Huonoin/törkein asiakaspalvelukokemuksenne?

Italiassa, Armanin liikkeessä. 

Kauppaan astuessani kaksi keski-ikäistä myyjää jutteli keskenään. He katsoivat minua pistävän arvioivasti, ja lopulta toinen irrottautui kysymään: "What do you check, miss?" tylyllä äänensävyllä. Hänen huonosta kielitaidostaan välittämättä valehtelin "Nothing special" siinä toivossa että saisin olla rauhassa tältä ahdistavalta myyjältä, vaikka olin tullut etsimään laukkua.  Kävelin yläkertaan ja myyjä seurasi painostavasti kannoillani. Toivoin että yläkerrasta olisi pääässyt johonkin toiseen liikkeeseen kauppakeskuksen sisällä, mutta siellä ei ollutkaan pakotietä. Tutkailin nopeasti läpi joitain yläkerran vaatteita, kun en heti kehdannut kääntyä kannoillani. Lopulta palasin alkakertaan ja ennen kuin olin edes ennättänyt kunnolla ulos liikkeestä poikaystäväni kanssa, tuhahti myyjä toiselle ivallisella äänellä niin etten voinut olla kuulematta "nothing special".

Päälläni oli siistit, keskihintaiset vaatteet. Olin nuori, mutta ei se tarkoita etteikö minulla olisi ollut varaa ostaa mitään kyseisestä puljusta, joka on luksusmerkkejä edullisempi. Mutta tuon tapauksen jälkeen en varmasti osta Armanilta mitään, koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muslimi ja käytän hiukset, kaulan ja niskan peittävää huivia, mutta olen täysin suomalainen (=hyvin vaaleaihoinen). Asun ulkomailla ja olin tulossa käymään Suomessa, kun jouduin yllättäen pistotarkastukseen. Tää tullinainen oli tosi mukava ja rento tyyppi, eikä myöskään sanonut mitään siitä että mulla oli pari ylimäärästä askia tupakkaa.

Se mikä tilanteesta teki hieman jos ei nyt törkeän mutta huvittavan, oli se että olen lentänyt elämäni aikana monia monia kertoja, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun käytin huivia tullessani Suomeen, ja jouduin "satunnaiseen pistotarkastukseen" :D Mutta niin kuin sanoin, nainen oli tosi mukava ja ystävällinen, mutta tilanteesta jäi sellanen "mitäs tähän nyt sanois"- fiilis. Saas nähä joudunko pistotarkastukseen seuraavallakin kerralla :D

Häh? Olen lentänyt paljonkin, ja viime kesänä ensimmäistä kertaa Lontooseen. Ja jostain syystä MINUT kiskaistiin siellä päässä satunnaiseen pistotarkastukseen. Ja minäkin olen ihan täysin suomalainen, en kylläkään muslimi. Jessus, en tajunnutkaan että se oli rasismia? Mikähän minussa oli vikana? Liian vaalea ja sinisilmäinen? Liian "suomalaisen näköinen"? Näkivät passista, että täältä tulee joku ulkomaalainen, pakkohan tuolla on olla jotain häikkää matkatavaroissa ja/tai pahat mielessä?

No, mitään ei tietenkään löytynyt. Itse en edes ajatellut asiaa jälkeenpäin. Että eiköhän ne satunnaiset pistotarkastukset ole ihan normaali käytäntö johon joka ikinen voi joutua. Ja minusta ihan hyvä että tällaisia tehdään, en ottanut mitenkään nokkiini. Vai saisiko niitä suorittaa vain tällaisille harmaan tasapaksun massan edustajille?

Ne satunnaiset tarkastukset on luultavasti ihan oikeasti satunnaisia: joka kahdeksas matkustaja tänään, huomenna joka seitsemäs ... Mutta totta kai muslimi vetää herneen nenään, jännä juttu. 

Epäilen että kyllä niissä profilointia käytetään. Yksin matkustava esim. joutuu oman kokemukseni mukaan tarkastukseen todennäköisemmin. En ole muslimi ja en todellakaan usko että arpaonnella on sen asian kanssa tekemistä että ulkomaanreissuilla Suomen puolella joudun aina tarkastukseen, pahimmillaan kotimaan osuuksilla sekä menomatkalla että palatessa.

