Mies piti kahdeksan vuotta löysässä hirressä lastenhankinnan suhteen, tänään sanoi ettei luultavasti koskaan halua lapsia :(
Kahdeksan pitkää vuotta tässä parisuhteessa, ensimmäisessä vähääkään pidemmässä ja "kunnollisemmassa" itselläni. Sieltä yliopiston alusta tänne kolmenkympin kieppeille, naimisiin asti ei koskaan päästy (/haluttukaan, ainakaan mitenkään hulppein menoin) mutta yhteinen asunto ostettiin, tsempattiin toisemme valmistumaan ja pääsemään töihin, matkusteltiin, viihdyttiin. Miehelle on varmasti aina ollut selvää, että minä haluan lapsia, kovasti. Mieskin kuulemma, sitten joskus, kun elämäntilanne on oikea. Ensin piti valmistua yliopistosta (tietenkin, olinhan itsekin sitä mieltä), sitten päästä töihin, sitten ostaa asunto, sitten vielä vähän matkustella ja edetä uralla. Ja nyt, tänään, ottaessani jotenkin kasuaalisti puheeksi, että "sitten jos me saamme vauvan, niin tahdon kyllä tehdä sitä ja tätä", mies kylmän viileästi totesi, että hän ei kyllä ole enää ollenkaan varma, että haluaako hän sittenkään lasta, ikinä, koskaan.
Ensin olin ihan rauhallinen ja kysyin, että miten sinusta nyt siltä tuntuu. Ei kuulemma ehkä olekaan valmis uhraamaan hyviä asioita elämästään lapsen vuoksi. Kysyin että mitä asioita hän tarkalleen ottaen tarkoittaa, ei oikein osannut vastata. Rauhallisuus alkoi siitä kovasti karsiutua ja nyt parun ripsivärejäni poskille teinisiskoni kämpillä ja yritän ymmärtää, että tämä suhde taisi sitten olla tässä. Että se on avoero, kämppä myyntiin, vimmaista vuokra-asunnon etsintää, maallisen omaisuuden jako (melkein kaikki jää mulle, kun olen melkein kaiken ostanutkin) ja sen hyväksyminen, että kahdeksan kallista vuotta on kulunut ikään kuin hukkaan, ja se lapsiunelma, jonka luulin jo olevan melkein oven takana, lipui yhtäkkiä paljon, paljon kauemmaksi.
Kommentit (230)
Vapauden päivä! Tiedät vihdoinkin, miten asia todella on, vaikka se sattuukin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille näyttää edelleen olevan ylivoimaisen vaikeaa myöntää, että on suuren luokan kieroutta jättää ehkäisy pois ilman mitään sanomisia.
Luitko yhtään ainutta viestiä vai puratko vaan kiukkuasi omasta saamattomuudestasi?
Yleinen mielipide näytti olevan, että miehen kusetus asiassa=väärin, naisen kusetus asiassa=väärin.
Tyhmä olet ollut, jos olet kusettavan naisen ristiksesi ottanut. Lähde menemään ja vapauta penskat myrkystäsi.
Katsoppas vähän niitä ala/yläpeukutusten määrää liittyen naisen isukiksi kusetukseen vs miehen lapsettomuusjahkailuun. Aivan kuin olisin näkevinäni noissa peukutuksissa aivan toista trendiä kuin se miten väität asian olevan.
Kun olet niin hyvä ihmisasiantuntija näemmä, niin kerrohan kuinka etukäteen voi edes aavistaa että toinen lähtee tuolle tielle eli jättää mitään sanomatta ehkäisyn pois? Luulisi että koulutettuun muuten fiksuun naiseen voisi luottaa tuollaisessa asiassa? Erityisesti kun sanoin hänelle "jos haluat lapsen, saat etsiä uuden miehen" - ei kelvannut tämä vaihtoehto vaan piti meikäläinen pistää isukiksi väkisin.
