Huonoin/törkein asiakaspalvelukokemuksenne?

Olin Tokmannilla ostamassa vahakankaista pöytäliinaa. Niitä, joita varten pitää kutsua myyjä leikkaamaan. Katselin niitä takimmaisia rullia tehdäkseni valinnan. Joku parikymppinen naismyyjä tuli huutamaan, ettei niitä saa itse repiä. Katsoin vaan liinan kuviointia ja rullasin sitä n. 10 senttiä esiin. Ostin liinan viereisestä kaupasta.

Olin miehen kanssa autoliikkeessä katsomassa minulle autoa. Myyjä puhui minulle miehen kautta. Tämä ei kuulemma ole edes harvinaista. "Mikähän malli ja merkki rouvaanne miellyttäisi" eikä edes katsonut minua silmiin.

Onhan noita. Helsingissä Kampin sähkötalossa kävin jossain italialaisessa ja muita asiakkaita oli yksi seurue. Ruoan syötyäni henkilökunta vaan juoruili keskenään ja jouduin odottamaan laskua liki puoli tuntia (passittivat takaisin odottamaan kun yritin itse tulla maksamaan). Olin siihen aikaan niin nössö, että vaan odotin. Nykypäivänä huikkaisin vaan isoon ääneen, että ADIOS! Ni vois äkkiä löytyä palveluhalukkuutta.

Mutta kaikista törkein oli turun linja-autoasemalla, mun edellä oli yksi asiakas joka tappeli kassarouvan kanssa. Hetken aikaa siinä oli puolin ja toisin sadattelua, kunnes kassa sanoi MULLE että palvelu on tältä päivältä ohitse. 😳 No ei kyllä ollut, ja mä olin odottanut ihan hiljaa ja kiltisti vuoroani. Taas jälleen kerran kirosin mielessäni sitä että olin sellainen kiltti nysvä joka ei osannut pitää puoliaan. Olisi pitänyt soittaa samantien ylemmälle taholle.

Vierailija kirjoitti:

Olin miehen kanssa autoliikkeessä katsomassa minulle autoa. Myyjä puhui minulle miehen kautta. Tämä ei kuulemma ole edes harvinaista. "Mikähän malli ja merkki rouvaanne miellyttäisi" eikä edes katsonut minua silmiin.

Niin totta! Minä naisena menin äitini kanssa katsomaan autoja ja myyjä vaan passitti keskenämme katselemaan autoja, ei vaivautunut edes mukaan. Sitten kuitenkin varasimme yhden koeajoon (en muista mistä syystä sitä ei saanut heti). Koeajopäivänä sitten saavuttiin paikalle, niin se auto oli toisella koeajossa (meidän ajalla) ja myytiin. 🙄

Uskon kyllä, että koet saaneesi K-raudassa huonoa palvelua kokemattomalta nuorelta tytöltä. Tilanne korjaantunee palautteella ja kokemuksella.

Se, että vihjaat K-raudalta menevän nyt miljoonabisnekset sivuun sinun yhden huonon asiakaspalvelukokemuksesi takia kertoo paljon enemmän sinusta ja arvostelukyvystäsi kuin mistään muusta.

Vierailija kirjoitti:

Te-toimistossa järjestään mitä paskempaa palvelua. 

Näin on. Kerron esimerkin omasta elämästäni n 5 vuotta sitten.

Teen määräaikaisia töitä kouluissa ja päiväkodeissa. Työsuhde oli päättynyt toukokuuhun, olin kesäajan työttömänä ja sitten onnistuin saamaan syyskuun alusta alkavan määräaikaisen työn päiväkodissa seuraavaksi toimintakaudeksi ja mahdollisesti pidempään (joka sitten toteutuikin, olin siellä 2 vuotta). 

Työkkäriin soitin, kuten silloin oli tapana, ja kerroin mitä minulle kuuluu. Olin iloinen, kun voin sanoa, että työttömyys jäi vain kolmeen kuukauteen (normaali aika tällä alalla) ja sain töitä syyskuusta eteenpäin.

Virkailija melkein rääkyi minulle: "Miten sä ootkin ollut just koko kesän ilman työtä?! Kyllä mä tiedän, että on päiväkoteja, jotka ovat auki kesäisin! Turha väittää, että kaikki ovat kiinni!"