Huonoin kokemus on ehdottomasti hyvinkääläisestä juhlapukuliikkeestä. Olin hankkimassa vanhojen tanssimekkoa aikoinaan sieltä. Oli joulukuu ja myyjän mielestä olin aivan liian myöhässä (tanssit helmikuussa), koska olin niin suurikokoinen ja minulla oli liian suuret vaatimukset. Huvittavaa tästä teki, että olin kokoa 38-40/M ja ainoa vaatimukseni oli, että mekko ei olisi punainen, liila tai oranssi. Mielestäni en siis mahdottomia pyytänyt. No, loppujen lopuksi löysin mieluisan mekon hääpukujen puolelta. Viimeisenä myyjä vielä muistutti, että kuinka en saa lihoa kiloakaan, että mekko mahtuu päälleni vielä helmikuussa. Kiitos vain tälle keski-ikäiselle naiselle 17-vuotiaan itsetunnon takomisesta maanrakoon. Nykyään olisin kävellyt liikkeestä ulos ja kantanut rahat ihan muualle.

Olen melko nuoren näköinen, tyttömäinen nainen ja parikin kertaa olen huonekalukaupassa saanut melko tylyä palvelua vanhemmilta miesmyyjiltä. Olin parikymppisenä ostamassa sänkyä itselleni ja äitini oli mukana "maku"tuomarina. Paikalle pölähti ällöttävän mairea vanhempi miesmyyjä, joka alkoi keskustelun äitini kanssa. Äiti osoitti minua ja totesi, että minä olen se asiakas, jolloin myyjän asenne vaihtui kyllästyneeksi ja ylimielisen holhoavaksi. Kyselin sänkyjen ominaisuuksista ja edelleen myyjä puhui äidilleni, vaikka äitini ei sanonut sanaakaan. Lähdimme seuraavaan kauppaan melko nopeasti törkeää "palvelua" keskenämme päivitellen.

Olen kyllä kokenut kotimaassakin huonoa asiakaspalvelua, mutta lomamatkalla Venetsiassa se vietiin aivan uusiin sfääreihin. Monessa pikkukioskissa kyllästyneen oloinen myyjä onnistui hoitamaan koko asiakaspalvelutilanteen nostamatta kertaakaan minuun katsettaan, usein tuijotettiin tietokoneen näyttöä, puhelinta, lehteä tai juteltiin (ilmeisesti niitä näitä, en osaa italiaa) työkaverin/jonkun toisen asiakkaan kanssa. Paras oli lentokentän infotiski, jota selvästi häiritsin tyhmällä kysymykselläni. Hänkään ei nostanut katsettaan tietokoneen ruudusta koko 5 minuuttia kestäneen keskustelumme aikana. Eräässä kioskissa myyjä myi minulle haluamani tuotteen ja miltei heitti minut ulos voidakseen jatkaa jutteluaan kaverinsa kanssa, vaikka minulla olisi ollut vielä kysyttävää. Alkutyrmistyksen jälkeen asia vain nauratti ja kilpailimme matkaseurani kanssa "parhaimmasta" kokemuksesta. Vastapainona joissain paikoissa palvelu taas oli ylitsevuotavan ystävällistä. Kaikenlaisia ihmisiä mahtuu maailmaan.

Tulee mieleen interraililla joskus aikoja sitten, kun lipun myyjät menivät "lakkoon". Olisi pitänyt 5000 liiraa heittää tyypille, että olisi myynyt paikkalipun. En ostanut.

Gigantissa halusin ostaa edullisen peruspuhelimen äidilleni lahjaksi.ilmotin mallin selkeästi.siitäkin huolimatta myyjä alkoi esittelemään parempaa mallia ja selvitti kuinka haluamallani puhelimella ei tekisi mitään,ym muuta soopaa.oli kiven alla että myi sen mallin minkä halusin,oli erittäin kylmäkiskoinen ja tyly kun en muuta huolinut.sanoi vielä että vuoden sisään tulee äitisi ostamaan kunnon puhelimen.eipä ole tarvetta tullut!