Toki, tuossa vaiheessa olisin itsekin lähteä tieheni mutta en vaan uskonut että tuo lumppu pystyy tämän luokan petokseen.
Ja kyllä, lähden heti kun lapset ovat tarpeeksi isoja kestämään sen. Eikös olekin hienosti nainen hoitanut asian, sai lapsilleen hyvinkin vastuuntuntoisen suorittajaisukin. Varmaan lapset olisivat halunneet sellaisen joka myös välittää heistä. Joskus kerron lapsilleni suoraan tästä asiasta, ehkä sitten ymmärtävät miksi isi ei koskaan halunnut tehdä mitään heidän kanssaan tai mennä yhdessä perheenä tms, miksi isi oli niin tasaisen muodollinen äitiä kohtaan jne. Jostain syystä rouvaa ei ole kiinnostanut eron ottaminen, asiallahan ei ole mitään tekemistä minun +100 000 E vuositulojen kanssa...
Karmaisevaa että tuollaisia ihmisiä on kuin sinä. Toki vaimo on toiminut typerästi, ei kai siitä muuta mieltä voi olla, mutta kuinka idiootti on mies joka kostaa sen lapsilleen??
Kuinka idiootti on mies, joka hankkii vielä toisenkin lapsen, vaikka ei ensimmäistäkään halunnut?
Tämä on tää sama "lähden hirveine vuosituloineni ja jätän huijarilumpun kersoineen kuin nallin kalliolle" -provo, joka täällä säännöllisin väliajoin käy uhoamassa.
Itselleni riitti se että valmistuin ja olin vuoden verran töissä. Sen jälkeen halusin lapsen, koska halusin monta. Olin ollut senaikaisen poikaystävän kanssa yhdessä 5 v, kihloissa ja hän kauhistui. Ensiksi hän haluaa sitä ja tätä. Ehdotin laitetaan kaikki ylös paperille mitä itse haluaa.
Minulla oli lapsi ja sitten pienemmällä häät, omistusasunto
Mies halusi toisen tutkinnon, erikoistumisen, matkustaa ja kun laskettiin mitä näihin menee aikaa, tuli yhteissummaksi 10 v.
Muutin pois vuokra-asunnostamme seuraavalla viikolla.
Kuvittelin että olimme samalla kartalla mutta toinen ei halunnut aikuistua.
Pari v meni siinä pyöriessä ja kun tapasin mieheni, tajusin tässä tämä on. Ja 15 v myöhemmin päätös on oikea ja pitää.
Ex.ää en ole eron jälkeen nähnyt.
Voiskohan se miehesi jutella jonkun kaverinsa kanssa isyydestä ym.
Ja sitten rehellisesti miettiä mitä haluaa, ja myös rakas ap. saisit
vastauksia joiden perusteella sinä voit päättää mitä teet.
Olen varma että sinusta tulee joku päivä hyvä äiti.
Kyllä se siitä.
Tosi kurja tilanne :( Kannattaa vielä keskustella onko tämä varmasti miehen lopullinen päätös. Mä aina ajattelin etten koskaan halua lasta. Miehellä oli jo yksi ja hänkin sanoi että se riittää. Oltiin siis tyytyväisinä samaa mieltä asiasta. Sitte mulle tulikin vauvakuume ja onneks mies oli heti valmis hommaan. Sanoi ettei ollut koskaan uskonut etten jossain vaiheessa haluais lapsia. Sovittiin että tämä yksi ja sitten riittää. Nyt meille on toinen tulossa. Olen sanonut miehelle että sitten kun vauva on syntynyt saa mennä steriloitavaks. Ei kuulemma uskalla jos hälle vielä iskee vauvakuume nelikymppisenä. Eli voi se mieli muuttua vielä. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt täysin sivujuonne, mutta syömättömillä pilleriliuskoilla asian todistaminen vaikuttaa vähintään hämmentävältä. Syömättömiä pilleriliuskoja on minulla tällä hetkellä useita, käytän silti ehkäisyä säännöllisesti. En usko, että mieheni tietää montako liuskaa minulta kulloinkin pitäisi löytyä syömättömänä. Sen sijaan se, että yhtään keskeneräistä liuskaa ei löydy on jo parempi merkki, jos mies sattuu tietämään missä vaiheessa kuukautiskiertoa mennään.
