Lue keskustelun säännöt.
Köyhät lapsiperheet
15.06.2016 |
Hei,
Haluan kuulla lapsiperheiden tarinoita, millaista on köyhyys lapsen näkökulmasta.
Oletko kiinnostunut jakamaan tarinasi?
Ota minuun yhteyttä luottamuksellisesti: marja.kurikka@yle.fi
Kommentit (83)
vierailija52 kirjoitti:
No esim 5000 euron nettotuloista nyt kuitenkin jää oleellisesti enemmän käteen kuin 2000 euron nettotuloista, vaikka molemmat köyhäilisi saman verran. Sitä ei moni hyvätuloinen ja fiksu rahankäyttäjä näytä tajuavan, että ihan samaa arkea se meille köyhille on kun koko ajan pitää kuluttaa järkevästi ja säästellen -sillä erolla että köyhän on pakko tehdä niin jos mielii pakolliset laskut maksaa.
Huvittavia nuo kampaaja ja baarikommentit. Itse en ole käynyt kampaajalla vuoteen (ja silloin viimeksikin vain tasoitettiin latvoja), baarissa nyt en ole käynyt niin moneen vuoteen että olen lopettanut laskemisen. Lehtiä ei tilata, lomamatkalla olin viimeksi 18-vuotiaana, vaatteeni ostan kirpputorilta.
Erohan on vaan siinä että rikkaaseen/hyvätuloiseen verrattuna tämä pihistely ei näy mitenkään positiivisesti minun pankkitililläni. Koska tulot on alkujaankin pienet, minulla ei ole edes sitä mahdollisuutta mennä sinne kampaajalle vaikka olisi tarvekin. Mitään säästöä en valinnallani tee, vaan se on pakkovalinta.
Paitsi että monet köyhät eivät köyhäile ja säästä, koska kuvittelevat jostain kumman syystä "ansaitevansa" hyvin toimeentulevan elintason. Mutta kun ei se valitettavasti ole mikään ihmisoikeus! Kulutusjuhla ei ole mikään ihmisoikeus, vaan se täytyisi ansaita työnteolla. Aivan uskomatonta, että Suomen kaltaisessa maassa, jossa jokaisella on MAHDOLLISUUS hankkia tämä niin toivottu korkea elintaso työnteolla, on niin paljon ihmisiä, jotka eivät ole valmiita laittamaan tikkua ristiin sen elintason vuoksi. Valtaosa maail,an ihmisistä joutuu tekemään niin paljon enemmän, kuin ahkerakin suomalainen ihan vain peruselintason turvaamiseksi. Herätkää!
Ei se niinkään ole, että minun hyvät tuloni ovat yhtäkkiä vain jostain ilmestyneet - ei. Sen eteen on tehty aika helvetisti töitä, ihan peruskoulusta asti, päästy peruskoulun päättötodistuksella tasokkaaseen lukioon, siellä on painettu kolme vuotta rehkien, jotta saisi mahdollisimman hyvät paperit ja lähtökohdat yliopistoon, jossa taas opiskellaan yleensä vähintään se viisi vuotta. Kaiken tämän lisäksi jouduin jättämään kotimaani, ystäväni ja sukuni. Kuinka moni sossunluukulla käyvä voi valehtelematta sanoa olevansa valmis tekemään kaiken tämän työn? Vastaus on nolla, koska muuten se olisi jo tehty. Katsokaa peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja teitä ihmisiä. Vähätuloinen ei saisi olla surullinen koska ei voi viedä lapsiaan huvipuistoon. Vähätuloinen ei saa myöskään olla surullinen vähätuloisuudestaan "koska mitäs opiskelit huonopalkkaiselle alalle". Ei kaikkeen tässä elämässä voi vaikuttaa eikä suunnitella etukäteen. Jos vähätuloinen olisi opiskellut parempi palkkaiselle alalle ei hänellä välttämättä olisi ollenkaan töitä. Ja kyllähän se nyt on surullista kun lapset joutuvat pettymään kun eivät pääse esim. sinne huvipuistoon ja kyllä siitäkin on oikeus pettyä ilman että kaikki vetää herneet nenään.