Laitetaan Helsingin Chico´sissa tapahtunut muutama vuosi sitten, meitä oli neljä seurueessa. Oli ruuhkaa ja ihmisiä paljon syömässä. Tarjoilijamme oli naama norsunveellä jo alusta alkaen, ei puhettakaan ns. asiakaspalvelusta ja tilauksen otti vastaan mumisten ja ilman hymyjä ym.

Maksun aikana sitten kaverimme kanssa annoimme kaikki omat maksukorttimme, ja minä olin ainoa jolla sattui olemaan myös S-etukortti mukana. Tarjoilija otti kortit ja tuli kohta takaisin yhtä tympääntyneenä kuin ennenkin. Sain maksukorttini takaisin mutta S-etukorttia ei näkynyt missään. Kysyin että missähän korttini mahtaa olla. Tästä sitten riemu repesi kun tarjoilija alkoi korottamaan ääntänsä että "et sä mulle mitään S-etukorttia antanut!" Tässä väiteltiin pari minuuttia puolin ja toisin (kaverinikin sanoivat että kyllä minä kortin annoin). Tarjoilija tuntui hiiltyvän oikein kunnolla, ja itseänikin alkoi jo sen verran korpeamaan että pyysin josko hän lähtisi etsimään sitä korttia, koska olen sen antanut. No eipä suostunut siihen vaan jatkoi motkottamistaan. Nousin sitten itse lievästi sanottuna vihaisena, kurkotin katseeni keittiön oven viereen maksupäätteelle ja siellähän se näkyi maassa se kortti, mihin tarjoilija oli sen vissiin kädestään pudottanut. Nousin tuolista, kävelin nopeasti kortin viereen ja huusin että "tässä on korttini, jonka arvon rouva tarjoilija on näköjään pudonnut"". Kävelin takaisin pöytään ja kehoitin nirppanokkaa hakemaan ja käyttämään korttia päätteellä.

Punaisena, noloissaan ja häpeissään ko. tarjoilija kipitti hyvin nopeasti korttia hakemaan ja toi sen toimituksen jälkeen takaisin. Nousimme sitten pöydästä ja taisinpa lähtiessäni sanoa että "tippiähän sun on sitten turha odotella" :)

Vierailija kirjoitti:

Ravintolassa kun annan palautetta huonosta ruoasta, niin vastaus on aina vain: "Kerron kokille terveisiä". Harvoin oma-aloitteista korvaavaa elettä. Pitää osata ja uskaltaa vaatia. Yksi ystävätär sanoi, että hän ei maksa ruokaa, jos se on ollut huonoa. Pitäis oikeasti pitää puolensa.

Toinen yleinen tapa on jonkinlainen siilipuolustus "Ei ole kyllä kukaan valittanut tällaisesta aiemmin!" - No, miksi kysyit sitten jos on vain yksi vastaus.

Paras oli jossain Rosson tyyppisessä paikassa: "No me ei voida tämän annoksen suolaisuudelle mitään - se tulee meille valmiina pakasteena!" Ei tietysti mikään yllätys, mutta että se näin suoraan pitää kertoa asiakkaallekin. Tästä toki aikaa jo lähemmäs 10 vuotta, mutta enpä ole tuon kommentin jälkeen käynyt pakastettuja valmisruokia syömässä kyseisessä paikassa.

Mulla on huono kokemus Itiksen Iittala-liikkeestä, olin toivonut 40v-lahjaksi avomieheltä Toikan lasilintua ja liikkeen ohi kulkiessani päätin mennä tutkimaan lähempää mikä olisi sopiva lintu.

Olin liikkeen ainoa asiakas, myyjä teki paperihommia kassalla eikä nostanut katsetta kertaakaan vaikka kiersin koko liikkeen ennen kuin paikansin lintuvitriinin.

Yleensä näissä liikkeissä myyjät hyökkäävät heti kimppuun, mutta tämä ei edes tervehtinyt.

