Mitä sanontaa et tajua?

Vierailija kirjoitti:

Naisen euro on 80 senttiä. Jokaisessa työpaikassa on samat palkat. Ja Suomessa naiset tekee 75 % miesten työtunneista ja he saavat palkkatuloja 75 % miesten palkkatuloista Verohallinnon nettisivujen mukaan. Naisen euro tuntipalkassa on 100 senttiä. Miksi naisen euro on muka 80 senttiä?

Ei ole näin joka alalla.

Plus lisäksi kyse on myös siitä, että naisvaltaisten alojen palkkataso jostain syystä määritelty alemmas.

Esim. Vertaa sairaanhoitajan ja rakennustyömiehen palkkaa. Tai vaikka opettajan ja vaikkapa koneistajan.

Lisäksi miehet etenee helpommin johtaviin asemiin jolloin palkat nousee.

Näiden monien asioiden summana naisten palkkataso jää alle miesten.

Vierailija kirjoitti:

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

"Maahanmuutto on rikkaus ja voimavara"!

Vierailija kirjoitti:

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Kerrotaanpas nyt kooko tarina. *Krö-höm* Antiikin Kreikassa oli viinirypälepuu. Kettu näki sen ja yritti napsia viinirypäleitä puusta, mutta koska ei yltänyt sinne, ei myöskään saanut viinirypäleitä. Vähän ajan kuluttua paikalle tuli ketun kaveri (en muista mikä eläin). Kaveri oli pitempi ja pystyi helposti syödä rypäleitä puusta. Siitäkös kettu suutustui ja sanoi "happamia ne kuitenkin olisivat."

Siitä tarinasta syntyi sananlasku, joka joskus käännettiin suomalaiseen muotoon, ja päätettiin laittaa viinirypäleiden tilalle pihlajanmarjat. Mutta ongelma onkin juuri se, että pihlajanmarjat nimenomaan _ovat_ happamia, joten sananlaskun merkitys muuttuu.

Siinä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen euro on 80 senttiä. Jokaisessa työpaikassa on samat palkat. Ja Suomessa naiset tekee 75 % miesten työtunneista ja he saavat palkkatuloja 75 % miesten palkkatuloista Verohallinnon nettisivujen mukaan. Naisen euro tuntipalkassa on 100 senttiä. Miksi naisen euro on muka 80 senttiä?

Ei ole näin joka alalla.

Plus lisäksi kyse on myös siitä, että naisvaltaisten alojen palkkataso jostain syystä määritelty alemmas.

Esim. Vertaa sairaanhoitajan ja rakennustyömiehen palkkaa. Tai vaikka opettajan ja vaikkapa koneistajan.

Lisäksi miehet etenee helpommin johtaviin asemiin jolloin palkat nousee.

Näiden monien asioiden summana naisten palkkataso jää alle miesten.

Noni, tääki meni sit skeidaks.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"mennä vihkoon"

"suitsia"

mennä vihkoon - olen kuullut, että sillä tarkoitetaan, kun asiat menee täydellisesti ja sitten olen kuullut, etät asiat meni pieleen

suitsia - olen kuullut, että käytetään silloin, kun halutaan lisää samanlaista, ja olen kuullut, kun on tarkoitettu, että halutaan rajoittaa tai hidastaa

Mennä vihkoon tarkoittaa aivan selkeästi VAIN sitä että pieleen meni.

Verbin suitsia tuntee jokainen hevosten kanssa toiminut: suitset ovat hevosen päähän kiinnitettävä osa hevosen valjaista, joista hevosta suitsitaan eli hallitaan.

Hevoinen suitsitaan silloin, kun suitset puetaan sen päähän.

Suitset ( sanasta "suu" ) käsittävät suuhun astettavat kuolaimet, niitä paikallaan pitävät päitset sekä ohjakset, joilla hepoa hallitaan.

Hevosta ei suitsita silloin, kun sitä hallitaan, vaan silloin kun tähän valmistaudutaan pukemalla sille suitset!

Tyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Kerrotaanpas nyt kooko tarina. *Krö-höm* Antiikin Kreikassa oli viinirypälepuu. Kettu näki sen ja yritti napsia viinirypäleitä puusta, mutta koska ei yltänyt sinne, ei myöskään saanut viinirypäleitä. Vähän ajan kuluttua paikalle tuli ketun kaveri (en muista mikä eläin). Kaveri oli pitempi ja pystyi helposti syödä rypäleitä puusta. Siitäkös kettu suutustui ja sanoi "happamia ne kuitenkin olisivat."

