Lue keskustelun säännöt.
Köyhät lapsiperheet
15.06.2016 |
Hei,
Haluan kuulla lapsiperheiden tarinoita, millaista on köyhyys lapsen näkökulmasta.
Oletko kiinnostunut jakamaan tarinasi?
Ota minuun yhteyttä luottamuksellisesti: marja.kurikka@yle.fi
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua koko tätä kouhkaa lasten harrastuksista ja kesäriennoista. Me oltiin aina kotona kaiket kesät ja harrastukaet oli ilmaisia. Mikä ihmeen juttu tää on että siinä on jotain pahaa???
Ennen oli ennen. Nykyään on erilaiset vaatimukset. Ihmisillä vaan on tapana verrata omaa tilannettaan muiden vastaaviin. Ei vähäosaisuus silloin niin rassaa, kun kaikki yhteisössä ovat suunnilleen samoissa asemissa.
Nykyään todella häpeämättömästi vaaditaan itselle kaikkea mitä muillakin on, muiden maksamana tietenkin. Koska muuten alkaa eriarvoisuus-nillitys. Paljoakaan ei haluta ja viitsitä oman hyvinvoinin eteen tehdä, mutta silti halutaan itselle kaikkea kivaa kun noillakin on. Maksajilla alkaa olla jo tiukempaa kuin näillä vaatijoilla.
Paras oli se närkästynyt köyhä äiti joka kirjoitti Hesariin kun sossu ei maksanutkaan riparileiriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilda s. kirjoitti:
Mielestäni palkkojen pitäisi olla sillä tasolla että olisi varaa tarjota muutakin kuin välttämätön. Enemmän kuin tuilla elävät.
Olen samaa mieltä, että kyllä palkalla pitää saada enemmän kuin tuilla, mutta eivät nuo mainitsemasi ulkomaanreissut ja huvipuistot ole kenenkään oikeus. Maailmassa on paljon muutakin kivaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.
Käsittämätöntä tehdä neljä lasta noilla tuloilla!
Köyhyys tekee katkeraksi. Nakertaa itsetuntoa.
Miksi jonkun perustyö on arvotettu suuremman palkan arvoiseksi. Miksi kotona makaavien lapsille tarjotaan harrastukset ilmaiseksi.
Ei minun lapsillani ole varaa harrastaa vaikka halua olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua koko tätä kouhkaa lasten harrastuksista ja kesäriennoista. Me oltiin aina kotona kaiket kesät ja harrastukaet oli ilmaisia. Mikä ihmeen juttu tää on että siinä on jotain pahaa???
Ennen oli ennen. Nykyään on erilaiset vaatimukset. Ihmisillä vaan on tapana verrata omaa tilannettaan muiden vastaaviin. Ei vähäosaisuus silloin niin rassaa, kun kaikki yhteisössä ovat suunnilleen samoissa asemissa.
Nykyään todella häpeämättömästi vaaditaan itselle kaikkea mitä muillakin on, muiden maksamana tietenkin. Koska muuten alkaa eriarvoisuus-nillitys. Paljoakaan ei haluta ja viitsitä oman hyvinvoinin eteen tehdä, mutta silti halutaan itselle kaikkea kivaa kun noillakin on. Maksajilla alkaa olla jo tiukempaa kuin näillä vaatijoilla.
Sinä et nyt alkuunkaan tajunnut kommenttini pointtia, joka oli se, että kun kaikilla on kurjaa, omaa kurjuutta ei huomaakaan eikä sitä edes pidä kurjuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tilda s. kirjoitti:
Mielestäni palkkojen pitäisi olla sillä tasolla että olisi varaa tarjota muutakin kuin välttämätön. Enemmän kuin tuilla elävät.
Olen samaa mieltä, että kyllä palkalla pitää saada enemmän kuin tuilla, mutta eivät nuo mainitsemasi ulkomaanreissut ja huvipuistot ole kenenkään oikeus. Maailmassa on paljon muutakin kivaa tekemistä.
Mistä päättelet että ajattelisin niiden olevan lasteni oikeus. Ei eivät he pääse huvipuistoon tai harrastuksiin, koska heidän äitinsä on köyhä. Hekin tietävät syyn miksi eivät voi tehdä samoja asioita kuin luokkatoverinsa.
Kyllä se silti saa lapsia harmittaa.
tilda s. kirjoitti:
Köyhyys tekee katkeraksi. Nakertaa itsetuntoa.
Miksi jonkun perustyö on arvotettu suuremman palkan arvoiseksi. Miksi kotona makaavien lapsille tarjotaan harrastukset ilmaiseksi.
Ei minun lapsillani ole varaa harrastaa vaikka halua olisi.
Katkeruuden voi kääntää voimavaraksi. Suomi on vielä toistaiseksi sen verran ihana maa, että taustastaan riippumatta kuka vaan voi kouluttautua ja saavuttaa perusmukavan elintason.