Vietin pitkän tovin liikkeessä kun katsoin muitakin tuotteita ja lähtiessä teki mieli huikata, että tuollaista lintua olin vaan ostamassa mutta saa niitä Anttilastakin.

Muutaman sadan euron lintu ostettiin sitten tosiaan muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muslimi ja käytän hiukset, kaulan ja niskan peittävää huivia, mutta olen täysin suomalainen (=hyvin vaaleaihoinen). Asun ulkomailla ja olin tulossa käymään Suomessa, kun jouduin yllättäen pistotarkastukseen. Tää tullinainen oli tosi mukava ja rento tyyppi, eikä myöskään sanonut mitään siitä että mulla oli pari ylimäärästä askia tupakkaa.

Se mikä tilanteesta teki hieman jos ei nyt törkeän mutta huvittavan, oli se että olen lentänyt elämäni aikana monia monia kertoja, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun käytin huivia tullessani Suomeen, ja jouduin "satunnaiseen pistotarkastukseen" :D Mutta niin kuin sanoin, nainen oli tosi mukava ja ystävällinen, mutta tilanteesta jäi sellanen "mitäs tähän nyt sanois"- fiilis. Saas nähä joudunko pistotarkastukseen seuraavallakin kerralla :D

Häh? Olen lentänyt paljonkin, ja viime kesänä ensimmäistä kertaa Lontooseen. Ja jostain syystä MINUT kiskaistiin siellä päässä satunnaiseen pistotarkastukseen. Ja minäkin olen ihan täysin suomalainen, en kylläkään muslimi. Jessus, en tajunnutkaan että se oli rasismia? Mikähän minussa oli vikana? Liian vaalea ja sinisilmäinen? Liian "suomalaisen näköinen"? Näkivät passista, että täältä tulee joku ulkomaalainen, pakkohan tuolla on olla jotain häikkää matkatavaroissa ja/tai pahat mielessä?

No, mitään ei tietenkään löytynyt. Itse en edes ajatellut asiaa jälkeenpäin. Että eiköhän ne satunnaiset pistotarkastukset ole ihan normaali käytäntö johon joka ikinen voi joutua. Ja minusta ihan hyvä että tällaisia tehdään, en ottanut mitenkään nokkiini. Vai saisiko niitä suorittaa vain tällaisille harmaan tasapaksun massan edustajille?

Olen suomalainen, en ole muslimi enkä käytä huivia ja olen joutunut kolme kertaa satunnaisen pistotarkastuksen kohteeksi. Lähes joka toinen kerta minut "arvotaan" tarkastukseen. Minulla ei ole rikosrekisteriä eikä tietääkseni yhteyttä terroristeihin.

Uskon että matkustuskohde/maa josta on tulossa vaikuttaa asiaan. Matkustitko yksin Lontooseen? Lontoo esim. voi olla "riskialtis" maa terroristiyhteyksiä tai huumeita ajatellen. Luulin ensin että minulta etsittiin jälkiä huumeista pistotarkastuksessa mutta selvisi että olivat enemmän kiinnostuneita ja etsittiin räjähdysainejäämiä. Ei löytynyt yhdessäkään tarkastuksessa. Hieman jo ärsyttää matkustaminen kun joka kerta minut vedetään syrjään. En ole muslimi mutta uskon että jonkinlaista profilointia tehdään, passintarkastuksessahan tiedot lähetetään elektronisesti ja sieltä näkyy kohdemaa ja matkustuskumppanit ym. näistä poimitaan tilastollisesti profiiliin sopivia henkilöitä.

Jostain syystä Hki-Vantaan lentoaseman kahviloiden kaikki myyjät tuntuvat olevan jotenkin parempaa porukkaa - ovathan he LENTOASEMAN kahvilan kassoja ja täten kaiken tavallisen yläpuolella!

Usein siellä on tosi tympeitä, tiuskivia, äkäisiä kassoja. Varmaan on paljon äkäistä matkustajaa liikenteessä, mutta välillä ihmettelee, mikä oikeuttaa moisen käytöksen. Kortilla maksamiseen tuhahdetaan, käteinen on huono kun ei ole vaihtorahaa antaa, mitään erityisempää ei saisi tilata. Yritimme joskus syödä siellä ravintolassakin, 45 min menee vähintään että saa ruokaa ja paikka näytti autiolle. Miten lie ruuhka-aikana?