Olin siis kertonut, että se pk, jossa olin ollut töissä ei päivystä kesällä, ja kesäpäivystykseen laitetaan vakkareita. Mun määräaikaisuus päättyi, koska sijaistamani henkilö palasi töihin. Päiväkoteihin ei yleensä oteta sijaisia kesäaikana, jolloin yhdessä päivystävässä PK:ssa voi olla vaikka yli 10 eri paikasta tulleita lapsia ja työntekijöitä, jotka vuorottelevat, siis pääkaupunkiseudulla.

Sorry tämä pitkä selostus, mutta tämä on tilanne.

Virkailija oli minulle koko ajan vihainen ja puhui kuin olisin joku työtä vieroksuva pelle, joka yrittää häntä vedättää. Se oli tosi loukkaavaa. Hyvä, ettei sentään määrännyt kesältä saamiani korvauksia palauttamaan.

Kehotin häntä lopuksi tarkistamaan Seuren sivulta, jossa luki etusivulla, että kesäaikana ei ole tarjolla päiväkodeissa sijaisuuksia.

Tämä ei ollut ainoa, oli vielä oudompi tapaus. Näistä voisi koota kirjan: "Miten TE-tomisto on työttömän pahin vihollinen."

Vierailija kirjoitti:

Kotini lähellä on R-kioski josta minulla ei ole pahaa sanottavaa. Mutta keskustan Ärrä, en ymmärrä mikä sitä myyjää nyppii! Aina sama tukeva noin 50vee nainen tiskin takana ja aina semmoinen asenne että alan jo vainoharhaiseksi että onko tässä jotain henk.koht? Olen itsekin jo 40v, joten kyse ei ainakaan ole siitä että vihaisi nuoria.

- Kerran hain pakettia, oli jostain syystä ohjautunut sinne eikä lähikioskille. Naurahdin asiasta ihan ystävällisesti "hassua kun se tuli tänne, heh heh" ja myyjä  huusi "mitä hauskaa tässä muka on?" heittäen paketin tiskille niin lujaa että liukui lattialle

- Olin murtanut nilkkani ja menin ostamaan  tupakkaa, myyjä tiedusteli "kännissäkö kaaduit?"

- Oli kunnon hellepäivä ja minulla oli selän paljaaksi jättävä mekko, selässäni on vanhoja arpia lapsuuden tapaturmasta sekä tatuointi ja äkkiä myyjä totesi "Kyllä noi arvet näkyy vieläkin, ei toi rumilus mikä lepakko tuo nyt on auta yhtään" (huomio: miehen 99v puolisokea mummokin tunnisti tatuoinnin lohikäärmeeksi..)

Tuo viimeisin ns "katkaisi kamelin selän", sanoin  " en tiedä mikä sulla on ongelma mutta tekis mieli tehdä valitus!" ja poistuin päättäen, että siihen R-kioskiin en enää eläessäni astu. Enkä ole astunut. 

Tää on kyllä jo niin uskomatonta, että kuulostaa keksityltä. Jos ei ole, niin tekisin kyllä valituksen ihan oikeasti!

Vierailija kirjoitti:

Odotin juuri lääkärini soittoa, kun vastasin vahingossa puhelinmyyjälle. Olin aikeissa tilata yhden lehden sukulaistytölleni. Kysyin myyjältä, voisiko hän soittaa tunnin päästä, kun odotan juuri lääkärini soittoa. Vastaus oli "ei sulle mikään v t un lääkäri soita" ja luuri korvaan. Eipä tehnyt mieli enää tilata.

Tätä on vaikea uskoa. Lehitmyyjä yleensä soittaa uudestaan vaikka löisit luurin korvaan, saati että pyydät häntä soittamaan uudestaan! Lisäksi puhelut nauhoitetaan, joten tuosta voisi tulla myyjälle varsinkin koeajalla jo kenkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuorena naisena ostamassa uutta autoa itselleni ja löysinkin eräästä liikkeestä sopivan farmarin mistä olin kiinnostunut. Olin liikkeellä isäni kanssa ja aina jos kysyin automyyjältä autosta jotakin, tämä myyjä vastasi isälleni. Ei millään suostunut kohdistamaan asiakaspalvelua minuun vaikka minä se asiakas olin. Isänikin siitä lopulta mainitsi myyjälle, joka nyrpeästi alkoi ottaa minunkin läsnäolon huomioon. En selvästikään hänen mielestään ollut sopiva ostaja, vaikka todellisuudessa työskentelin tuolloin eräässä autojen merkkiliikkeessä ja tiesin vallan riittävästi autoista - varsinkin kun huolsin juurikin näitä tämän merkin autoja työkseni. 