Pettymykset kuuluu elämään. Vanhempien kuuluukin opettaa sietämään pettymyksiä.
Pettymykset kuuluvat kyllä elämään, mutta ei se sitä tarkoita että siitä ei saisi olla surullinen. Rehellisesti ottaen, oletko sinä sellaisessa tilanteessa että olet lastesi kanssa kotona koko loman?
Saa olla surullinen, toki. Mutta monesti asenne vaan on todella aggressiivinen tai syyllistävä, rivien väleissä vaaditaan hallituksen tai varakaampien päitä vadeille, tai vähintäänkin huudellaan "oikeuksien" perään. On eri asia olla surullinen kuin vaatia itselleen ulkomaanmatkoja yms. tippa linssissä. t. eri
Ei tässäkään ketjussa ole kukaan mielestäni vaatinut muita maksamaan ulkomaanmatkojaan. Eikä kukaan ole vaatinut varakkaampien päitä vadille. Monilla vain sattuu olemaan sellainen tilanne, että tulot ovat todella pienet eikä siihen pysty itse vaikuttamaan. Sitten surettaa kun ei pysty tarjoamaan lapsille sellaista mitä hyvin monet muut lapset saavat. Voisitko selittää miten tämä suututtaa niin hirveästi varakkaita? Mikä siinä on niin ärsyttävää että kutsut sitä päiden vaatimiseksi vadille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Niin tai tekee vain sen verran, mihin on varaa. Me ollaan ihan keskituloinen perhe, mutta olemme laskeneet, että rahat riittävät vain kahteen lapseen.
Miten te olette sen laskeneet? Ruoka, vaatteet, harrastukset, miten ne arvioidaan? Hoitomaksun pystyy jotenkin arvioimaan, mitä muuta sen lisäksi?
Kyllä on lapsilla ankeaa jos tarkaan teette talousarvion ja sen mukaan mennään.
Me olemme myös köyhä lapsiperhe ja silti teimme, tai saimme, vielä vauvan. Ja toivomme vielä yhtä. Meillä olisi siis neljä lasta. Koskaan emme lapsesta haaveillessa ole miettineet menoja ja tuloja, paitsi hoitomaksuja. Jotka ovat kyllä järkyttävät. Mutta me todella rakastamme lapsiamme emmekä mieti "hintaa". Kyllä menee maailma tylyksi kun lapsiakaan ei saisi köyhät hankkia.
Tukia emme saa muita kuin lapsilisän ja vanhempainpäivärahan, jotka kuuluvat kaikille. Pikkupalkalla taas hinkuttamaan äippäloman jälkeen. Enemmän sitä saisi jos olisi kokonaan sossun varassa mutta jonkinlainen omanarvontunto ja ylpeys vielä on.
Olemme molemmat keskiluokkaisista perheistä lähtöisin ja halusimme tarjota lapsillemme samanlaisen elintason. Ensimmäinen ja kaikista merkittävin asia oli miettiä, millaiseen asuntoon meidän tuloillamme on varaa. Haluamme asua pääkaupunkiseudulla, koska kaikki tukiverkostomme ja ystävämme sekä työpaikkamme on täällä. Emme kuitenkaan halunneet ottaa niin suurta asuntolainaa, että sitten olisimme joutuneet pihistelemään ruuassa, lasten harrastuksissa tai muussa tai ostamaan uuden pakastimen tai pesukoneen osamaksulla. Halusimme myös, että jos ja kun lapsia tulee, niin niiden kanssa voi olla kotona, kunnes lapsi on 3 v, ilman, että elintaso merkittävästi laskee. Piti siis ensin säästää riittävästi, jotta oli mahdollisuus jatkaa totuttua elämää silloinkin, kun toinen oli kotihoidontuella lapsia hoitamassa. Kun aikoinaan muutin pois lapsuudenkodistani, äitini neuvoi, että nettotuloista laitetaan aina ensin 30% säästötilille ja loput 70% jää käyttötilille laskujen maksuun ja muuhun elämiseen. Säästötiliä käytetään vain silloin, kun on erityinen syy siihen eli juuri hoitovapaa, työttömyys tai sairaus. Jos työttömyys tai sairaus ei kohdalle osu, niitä säästöjä käytetään myöhemmin lasten opintojen tukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja teitä ihmisiä. Vähätuloinen ei saisi olla surullinen koska ei voi viedä lapsiaan huvipuistoon. Vähätuloinen ei saa myöskään olla surullinen vähätuloisuudestaan "koska mitäs opiskelit huonopalkkaiselle alalle". Ei kaikkeen tässä elämässä voi vaikuttaa eikä suunnitella etukäteen. Jos vähätuloinen olisi opiskellut parempi palkkaiselle alalle ei hänellä välttämättä olisi ollenkaan töitä. Ja kyllähän se nyt on surullista kun lapset joutuvat pettymään kun eivät pääse esim. sinne huvipuistoon ja kyllä siitäkin on oikeus pettyä ilman että kaikki vetää herneet nenään.
