Lue keskustelun säännöt.
Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
28.05.2016 |
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Opettaja on keskustellut kaikkien oppilaidensa kanssa ja kertonut etukäteen numeron jonka antaa. En tiedä miksi. Ehkä hän yrittää välttää kesäajan yhteydenotot...?
Ap
Se on fiksusti toimittu. Epäilen, että opettajan tarkoitus oli pitää arviointikeskustelu, jonka aikana nimenomaan voisi keskustella ja kysellä. Tässä tapauksessa opettaja ei vaan ollut tarpeeksi sensitiivinen huomatakseen, että ap:n lapsi ei uskalla pyytää arvosanalleen perusteita eikä keskustelu siksi palvellut tarkoitustaan.
Edelleen: ottakaa yhteys opettajaan ja pyytäkää arvioinnin kriteerit. Eiköhän se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ainakaan minun lapseni kohdalla vaikuttanut ikinä se tuntiaktivisuus numeroihin. On siis todella aktiivinen. Kaikki numerot ovat tulleet kokeiden perusteella.
Minä tekisin valituksen tuosta. Vähintään ysi pitäisi olla todistuksessa, kymppikin voisi kuulua. Olen kuullut, että tuoollaisesta pystyy valituksen tekemään. Ja lapseni kaverin numero nostettiin kyseenalaistamisen jälkeen, koska kyllähän sen pystyy todistamaan jälkeenpäin, että mikä numero oikeasti kuuluu lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Taas tätä "kasi on hyvä"-mantraa.
Kasi on pahvia, kun haetaan parhaita jatko-opiskelupaikkoja. Sillä ei pääse mihinkään. Lapsi joka on tuuditettu kasionhyvä-mantralla 12 vuoden ajan, putoaa ja kovaa siinä vaiheessa kun mieli tekisi lukemaan lääkäriksi, lakimieheksi, tuotantotaloutta tai bioinformaatioteknologiaa ja huomaa, että vaatimukset onkin ihan toiset.
Opiskelemaan haettaessa on ne pääsykokeet, joissa voi suoriututa sen ansaitsemansa kympin arvoisesti. Siinä vaiheessa ei ole enää merkitystä sillä, että peruskoulun 8.luokan kevättodistuksessa arvosana oli 8, vaikka omasta mielestään olisi ansainnut kympin. Pääsykokeessa voit ihan itse osoittaa osaavasi asiat täysien pisteiden edestä.
Mikä on ollut tytön arvosana joulutodistuksessa?
Täällä kuulee jos jonkinlaista puskista huutelijaa ja "asiantuntijaa".
Opetushallituksen sivuilta on kuitenkin luettavissa aivan selkeät ohjeet arviointiin. Arvioinnin tulee olla kannustavaa, sanotaan siellä.
On siis toimittu vastoin opetushallituksen ohjeistusta, jos viittaamattomuus laskee numeroa kahdella, tai edes yhdellä numerolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Tämä tässä on se suuri vääryys. Jokainen normaali opettaja ajattelisi, että tuo on ainakin 9, jopa 10. Sitten joukkoon mahtuu näitä, jotka antavat noilla koeosaamisilla 8.
Nuoret ovat valtavan epätasa-arvoisessa asemassa, kun esim. lukioon haettaessa kilpaillaan koko kaupungin tai isommankin alueen opiilaiden kesken ja opettajien välillä on valtavia eroja arvostelukriteereissä. Sen näkee jo koulun sisälläkin, saati sitten koulujen välillä. Ja tapahtuuhan tätä lukiossakin. Meillä oli todella tiukka äidinkielen opettaja ja se näkyi numeroissa. Todella, todella monen ylioppilasaineen arvosana nousi ylioppilastutkintolautakunnassa siitä, millä opettaja oli sen lähettänyt.
Höpö höpö. En sanonut, että antaisin kasin. En voi arvioida, kun en ole tehnyt näitä kokeita enkä tiedä oppilaan taidoista mitään. Sanonpa vaan, että koearvosanat voivat olla vaikka 50% painoarvoltaan ja toinen puolikas tulee jostain muusta. Mutta oikeudenmukainen opettaja kertoo nämä kriteerit ennakkoon ja fiksu varmistaa, että kotikin on näistä tietoinen.
No miten sitä omaa kehitystä voi mitata kun arvosteluperuste on "jotain muuta". Ole aktiivinen tunnilla esimerkiksi viittaamalla, mutta älä viittaa ärsyttävällä vaan sellaisella ihqulla tavalla. Niin kauan kun "muut" arvosteluperusteet jää täysin kvantifioimatta, ne ovat täysin riippuvaisia opettajan subjektiivisesti kokemuksesta eli oppilaan pärstäkertoimesta.