Varsinkin kun ottaa huomioon kyseisten paikkojen hintatason, ei todella tee mieli mennä sinne ottamaan vastaan työntekijöiden huonoa oloa! Enpä ole kyllä viime aikoina heitä käynyt vaivaamassa vaan syönyt ja juonut kahvit kotona ja sen jälkeen perillä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on huono kokemus Itiksen Iittala-liikkeestä, olin toivonut 40v-lahjaksi avomieheltä Toikan lasilintua ja liikkeen ohi kulkiessani päätin mennä tutkimaan lähempää mikä olisi sopiva lintu.

Olin liikkeen ainoa asiakas, myyjä teki paperihommia kassalla eikä nostanut katsetta kertaakaan vaikka kiersin koko liikkeen ennen kuin paikansin lintuvitriinin.

Yleensä näissä liikkeissä myyjät hyökkäävät heti kimppuun, mutta tämä ei edes tervehtinyt.

Vietin pitkän tovin liikkeessä kun katsoin muitakin tuotteita ja lähtiessä teki mieli huikata, että tuollaista lintua olin vaan ostamassa mutta saa niitä Anttilastakin.

Muutaman sadan euron lintu ostettiin sitten tosiaan muualta.

Miksi ei voi vain pyytää apua jos sitä tarvitsee? 

Asiakkaasta ei voi mitenkään nähdä päällepäin, haluaako apua vai katselurauhaa. Asiakas voi suuttua siitä että palvellaan (siis ihan vaan kysytään, voiko auttaa, kun asiakas haluisi vaan katsella) tai siitä että ei palvella (vaikka asiakas ei ole pyytänytkään). 

Tulee sellanen fiilis että halutaan vain uhriutua ja draamailla, kun suututaan siitä, ettei myyjä lue ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Eräässä thaibuffetissa josta olen hakenut lounasta mukaan, on melko jäätävä palvelu. Tiskillä on yleensä sama, tympääntyneen oloinen nainen. Naisen mieliala kuitenkin paranee aina kuin taikaiskusta, kun asiakkaana on mies. Miehille hän kyllä hymyilee ja toivottelee hyvät päivänjatkot ym. Heti kun asiakkaana on nainen, niin kohtelu on melko kylmää. Itse moikkaan aina enkä kertaakaan ole saanut vastausta. Ainoa mutina joka tältä naiselta irtoaa on "mita halua.." ja sitten hinta. Ihme touhua, asiakaspalvelijan pitäisi kyllä kyetä olemaan ihan yhtä mukava asiakkaan sukupuolesta huolimatta. :D

Et ole sopiva aviomiesehdokas, sinuun ei kannata tuhlata energiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on huono kokemus Itiksen Iittala-liikkeestä, olin toivonut 40v-lahjaksi avomieheltä Toikan lasilintua ja liikkeen ohi kulkiessani päätin mennä tutkimaan lähempää mikä olisi sopiva lintu.

Olin liikkeen ainoa asiakas, myyjä teki paperihommia kassalla eikä nostanut katsetta kertaakaan vaikka kiersin koko liikkeen ennen kuin paikansin lintuvitriinin.

Yleensä näissä liikkeissä myyjät hyökkäävät heti kimppuun, mutta tämä ei edes tervehtinyt.

Vietin pitkän tovin liikkeessä kun katsoin muitakin tuotteita ja lähtiessä teki mieli huikata, että tuollaista lintua olin vaan ostamassa mutta saa niitä Anttilastakin.

Muutaman sadan euron lintu ostettiin sitten tosiaan muualta.

Miksi ei voi vain pyytää apua jos sitä tarvitsee? 

Asiakkaasta ei voi mitenkään nähdä päällepäin, haluaako apua vai katselurauhaa. Asiakas voi suuttua siitä että palvellaan (siis ihan vaan kysytään, voiko auttaa, kun asiakas haluisi vaan katsella) tai siitä että ei palvella (vaikka asiakas ei ole pyytänytkään). 