Varmasti ehkäisyn kanssa huijataan, sitä en epäile minäkään.
Koska kustansin ne pillerit niin sitä myötä tiesin jokseenkin missä mennään pillereiden kanssa, useimmiten apteekkikäynnillä mukana ihan itse. Sinänsä, jos nainen olisi ollut ovelampi hän olisi juuri noin mennyt selittämään. Hätäpäissään meni sitten tunnustamaan kun aloin vaatia syömättömiä näytille ja kysyin miksi näin paljon koskemattomana. Olisinhan itsekin voinut hakea ne hänen yöpöydän laatikosta ja melodramaattisesti lätkäistä keskelle keittiönpöytää kysyen suht joviaalilla äänellä "mitä helvettiä?"
Minä muuten kustannan hänen kierukkansakin nykyään. Ei siksi että olisi isosti seksiä ja sitä tarvittaisiin vasektomiani vuoksi, vaan siksi että pitää hänen menkkansa (sivu)oireineen kurissa, joten maksan mieluusti tuon ~150E viittä vuotta kohden tietynlaisesta olosuhteiden seesteisyydestä.
Voisi nauraa nyt eräs nuoruuden hoitoni kun tietäisi mikä tilanteeni on - "susta ei tule koskaan aviomiestä eikä ainakaan perheenisää, sen verran levoton ja kova menemään olet..."
Anteeksi, mutta kuulostat ikävältä ja tunnekylmältä ihmiseltä. Olen pahoillani puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä!
Hyvä että asia selvisi tässä vaiheessa. Jos olet kolmenkymmenen, alle neljänkympinkin ehdit vielä hyvin saada kaiken mitä elämältä haluat. Ei miestäsi voi pakottaa isäksi, lapsen hän voi sulle toki tehdä mutta jos haluat perheen niin tää kaveri ei vaan ole sulle se oikea. Tsemppiä ja uskoa huomiseen. Asiolla on tapana järjestyä ja kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.
Nykyisin muuten ensisynnyttäjien keski-ikä on jo yli kolmenkympin. Nelikymppisenäkin ehdit vielä lasten tekoon, ja löytää sen miehen joka haluaa samoja asioita elämältä kuin sinä!
Se, että ensisynnyttäjien keski-ikä on venynyt yli kolmenkymmenen, ei tarkoita sitä että se olisi hyvä ja tavoiteltava asia.
Vierailija kirjoitti:
Joo, toi on niin vittumaisuuden huipentuma. Itselle kävi vähän samoin ja hirveä hätä oli sitten löytää lapsia haluava mies. No onneks löyty ja lapset tehtiin. Ei kuitenkaan oltu mikään täydellinen pari (ikävä kyllä ei ollut sitä aikaa odottaa) ja ero tuli pari vuotta sitten. Mutta arki hoidetaan yhdessä ja mies on hyvä isä.
Jos olet vasta 30, niin miesmarkkinoilla on vielä tarjontaa. Toisin se on nyt nelikymppisenä, mutta eipä nyt ole enää kiirekään, kun on ne lapset saatu. :)
Aivan älytöntä, että on ollut oikein hirveä hätä löytää lapsia haluava mies. Eli lapsia oikein tehdään miehen kuin miehen kanssa, kunhan niitä lapsia nyt vain tulee, ihan sama vaikka tulee erokin siinä samassa. En voi ymmärtää tuollaista touhua.
Vierailija kirjoitti:
--Mies halusi toisen tutkinnon, erikoistumisen, matkustaa ja kun laskettiin mitä näihin menee aikaa, tuli yhteissummaksi 10 v.