Pettymykset kuuluu elämään. Vanhempien kuuluukin opettaa sietämään pettymyksiä.
Pettymykset kuuluvat kyllä elämään, mutta ei se sitä tarkoita että siitä ei saisi olla surullinen. Rehellisesti ottaen, oletko sinä sellaisessa tilanteessa että olet lastesi kanssa kotona koko loman?
Saa olla surullinen, toki. Mutta monesti asenne vaan on todella aggressiivinen tai syyllistävä, rivien väleissä vaaditaan hallituksen tai varakaampien päitä vadeille, tai vähintäänkin huudellaan "oikeuksien" perään. On eri asia olla surullinen kuin vaatia itselleen ulkomaanmatkoja yms. tippa linssissä. t. eri
Ei tässäkään ketjussa ole kukaan mielestäni vaatinut muita maksamaan ulkomaanmatkojaan. Eikä kukaan ole vaatinut varakkaampien päitä vadille. Monilla vain sattuu olemaan sellainen tilanne, että tulot ovat todella pienet eikä siihen pysty itse vaikuttamaan. Sitten surettaa kun ei pysty tarjoamaan lapsille sellaista mitä hyvin monet muut lapset saavat. Voisitko selittää miten tämä suututtaa niin hirveästi varakkaita? Mikä siinä on niin ärsyttävää että kutsut sitä päiden vaatimiseksi vadille?
Totta, että tässä ketjussa keskustelu on pysynyt suht asiallisena. Mutta kaikkiko mikä ei tapahdu tässä ketjussa, on mahdotonta? No, minä tarkoitan kaikkia niitä tosielämän, roskalehtien ja nettipalstojen räyhääjiä, jotka vetoavat joka asiassa "oikeuksiinsa" ja viihtyvät siellä "sorrettujen" lokerossaan niin hyvin, että eivät sieltä edes yritä pois, koska siellä on kivaa leikkiä marttyyriä ja ikuista uhria. Tarkoitan kaikkia niitä puusilmiä, jotka niputtavat kaikki itseään varakkaammat ihmiset samaan "riistäjien, rosvosakin ja keinottelijoiden" nippuun. Niitä, joiden mielestä yhteiskunta haisee, vaikka tosiasiassa ilman yhteiskuntaa he itse haisisivat aika pahalta.
En tarkoita, että köyhät kyykkyyn ja että ihmisen pitäisi olla lampaita, asiahan on tietenkin eri jos kyse on köyhän elämästä ja kuolemasta. Mutta ulkomaanmatkat, kalliit harrastukset ja isoimmat karkkipussit eivät ole kenellekään välttämättömiä, etenkään vastikkeetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Paljonko saatte neljästä lapsestanne lapsilisiä ja kotihoidontukea? Saatte varmaan myös asumistukea? Kumma kun köyhiltä aina valituksissaan unohtuu mainita leijonanosa tuloistaan.