Myyjä oli nenäkäs, epäasiallisesti pukeutunut vanhempi mies ja ai että minulla keitti tämän käytös. Kaikesta tämä piikitteli ja lopulta alkoi 'uhkailla', että jos en samalla sekunnilla tee ostopäätöstä niin 'kuules plikka, tämä auto lähtee maailmalle, ennen kuin te naiset osaatte mitään päättää! On niin haluttu ja harvinainen malli." Totesin miehelle, että pitäköön koslansa, minua on turha yrittää viilata linssiin. Vein rahani muualle, vaikka auto itsessään olisikin ollut mieleinen. 

Näitä riittää.. Meillä kävi rakennustarkastaja tekemässä välikatselmusta. Olin sopinut käynnin ja hoitanut kaiken yhteydenpidon ja kun tämä mies tuli paikalle, hän ei edes tervehtinyt minua. Jos kysyin jotain, hän vastasi miehelleni. En voi käsittää, miten vielä nykyäänkin voi olla tuollaisia...

Minä törmäsin samanlaiseen kohteluun eräässä isossa kodinkoneliikkeessä kun olin ostamassa itselleni puhelinta, mieheni vain sattui olemaan mukana. Miespuolinen myyjä kohdisti kaikki myyntipuheensa mieheeni vaikka minä olin asiakas. Myyjä keskittyi puhumaan miehelleni ja minä poistuin vähin äänin seuraavaan liikkeeseen. Mieheni seurasi perässä kun oli pari minuuttia myöhemmin huomannut että olin lähtenyt. Kiitos vaan (arvaatte varmaan ketjun), sain oikein hyvän puhelimen naapuriliikkeestä ja siellä olevalta myyjältä hyvää ja asiallista palvelua.

Vierailija kirjoitti:

Scandic ketjun hotellissa (olin ollut siellä useita kertoja, nyt en enää mene) sanottiin ettei voida antaa "erityiskohtelua" vedenkeittimen muodossa, vedenkeitin maksaa vaivaiset 5-10e kaupassa ja pyyntö oli aivan liikaa erityispalvelun pyyntö, esitin kysymyksen asiallisesti. Teet ja kahvitkin olisi ollut omasta takaa, mutta keittimen "vaatiminen" oli liikaa pyydetty. Samassa hotellissa näin myös että joku siellä pitkään(?) asuva vieraskielinen nainen kävi hakemassa leivän ja juoman ilman maksua ko.hotellin kahvilasta, joillekin toiselle oli tosiaan erikoispalvelua. 

Scandicin hotellissa, joss yövyimme viime syksynä, oli ihan perushuoneessa vedenkeitin ja valikoima kaakaota (Fazerin), erilaisia teelajeja, pikakahvia, hunajaa, sokeria, maitoa. Aamiainen buffetissa kuului silti hintaan.

Ostin silloisesta lähikaupasta yhden energiajuoman seuraavalle aamulle, sillä tein työtä jossa aamuherätykset oli jo kello 3.45, koska työt alkoi 5.00. Kun olin maksamassa juomaa normaaliin tapaan, ilmoitti kassa teatraalisesti isoon ääneen käsiä levitellen että se on kuule nyt niin että näitä ei enää lapsille myydä. Hän ei edes pyytänyt henkkareita tms, oli päättänyt että liian nuori olen. Ojensin passia, sillä olin silloin jo 20-vuotias. Myyjä ei sanonut enää mitään. Jotenkin luulisi, että se on kassatyöntekijöille ihan selvä juttu jo että kaikki eivät ole sen ikäisiä miltä näyttää.. Lisäksi sama kassa oli myynyt mulle kyllä aiemmin myös alkoholia, ja sitäkin joskus henkkareita pyytelemättä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotini lähellä on R-kioski josta minulla ei ole pahaa sanottavaa. Mutta keskustan Ärrä, en ymmärrä mikä sitä myyjää nyppii! Aina sama tukeva noin 50vee nainen tiskin takana ja aina semmoinen asenne että alan jo vainoharhaiseksi että onko tässä jotain henk.koht? Olen itsekin jo 40v, joten kyse ei ainakaan ole siitä että vihaisi nuoria.