Tulee sellanen fiilis että halutaan vain uhriutua ja draamailla, kun suututaan siitä, ettei myyjä lue ajatuksia.

Hyviin asiakaspalvelutaitoihin kuuluu asiakkaan tervehtiminen ja katseen nostaminen papereista. Itselle sattunut että myyjät eivät noteeraa mitenkään kun palvelevat toista asiakasta saapuessani liikkeeseen ja tunnen itseni näkymättömäksi. Vähän aikaa kierreltyäni liikkeessä poistuin paikalta. Tilanteen olisi pelastanut se että myyjät olisivat tervehtineet ja sanoneet että hetkinen palvelemme sinua hetkisen kuluttua. Olisin jäänyt odottamaan siinä tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Miehen kanssa vietiin auto korjaamolle. Aikamme kuluksi juotiin kahvit ja kierreltiin katsomassa autoja. Hienoja uusia autojakin oli ja myyjä lähestyi. Kysyi olemmeko eksyneet, alhaalla on käytetyt autot.

Kyllä siinä tunsin itseni vähän maahan tallottuna matosena.

Meillä samanlainen kokemus Kaivokselan Biliasta vuonna miekka ja kivi. Mentiin miehen kanssa työpäivän jälkeen ostamaan kahta (!) uutta autoa miehen työn vuoksi. Toinen miehen liisariksi ja toinen auto ko. firman huoltomiehille työautoksi. Kierreltiin niitä Volvoja siinä pitkään ja minäkin kävin parissakin mallissa sisällä istumassa. Myyjiä viuhui ohi, lopulta noin puolen tunnin päästä huutelin yhden ohi viilettävän ihmisen perään että olisko myyjää saatavilla. Kyseinen henkilö oli joku sihteeri tms. ja pyysi paikalle myyjän. Myyjä tuli paikalle ja sanoin että autoa tarttis katsoa. Myyjä sanoi minulle että "Edullisemmat vaihtoautot on tuolla toisella puolella"

Häkellykseltäni en osannut sanoa mitään muuta kuin että "Ei kun uutta autoa..." Mies sitten ehti siihen vierelle ja kun sanoi että kahta uutta autoa tarttis katsoa niin alkoi myyjällä kassakone kilistä. Lasketutettiin tarjoukset siellä ja mentiin niiden kanssa asioimaan sitten Olarin Biliaan. Palautetta annettiin kyllä. Meni ainakin myyntiprovikat toiselle myyjälle, jos ei muuta.

Ihan päällikkö-/johtajatason hommissa molemmat jo silloin, eli ei missään rönttävaatteissa oltu liikkeellä.

Olin kerran ainoana asiakkaana H&M:llä,siellä oli yksi miesmyyjä. Kyseessä oli ilta kun liike oli menossa kiinni. Kysyin häneltä löytyisikö jotain revittyjä farkku-shortseja ja semmosia printti t-paitoja ,ensin tämä mies tuli näyttämään paidat antoi minulle semmoisen yli pienen t-paidan joka oli valkoinen. Sen jälkeen antoi minulle ne shortsit. Menin sovittamaan. No tämä samainen myyjä oli niissä pukukopeissa keräämässä asiakkaiden jättämiä vaatteita. Kun tulin ulos lopusta menin kassalle. Odotin ensin hetken,ketään ei tullut,odotin toisen ketään ei näkynyt....

Menin nopeilla jaa sanoin tulisitko kassalle nyt?! Hän tuli mutta,sanoi näin:en nyt sinulle näitä,liian pieni koko. Tule perässäni. Menin hänen perässään. Mies johdatti minut ÄITIYS OSASTOLLE ja antoi minulle jotkut raskaus farkut sanoi: nämä tai ei mitään! Ei ole tultu käytyä tuon jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on huono kokemus Itiksen Iittala-liikkeestä, olin toivonut 40v-lahjaksi avomieheltä Toikan lasilintua ja liikkeen ohi kulkiessani päätin mennä tutkimaan lähempää mikä olisi sopiva lintu.