Muutin pois vuokra-asunnostamme seuraavalla viikolla.Kuvittelin että olimme samalla kartalla mutta toinen ei halunnut aikuistua.
Inhoan sitä kun sanotaan ettei HALUA AIKUISTUA jos ei ole hankkimassa lapsia. Ihan kuin se lapsen hankkiminen olisi se The Ultimate aikuistumisen merkki ja ainoa tavoite. Itse ainakin koen aikuistuneeni siinä kohtaa kun asetuin aloilleni ja päätin mitä elämässäni haluan tehdä. Ja suunnitelmiin ei kuulu lapsia, mutta ihan aikuisia tässä silti ollaan.
Vierailija kirjoitti:
No sun ystäviesi tilanne oli eri kuin tuolla, jolle lainaamasi henkilö vastaa. Siinä äijä ilmoittaa akalleen ettei halua koskaan lapsia, mutta jatkaa silti parisuhdetta vaikka nainen niitä lapsia haluaa. Sitten akka jättää ehkäisyn salaa pois, ja äijästä tulee katkera p***a, joka aikoo kertoa lapsilleen kun ne kasvaa, ettei koskaan ole heitä halunnut. Sairasta touhua kaikin puolin, joka olisi vältetty sillä että äijä olisi laittanut ne piuhansa kiinni.
Ilmoitin kyllä selvästi "ei lapsia nyt eikä koskaan" ja annoin hänelle mahdollisuuden jäädä kimppaan tai etsiä uuden miehen itselleen joka niitä haluaisi hänen kanssaan. Hän päätti jäädä kimppaan ja väittikin aluksi ettei ne lapset ole välttämättömiä jos niin haluan. Näin menikin muutama vuosi (naimisiinkin ehdimme, luulin olevani kimpassa vela-naisen kanssa) kunnes hänen paras lapsuudenkaverinsa sai lapsen. Tämän jälkeen alkoi vihjailu ja hänen ylimääräiset visiitit kaverilleen jotka vaan toivat vettä myllyyn.
Tuossa vaiheessa olisi hälytyskellojen pitänyt soida ja käydä nipsauttamassa piuhat poikki, mutta siihen asti nuo tarinat "muija jättää salaa ehkäisyn pois" olivat vain urbaanilegendoja minulle. Kunnes kosahti omalle kohdalleni. Aika vitun hienoa että tällaisen tempun edes voi joku ajatella tekevänsä ja saa vielä kannatusta touhulleen, eikös juu? Naisellahan on täysi oikeus jättää ehkäisy pois mitään asiasta ilmoittamatta miehelleen, sehän on tässä säikeessä käynyt selväksi.
Hän sai lapsensa ja päälle nurkissa luuhaavan "hajamielisen, omissa oloissaan olevan" miehen joka ei nyt rähjää hänelle tai lapsille, mutta eipä juuri välitä tehdä mitään yhdessä. Ajattelin ensin että kestän tässä vielä nuorimmaisen 18-vuotiaaksi asti, nyt mietin kunhan yläaste ohitse ja vuoden kuluttua varmaan että kunhan ala-aste on ohi...
Sinänsä tragikoomista että meillä on tänään ns tuplaehkäisy ilman mitään tarvetta - minulla vasektomia, naisella kierukka. Eikä seksistä voi edes puhua pahemmin, kun en vaan voi "koskea" tuollaiseen naiseen vaikkei ulkoisesti ole mitään vikaa. Siitä saa joku (epätoivoinen mies) varmaan ihan hyvän naisen sitten joskus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha sitä on alkaa odottamaan mitä mies on mieltä joskus , muutenhan me kuoltais sukupuuttoon. Ainahan sattuu nk "vahinkoja". Lapsi on parasta mitä nainen voi saada elämässä.