Jos kovasti harmittaa kun ei pääse ulkomaille, siinä voi olla suuri motivaattori kouluttautua pitemmälle kuin vanhempansa. Elämän realiteetit ja mahdollisuudet kannattaa myös tehdä selväksi lapselle ja kannustaa opiskeluun. Tiedän sellaisiakin tapauksia, joissa hyvätuloisen perhee lapsi meni pienipalkkaiselle alalle amikseen, koska varmaankin piti perheensä elintasoa itsestäänselvyytenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Paljonko saatte neljästä lapsestanne lapsilisiä ja kotihoidontukea? Saatte varmaan myös asumistukea? Kumma kun köyhiltä aina valituksissaan unohtuu mainita leijonanosa tuloistaan.
Luulen että tässä tarkoitetaan juuri sitä, että työtä tekemällä joutuisit maksamaan jollekin muulle lapsesi hoidosta, mutta rahaa jäisi todennäköisesti vähemmän käyttöön koska kaikki tuet loppuvat. Mieluummin kuitenkin sitä sitten itse hoitaa lapsensa kun menee töihin ja saa vielä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua koko tätä kouhkaa lasten harrastuksista ja kesäriennoista. Me oltiin aina kotona kaiket kesät ja harrastukaet oli ilmaisia. Mikä ihmeen juttu tää on että siinä on jotain pahaa???
Ennen oli ennen. Nykyään on erilaiset vaatimukset. Ihmisillä vaan on tapana verrata omaa tilannettaan muiden vastaaviin. Ei vähäosaisuus silloin niin rassaa, kun kaikki yhteisössä ovat suunnilleen samoissa asemissa.
Nykyään todella häpeämättömästi vaaditaan itselle kaikkea mitä muillakin on, muiden maksamana tietenkin. Koska muuten alkaa eriarvoisuus-nillitys. Paljoakaan ei haluta ja viitsitä oman hyvinvoinin eteen tehdä, mutta silti halutaan itselle kaikkea kivaa kun noillakin on. Maksajilla alkaa olla jo tiukempaa kuin näillä vaatijoilla.
Sinä et nyt alkuunkaan tajunnut kommenttini pointtia, joka oli se, että kun kaikilla on kurjaa, omaa kurjuutta ei huomaakaan eikä sitä edes pidä kurjuutena.
Mikä helvetin kurjuus on kesäloma??? On kyllä nyt aikas karannut nuo realiteetit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilda s. kirjoitti:
Olen pienituloinen yksinhuoltaja. Ihan itse olen alani valinnut kun en nuorena ymmärtänyt ettei olisi kiinnostuksen vaan palkan perään kannattanut opiskella.
Jatkokouluttautuminen toisi monta entistä köyhempää vuotta lisää, joten pysyn huonosti palkatussa vakityössäni.
Lapsillani on katto päänsä päällä, ruokaa ja vaatteita. Liikumme paljon luonnossa. Museoissa käymme ilmaispäivinä.
Kyllä se silti vaan harmittaa ettei ole varaa huvipuistoihin ulkomaanreissuista puhumattakaan. Ei ole varaa ostaa heti ehjiä kännyköitä yms.
Mielestäni palkkojen pitäisi olla sillä tasolla että olisi varaa tarjota muutakin kuin välttämätön. Enemmän kuin tuilla elävät.
Minä en harmittelisi liikaa sitä, ettei voi tarjota lapsille juuri tässä hetkessä niitä huvipuistoja ja ulkomaanmatkoja. Sinä voit tukea lapsiasi niin, että he saavat hyvät eväät elämäänsä, opiskelevat ja saavat itselleen hyvän työn. Niin kivoja kuin nuo lapsena tehdyt matkat voivat ollakin, niin vielä hienommalta tuntuu kun se ensimmäinen ulkomaanmatka on aikuisena, itse ansaituilla rahoilla. Kun on pystynyt hankkimaan itselleen jotain sellaista, mitä oma äiti ei pystynyt tarjoamaan.
Sinä voit antaa lapsillesi toivon paremmasta tulevaisuudesta, opettaa ahkeruuden ja kovan työnteon merkityksen. Se on enemmän kuin mitä moni köyhän perheen lapsi saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Paljonko saatte neljästä lapsestanne lapsilisiä ja kotihoidontukea? Saatte varmaan myös asumistukea? Kumma kun köyhiltä aina valituksissaan unohtuu mainita leijonanosa tuloistaan.