Lapsilisiä se vähä päälle 400. € ja kht on 400 € kk.Mut maksetaan jo välittömiä verojakin 40 000 vuodessa.
Et kun painaa hommaa niska limassa vois joskus ottaa jotain muutakin kun velkaa tai jos käteisellä ostaa,niin vanhaa paskaa.
Joo on lapsilla komeat vaatteet ja talo ja 10 vuotta vanhat autot(omat) mutta siihen se jää.
Saatan olla ahne,mutta vituttaa kun helpolla ei pääse vaikka täällä pitäisi olla oman onnensa seppä.
Moni sossupummikin pärjää hienosti vuosi kymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vierailija52 kirjoitti:
No esim 5000 euron nettotuloista nyt kuitenkin jää oleellisesti enemmän käteen kuin 2000 euron nettotuloista, vaikka molemmat köyhäilisi saman verran. Sitä ei moni hyvätuloinen ja fiksu rahankäyttäjä näytä tajuavan, että ihan samaa arkea se meille köyhille on kun koko ajan pitää kuluttaa järkevästi ja säästellen -sillä erolla että köyhän on pakko tehdä niin jos mielii pakolliset laskut maksaa.
Huvittavia nuo kampaaja ja baarikommentit. Itse en ole käynyt kampaajalla vuoteen (ja silloin viimeksikin vain tasoitettiin latvoja), baarissa nyt en ole käynyt niin moneen vuoteen että olen lopettanut laskemisen. Lehtiä ei tilata, lomamatkalla olin viimeksi 18-vuotiaana, vaatteeni ostan kirpputorilta.
Erohan on vaan siinä että rikkaaseen/hyvätuloiseen verrattuna tämä pihistely ei näy mitenkään positiivisesti minun pankkitililläni. Koska tulot on alkujaankin pienet, minulla ei ole edes sitä mahdollisuutta mennä sinne kampaajalle vaikka olisi tarvekin. Mitään säästöä en valinnallani tee, vaan se on pakkovalinta.
Paitsi että monet köyhät eivät köyhäile ja säästä, koska kuvittelevat jostain kumman syystä "ansaitevansa" hyvin toimeentulevan elintason. Mutta kun ei se valitettavasti ole mikään ihmisoikeus! Kulutusjuhla ei ole mikään ihmisoikeus, vaan se täytyisi ansaita työnteolla. Aivan uskomatonta, että Suomen kaltaisessa maassa, jossa jokaisella on MAHDOLLISUUS hankkia tämä niin toivottu korkea elintaso työnteolla, on niin paljon ihmisiä, jotka eivät ole valmiita laittamaan tikkua ristiin sen elintason vuoksi. Valtaosa maail,an ihmisistä joutuu tekemään niin paljon enemmän, kuin ahkerakin suomalainen ihan vain peruselintason turvaamiseksi. Herätkää!
Ei se niinkään ole, että minun hyvät tuloni ovat yhtäkkiä vain jostain ilmestyneet - ei. Sen eteen on tehty aika helvetisti töitä, ihan peruskoulusta asti, päästy peruskoulun päättötodistuksella tasokkaaseen lukioon, siellä on painettu kolme vuotta rehkien, jotta saisi mahdollisimman hyvät paperit ja lähtökohdat yliopistoon, jossa taas opiskellaan yleensä vähintään se viisi vuotta. Kaiken tämän lisäksi jouduin jättämään kotimaani, ystäväni ja sukuni. Kuinka moni sossunluukulla käyvä voi valehtelematta sanoa olevansa valmis tekemään kaiken tämän työn? Vastaus on nolla, koska muuten se olisi jo tehty. Katsokaa peiliin.
Paitsi että moni pienipalkkainen on myös joutunut ponnistelemaan paljon. Ylioppilaskirjoituksissakaan kaikki ahkerat ei voi olla parhaita, vaan parhaatkin pistetään paremmuusjärjestykseen.. Maailma on kova paikka.