Siitä tarinasta syntyi sananlasku, joka joskus käännettiin suomalaiseen muotoon, ja päätettiin laittaa viinirypäleiden tilalle pihlajanmarjat. Mutta ongelma onkin juuri se, että pihlajanmarjat nimenomaan _ovat_ happamia, joten sananlaskun merkitys muuttuu.

Siinä!

Joku on lukenut Aisoposta! Hyvä!

joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Tai suutari pysyköön lestissään. ymmärrän kyllä, mutta en ole samaa mieltä.

"Varmuuden välttämiseksi"

Sehän tarkoittaa ihan päinvastaista.

Toinen on, että "yrittänyttä ei laiteta"

Tyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Kerrotaanpas nyt kooko tarina. *Krö-höm* Antiikin Kreikassa oli viinirypälepuu. Kettu näki sen ja yritti napsia viinirypäleitä puusta, mutta koska ei yltänyt sinne, ei myöskään saanut viinirypäleitä. Vähän ajan kuluttua paikalle tuli ketun kaveri (en muista mikä eläin). Kaveri oli pitempi ja pystyi helposti syödä rypäleitä puusta. Siitäkös kettu suutustui ja sanoi "happamia ne kuitenkin olisivat."

Siitä tarinasta syntyi sananlasku, joka joskus käännettiin suomalaiseen muotoon, ja päätettiin laittaa viinirypäleiden tilalle pihlajanmarjat. Mutta ongelma onkin juuri se, että pihlajanmarjat nimenomaan _ovat_ happamia, joten sananlaskun merkitys muuttuu.

Siinä!

kaikki pihlajanmarjat eivät ole happamia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"mennä vihkoon"

"suitsia"

mennä vihkoon - olen kuullut, että sillä tarkoitetaan, kun asiat menee täydellisesti ja sitten olen kuullut, etät asiat meni pieleen

suitsia - olen kuullut, että käytetään silloin, kun halutaan lisää samanlaista, ja olen kuullut, kun on tarkoitettu, että halutaan rajoittaa tai hidastaa

Mennä vihkoon tarkoittaa aivan selkeästi VAIN sitä että pieleen meni.

Verbin suitsia tuntee jokainen hevosten kanssa toiminut: suitset ovat hevosen päähän kiinnitettävä osa hevosen valjaista, joista hevosta suitsitaan eli hallitaan.

miten niin vihkoon meneminen merkitsee pieleen menemistä selvästi? Vihkoon laitetaan usein ne parhaimmat hetket, vaikka veikkausvoitot. Kuka nyt kirjaisi pieleenmenoja mihinkään?

Vierailija kirjoitti:

Levisi kuin Jokisen eväät. (En ihan kaikkia keskustelun sivuja kahlannut oliko tätä jo täällä pohdittu, pahoittelut). Takavuosina tätä sanontaa pohdittiin Radio Novassa. 

Oliko joskus jossain joku Jokinen, jonka eväät levisivät pitkin poikin vain mistähän tämä juontuu?

https://yle.fi/a/3-8612561

"Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.

– Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…"

Työ tekijäänsä kiittää?????

Vierailija kirjoitti:

"Nakkeli niskojaan" tätä luki Vaahteramäen Eemeli kirjasarjassa usein että Liina nakkeli niskojaan tms. mitä tällä tarkoitetaan?

Ihminen nostaa leukaansa ja tekee pienen ravistavan eleen, suoristaa niskaansa kun haluaa ilmaista pärjäävänsä, vanhoissa elokuvissa naisille tyypillistä.

Suomessa on sananvapaus.

Suomessa on edustuksellinen demokratia.

Parempi siemen syöksyssä,kuin kymmenen pussissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.

Meinaako sitä, ihmiset sanovat olinpaikastaan, tämä on meidän, vrt Raamatunlause: en ole sinua koskaan nähnyt?

Valitettavasti vaan sitä ei voi verrata Raamatunlauseeseen, jota ei edes ole Raamatussa. Jeesus sanoo niille, jotka eivät häntä seuraa loppuun asti ja siten kuin tulisi; en ole koskaan teitä tuntenut.

Tarkoitin, "hänen asuinsijansa ei häntä tunne".  Miten siis ymmärretään tuo vertauskuva - tietääkö joku.

Tuossa Raamatunkohdassa puhutaan kai kuolemasta? Eikä tuomiosta.

Selvennys vielä, oli Jobin kirjassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivänä muutamana.

(Muutamahan tarkoittaa useaa)

Ei, vaan muutama on pari-kolme. Ehkä neljä. Usea on enemmän kun viisi.

Muutama on tasan kahdeksan. Se sanotaan jo Raamatussakin kun vedenpaisumus tuli ja ainoastaan muutama ihminen selviytyi. Ihmisiä oli kahdeksan kappaletta arkissa.