Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä on tehdä lapsi 40+ iässä?
12.06.2016 |
Korkeat riskit saada vammainen lapsi, on itse vanha kun lapsi on teini. Yövalvomiset vauvan kanssa rasittavat enemmän, synnytys on isompi riski. Minusta todella itsekästä! Ei siinä ainakaan lasta ajattele. Osa on uudella kierroksella ja sitten on mun lapset, sun lapset ja meidän yhteinen lapsi joka olisi pitänyt jättää tekemättä. Voi sitä valituksen määrää raskausaikana ja varsinkin sen jälkeen. Jos on vela kannattaa pysyä siinä päätöksessä loppuun asti eikä enää hankkia lasta vanhoilla päivillä. Miehillä on tietysti eri asia mutta naisten munasolut ne vanhenee ja kroppa kärsii enemmän synnytyksessä. Itse en ikinä lähtisi iltatähti- meininkiin. Noloa.
Kommentit (114)
101/114
|
12.06.2016 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Jos vauva on terve ja imetyksellä niin ei sen kanssa tartte mitenkään valvoa. Siitä vaan pari kertaa imettää yöllä ja taas nukkuminen jatkuu. Vauvat nukkuu myös päivisin eli päivälläkään ei tartte koko ajan valvoa. Itse olen muuten nuorena ollut vielä unisempi kuin päälle kolmikymppisenä, väitän että hankalampaa vauvan kanssa eläminen olisi minulle ollut nuorempana.
Kuka näyttää mummolta nelikymppisenä? En tunne ainuttakaan joka näyttäisi lähellekään.
Kaikille on luontevaa tehdä elämässä omat ratkaisut. Miten sulla on varaa suhtautua noin ylimielisesti toisten valintoihin? Oletko ikinä käynyt millään päälääkärillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykyaikana taitavat paremmin pärjätä 40v kuin 20v äitien lapset. Nykyään nuorina lisääntyvät ovat useammi huonommin koulutettuja, ei ole varaa eikä henkistäkään pääomaa tarjota lapselle samaa kuin sillä lähempänä 40v äidiksi tulleella.
Kuule, niissä 4kymppisissä on ihan yhtä lailla kymmenen lapsen kotona ikuisuuden viettäneitä äitejä tms. kuin nuoremmissa kouluttautuneita. Jos et kestä sitä, että vanhoja äitejä kohtaan esitetään ennakkoluuloja, yritä itse olla vähän avoimempi muita kohtaan. Itse tiedän useamman akateemisen alle 3kymppisen, jolla on 1-3 lasta.[/
Että Ihan itse tiedät? Näistä asioista on olemassa ihan tutkittua väestötason tietoa. Ei sentään tarvitse sinun tapausselostuksesi varassa tehdä päätelmiä. 4kymppisenä äidiksi tulleet on keskimäärin huomattavasti korkeamminkoulutettuja, parempituloisia itse, ovat parempituloisen kumppanin kanssa sekä naimisissa tai pitkässä parisuhteessa lapsen isän kanssa vrt. alle 3kymppisiin. Tutkimustietoa, jos nyt tiedät mitä se on.
Tietenkin ovat, koska yleensä virkaikä korreloi esim. palkan kanssa. Se ei tarkoita sitä, etteikö moni 25- tai 30- vuotiaana äidiksi tullut tienaisi huomattavan paljon tai hyvin neljäkymppisenä.
Ei selitä asiaa pelkästään. Jos katsotaan ensisynnyttäjien keski-ikää ikäryhmittäin, vanhimmassa ryhmässä synnyttäjän ja puolison akateemisuus on kaikkein yleisintä ja tulot korkeimmat. Tämä ei selity pelkästään sillä että vanhimmat on ehtineet opiskella kauiten, VAAN sillä että korkeimmin koulutetut saavat lapsensa kaikkein vanhimpana. Korkean koulutuksen ja älykkyyden välinen korrelaatio on myös huomattava. Älykkyys periytyy. 4kymppisten äitien lapsista ei tarvitse olla huolissaan, mutta nuorten äitien jälkeläisistä sitäkin enemmän. Tilastot huutaa tätä, tämänpäiväinen anekdootti (ap:n ulostulo) vahvistaa edelleen. Toivottavasti ap:lla ei ole lapsia; tyhmyys, mustavalkoisuus, kateus ja näköalattomuus ON *nolo* kasvualusta ihmisen taimille.