Olin liikkeen ainoa asiakas, myyjä teki paperihommia kassalla eikä nostanut katsetta kertaakaan vaikka kiersin koko liikkeen ennen kuin paikansin lintuvitriinin.

Yleensä näissä liikkeissä myyjät hyökkäävät heti kimppuun, mutta tämä ei edes tervehtinyt.

Vietin pitkän tovin liikkeessä kun katsoin muitakin tuotteita ja lähtiessä teki mieli huikata, että tuollaista lintua olin vaan ostamassa mutta saa niitä Anttilastakin.

Muutaman sadan euron lintu ostettiin sitten tosiaan muualta.

Miksi ei voi vain pyytää apua jos sitä tarvitsee? 

Asiakkaasta ei voi mitenkään nähdä päällepäin, haluaako apua vai katselurauhaa. Asiakas voi suuttua siitä että palvellaan (siis ihan vaan kysytään, voiko auttaa, kun asiakas haluisi vaan katsella) tai siitä että ei palvella (vaikka asiakas ei ole pyytänytkään). 

Tulee sellanen fiilis että halutaan vain uhriutua ja draamailla, kun suututaan siitä, ettei myyjä lue ajatuksia.

Hahhah. Koska en tarvinnut apua. Näin että myyjällä oli tärkeää tekemistä, mutta ettei viitsinyt nostaa katsettaan tervehtiäkseen edes kun kävelin kassan edestä, niin minua kyllä alkoi ärsyttää ja tosiaan asiallisella käytöksellä olisi ostos voitu tehdä siinä liikkeessä.

Toinen ylläri on ollut, että olen saanut palvelua stokkalla useastikin vaikka olen tehnyt pikapiipahduksen likaisissa hiuksissa, ilman meikkiä ja kotikuteet niskassa. Viimeksi sain meikkivoiteesta näytteen, mikä kesti 2 viikkoa ja myyjä vielä etsi tuotteen inci-listan nähtäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on huono kokemus Itiksen Iittala-liikkeestä, olin toivonut 40v-lahjaksi avomieheltä Toikan lasilintua ja liikkeen ohi kulkiessani päätin mennä tutkimaan lähempää mikä olisi sopiva lintu.

Olin liikkeen ainoa asiakas, myyjä teki paperihommia kassalla eikä nostanut katsetta kertaakaan vaikka kiersin koko liikkeen ennen kuin paikansin lintuvitriinin.

Yleensä näissä liikkeissä myyjät hyökkäävät heti kimppuun, mutta tämä ei edes tervehtinyt.

Vietin pitkän tovin liikkeessä kun katsoin muitakin tuotteita ja lähtiessä teki mieli huikata, että tuollaista lintua olin vaan ostamassa mutta saa niitä Anttilastakin.

Muutaman sadan euron lintu ostettiin sitten tosiaan muualta.

Miksi ei voi vain pyytää apua jos sitä tarvitsee? 

Asiakkaasta ei voi mitenkään nähdä päällepäin, haluaako apua vai katselurauhaa. Asiakas voi suuttua siitä että palvellaan (siis ihan vaan kysytään, voiko auttaa, kun asiakas haluisi vaan katsella) tai siitä että ei palvella (vaikka asiakas ei ole pyytänytkään). 

Tulee sellanen fiilis että halutaan vain uhriutua ja draamailla, kun suututaan siitä, ettei myyjä lue ajatuksia.

Hyviin asiakaspalvelutaitoihin kuuluu asiakkaan tervehtiminen ja katseen nostaminen papereista. Itselle sattunut että myyjät eivät noteeraa mitenkään kun palvelevat toista asiakasta saapuessani liikkeeseen ja tunnen itseni näkymättömäksi. Vähän aikaa kierreltyäni liikkeessä poistuin paikalta. Tilanteen olisi pelastanut se että myyjät olisivat tervehtineet ja sanoneet että hetkinen palvelemme sinua hetkisen kuluttua. Olisin jäänyt odottamaan siinä tapauksessa.

