Auta ratkaisemaan juhannusongelmani!
Minut on kutsuttu ystäväni luokse viettämään juhannusta hänen mökilleen. Mukaan olisi tulossa muitakin ystäviämme.
Pakkaa tässä nyt sekoittaa myös mieheni, joka on vahvasti sitä mieltä, että perhejuhannus pitäisi viettää. Meillä siis kaksi lasta, 3- ja 5-vuotiaat.
Aloin tänään sitten laskeskella että koska olen edes viettänyt ei-perhejuhannusta. Viimeiset viisi vuotta lasten ja miehen kanssa, ja sitä edeltävät kaksi miehen kanssa kaksin.
Kieltämättä houkuttelisi viettää pitkästä aikaa hieman erilainen juhannus. Alkoholiahan sitä tulisi nautittua, mitä en myöskään tee todellakaan usein.
Mies on nyt vähän yrittänyt syyllistää minua siitä, että edes ajattelen viettäväni juhannuksen muuten kuin hänen ja lasten kanssa. Perjantai päivän olisinkin heidän kanssaan, mutta illaksi menisin kaverin mökille.
Ärsyttää niin paljon tuo miehen asenne, etten koskaan saa ainakaan hyvillä mielin minnekään mennä, tekisi jo pelkästään sen takia lähteä.
Se ei ole vaihtoehto että lähdettäisiin molemmat sinne mökille, lapsenvahtia ei ole.
Eli siis: mökille viettämään kosteaa juhannusta ekan kerran vuosiin, vai jäänkö kotiin jolloin ilta ei juuri ole muista poikkeava? Kokko ainut mikä poikkeaa normaalista, grillaaminen ja saunominen ei ole itsestään erikoista.
Kommentit (17)
Eikö nämä asiat olisi kannattanut sopia jo viikko sitten? Millainen kaveri kutsuu vain sinut eikä perhettä?
Jos olisin puolisosi niin ihmettelisin aika lailla, miksi haluat juhlia ja pitää hauskaa nimenomaan muiden kuin perheesi kanssa näin yht'äkkiä. Eri asia, jos juttu olisi sovittu aiemmin ja mies ynnä lapset olisi voineet hekin suunnitella erilaisen juhannuksen.
Sinuna menisin ja aloittaisin eron valmistelut ensi viikon alussa. Siitähän tuo kielii, yllättävä halu juhlia kavereitten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä asiat olisi kannattanut sopia jo viikko sitten? Millainen kaveri kutsuu vain sinut eikä perhettä?
Jos olisin puolisosi niin ihmettelisin aika lailla, miksi haluat juhlia ja pitää hauskaa nimenomaan muiden kuin perheesi kanssa näin yht'äkkiä. Eri asia, jos juttu olisi sovittu aiemmin ja mies ynnä lapset olisi voineet hekin suunnitella erilaisen juhannuksen.
Sinuna menisin ja aloittaisin eron valmistelut ensi viikon alussa. Siitähän tuo kielii, yllättävä halu juhlia kavereitten kanssa.
Ensinnäkin: minulla on omat ystäväni, miehellä omat. Meillä ei ole mitään ystäväpariskuntia. Olisi mies aika ulkopuolinen meidän tiiviin naisporukkamme kanssa.
Toisekseen siellä mökillä ei ole muitakaan lapsia. Siellä on aikuisis ihmisiä, jotka aikovat saunoa, jutella, syödä ja juoda, ei mitkään lasten kekkerit.
Ap
Kyllä voi yhden illan olla naisporukassa. Onhan juhannus monen päivän mittainen.
Mitä mies tekisi vastaavassa tilanteessa? Kysy siltä, mitä hän tekisi, jos hänen kaverit pyytäisi kostealle mökkijuhannukselle?
Pystyn kyllä samaistumaan miehesi asemaan tässä. Olisin erittäin loukkaantunut, jos vaimoni haluaisi juhlia juhannusta kavereiden kanssa mökillä. Minusta kaverimökkeilyt voisi järjestää muuna viikonloppuna.
Ei saa olla 48 h pois kotoa viiteen vuoteen? Oho... Mene ja sano että ens vuonna mies voi mennä ja sä vahdit kakaroita.
Kyllä mun mielestä miehesi on oikeassa.
Joo, parisuhteen molemmat osapuolet tarvitsevat välillä aikaa omien kavereidensa kanssa, ilman puolisoa ja varsinkin ilman lapsia. Mutta ei kai nyt väen vängällä just juhlapyhinä? Eikö voi kerätä porukkaa kasaan ihan tavallisena viikonloppuna ja pitää ne mökkibileet silloin?
Itseäni ottaisi aika rankasti päähän, jos mies keksisi muutama päivä ennen juhannusta/joulua/uutta vuotta/vappua tms että hei hänpä viettääkin kyseisen pyhän kavereiden kanssa ja mun osaksi jäisi viettää pyhiä yksin lasten kanssa. Morjens. Kun niitä yhteisiä lapsia on ja elämä on päätetty viettää yhdessä niin myötä- kuin vastamäessä, niin silloin mun mielestä asevelihenkeen kuuluu, ettei kaveria jätetä, varsinkaan niinä juhlapyhinä. Silloin tehdään pyhistä paras mahdollinen, yhdessä. Omaa napaa hoidetaan kavereiden kanssa joskus muulloin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies tekisi vastaavassa tilanteessa? Kysy siltä, mitä hän tekisi, jos hänen kaverit pyytäisi kostealle mökkijuhannukselle?
No tottakai vastaisi nyt ettei menisi, yrittää vaan syyllistää mua.