Jotain muuta liittyy tietenkin opsin sisältöön. Se, miksen eritellyt mitä se jotain muuta tässä on, johtuu siitä, että eri oppiaineissa se voi olla eri asia. Esim. kielissä suullinen osaaminen on varmaan ihan looginen arviointiperuste. Matikassa kymppiin voidaan vaatia mm. oman matemaattisen ajattelun sanoittamista. Jossain muualla arviointiin voi vaikuttaa vaikka ryhmätyö. Jotkut vaativat tiettyjen diplomitehtävien suorittamista. Tällainen onkin toivottavaa, sillä kokeiden suuri painoarvo johtaa useilla bulimiaoppimiseen. Lisäksi jotkut kokevat koetilanteet ahdistavina, eivätkä kokeet välttämättä kerro kaikkea heidän osaamisestaan. Samalla tavoin kuin ujot kärsisivät jos arviointi perustuisi täysin tuntiaktiivisuuteen. Siksi arvioinnin tulee olla monipuolista.
Jostain syystä et lukenut viestiäni kokonaan. Siinä luki, että kriteerit tulee kertoa ennakkoon. Silloin kyse ei ole pärstäkertoimista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kuulee jos jonkinlaista puskista huutelijaa ja "asiantuntijaa".
Opetushallituksen sivuilta on kuitenkin luettavissa aivan selkeät ohjeet arviointiin. Arvioinnin tulee olla kannustavaa, sanotaan siellä.
On siis toimittu vastoin opetushallituksen ohjeistusta, jos viittaamattomuus laskee numeroa kahdella, tai edes yhdellä numerolla.
Mutta ei siellä lue, että arvosanan tulee olla kokeiden keskiarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koe on yksi arvioinnin muoto; jos se olisi ainoa arviointiperuste, vääryyttä tehtäisiin niille, joiden osaamisen esiintuomiselle koetilanne ei ole otollinen (esim. jännittäjät). Oppiminen on monikanavaista ja -muotoista, siksi myös arviointimenetelmien tulee olla monipuolisia. Uusi OPS painottuu oppimisprosessin arviointiin, jolloin sen fokus muuttuu. Silloin pelkkä kokeissa menestyminen ei välttämättä riitä erinomaiseen arvosanaan elleivät muutkin työskentelytavat suju mallikkaasti (ryhmätyöt, esitelmät, ilmiöprojektit jne.)
Huoltajana kannattaa avata asiallinen keskustelu opettajan kanssa arvioinnin perusteista. Se, että täällä neuvotaan olemaan suoraan yhteydessä rehtoriin ei ole asian kannalta viisasta, vaan näyttäytyy haluna rankaista opettajaa kantelemalla hänen esimiehelleen. Aineenopettaja vastaa arvioinnista ja rehtori ohjaa huoltajan selvittämään asian ensisijaisesti tämän kanssa. Rehtori kun ei ole välttämättä saman aineen opettaja, joten hänellä ei välttämättä ole asiantuntemusta puuttua arviointiin. Rehtori ei myöskään voi ottaa kantaa jatkuvaan näyttöön, koska hän ei ole seuraamassa oppitunteja. Vasta jos on aihetta epäillä virkavirhettä, on syytä pyytää rehtori mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja on keskustellut kaikkien oppilaidensa kanssa ja kertonut etukäteen numeron jonka antaa. En tiedä miksi. Ehkä hän yrittää välttää kesäajan yhteydenotot...?
Ap
Meillä oli penskoilla joka kevät sama juttu, että kävivät opettajilta numeronsa tivaamassa. Jopa neuvottelemassa. Mun tytär nosti useamman kerran numeroaan keskustelemalla opettajansa kanssa, miksi hänen kuuluu saada se ja se numero. Ja hänellä oli kyllä aina hyvät perusteet numeroilleen. Älytöntä. Se oli niin älytöntä ja stressaavaa aikaa.
Minun kouluaikaan tiedettiin numerot silloin, kun sai todistuksen käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonteen ei pitäisi vaikuttaa arviointiin. Tuntiaktiivisuutta on esim. ryhmätöihin osallistuminen ja tehtävien tekeminen. Itse annan 10 oppilaalle 10, jos hoitaa hommat, muttei uskalla viitata. Mutta jos tunneilla ei toimi ohjeiden mukaan, arvosana voisi laskea koetloksista huolimatta. Kannattaa kysyä opelta, miten 10 saavutetaan. T. Ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kuulee jos jonkinlaista puskista huutelijaa ja "asiantuntijaa".
Opetushallituksen sivuilta on kuitenkin luettavissa aivan selkeät ohjeet arviointiin. Arvioinnin tulee olla kannustavaa, sanotaan siellä.