Elätkö täysin itsekeskeisessä kuplassa? Esim. Helsingin keskustan liikkeessä pörrää satoja ihmettelijöitä päivässä, ja sinä olit yksi heistä. Ehkä hän ei huomannut sinua ollenkaan tullessasi sisään tai moikkasi niin vaimealla äänellä, ettet huomannut? Luultavasti hän oli yksin liikkeessä ja joutuu hoitamaan kaikki liikkeen asiat samassa vuorossa tiskin takana.

Yhdestä kokemuksesta on ihan mahdotonta selvittää, oliko myyjä oikeasti mykkä/vittumainen/asiakaspalvelutaidoton vai mistä oli kyse, kun et pyytänyt apua.

Monen asiakkaan ongelma ratkeaisi, kun he oivaltaisivat, että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin he. Kun AV-asiakas on lasilintuostoksilla, pelkässä samassa ostoskeskuksessa ja muiden asiakkaiden mielissä tapahtuu tuhannesti erilaisia juttuja. Elämä on kaaosta! Kaikki ei voi mennä täydellisesti kohdalleen! Tee itsellesi ja muille palvelus ja lausu apua kaivattaessa taikasanat: "Anteeksi, voisitko auttaa?".

Ei voi olla niin laiskaa tai ylhäistä asiakasta, että nuo kolme sanaa olisivat liikaa pyydetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on huono kokemus Itiksen Iittala-liikkeestä, olin toivonut 40v-lahjaksi avomieheltä Toikan lasilintua ja liikkeen ohi kulkiessani päätin mennä tutkimaan lähempää mikä olisi sopiva lintu.

Olin liikkeen ainoa asiakas, myyjä teki paperihommia kassalla eikä nostanut katsetta kertaakaan vaikka kiersin koko liikkeen ennen kuin paikansin lintuvitriinin.

Yleensä näissä liikkeissä myyjät hyökkäävät heti kimppuun, mutta tämä ei edes tervehtinyt.

Vietin pitkän tovin liikkeessä kun katsoin muitakin tuotteita ja lähtiessä teki mieli huikata, että tuollaista lintua olin vaan ostamassa mutta saa niitä Anttilastakin.

Muutaman sadan euron lintu ostettiin sitten tosiaan muualta.

Miksi ei voi vain pyytää apua jos sitä tarvitsee? 

Asiakkaasta ei voi mitenkään nähdä päällepäin, haluaako apua vai katselurauhaa. Asiakas voi suuttua siitä että palvellaan (siis ihan vaan kysytään, voiko auttaa, kun asiakas haluisi vaan katsella) tai siitä että ei palvella (vaikka asiakas ei ole pyytänytkään). 

Tulee sellanen fiilis että halutaan vain uhriutua ja draamailla, kun suututaan siitä, ettei myyjä lue ajatuksia.

Hahhah. Koska en tarvinnut apua. Näin että myyjällä oli tärkeää tekemistä, mutta ettei viitsinyt nostaa katsettaan tervehtiäkseen edes kun kävelin kassan edestä, niin minua kyllä alkoi ärsyttää ja tosiaan asiallisella käytöksellä olisi ostos voitu tehdä siinä liikkeessä.

Onpa yksinkertainen kuva maailmasta. Tässäkin ketjussa on huonoja Stockmann-kokemuksia, esim. viesti 21. Ehkä myyjä ei vaan ihan aikuisten oikeasti huomannut sinua johtuen syystä, jota emme tiedä?

Kun maailman keskipiste astuu ulos, pilvet väistyvät, bussit muuttavat aikataulujaan, rahvas tekee tilaa kadulle, kaikki keskeyttävät sen mitä olivat tekemässä, höristävät korviaan, odottavat... 

Maailman keskipiste myös osaa yliluonnolisilla kyvyillään ennustaa, mitä myyjä ajattelee, eikä tarvita edes katsekontaktia!

Stockmannilla on miehityksessä paljon niitä pissiksiä, joilla ei ole muuta tehtävää kuin kierrellä myyntilattialla tyrkyllä. Silloin väkisinkin huomaa saapuvan asiakkaan. Yhden myyjän liikkeessä joutuu tekemään muutakin.