielä siis piikitellään yhteiskunnan kermaa eli eliittiä.

Vierailija kirjoitti:

"Sopii kuin nyrkki silmään."

Kukaan ei kuitenkaan halua nyrkkiä silmään, ei ole kovin sopivaa.

Unohdat sanan sopia monet merkitykset. Pyöreä nyrkki istuu eli sopii hyvin silmäkuoppaan, joka on pyöreä sekin. Toistaalta voidaan sanoa että koska nyrkillä lyödään usein silmään, silmä ja nyrkki tavallaan sopivat yhteen kuin paita ja peppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Poikkeus vahvistaa säännön."

En ymmärrä, miksi ihmeessä.

Ei voi olla poikkeusta, ellei ensin ole sääntöä, josta se poikkeaa

Mutta poikkeus rikkoo säännön, eli sääntö ei ole silloin voimassa, kun siitä poiketaan. Ainakin se heikentää sääntöä, ja mitä enemmän poikkeuksia ilmenee, sitä vähemmän sääntö toimii säännön tavoin.

Alkuperäinen sanonta kuuluu "poikkeus kyseenalaistaa säännön". Jostain syystä väärintulkinta on levinnyt ja suosittu.

Sanan alkuperä lienee roomalaisessa lainkäytössä, josta se jäi keskiajalla lakeihin muodossa "exceptio firmat regulam in casibus non exceptis", joka todellakin tarkoittaa että poikkeus(tapaus) vahvistaa säännön noudattamista.

Tämän voi ymmärtää niin että laissa oli usein ensin sääntö ja sitten siihen liittyvät poikkeustapaukset,  joissa sääntöä ei tarvinnut noudattaa. Toisin sanoen, lukuunottamatta ko. poikkeuksia, sääntöä oli aina noudatettava. Poikkeusten olemassaolo siten vahvisti säännön.

Vierailija kirjoitti:

Levisi kuin Jokisen eväät. (En ihan kaikkia keskustelun sivuja kahlannut oliko tätä jo täällä pohdittu, pahoittelut). Takavuosina tätä sanontaa pohdittiin Radio Novassa. 

Oliko joskus jossain joku Jokinen, jonka eväät levisivät pitkin poikin vain mistähän tämä juontuu?

Sananlaskututkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas on kommentoinut Ylen haastattelussa Jokisen eväiden alkuperää seuraavasti:

"Kuten Ellusta [Ellun kanoista] on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.

Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään"

Lähtökohtaisesti en suosittelisi Murha.infoa ensisijaiseksi tiedonhaun lähteeksi, mutta manittakoon tässä yksi siellä esitelty tarina:

"Jyväskylässä oli 1950-luvun lopulla juttu, jonka mukaan muistaakseni Valmetin Jyskän tehtaalla oli Jokinen, jolle vaimo teki aina herkulliset eväät mukaan. Työtoverit niitä kadehtivat ja monesti hän tarjosikin niitä kavereille; niitä myös näpisteltiin niin, että hänelle itselleen ei monesti jäänyt enää syötävää. Tästä olisi tehtaalla syntynyt sitten tämä hokema."

Varmaa vastausta kysymykseen ei siis ole valitettavasti mahdollista saada, sillä tarinat Jokisesta ovat levinneet yhtä laajalle kuin Jokisen eväät.