Vähintä mitä nainen voi tuossa tilanteessa on etsiä mies, joka haluaa isäksi eikä "unohtamalla" pakottaa ketään vastentahtoista miestä isäksi.
Ihan noin niin kuin terveellä järjellä ajatellen tämä voisi olla se paras ratkaisu? Vai vaatiiko liikaa vaivaa hoitaa asia oikein?
siihen tietenkin pitää pyrkiä että yhdessä haluamme ja varsinkin jos on oltu yhdessä iät ja ajat. Meillä kävi sillai että mies halusi kuten minäkin alussa lapsen ja sen takia meninkin naimisiin. En tiedä eikö kuullut kun sanoin että taidan otatuttaa kierukan pois. Mulla oli ikääkin niin paljon että ei olisi ennättänyt löytää uutta miestä. Niinpä vaan tulin raskaaksi ja olishan se miehelle pienoinen shokki. Lapsi on hänelle todella rakas , toki ollaan jo onnellisesti erottu ja hänellä on pari muuta mutta tämä lapsi on hänelle numero 1.
Kauhea hutsu, joka meinaa jättää vuosien parisuhteen jonkun vitun lapsen takia! Ja täällä vielä muut komppaavat ja haukkuvat miestä. Hyi vittu että olette kuvottavia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sun ystäviesi tilanne oli eri kuin tuolla, jolle lainaamasi henkilö vastaa. Siinä äijä ilmoittaa akalleen ettei halua koskaan lapsia, mutta jatkaa silti parisuhdetta vaikka nainen niitä lapsia haluaa. Sitten akka jättää ehkäisyn salaa pois, ja äijästä tulee katkera p***a, joka aikoo kertoa lapsilleen kun ne kasvaa, ettei koskaan ole heitä halunnut. Sairasta touhua kaikin puolin, joka olisi vältetty sillä että äijä olisi laittanut ne piuhansa kiinni.
Ilmoitin kyllä selvästi "ei lapsia nyt eikä koskaan" ja annoin hänelle mahdollisuuden jäädä kimppaan tai etsiä uuden miehen itselleen joka niitä haluaisi hänen kanssaan. Hän päätti jäädä kimppaan ja väittikin aluksi ettei ne lapset ole välttämättömiä jos niin haluan. Näin menikin muutama vuosi (naimisiinkin ehdimme, luulin olevani kimpassa vela-naisen kanssa) kunnes hänen paras lapsuudenkaverinsa sai lapsen. Tämän jälkeen alkoi vihjailu ja hänen ylimääräiset visiitit kaverilleen jotka vaan toivat vettä myllyyn.
Tuossa vaiheessa olisi hälytyskellojen pitänyt soida ja käydä nipsauttamassa piuhat poikki, mutta siihen asti nuo tarinat "muija jättää salaa ehkäisyn pois" olivat vain urbaanilegendoja minulle. Kunnes kosahti omalle kohdalleni. Aika vitun hienoa että tällaisen tempun edes voi joku ajatella tekevänsä ja saa vielä kannatusta touhulleen, eikös juu? Naisellahan on täysi oikeus jättää ehkäisy pois mitään asiasta ilmoittamatta miehelleen, sehän on tässä säikeessä käynyt selväksi.
Hän sai lapsensa ja päälle nurkissa luuhaavan "hajamielisen, omissa oloissaan olevan" miehen joka ei nyt rähjää hänelle tai lapsille, mutta eipä juuri välitä tehdä mitään yhdessä. Ajattelin ensin että kestän tässä vielä nuorimmaisen 18-vuotiaaksi asti, nyt mietin kunhan yläaste ohitse ja vuoden kuluttua varmaan että kunhan ala-aste on ohi...
Sinänsä tragikoomista että meillä on tänään ns tuplaehkäisy ilman mitään tarvetta - minulla vasektomia, naisella kierukka. Eikä seksistä voi edes puhua pahemmin, kun en vaan voi "koskea" tuollaiseen naiseen vaikkei ulkoisesti ole mitään vikaa. Siitä saa joku (epätoivoinen mies) varmaan ihan hyvän naisen sitten joskus...