Lapseni ovat varmaan valioyksilöitä; sain heidät nuorena ja minulla on kaksi akateemista tutkintoa. 😉 Valtaosa ystävistäni on saanut lapset ihan 3kympin molemmin puolin. Uskon, että se on monella tapaa hyvä ikä saada lapsia. 42-vuotias alkaa olla jo aika iäkäs, oikeasti. On se aika hardcore-meininkiä olla 5KYMPPISENÄ ekaluokkalaisen vanhempi. Siis oikeasti...
Kerropas sinä vastaus kysymykseen, jota en ole saanut. Mitä pitäisi tehdä, jos on saanut lapsen tekemättä? On jostain syystä päätynyt pienen lapsen äidiksi. Pitäisikö silloin jäädä vanhempainilloista pois?
Sain itse lapsen 42 -vuotiaana. Raskautta ei pidetty millään tavoin riskiraskautena neuvolassa / läärissä enkä saanut mitään erityiskohtelua 'vanhuuteni takia'. Paitsi lähetteen lapsivesitutkimukseen. Olo nelikymppisenä ei kyllä omalla kohdalla eroa fyysisesti kolmekymppisestä, henkisesti tosin tunnen olevani kypsempi äidiksi kuin nuorempana :) Eli yövalvomiset eikä lapsen kanssa juoksemiset tms ei todellakaan väsytä sen enempää kuin aikaisemminkaan. Ehdin muuten viettää kivasti vapaata elämää ennen lapsen hankkimista matkustellen ja uraa luoden, nyt on kiva keskittyä pikkuiseen eikä tunnu, että enää mikään elämässä jää kokematta. Asiaa voi ajatella myös toisin päin: jos hankkii lapsia nuorena niin sitten kuusikymppisenä voi jo reppureissu Nepalissa olla hieman raskas. Mutta jokainen tietysti tyylillään!
Niin että jos on yrittänyt vuosia saada lapsen ja jos sattuu tärppäämään yli nelikymppisenä niin pitäisi tehdä abortti. Sitäkö ap tarkoitat? Väittäisin, että iäkkäänä lapsen hankkivat tietävät kyllä riskit ja niistä huolimatta ovat valmiita rakastamaan tulevaa lasta valvomisineen, riskeineen yms.
Elämä on pullollaan erilaisia riskejä ja jos päälimmäisena on vaan ne mielessä niin voisi jäädä meiltä moni asia tekemättä. Jos olisit ap perehtynyt tilastoihin ja lääketieteeseen niin tietäisit, että synnytys on iästä huolimatta melkoinen riski sekä äidille ja lapselle. Miksi siis hankkia ylipäätään lapsia?
Sain ekan lapseni, onnellisen vahingon, parikymppisenä opiskelijana. Lapsi oli helppo ja hyvä nukkumaan aika lailla alusta asti. Minua ei väsyttänyt pätkääkään ja suunnilleen koko elämä oli onnellista (paitsi taloudellista pärjäämistä piti aika ajoin tuumia, mies oli kyllä töissä). Silloin olisin ollut varmaan melko samaa mieltä Ap:n kanssa. Ajattelin, että odotetaan nyt hetki, opiskelen opinnot vähän parempaan jamaan ja sitten toinen lapsi ja sitten kolmas, kolmikymppisenä suunnilleen nämä varmaan hoidettu.