Olet vieraantunut todellisuudesta, jos kuvittelet köyhän elävän kulutusjuhlaa jos vaan niin haluaa. Kaikki köyhät ei myöskään käy sossussa, vaan meillä on myös työssäkäyviä köyhiä, jotka tekee paljon raskasta duunia. Ja se on elämänmittaista, ei vain varhaisaikuisuuden panostus.
Ja 66 jatkaa,et olen katsellut todellisen köyhyyden lapsuudessa,oli työttömyyttä ja alkoholia ja todellista paskaa.Mut mum vanhemmat alkoholisoiduttuaan ei enää edes yrittäneet.Sossu maksoi kaikki.
Nyt kun itse yrittää niin huomaa,ettei tässä kovin korkealle pääse,vaikka tekis hommaa yötä päivää.
Jos joku keskiluokkainen koittaa vielä lapsia tehdä,niin aina on joku uus taho koura ojossa.
Kyllä me huolehdittas itsemme jos ei olis niin saatanasti perässä raahattavia elämäntapa työttömiä yms.
Esim. lasten hoitomaksut vuoropäiväkodissa olis 800 € plus se menetetty kht,niin pitäs tejdä 1200 rahaa ennenkuin se olis katettu,ja vaikka nettoan yli 2500 € kk,vie se verottaja niin,että saan 1600 käteen..no siitä voi laskee bensojen jälkeen,kannattaako.
Kannattiko tehdä lapsia tähän maahan?No ei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista ihmisistä ei ole koskaan työelämään. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua koko tätä kouhkaa lasten harrastuksista ja kesäriennoista. Me oltiin aina kotona kaiket kesät ja harrastukaet oli ilmaisia. Mikä ihmeen juttu tää on että siinä on jotain pahaa???
Ennen oli ennen. Nykyään on erilaiset vaatimukset. Ihmisillä vaan on tapana verrata omaa tilannettaan muiden vastaaviin. Ei vähäosaisuus silloin niin rassaa, kun kaikki yhteisössä ovat suunnilleen samoissa asemissa.
Nykyään todella häpeämättömästi vaaditaan itselle kaikkea mitä muillakin on, muiden maksamana tietenkin. Koska muuten alkaa eriarvoisuus-nillitys. Paljoakaan ei haluta ja viitsitä oman hyvinvoinin eteen tehdä, mutta silti halutaan itselle kaikkea kivaa kun noillakin on. Maksajilla alkaa olla jo tiukempaa kuin näillä vaatijoilla.
Tämä. Toimeentulo kuuluu kaikille, kuten ruoka, koti, vaatteet, mutta minusta on ihan oikein, että se mikä menee sen yli niin sen saa ne perheet, jotka itse tienaa sen rahansa. Ei pidä verrata muihin, ainoastaan oma tilanne on merkityksellinen. Ja kyllä. Myös minä olen sitä mieltä, että lapset kuluttaa hirveästi, joten pitää olla melkoien varmuus siitä, että tuloja on, jos haluaa tehdä lapsia ja jos ei ole niin sitä hyväksyy tietyn riskin köyhyydestä. Riskin realisoituminen ei saa olla pois niiltä, jotka tekevät valtavasti töitä itsensä, yhteiskunnan ja perheensä eteen eli jonkinlainen tuloero on aivan hyväksyttävää, kun vertaa vanhempia, jotka ovat sosiaalitoimen asiakkaita ja vanhempia, jotka ovat molemmat työssäkäyviä juristeja. Se on aivan hyväksyttävää ja oikein, että eroja toimeentulossa on. Lapsi on vapaaehtoinen valinta. Aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsinki on ankea paikka kesällä. En ihmettele, että köyhän perheen ankeus korostuu kesällä. Helsingistä pitäisi ihmisen päästä pois kesällä, jotta ihmisen henkinen puoli saisi jotain evästä talven varalle. Jos siellä betoniviidakossa joutuu tulojen vähyyden takia jäpittämään, se on ankeaa se. Ei tämä ollut vastaus avaukseen, mutta tunsinpahan tarvetta avautua.