Olin viimeksi illan vietossa ystävieni kanssa helmikuussa, sitä ennen viime kesänä. Joka kerta ihan hirveä syyllistäminen. Joten tämä ei ole sinänsä uusi tilanne. Meinaa vaan päästä mun päähän noilla syyllistämisillään, tuntuu etten enää osaa ajatella järkevästi (olen huono äiti jos vietän yhdenkin illan muualle) aina tätä asiaa. Muuten kyllä on hänelle ok että vietän aikaa ystävieni kanssa, alkoholi jos vain on kuvioissa niin on hänelle ongelma. Ja ei, mulla ei ole koskaan ollut alkoholiongelmaa, en törttöile humalassa tai juo övereitä.
Mies ei itsekään tosin käy sen useammin kuin minäkään.
Ap
Ainiin ja kyse olisi tosiaan YHDESTÄ illasta/yöstä. Perjantai-iltana menisin, lauantaina olisin varmaan jo 12 aikaan kotona aamupäivästä.
Ap
Jos tästä ei synny mitään puolen vuoden kriisiä, niin tottakai lähdet mökille kavereidesi kanssa.
SouthernGrove kirjoitti:
Kyllä mun mielestä miehesi on oikeassa.
Joo, parisuhteen molemmat osapuolet tarvitsevat välillä aikaa omien kavereidensa kanssa, ilman puolisoa ja varsinkin ilman lapsia. Mutta ei kai nyt väen vängällä just juhlapyhinä? Eikö voi kerätä porukkaa kasaan ihan tavallisena viikonloppuna ja pitää ne mökkibileet silloin?Itseäni ottaisi aika rankasti päähän, jos mies keksisi muutama päivä ennen juhannusta/joulua/uutta vuotta/vappua tms että hei hänpä viettääkin kyseisen pyhän kavereiden kanssa ja mun osaksi jäisi viettää pyhiä yksin lasten kanssa. Morjens. Kun niitä yhteisiä lapsia on ja elämä on päätetty viettää yhdessä niin myötä- kuin vastamäessä, niin silloin mun mielestä asevelihenkeen kuuluu, ettei kaveria jätetä, varsinkaan niinä juhlapyhinä. Silloin tehdään pyhistä paras mahdollinen, yhdessä. Omaa napaa hoidetaan kavereiden kanssa joskus muulloin.
Joulu on minusta ihan eri asia kyllä kuin juhannus, vappu, pääsiäinen.. Mutta niin, harvemmimpa mekään kavereiden kanssa yhtäaikaa satutaan olemaan kotikaupungissamme, minä ainut joka täällä vielä asuu, yhdellä kaverilla on mökki täällä ja kaikkien vanhemmat siis asuvat täällä.
Nämä kaverinikin viettävät muun juhannuksen puolisoidensa ja/tai lastensa kanssa, vain mun miehelle on ongelma että olisin sen yhden illan/yön/aamupäivän pois.
Ap
Vierailija kirjoitti:
SouthernGrove kirjoitti:
Kyllä mun mielestä miehesi on oikeassa.
Joo, parisuhteen molemmat osapuolet tarvitsevat välillä aikaa omien kavereidensa kanssa, ilman puolisoa ja varsinkin ilman lapsia. Mutta ei kai nyt väen vängällä just juhlapyhinä? Eikö voi kerätä porukkaa kasaan ihan tavallisena viikonloppuna ja pitää ne mökkibileet silloin?Itseäni ottaisi aika rankasti päähän, jos mies keksisi muutama päivä ennen juhannusta/joulua/uutta vuotta/vappua tms että hei hänpä viettääkin kyseisen pyhän kavereiden kanssa ja mun osaksi jäisi viettää pyhiä yksin lasten kanssa. Morjens. Kun niitä yhteisiä lapsia on ja elämä on päätetty viettää yhdessä niin myötä- kuin vastamäessä, niin silloin mun mielestä asevelihenkeen kuuluu, ettei kaveria jätetä, varsinkaan niinä juhlapyhinä. Silloin tehdään pyhistä paras mahdollinen, yhdessä. Omaa napaa hoidetaan kavereiden kanssa joskus muulloin.
Joulu on minusta ihan eri asia kyllä kuin juhannus, vappu, pääsiäinen.. Mutta niin, harvemmimpa mekään kavereiden kanssa yhtäaikaa satutaan olemaan kotikaupungissamme, minä ainut joka täällä vielä asuu, yhdellä kaverilla on mökki täällä ja kaikkien vanhemmat siis asuvat täällä.
Nämä kaverinikin viettävät muun juhannuksen puolisoidensa ja/tai lastensa kanssa, vain mun miehelle on ongelma että olisin sen yhden illan/yön/aamupäivän pois.Ap
Sen verran oot laittanut "lieventäviä asianhaaroja" edellisen viestini jälkeen, että pyörrän vähän puheitani. Tuolta pohjalta ymmärrän kyllä sinunkin kantasi. Omaan suhteeseeni peilaten; kyllä meillä kumpi tahansa saisi noilla spekseillä mennä hyvillä mielin yhdeksi yöksi kaveriporukan kanssa mökille. Olettaen toki, ettei oman perheen kesken ole tehty muita juhannussuunnitelmia, jotka kaatuisivat tuon mökkireissun takia.
Mene vain. Ei ne lapset yhdestä juhannuksesta rikki mene, vaikka perheen juhlatraditiot toki myös tärkeitä ovat.
Esinerkkinä kerron, että meillä 17-vuotias käy nyt kamppailua lähteekö kaverijuhannukseen vai jääkö viettämään meidän kansamme perinteistä juhannustamme . Tahtoisi jäädä, koska meillä on aina ollut mukavat juhannukset, mutta toki tuonikäistä kaveriporukkakin vetää.