On siis toimittu vastoin opetushallituksen ohjeistusta, jos viittaamattomuus laskee numeroa kahdella, tai edes yhdellä numerolla.Mutta ei siellä lue, että arvosanan tulee olla kokeiden keskiarvo.
Ei. Voi olla myös + 1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Tämä tässä on se suuri vääryys. Jokainen normaali opettaja ajattelisi, että tuo on ainakin 9, jopa 10. Sitten joukkoon mahtuu näitä, jotka antavat noilla koeosaamisilla 8.
Nuoret ovat valtavan epätasa-arvoisessa asemassa, kun esim. lukioon haettaessa kilpaillaan koko kaupungin tai isommankin alueen opiilaiden kesken ja opettajien välillä on valtavia eroja arvostelukriteereissä. Sen näkee jo koulun sisälläkin, saati sitten koulujen välillä. Ja tapahtuuhan tätä lukiossakin. Meillä oli todella tiukka äidinkielen opettaja ja se näkyi numeroissa. Todella, todella monen ylioppilasaineen arvosana nousi ylioppilastutkintolautakunnassa siitä, millä opettaja oli sen lähettänyt.
Höpö höpö. En sanonut, että antaisin kasin. En voi arvioida, kun en ole tehnyt näitä kokeita enkä tiedä oppilaan taidoista mitään. Sanonpa vaan, että koearvosanat voivat olla vaikka 50% painoarvoltaan ja toinen puolikas tulee jostain muusta. Mutta oikeudenmukainen opettaja kertoo nämä kriteerit ennakkoon ja fiksu varmistaa, että kotikin on näistä tietoinen.
No miten sitä omaa kehitystä voi mitata kun arvosteluperuste on "jotain muuta". Ole aktiivinen tunnilla esimerkiksi viittaamalla, mutta älä viittaa ärsyttävällä vaan sellaisella ihqulla tavalla. Niin kauan kun "muut" arvosteluperusteet jää täysin kvantifioimatta, ne ovat täysin riippuvaisia opettajan subjektiivisesti kokemuksesta eli oppilaan pärstäkertoimesta.
Jostain syystä et lukenut viestiäni kokonaan. Siinä luki, että kriteerit tulee kertoa ennakkoon. Silloin kyse ei ole pärstäkertoimista.
Luin viestisi kokonaan. Subjektiivinen arviointiperuste on niin syvässä, että et edes itse kykene näkemään sitä. Annan sinulle esimerkkejä kvantifioiduista arviointiperusteista.
Numero laskee yhdellä jokaista kahta kertaa kohden kun oppillaan oppimisvälineet eivät ole kunnossa/mukana.
Numero nousee yhdellä jos oppilas viittaa jokaisella tunnilla ja kysyy opetettavaan asiaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä.
Oppilaan numero lasketaan kokeen ja kotitehtävien keskiarvona. Kotitehtävistä saa 10 = 100%, 9 = 90%, jne.. tehtyjä tehtäviä.
Sen sijaan korosta vaikkapa tuntiaktiivisuutta kertomatta lainkaan miten tuntiaktiivisuus esiintyy. Perusteita kysyttäessä sanot vain oppilaan joko olleen aktiivinen tai sitten ei. Eli perustelet arviointia vain toistamalla oman arvioisi uudestaan.
Tutkitusti (OPH ysiluokkien valtakunnalliset kokeet eri vuosina) on koulujen välillä suuria eroja arvioinnissa. Jossain kouluissa annetaan numero 6 suorituksesta, joka toisessa koulussa antaa jopa 8 tai 9 todistukseen. Mikään opetussuunnitelman arviointiohje ei poista tätä peruskoulun epäkohta, koska ysiluokille ei haluta omia ns.ylppäreitä eli valtakunnallisia standardoituja kokeita,jotka arvioi muu kuin oma opettaja. Sen takia numerot eivät ole peruskoulun lopussa vertailukelpoisia. Opettaja voi yrittää olla objektiivinen mutta en usko siihen. Kolmen vuoden jälkeen yläkouluissa tulee houkutus palkita numerolla ja kannustaa joitakin kun taas joitakin arvioidaan kriittisesti ns.pärstäkertoimen ja henkilökemian vuoksi. Saman koulun saman aineen opettajat antavat numerot mielensä mukaan. <<<jos lukioista poistuu ainoa standardoitu koe eli ylioppilaskirjoitukset, sama villi länsi siirtyy lukioin loppuun ja olisi jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta vielä hankalampaa kuin nymyinen tilanne on. T. yläkoulun ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo uusi ops, tuleeko se edes kaikilla luokilla voimaan heti vai otetaanko käyttöön esim porrastetusti?
Tietääkö kukaan?