Ja vielä,et olisin mielelläni lasten kanssa kotona ja mies tienaa niin hyvin et se ois mahdollista,nyt teen ilta ja vktöitä et saan vähän tasattua tuota hurjaa 800 euroa,jonka saan kotiin (ll ja kht).Jos ei tarttis maksaa niin saakelisti veroja,en valittaisi yhtään.Mut mies painaa viikot ja vkloput ja silti,ei tässä mitään käteen jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Paljonko saatte neljästä lapsestanne lapsilisiä ja kotihoidontukea? Saatte varmaan myös asumistukea? Kumma kun köyhiltä aina valituksissaan unohtuu mainita leijonanosa tuloistaan.
Lapsilisiä se vähä päälle 400. € ja kht on 400 € kk.Mut maksetaan jo välittömiä verojakin 40 000 vuodessa.
Et kun painaa hommaa niska limassa vois joskus ottaa jotain muutakin kun velkaa tai jos käteisellä ostaa,niin vanhaa paskaa.
Joo on lapsilla komeat vaatteet ja talo ja 10 vuotta vanhat autot(omat) mutta siihen se jää.
Saatan olla ahne,mutta vituttaa kun helpolla ei pääse vaikka täällä pitäisi olla oman onnensa seppä.
Moni sossupummikin pärjää hienosti vuosi kymmeniä.
Jos maksatte 40 000 veroja vuodessa niin teidän veroprosentissa on joku pielessä. Ei tässä maassa veroprosentti lähentele kellään 100% tai mene sen yli.
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on ankea paikka kesällä. En ihmettele, että köyhän perheen ankeus korostuu kesällä. Helsingistä pitäisi ihmisen päästä pois kesällä, jotta ihmisen henkinen puoli saisi jotain evästä talven varalle. Jos siellä betoniviidakossa joutuu tulojen vähyyden takia jäpittämään, se on ankeaa se. Ei tämä ollut vastaus avaukseen, mutta tunsinpahan tarvetta avautua.
Minä en oikein ymmärrä tätä helsinkiläisten säälimistä... Sieltähän pääsee hetkessä vaikka Espalle tai Kaivariin tai mihin vaan. Suomessa on vaikka kuinka paljon ankeampiakin paikkoja, joissa on lähinnä vaan metsää ja työttömyyttä. Helsinkin on mahdollisuuksia täynnä, mutta ikävää jos "mahdollisuus" tarkoittaa nykyään vaan 10 € erikoislattea trendikahvilassa iPhonen seurassa ja 120 € konserttilippua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Paljonko saatte neljästä lapsestanne lapsilisiä ja kotihoidontukea? Saatte varmaan myös asumistukea? Kumma kun köyhiltä aina valituksissaan unohtuu mainita leijonanosa tuloistaan.
Lapsilisiä se vähä päälle 400. € ja kht on 400 € kk.Mut maksetaan jo välittömiä verojakin 40 000 vuodessa.
Et kun painaa hommaa niska limassa vois joskus ottaa jotain muutakin kun velkaa tai jos käteisellä ostaa,niin vanhaa paskaa.
Joo on lapsilla komeat vaatteet ja talo ja 10 vuotta vanhat autot(omat) mutta siihen se jää.
Saatan olla ahne,mutta vituttaa kun helpolla ei pääse vaikka täällä pitäisi olla oman onnensa seppä.
Moni sossupummikin pärjää hienosti vuosi kymmeniä.Jos maksatte 40 000 veroja vuodessa niin teidän veroprosentissa on joku pielessä. Ei tässä maassa veroprosentti lähentele kellään 100% tai mene sen yli.
En puhunut miejen tuloista mitään,se tienaa 80 000 vuodessa,itse 20 000 ja maksetaan 40 000 vuodessa jo veroja,ei taida riittää..plus välilliset verot,niin et ketkähän tätä pyörittää,ja jää itse puolemaan näppejään?ja tuohon tienestiin täytyy tehdä jo kovasti työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Niin tai tekee vain sen verran, mihin on varaa. Me ollaan ihan keskituloinen perhe, mutta olemme laskeneet, että rahat riittävät vain kahteen lapseen.