- Kerran hain pakettia, oli jostain syystä ohjautunut sinne eikä lähikioskille. Naurahdin asiasta ihan ystävällisesti "hassua kun se tuli tänne, heh heh" ja myyjä  huusi "mitä hauskaa tässä muka on?" heittäen paketin tiskille niin lujaa että liukui lattialle

- Olin murtanut nilkkani ja menin ostamaan  tupakkaa, myyjä tiedusteli "kännissäkö kaaduit?"

- Oli kunnon hellepäivä ja minulla oli selän paljaaksi jättävä mekko, selässäni on vanhoja arpia lapsuuden tapaturmasta sekä tatuointi ja äkkiä myyjä totesi "Kyllä noi arvet näkyy vieläkin, ei toi rumilus mikä lepakko tuo nyt on auta yhtään" (huomio: miehen 99v puolisokea mummokin tunnisti tatuoinnin lohikäärmeeksi..)

Tuo viimeisin ns "katkaisi kamelin selän", sanoin  " en tiedä mikä sulla on ongelma mutta tekis mieli tehdä valitus!" ja poistuin päättäen, että siihen R-kioskiin en enää eläessäni astu. Enkä ole astunut. 

Tää on kyllä jo niin uskomatonta, että kuulostaa keksityltä. Jos ei ole, niin tekisin kyllä valituksen ihan oikeasti!

Tulee mieleen että myyjä 

A. On jostain syystä ärsyyntynyt kirjoittajan naamaan/hiustyyliin/vaatetyyliin

Tai

B. Sekoittaa kirjoittajan johonkin vanhaan epämieluisaan tuttavaan ja miettii  miten ylpeä tämä on kuin on kuin ei tuntisi

Kummassakaan tapauksessa ei tietenkään ole hyväksyttävää kettuilla maksavalle asiakkaalle!

Stocmannin naistenvaate osastolla kysyin L- kokoista jakkua. Naismyyjä sanoi kovaan ääneen:  "Meillä ei ole noita isoja kokoja enempää!" Stocmannin asiakaspalvelu on kyllä ihan ala-arvoista. Ei koskaan näytteitä, kohteliasta käytöstä tms. Myyjä ilmoittaa summan ja siinä se. Ei edes tervehditä.

Hyvin tavallinen tilanne, meillä ja monella tuntemallani pariskunnalla, jossa toinen osapuoli on muualta kuin Suomesta kotoisin:

Mieheni kanssa elektroniikkaliikkeessä. Mies ostamassa jotain vempainta, josta en ymmärrä mitään, seison takana ja odottelen. Mies puhuu selkeää suomea, jossa toki aksentti. Mutta siis ei mitään ongelmia normaalisti kellään ymmärtää häntä, ja englantia puhuu erittäin hyvin myös.

Tapahtuu se tavanomainen. Mies selittää myyjälle, mitä etsii, myyjä tajuaa, että olemme pari, ja alkaa puhumaan minulle, mieheni jää seisomaan kuin lapsi äitinsä viereen. Myyjä siis ei reagoi mieheeni enää mitenkään vaan puhuu minulle. 

Kun tätä oli tapahtunut jo useampia kertoja, aloin suivaantuneena moisesta sanomaan jotain tällaista:

- En minä tiedä asiasta mitään. Olen vain seurana, voitko palvella miestäni, joka asiasta kysyi? 

Olen myös joskus marssinut ulos liikkeestä vihaisena, etten sano mitään törkeää ja sillä tavalla pakottanut myyjän puhumaan suoraan miehelleni, eikä minun kauttani.