Meneekö jotkut luokat esimerkiksi vanhalla opetussuunnitelmalla vielä vuoden- kaksi vai vaihtuuko keskenkaiken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo uusi ops, tuleeko se edes kaikilla luokilla voimaan heti vai otetaanko käyttöön esim porrastetusti?
Tietääkö kukaan?
Meneekö jotkut luokat esimerkiksi vanhalla opetussuunnitelmalla vielä vuoden- kaksi vai vaihtuuko keskenkaiken?
Meidän lasten koulussa ainakin nyt seiskalla olevat oppilaat eivät siirry uuteen opsiin ikinä vaan menevät vanhalla yläasteen loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitäisi tietää, millaisista kokeist6a on kysymys. Ovatko laajoja kokeita, ennalta ilmoitettuja vai tuntikuulusteluja eli pistokkaita? Pistokkaat eivät vaikuta numeroon läheskään niin paljon kuin laajat kokeet. Se tuntiaktiivisuus on kovin paljon muutakin kuin pelkkä viittaaminen. Se aktiivisuus näkyy mm. ilmeissä eleissä, eli seuraako oppilas opetusta keskittyneesti vai tuijotteleeko lähinnä kynsiään ja pulpetin kantta. Jos ei edes silmiään näytä, niin kyllä se tulkitaan passiivisuudeksi.
Ihmetyttää, että opettaja muka olisi jo ennakolta ilmoittanut, minkä arvosanan hän antaa. Niin ei tehdä! Tuntuu siltä, että aloituksesta puuttuu joitakin merkittäviä, asiaan vaikuttavia tekijöitä, joilla heikompi arvosana on perusteltu. Onko pinnauksia?
Jos oletetaan, että nuo aloituksessa mainitut koearvosanat ovat kaikki ns. isoista kokeista, niin tuntuu oudolta pudottaa lähes kahdella numerolla todistusarvosanaa. Arviointiohjeiden mukaan arvosana muodostuu isojen (summatiivisten) kokeiden arvosanojen keskiarvosta, jota voidaan korottaa yhdellä tai alentaa yhdellä numerolla, jos aktiivisuus, harrastuneisuus ja erinomainen tuntiosaaminen sitä edellyttävät tai jos oppilas on passiivinen, ei osoita minkäänlaista kiinnostusta opiskeluun eikä osallistu tunnin kulkuun rakentavasti, vaan häiritsee toistuvasti tunnin kulkua, on luvatta pois jne. Jos todistuksen arvosana on todellakin kahdeksan (8) ja mainitut näytöt (kympit) ovat ainoat kirjalliset näytöt isoista kokeista, niin kannattaa ottaa opettajaan yhteyttä. Hänen on pystyttävä perustelemaan antamansa arvosana. Jos asia ei opettajan kanssa selviä, sitten yhteys vasta rehtoriin. Terv. Ope evp
Tässä oli kerrottu kaikki oleellinen. Juuri näin se menee. Tämä pätee myös muissa aineissa. Vanhempien kannattaisi totuttautua siihen, että koearvosanat eivät ole koko numero. Asenne, ei siis viittaaminen, vaikuttaa myös paljon. Vanhempien on myös vaikea tietää oman lapsensa tuntikäyttäytymisestä yhtään mitään. Tottakai lapset kertovat olevansa tunneilla mallikelpoiisia, vaikka totuus olisi täysin toinen.
Ihmettelen myös tuota, että opettaja kertoisi arvosanat etukäteen. Provo?
Kyllä tuolta opettajalta pitää saada erikseen perustelut. Joku toinen saa 7 ja 8 kokeilla saman numeron, ei todellakaan mene oikein.
Opsin yleinen osa astuu voimaan yläkouluissa elokuussa 2016 ja ainekohtaiset osat vasta elokuussa 2017. Alakouluissa astuu voimaan täysimääräisesti elokuussa 2016 eli esim. tulevat kutoset opiskelvat 2 tuntia ruotsia viikossa. t. opettaja
Ei provo.
Kokeita lapsellani on koko lukuvuonna ollut 3. Kokeet ovat olleet suuria, monisivuisia ja sisältäneet laajoja kokonaisuuksia.
Pistokkaita ei ole pidetty. Ennen joulua tyttöni sai kokeesta 10, helmikuussa 10 ja nyt toukokuussa 10-.
ap
No miten sitä omaa kehitystä voi mitata kun arvosteluperuste on "jotain muuta". Ole aktiivinen tunnilla esimerkiksi viittaamalla, mutta älä viittaa ärsyttävällä vaan sellaisella ihqulla tavalla. Niin kauan kun "muut" arvosteluperusteet jää täysin kvantifioimatta, ne ovat täysin riippuvaisia opettajan subjektiivisesti kokemuksesta eli oppilaan pärstäkertoimesta.