Kaikki romahtaa perheessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeistään kohdassa OHJATTU LEIPOMISHETKI täytyy lukijan ymmärtää, että tämä ei voi olla totta.

Voi kuule, kyllä tälläisiä on olemassa. Yks mun tuttu äiti puhui, että heillä on kerran viikossa leipomishetki, kerran viikossa askarteluhetki ja kerran viikossa luontoretki. Ja kertoi vielä että aina lapset ei haluaisi, mutta sehän tehdään silti ja se luontoretkikin tehdään satoi tai paistoi tai vaikka paukkupakkasilla. Kun hän on niin päättänyt. Ja niillä kolmella lapsella oli myös niitä harrastuksia ja niistäkin sanoi että kun hän on päättänyt että se harrastaa sitä, niin sit se sinne menee. Nyt lapset jo aikuisia, yksi lapsista käyttää alkoa aikalailla ja toinen vaihtaa miestä kerta kuussa. Joskus nainen kertoili kaupassakin lapsistaan ja niiden harrastuksista ja hyvistä todistuksista. Nyt menee ohi hätäisesti tervehtien...

Pakottaminen ei tietenkään ole hyvä. Mutta muuten ihan kätevää miettiä etukäteen erilaisia "hetkiä", että on tarvittavat materiaalit saatavilla ja toisekseen, että tulee tehtyä. On varmaan paljon perheitä joissa ei esim. leivota koskaan. Hyviä ihmisiä sellaisistakin lapsista kasvaa, mutta onhan se tavallaan osa yleissivistystä oppia tuollainenkin taito kotoa. 

2 lasta, ex mies jonka kanssa lapset vko vko sopimuksella.

Lapsilla kummallakin 1 harrastus ja lähellä. Pyöräilymatkan etäisyydellä.

Kotityöt vuoronperään , roskien tyhjennys ja astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys .

Koti putsattu tarpeettomasta, siivoamiseen menee n 15 min päivässä . Suurempi siivous kerran kuussa, kohteesta riippuen menee 2-6 h kerta.

Kaikki mitä voi organisoida, on tehty.

Aloita kodin raivaamisesta. Siinä voi mennä jopa 6 kk, mutta ehdottomasti vaivan värtti.

Ja nyrkki pöytään miehen kanssa.

Täällä on liikaa hyvin samantyyppiseen tyyliin kirjoitettuja aloituksia. Sinänsä oikein luettavaa kieltä ja mietittyjä yksityiskohtia, mutta liian identtisiä keskenään niin kielellisesti kuin tarinoidensa puolesta. Ymmärrän kyllä, että aluesanomalehtien toimittajia on irtisanottu sankoin joukoin, jotainhan se on jokaisen tehtävä. :/ 

Kuulostaa amerikkalaiselta suorittajamammalta. Mitäs jos ensiksi vaikka niitä harrastuksia pois? Tiedän monen muun tavoin itsekin että epämieluisaan harrastukseen on kamala mennä, mutta ihana harrastus antaa voimia arkeen - niin kuin sen kuuluisikin. Pakottaminen on kamalinta mitä lapsillesi voit tehdä! Joten nyt kesän alkaessa ja kausien päätyttyä on loistava aika karsia niitä harrastuksia ihan reippaalla otteella.

Suorittaja-ihminen on ikävää seuraa kenelle tahansa, jopa omalle perheelleen. Et koskaan tavoita suorittajasta  aitoa ihmistä, sillä se on kätkeytynyt kaikkien niiden suoritusten alle, joita hän suorittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle neuvoksi oma ehdotukseni. Ota iso musta roskasäkki, kerää kaikki tavarat, mitä lapset tai miehesi on jättänyt vääriin paikkoihin lojumaan, siihen säkkiin ja vie se autotalliin tai varastoon. Jos perheesi tarvitsee ko tavaroita, joutuvat etsimään ne sieltä.

Ihmeesti alkaa koti pysyä siistinä:DDDDD

t.mummeli

Jaa, mun äiti tuli palstoille. Oletkin juuri ap:n kaltainen ihminen, joten sulta löytyy vinkit perheen henkiseen raiskaamiseen. Ihmeesti nyt pysyy koti siistinä kun välit kaikkiin lapsiin on katkenneet, joten anna vaan lisää neuvoja, mummeli.

Jos se oli sinusta henkistä raiskaamista, että vaati lapsia osallistumaan kodin siivoamiseen, niin ei mene hyvin sinullakaan. Varmaan parempi, että pysytkin poissa.

Kyllä, kyllä, ymmärsit asian pointin eli toisten tavaroiden pakonomainen jätesäkittäminen ja poisheittäminen ilman etukäteisvaroitusta  on juurikin kodin siivoamisen ydinkysymys.

Et tainnut ymmärtää, mutta tässä vielä tarkennus:

- ei ole pakonomaista säkittämistä. Sitä ei tarvitse tehdä kuin kerran tai pari.

- ei heitetty pois. Tekstissä lukee kyllä selvästi " vie se autotalliin tai varastoon".

- toistan, ei heitetty pois vaan  " Jos perheesi tarvitsee ko tavaroita, joutuvat etsimään ne sieltä."

- ilman etukäteisvaroitusta ei säkitetty eikä viety pois. Vaikka sitä ei erikseen mainittu, etukäteisvaroituksia on tullut lapsen ( ja miehen) iästä riippuen noin 4 - 14 vuotta. Vielä ennen viimeistä lähtöä perheellä on ollut aikaa kerätä tärkeimmät pois sillä aikaa, kun säkki tai laatikko ollut vielä tyhjänä.

Terveisin se, joka keräsi laatikkoon.

Jos johonkin harrastukseen haluaa mennä niin kyllä sinne menosta huolehtii itsekin ja varmistaa vanhemmiltaan että keritäänhän varmasti. Isoon kalenteriin vaan ylös ne menot ja miehelle vinkki että hei tässä lukee ajat ja paikat - toimi. Pois ne harrastukset mitkä eivät oikeasti kiinnosta. Harrastuksen pitää olla lapsen mielen, ei äidin.

Lapset mukaan kotitöihin. Meillä jo 2v. pyyhkii pölyjä, vie roskia roskikseen ja laittaa omia pyykkejä kaappiinsa. (ei ne ole siellä suorassa mutta ovat kuitenkin kaapissa, ja on todella ylpeänä kun saa itse ne sinne viedä)

Hankkiudu eroon kaikesta turhasta tavarasta. Jos on kuvia lapsista, laita ne kuvat seinälle - ei kirjahyllyyn tai vitriiniin. Heti kun viimeisellekkin jää pieneksi jotkut vaatteet, laita myyntiin tai vie kierrätykseen.

Helpompi siivota kun ei ole kaikkea turhaa tiellä, avara tila antaa mielelle sellaisen tunteen että täällä on siistiä vaikka olisikin pölyä nurkissa.

Älkää enää lisää lapsia kuitenkaan hankkiko, ja kun kissasta aika jättää niin älkää ottako toista.