Sinulla (ja perheelläsi) on kamala elämä! Minusta sinun olisi pitänyt jättää nainen heti, mutta kun et kerran niin tehnyt niin eikö nyt olisi omankin elämäsi kannalta järkevintä ja parasta hyväksyä tilanne ja nauttia niistä lapsista nyt kun ne on? Ei ne varmaan mitään niin kamalia voi olla ja varmaan rakastavat isäänsä kumminkin eikä ole heidän vikansa millä tavalla ovat maailmaan saatettu? Ja toisenhan olet vapaaehtoisesti kumminkin tehnytkin. Sinuna päästäisin irti katkeruudesta ja katsoisin mitä minulla nyt on ja yrittäisin ottaa siitä kaiken irti. Eiköhän se parasta olisi omankin onnellisuutesi ja elämäsi kannalta, vai mitä olet mieltä?
Ei kukaan kiellä etteikö vaimosi olisi tehnyt väärin, mutta sinä pilaat omaa elämääsi takertumalla katkeruuteen asiasta.
Muutama tuttu nainen on etsinyt eron jälkeen pikavauhtia miehen ja tehnyt lapsen. Pikavauhtia on ero tullut jälleen. Biologisen kellon tikityksessä miehestä ja parisuhteesta on tullut toissijainen asia. Myös miehen valinta on monella mennyt metsään tässä kiireessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sun ystäviesi tilanne oli eri kuin tuolla, jolle lainaamasi henkilö vastaa. Siinä äijä ilmoittaa akalleen ettei halua koskaan lapsia, mutta jatkaa silti parisuhdetta vaikka nainen niitä lapsia haluaa. Sitten akka jättää ehkäisyn salaa pois, ja äijästä tulee katkera p***a, joka aikoo kertoa lapsilleen kun ne kasvaa, ettei koskaan ole heitä halunnut. Sairasta touhua kaikin puolin, joka olisi vältetty sillä että äijä olisi laittanut ne piuhansa kiinni.
Ilmoitin kyllä selvästi "ei lapsia nyt eikä koskaan" ja annoin hänelle mahdollisuuden jäädä kimppaan tai etsiä uuden miehen itselleen joka niitä haluaisi hänen kanssaan. Hän päätti jäädä kimppaan ja väittikin aluksi ettei ne lapset ole välttämättömiä jos niin haluan. Näin menikin muutama vuosi (naimisiinkin ehdimme, luulin olevani kimpassa vela-naisen kanssa) kunnes hänen paras lapsuudenkaverinsa sai lapsen. Tämän jälkeen alkoi vihjailu ja hänen ylimääräiset visiitit kaverilleen jotka vaan toivat vettä myllyyn.
Tuossa vaiheessa olisi hälytyskellojen pitänyt soida ja käydä nipsauttamassa piuhat poikki, mutta siihen asti nuo tarinat "muija jättää salaa ehkäisyn pois" olivat vain urbaanilegendoja minulle. Kunnes kosahti omalle kohdalleni. Aika vitun hienoa että tällaisen tempun edes voi joku ajatella tekevänsä ja saa vielä kannatusta touhulleen, eikös juu? Naisellahan on täysi oikeus jättää ehkäisy pois mitään asiasta ilmoittamatta miehelleen, sehän on tässä säikeessä käynyt selväksi.
Hän sai lapsensa ja päälle nurkissa luuhaavan "hajamielisen, omissa oloissaan olevan" miehen joka ei nyt rähjää hänelle tai lapsille, mutta eipä juuri välitä tehdä mitään yhdessä. Ajattelin ensin että kestän tässä vielä nuorimmaisen 18-vuotiaaksi asti, nyt mietin kunhan yläaste ohitse ja vuoden kuluttua varmaan että kunhan ala-aste on ohi...