Miten te olette sen laskeneet? Ruoka, vaatteet, harrastukset, miten ne arvioidaan? Hoitomaksun pystyy jotenkin arvioimaan, mitä muuta sen lisäksi?
Kyllä on lapsilla ankeaa jos tarkaan teette talousarvion ja sen mukaan mennään.
Me olemme myös köyhä lapsiperhe ja silti teimme, tai saimme, vielä vauvan. Ja toivomme vielä yhtä. Meillä olisi siis neljä lasta. Koskaan emme lapsesta haaveillessa ole miettineet menoja ja tuloja, paitsi hoitomaksuja. Jotka ovat kyllä järkyttävät. Mutta me todella rakastamme lapsiamme emmekä mieti "hintaa". Kyllä menee maailma tylyksi kun lapsiakaan ei saisi köyhät hankkia.
Tukia emme saa muita kuin lapsilisän ja vanhempainpäivärahan, jotka kuuluvat kaikille. Pikkupalkalla taas hinkuttamaan äippäloman jälkeen. Enemmän sitä saisi jos olisi kokonaan sossun varassa mutta jonkinlainen omanarvontunto ja ylpeys vielä on.
En ole tuolta jolle kysymyksesi asetit mutta meillä on köyhyyden takia vain yksi lapsi. Nettotulomme koko perheen on n 2500€/kk ja maksamme siitä kaiken itse. Emme saa asumistukia tms. Meillä ei siis ollut varaa kuin yhteen lapseen.
Arvostan teidän järkevää asennetta ja realiteettien tajua. Hyvää kesää teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Niin tai tekee vain sen verran, mihin on varaa. Me ollaan ihan keskituloinen perhe, mutta olemme laskeneet, että rahat riittävät vain kahteen lapseen.
Miten te olette sen laskeneet? Ruoka, vaatteet, harrastukset, miten ne arvioidaan? Hoitomaksun pystyy jotenkin arvioimaan, mitä muuta sen lisäksi?
Kyllä on lapsilla ankeaa jos tarkaan teette talousarvion ja sen mukaan mennään.
Me olemme myös köyhä lapsiperhe ja silti teimme, tai saimme, vielä vauvan. Ja toivomme vielä yhtä. Meillä olisi siis neljä lasta. Koskaan emme lapsesta haaveillessa ole miettineet menoja ja tuloja, paitsi hoitomaksuja. Jotka ovat kyllä järkyttävät. Mutta me todella rakastamme lapsiamme emmekä mieti "hintaa". Kyllä menee maailma tylyksi kun lapsiakaan ei saisi köyhät hankkia.
Tukia emme saa muita kuin lapsilisän ja vanhempainpäivärahan, jotka kuuluvat kaikille. Pikkupalkalla taas hinkuttamaan äippäloman jälkeen. Enemmän sitä saisi jos olisi kokonaan sossun varassa mutta jonkinlainen omanarvontunto ja ylpeys vielä on.
En ole tuolta jolle kysymyksesi asetit mutta meillä on köyhyyden takia vain yksi lapsi. Nettotulomme koko perheen on n 2500€/kk ja maksamme siitä kaiken itse. Emme saa asumistukia tms. Meillä ei siis ollut varaa kuin yhteen lapseen.
Arvostan teidän järkevää asennetta ja realiteettien tajua. Hyvää kesää teille.
Kiitos teille myös hyvää kesää. Kyllähän se pikkasen kirpaisee kun kaksi lasta olisi halunnut mutta pitää tyytyä tähän tilanteeseen.
Kyllä siitä köyhyydestä on lapsille etuakin. Jos vanhempi on työtön, on hänellä aikaa lapsille. Lapset saavat varmasti itsetehtyä ruokaa, joku on odottamassa koulun jälkeen, ei tarvitse viedä hoitoon vaan sitä laatuaikaa vanhemman kanssa riittää. Kyllä se on iso etu lapsen kannalta, vaikka sitten jäisikin jokin huvipuistoreissu tekemättä.