Onhan noita, mutta yksi on jäänyt erityisesti mieleen. Olin Helsingin asematunnelissa vuosia sitten liikkeessä, joka myy vaatteita, asusteita, koriste-esineitä ym. Olin varmaan ainoa asiakas, joten kiirettä ei ollut. Myyjä vain seisoskeli tiskin takana.

Etsiskelin korista kangaskenkiä, jotka siis eivät olleet mitenkään pareittain, vaan kaikki kengät sekaisin korissa. Löysin sopivan kengän toiseen jalkaan ja yritin etsiä hämärässä valossa toiseen jalkaan sopivaa, mutta en löytänyt.

Kerroin myyjälle tilanteen ja hän tuli erittäin vastentahtoisen oloisesti kaivelemaan koria puhumatta mitään. Nosti paria kenkää (korissa oli kymmeniä kenkiä) ja vilkaisi pohjaan jossa kokomerkintä oli ja sanoi sitten jotain, että ei ole. Ja lähti takaisin tiskin taakse.

Jäin hölmistyneenä katsomaan pariton kenkä kädessäni, että mitähän nyt. Mutta myyjää ei sen enempää sitten kiinnostanut ja laitoin parittoman kengän takaisin koriin ja poistuin paikalta.

Ymmärrän toki, että myyjä ei voinut siinä kengäksi muuttua, mutta se miten hän hoiti sen tilanteen, ei mitään pahoittelua tai infoa, että meille tulee näitä lisää silloin ja silloin tai voidaanko tilata lisää kokoja tms.

Suomessa saa YLEENSÄ, sanotaanko kymmenestä ostokerrasta 9 kertaa huonoa palvelua, joten en ala erittelemään, tähän annettu kommenttiboksin tila ei siihen riittäisi. Suomessa ei edes tiedosteta, mitä sana "palveleminen" asiakastilanteessa tarkoittaa, sillä täällä luullaan, että etusormella tuotteen näyttäminen ja maksun ottaminen on palvelemista. Palvelen AINA itse itseäni!

Stockmannin Hullut Päivät ja kosmetiikkaosasto, joskus useita vuosia sitten, kun Stockalla meni vielä ok.

Parfyymia testasin ranteelle, sitä ainoaa tuoksua, josta olin kiinnostunut. Yleensä käytän paperisuikaleita testatessani enemmän.

Nuori naismyyjä, jota en ollut nähnyt koskaan aiemmin, ryntäsi luokseni kuin olisin tehnyt jotain rikollista, otti testeripullon kädestäni ja sanoi: "Meillä testataan vain testeripaperille!" Sitten ojensi minulle paperiliuskan.

"Haluan tietää, miltä tämä tuoksuu ihollani," sanoin.  Myyjä intti, että niin ei saa tehdä.

Tällaista sääntöä ei Stockalla kyllä ole ollut eikä ole. Kyseessä oli vielä tuoksu, jota varten olin tullut, kun arvelin sen olevan juuri oikeanlainen, niin kuin olikin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa saa YLEENSÄ, sanotaanko kymmenestä ostokerrasta 9 kertaa huonoa palvelua, joten en ala erittelemään, tähän annettu kommenttiboksin tila ei siihen riittäisi. Suomessa ei edes tiedosteta, mitä sana "palveleminen" asiakastilanteessa tarkoittaa, sillä täällä luullaan, että etusormella tuotteen näyttäminen ja maksun ottaminen on palvelemista. Palvelen AINA itse itseäni!

Et ole tainnut juurikaan käydä ulkomailla?

Tampereella sellainen liike kuin Mancuso Näsilinnankadulla aikoinaan. Myyjä huusi ja solvasi, ettei tänne tarvitse tulla ja mikä luulen olevani, kun kysyin jostain materiaalista tarkemmin ihan asiallisesti, kun kiinnosti. Ihan täyskahjo akka.

Hölmöin tilanne oli rautakaupassa, kun olin mieheni kanssa ostamassa maalia ym. remontointitarvikkeita kotiin. Minä yritin kysellä myyjältä tarvikkeista, mutta myyjä puhui vain miehelleni, täysin ohittaen minut. No, tarvikkeet tosin saatiin niinkin, eikä myyjä voinut tietää, että olen ammatiltani teollisuusmaalari, ja mieheni taas on remontointiasioissa täysin osaamaton.