Niin tätä minäkin mietin. Eikö ne tuet aina suhteuteta siihen ruokakuntaan? Me eletään myös nyt miehen palkalla kahden lapsen kanssa, joita hoidan vielä kotona ja vuoden päästä töihin tai kouluun, jos pääsen. Mä saan bruttona kelasta n. 1000€, joka sisältää kotihoidontuen, lapsilisät ja asumistuen. Kyllä me pärjätään, vaikka välillä saa penniä venyttää, kun kuitenkin oltiin niin totuttu siihen, että rahat ei lopu kesken, kun molemmat käy töissä ja elämäntyyli on ollut sen mukaista. Nyt on saanut sitten karsia jotain "nautintoja" pois. Miehellä on hieman keskivertoa parempi palkka.
Ja ihan oikeastiko tulisi kalliimmaksi laittaa lapset hoitoon? Jos kaikki on tarhaikäsiä vielä, niin tehän ootte vääntänyt sitten lapsi per vuosi vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No turha kai se on meidän kolmekymppisten ruveta kertomaan siitä,kuinka paskamaista oli elää lapsuus laman keskellä.Nyt olis tärkeempää puhua siitä,kuinka me selvitään nyt,kun on omat lapset ja taas ollaan tälläisessä tilanteessa?Tuntuu että vaikka kuinka yrittäisi,ei se ole itsestä kiinni.Täällä 6 henkinen perhe elää miehen 1600 € tuloilla jos ei satu olemaan ylitöitä miehellä.
Minä en voi mennä töihin,koska lasten hoito olisi niin kallista,että menisi persenetolle.Joo ja vastaus on aina,älä tee lapsia.Näin meitä lapsiperheitä kohdellaan suomessa.Paljonko saatte neljästä lapsestanne lapsilisiä ja kotihoidontukea? Saatte varmaan myös asumistukea? Kumma kun köyhiltä aina valituksissaan unohtuu mainita leijonanosa tuloistaan.
Niin tätä minäkin mietin. Eikö ne tuet aina suhteuteta siihen ruokakuntaan? Me eletään myös nyt miehen palkalla kahden lapsen kanssa, joita hoidan vielä kotona ja vuoden päästä töihin tai kouluun, jos pääsen. Mä saan bruttona kelasta n. 1000€, joka sisältää kotihoidontuen, lapsilisät ja asumistuen. Kyllä me pärjätään, vaikka välillä saa penniä venyttää, kun kuitenkin oltiin niin totuttu siihen, että rahat ei lopu kesken, kun molemmat käy töissä ja elämäntyyli on ollut sen mukaista. Nyt on saanut sitten karsia jotain "nautintoja" pois. Miehellä on hieman keskivertoa parempi palkka.
Ja ihan oikeastiko tulisi kalliimmaksi laittaa lapset hoitoon? Jos kaikki on tarhaikäsiä vielä, niin tehän ootte vääntänyt sitten lapsi per vuosi vai?
Samaa ihmettelen!
Katkeruuden voi kääntää voimavaraksi. Suomi on vielä toistaiseksi sen verran ihana maa, että taustastaan riippumatta kuka vaan voi kouluttautua ja saavuttaa perusmukavan elintason.
Olet oikeassa. Opintotuki on kuitenkin niin pieni etten halua lasteni joutuvan elämään neljä vuotta vähällä ruuallakin.
Jälkiviisaus on turhaa, mutta huonon alan valitsin nuorena. Olisi pitänyt valita palkan mukaan.
Lasten ollessa pieniä eivät pienet tulot haitanneet. Pikkuisille metsäretki o n elämys.
Kouluikäiselle metsäretki on perusarkea ja mieli tekisi muuallekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tilda s. kirjoitti:
Olen pienituloinen yksinhuoltaja. Ihan itse olen alani valinnut kun en nuorena ymmärtänyt ettei olisi kiinnostuksen vaan palkan perään kannattanut opiskella.
Jatkokouluttautuminen toisi monta entistä köyhempää vuotta lisää, joten pysyn huonosti palkatussa vakityössäni.
Lapsillani on katto päänsä päällä, ruokaa ja vaatteita. Liikumme paljon luonnossa. Museoissa käymme ilmaispäivinä.
Kyllä se silti vaan harmittaa ettei ole varaa huvipuistoihin ulkomaanreissuista puhumattakaan. Ei ole varaa ostaa heti ehjiä kännyköitä yms.
Mielestäni palkkojen pitäisi olla sillä tasolla että olisi varaa tarjota muutakin kuin välttämätön. Enemmän kuin tuilla elävät.Minä en harmittelisi liikaa sitä, ettei voi tarjota lapsille juuri tässä hetkessä niitä huvipuistoja ja ulkomaanmatkoja. Sinä voit tukea lapsiasi niin, että he saavat hyvät eväät elämäänsä, opiskelevat ja saavat itselleen hyvän työn. Niin kivoja kuin nuo lapsena tehdyt matkat voivat ollakin, niin vielä hienommalta tuntuu kun se ensimmäinen ulkomaanmatka on aikuisena, itse ansaituilla rahoilla. Kun on pystynyt hankkimaan itselleen jotain sellaista, mitä oma äiti ei pystynyt tarjoamaan.