Sitten tapahtui paljon odottamattomia asioita. Sellaisia, joita ei voi mitenkään arvata etukäteen ja joita useimmat eivät ikinä joudu kokemaan. Elämä kulki, meni, lapsihaaveet saivat pöllytystä. Nyt olen onneksi viimein 40+ ikäinen pienen vauvan äiti. Esikoiseni on jo täysi-ikäinen eikä tässä välissä siis tullutkaan muita lapsia, kaikista toiveista huolimatta. Olen selvästi väsyneempi kuin esikoisen kanssa aikoinaan, vaikka tämäkin vaavi on hyvä nukkumaan. Omat syyni hankkia lapsi vielä tässä iässä olivat mm. ne, että tiesin jo nuorena, että haluan olla useamman kuin yhden lapsen äiti eikä se ole mihinkään muuttunut, elämäntilanne on suotuisa ja meillä on rahkeet lapsen ylläpitoon ilman stressiä, osaamme todellakin iloita lapsesta ja nauttia tästä ajasta ja tulevaisuuskin näyttää valoisalta - ja sen tiedostaminen, että lapsen hankkimista, kun nyt vielä pystyy, harvemmin tulee katuneeksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoäidilläni (89v) on sisaruksia jotka ovat isäni ikäisiä, eli ei 40+ synnyttäjät ihan nykyajan hömpötyksiä ole..
Ap - mihin katosit? Odotamme täällä silmät ristissä (4kymppistä vauvan äitiä väsyttää) älykkäitä vasta-argumenttejasi. Veikö kissa kielen? Vai iskikö teininolous? Mitä jos varaisit heti huomenna aamusta keskustelutuokion terapeutille. Se voi auttaa ihan oikeasti, eikä ole yhtään --- noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että 4kymppiset synnyttäjät ovat parempituloisia kuin 3kymppiset on melkoinen harha. Suomessaharha syntyy siitä, että tosiaan vain kolmannes yli 4kymppisistä kykenee hankkiutumaan omin avuin raskaaksi. Lapsettomuushoitoja ei heille kuitenkaan julkisella enää tehdä erittäin huonon ennusteen vuoksi. Vain varakkailla on siinä iässä enää mahdollista ostaa tarvitsemiansa tutkimuksia ja hoitoja.
Vierailija kirjoitti:
Se, että 4kymppiset synnyttäjät ovat parempituloisia kuin 3kymppiset on melkoinen harha. Suomessaharha syntyy siitä, että tosiaan vain kolmannes yli 4kymppisistä kykenee hankkiutumaan omin avuin raskaaksi. Lapsettomuushoitoja ei heille kuitenkaan julkisella enää tehdä erittäin huonon ennusteen vuoksi. Vain varakkailla on siinä iässä enää mahdollista ostaa tarvitsemiansa tutkimuksia ja hoitoja.
Nyt et ymmärrä mitä harha (bias) tarkoittaa. Se nimenomaan ei ole harha, mutta voi kyllä tarkoittaa sitä että biologisessa mielessä vain valioyksilöt pystyvät lisääntymään 40+ iässä😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ettei lapsettomuushoitoja tarjota julkisella sektorilla yli nelikymppisille naisille, liittyy kyllä ennen kaikkea julkisen rahan niukkuuteen, ei raskauksien ennusteeseen hyvät typerykset.
Syöpähoitoja ym. oikeasti kalliita hoitoja, joissa potilaan ennuste on oikeasti surkean huono, annetaan kyllä.
Eipä oo ollut katumista että sain reilusti yli 40 v lapsen. Meni muutama vuosi odottamiseen mutta elin täyttä elämää. Vuodet meni vaan niin nopesti. Nyt lapseni opiskelee lääketieteellisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut aikaisemmin lasta haluavaa miestä? Näinkin voi käydä. Ei ole aina ura tai opiskelut esteenä.
Mä sain kolmannen lapseni 36 v, aiemmat syntyivät parinkympin tienoilla. Ihan erilaista tää iltatähteily! Osaa suhtautua lapsenhoitoon ihan eri tavalla, oikein haikeilla mielin ajattelee, että nyt hän on jo taapero... Tämä on ihan mahtavaa! Suosittelen kaikille iltatähden tekemistä! Ainakin niille, joille golffailu, geokätköily tai esim ryhmäliikunta ei ole niiiiiin tärkeää :) toki eihän nämä asiat toisiaan täysin pois sulje.534