Sinänsä tragikoomista että meillä on tänään ns tuplaehkäisy ilman mitään tarvetta - minulla vasektomia, naisella kierukka. Eikä seksistä voi edes puhua pahemmin, kun en vaan voi "koskea" tuollaiseen naiseen vaikkei ulkoisesti ole mitään vikaa. Siitä saa joku (epätoivoinen mies) varmaan ihan hyvän naisen sitten joskus...
Mielenkiinnosta kysyn: Millaisen elämän olisit halunnut tai mitä kokea elämässä ja miten elää? Millainen olisi ollut sinun mielestäsi "unelmaelämää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vitun hienoa että tällaisen tempun edes voi joku ajatella tekevänsä ja saa vielä kannatusta touhulleen, eikös juu? Naisellahan on täysi oikeus jättää ehkäisy pois mitään asiasta ilmoittamatta miehelleen, sehän on tässä säikeessä käynyt selväksi.
Oletko lukutaitoinen? Jos olet, olet varmaan huomannut, että valtaosa kommentoijista on tuominnut salaa raskautumisen jyrkästi.
Eli olet joko täysin lukutaidoton tai huono provo. En keksi mitään muuta syytä sille, että tulet kirjoittelemaan tuollaista soopaa, vaikka jokainen lukutaitoinen näkee takasilmälläänkin, että tuo väittämäsi asia nimenomaan EI käy selväksi tässä ketjussa, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä persettä tarkoittaa "capiish"?
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=Capish
Silloin kun halutaan alleviivata toisen vähä-äläyistä ymmärtämättömyyttä, kirjoitetaan parilla "i"-kirjaimella tai c vaihdetaan "k"-kirjaimeksi.
Millä tavalla ihmisestä tekee viisaan se, että hän käyttää sanoja, joita ei osaa kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
--Mies halusi toisen tutkinnon, erikoistumisen, matkustaa ja kun laskettiin mitä näihin menee aikaa, tuli yhteissummaksi 10 v.
Muutin pois vuokra-asunnostamme seuraavalla viikolla.Kuvittelin että olimme samalla kartalla mutta toinen ei halunnut aikuistua.
Inhoan sitä kun sanotaan ettei HALUA AIKUISTUA jos ei ole hankkimassa lapsia. Ihan kuin se lapsen hankkiminen olisi se The Ultimate aikuistumisen merkki ja ainoa tavoite. Itse ainakin koen aikuistuneeni siinä kohtaa kun asetuin aloilleni ja päätin mitä elämässäni haluan tehdä. Ja suunnitelmiin ei kuulu lapsia, mutta ihan aikuisia tässä silti ollaan.
Pahoittelen sanavalintaani. Mies mm suunnitteli lähtevänsä kiertelemään maailmaa rinkka selässä ja lentää business luokassa. Hommata 100 neliön asunnon Eirasta ja jatkaa opiskelua.
Jos olet opiskelija, ei voi lyhentää 100% lainalla asuntoa Eirasta. Et voi matkustaa businessluokassa maailman ympäri samalla kun asut hostelleissa, varsinkin kun minä olisin ollut töissä .
Hän ei ollut aikuistunut siinä vaiheessa kun minä olin valmis aloittumaan aloilleni.
No sun ystäviesi tilanne oli eri kuin tuolla, jolle lainaamasi henkilö vastaa. Siinä äijä ilmoittaa akalleen ettei halua koskaan lapsia, mutta jatkaa silti parisuhdetta vaikka nainen niitä lapsia haluaa. Sitten akka jättää ehkäisyn salaa pois, ja äijästä tulee katkera p***a, joka aikoo kertoa lapsilleen kun ne kasvaa, ettei koskaan ole heitä halunnut. Sairasta touhua kaikin puolin, joka olisi vältetty sillä että äijä olisi laittanut ne piuhansa kiinni.