Sinä voit antaa lapsillesi toivon paremmasta tulevaisuudesta, opettaa ahkeruuden ja kovan työnteon merkityksen. Se on enemmän kuin mitä moni köyhän perheen lapsi saa.
Miksei köyhän perheen lapselle voi opettaa ahkeruutta ja työntekoa???
Voi luoja teitä ihmisiä. Vähätuloinen ei saisi olla surullinen koska ei voi viedä lapsiaan huvipuistoon. Vähätuloinen ei saa myöskään olla surullinen vähätuloisuudestaan "koska mitäs opiskelit huonopalkkaiselle alalle". Ei kaikkeen tässä elämässä voi vaikuttaa eikä suunnitella etukäteen. Jos vähätuloinen olisi opiskellut parempi palkkaiselle alalle ei hänellä välttämättä olisi ollenkaan töitä. Ja kyllähän se nyt on surullista kun lapset joutuvat pettymään kun eivät pääse esim. sinne huvipuistoon ja kyllä siitäkin on oikeus pettyä ilman että kaikki vetää herneet nenään.
Meillä oli "tiukkaa" vauva-aika ja se muutama kuukaus vielä vanhempainrahan loppumisesta, kun halusin vielä kitkutella kotihoidon tuella hetken, ennen kuin laitettiin päiväkotiin. Sitten menin töihin ja molemmat vanhemmat tienasi. Mikä ongelma? Ei 1-2v tartte mitään huvipuistoja tai etelän matkoja. Oma piha ja puisto riittää. Miksi niiden lasten kanssa pitää nysvätä kotona teini-ikään saakka ja ihmetellään, kun ei ole varaa tarjota mitään kivaa. Menet töihin=Saat palkkaa=kerran kesässä lintsille tai jotain muuta vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja teitä ihmisiä. Vähätuloinen ei saisi olla surullinen koska ei voi viedä lapsiaan huvipuistoon. Vähätuloinen ei saa myöskään olla surullinen vähätuloisuudestaan "koska mitäs opiskelit huonopalkkaiselle alalle". Ei kaikkeen tässä elämässä voi vaikuttaa eikä suunnitella etukäteen. Jos vähätuloinen olisi opiskellut parempi palkkaiselle alalle ei hänellä välttämättä olisi ollenkaan töitä. Ja kyllähän se nyt on surullista kun lapset joutuvat pettymään kun eivät pääse esim. sinne huvipuistoon ja kyllä siitäkin on oikeus pettyä ilman että kaikki vetää herneet nenään.
Pettymykset kuuluu elämään. Vanhempien kuuluukin opettaa sietämään pettymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli "tiukkaa" vauva-aika ja se muutama kuukaus vielä vanhempainrahan loppumisesta, kun halusin vielä kitkutella kotihoidon tuella hetken, ennen kuin laitettiin päiväkotiin. Sitten menin töihin ja molemmat vanhemmat tienasi. Mikä ongelma? Ei 1-2v tartte mitään huvipuistoja tai etelän matkoja. Oma piha ja puisto riittää. Miksi niiden lasten kanssa pitää nysvätä kotona teini-ikään saakka ja ihmetellään, kun ei ole varaa tarjota mitään kivaa. Menet töihin=Saat palkkaa=kerran kesässä lintsille tai jotain muuta vastaavaa.
Kyse lieneekin enemmänkin kouluikäisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja teitä ihmisiä. Vähätuloinen ei saisi olla surullinen koska ei voi viedä lapsiaan huvipuistoon. Vähätuloinen ei saa myöskään olla surullinen vähätuloisuudestaan "koska mitäs opiskelit huonopalkkaiselle alalle". Ei kaikkeen tässä elämässä voi vaikuttaa eikä suunnitella etukäteen. Jos vähätuloinen olisi opiskellut parempi palkkaiselle alalle ei hänellä välttämättä olisi ollenkaan töitä. Ja kyllähän se nyt on surullista kun lapset joutuvat pettymään kun eivät pääse esim. sinne huvipuistoon ja kyllä siitäkin on oikeus pettyä ilman että kaikki vetää herneet nenään.
Pettymykset kuuluu elämään. Vanhempien kuuluukin opettaa sietämään pettymyksiä.
Pettymykset kuuluvat kyllä elämään, mutta ei se sitä tarkoita että siitä ei saisi olla surullinen. Rehellisesti ottaen, oletko sinä sellaisessa tilanteessa että olet lastesi kanssa kotona koko loman?
No ehkä pitäisi alkaa muuttaa niitä vaatimuksia? Pyrkiä tästä kulutusyhteiskunnasta järkevämpään suuntaan? Sellaiseen, ettei kenenkään arvoa mitata rahassa?