Pienituloisena vanhempana en joudu päivystämään tai olemaan tavoitettavissa viikonloppuisin tai lomilla. Ei ole työmatkoja eikä yllättäviä palavereja iltamyöhään. Jos jotain tuleekin, siitä tiedetään viikkoja etukäteen ja voin rauhassa hankkia hoitajan. Naapurini on kovapalkkaisessa työssä ja käytännössä töissä aina. Kriisejä pukkaa ja matkalle saattaa joutua parin tunnin hälytyksellä. Meillä onkin diili että olen se päivystävä hoitopaikka, joka peruu tarvittaessa omat menonsa ja naapuri laittelee minulle sitten päivärahojansa näitä matkoilta. Surullista se on kuitenkin lapsen kannalta. Lapsi on tuotu minulle kerran kesken lomamatkan ja onhan siinä itku kurkussa sekä lapsella että vanhemmalla. Lisänä lukemattomat puhelut ja puheiinpalaverit vaikkapa kesken huvipuistopäivän.
Ei kannata aliarvioida oman lapsen kanssa vietettyä aikaa. Sekin on rikkautta.
Ihan jokaisella on varaa esim. yhden yön kesälomareissuun, jos vaan säästää hieman joka kuukausi vuoden ajan. Jättää siiderit ja muut herkut ostamatta. Elämä on täynnä valintoja ja kaikkea ei voi saada. Onnibussilla pääsee parhaimmillaan 2 eurolla Helsinkiin. Yö hostellissa ja rannekkeet Lintsille. Aivan jokainen perhe voi tehdä tämän. Itse todella pienituloisena säästän tyyliin 10 e/kk ja onnistun hyvin! Jätän omat suklaat ostamatta :)
Me ollaan hyvätuloisia, mutta saatais vedettyä talous helposti kuralle, jos oltaisiin otettu liian iso laina, suosittu osa-maksuja, ei ostettaisi taloudellisesti ruokia tai ylipäätään matkusteltaisiin ja tuhlattaisiin ilman järjenkäyttöä. Eli ei ne isot tulot mitään kerro jos rahaa ei osaa käyttää. Ei tässäkään ole välttämättä loppuelämän tilanne rahallisesti eli jos tulot tippuisivat, osaisimme silloinkin elää säästäväisesti. Toivottavasti olisi aina terveyttä, ruokaa ja katto pään päällä. Meillä on sukulainen joka pyysi koko ajan apua rahallisesti. Syydettiin ruokaa ja rahaa sinne kunnes sain tietää, että heti kun palkka tulee, niin suurin osa menee muotivaatteisiin yms. Meillä toinen tuttavaperhe, jotka matkustelevat säännöllisesti ja heillä on kaksi autoa ja saavat sossusta rahaa kun ovat kuulemma niin tiukilla. Monet eivät osaa elää tulojensa mukaan. Erikseen ovat oikeasti köyhät, joilla pienet tulot ja käytetään rahaa taloudellisesti ja silti välttämättömiin mm. ruokaan, vuokraan ja lääkkeisiin jne. ei riitä rahat. Heille soisi apua annettavan. Itse tuhlailemalla kuilun reunalla elävät saisivat eniten apua talousneuvonnasta tai kursseista, joilla opetetaan rahankäyttöä kuin jatkuvasta rahan lahjoittamisesta. Karhunpalvelus ei auta ketään.
Oltiin 8v kanssa vkl Helsingissä ja käytiin Suomenlinnassa, tuomiokirkossa ja Kansallismuseossa yms mistä tuo mukelo tykkää. Illalla ihmeteltiin vielä mitä tehdä ennenkuin hotellille nukkumaan ja mentiin sitten ratikka-ajelulla Lintsille. Muksu ei innostunut kuin kummitusjunasta ja jäätelöstä. Kysyi ihmeissään mitä hauskaa tuollaisissa kieputtimissa on, toki hän on matkapahoinvoivaa sorttia eli mitään maailmanpyörää kovempaa kyytiä en edes ehdotellut. No, voi hän nyt aikankin kavereille sanoa että on käynyt eikä tykännyt.