Lue keskustelun säännöt.
Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
28.05.2016 |
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
En ymmärrä miksi tuntiaktiivisuus, joka voi vaikuttaa yhden numeron verran, on opettajien mielestä aina viittaamista ja keskusteluun osallistumista. Eikö tuntiaktiivisuutta ole sekin, että seuraa tarkkaavaisesti ja tekee tehtävät ym mitä pyydetään. Inhottaa kun lapsen persoonallisuus vaikuttaa arvosanoihin
Toiset on introverttejä jotka eivät halua pitää itseään millään lailla esillä ja sen vuoksi saavat huonomman arvosanan kuin mitä ansaitsisivat taitojensa ja tekemänsä työn perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opsin yleinen osa astuu voimaan yläkouluissa elokuussa 2016 ja ainekohtaiset osat vasta elokuussa 2017. Alakouluissa astuu voimaan täysimääräisesti elokuussa 2016 eli esim. tulevat kutoset opiskelvat 2 tuntia ruotsia viikossa. t. opettaja
Ai. Meille kerrottiin, ettei uusi ops koske missään vaiheessa nykyistä 7. luokkaa.
Ymmärsin, että jopa tuntijako olisi mahdoton toteuttaa näin loppumetreillä..
lisään vielä: vähän aikaa sitten oli vielä vertailtu Hesarissa ns. hyvinmenestyviä kouluja taviskouluihin ja havaittiin, että hyvätasoisissa kouluissa oli kriteerit kiitettäville numeroille todella korkealla verrattuna tavallisiin kouluihin. Sehän ei ole oikeudenmukaista, että koulun taso vaikuttaa yksittäisen oppilaan arviointiin, koska arviointi ei saa olla suhteellista so.verrataan oppilasta toisiin oppilaisin vaan arvioinnin pitäisi olla aina yksilöllistä eli jokaista oppilasta arvioidaan vain suhteessa hänen aiempiin suorituksiin ja suhteessa arviontikriteereihin.
141
Joissain aineissa, esim. äikkä, numeroon vaikuttavat muutkin työt tai projektit, eivätkä pelkästään kokeet ja tuntiaktiivisuus. Esim. esitelmät, tutkielmat, esseet, ryhmätyöt.
Oletko ap varma, etteivät nuo vaikuta arvosanaan.
oikeeope kirjoitti:
Koe on yksi arvioinnin muoto; jos se olisi ainoa arviointiperuste, vääryyttä tehtäisiin niille, joiden osaamisen esiintuomiselle koetilanne ei ole otollinen (esim. jännittäjät). Oppiminen on monikanavaista ja -muotoista, siksi myös arviointimenetelmien tulee olla monipuolisia. Uusi OPS painottuu oppimisprosessin arviointiin, jolloin sen fokus muuttuu. Silloin pelkkä kokeissa menestyminen ei välttämättä riitä erinomaiseen arvosanaan elleivät muutkin työskentelytavat suju mallikkaasti (ryhmätyöt, esitelmät, ilmiöprojektit jne.)
Huoltajana kannattaa avata asiallinen keskustelu opettajan kanssa arvioinnin perusteista. Se, että täällä neuvotaan olemaan suoraan yhteydessä rehtoriin ei ole asian kannalta viisasta, vaan näyttäytyy haluna rankaista opettajaa kantelemalla hänen esimiehelleen. Aineenopettaja vastaa arvioinnista ja rehtori ohjaa huoltajan selvittämään asian ensisijaisesti tämän kanssa. Rehtori kun ei ole välttämättä saman aineen opettaja, joten hänellä ei välttämättä ole asiantuntemusta puuttua arviointiin. Rehtori ei myöskään voi ottaa kantaa jatkuvaan näyttöön, koska hän ei ole seuraamassa oppitunteja. Vasta jos on aihetta epäillä virkavirhettä, on syytä pyytää rehtori mukaan.
Niin siis elikä peruskoulun järjestälmän voittajia ovat kokeessa "jännittäjät". Heidän kun ei tarvitse oikeastaan millään tavalla todistaa osaamistaan, riittää että on ulospäin suuntautunut, tykkää olla äänessä ja käyttäytyy kohtuullisen hyvin. Sitten kokeista voi saada vaikka 7 ja silti todistuksessa on ysi. Sitten on taas tämä ujo ihminen joka ei uskalla viitata, jota ehkä näiden seiskan arvoisten "jännittäjien" toimesta kiusataan nipoksi jne. joka saa kymppejä koska osaa asiat oikeasti mutta 8 on hänelle oikea arvosana koska käsi ei nouse tunneilla. Vaikea arvata kumpaan porukkaan sinä kuulut, osaajiin vai "jännittäjiin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Tämä tässä on se suuri vääryys. Jokainen normaali opettaja ajattelisi, että tuo on ainakin 9, jopa 10. Sitten joukkoon mahtuu näitä, jotka antavat noilla koeosaamisilla 8.
Nuoret ovat valtavan epätasa-arvoisessa asemassa, kun esim. lukioon haettaessa kilpaillaan koko kaupungin tai isommankin alueen opiilaiden kesken ja opettajien välillä on valtavia eroja arvostelukriteereissä. Sen näkee jo koulun sisälläkin, saati sitten koulujen välillä. Ja tapahtuuhan tätä lukiossakin. Meillä oli todella tiukka äidinkielen opettaja ja se näkyi numeroissa. Todella, todella monen ylioppilasaineen arvosana nousi ylioppilastutkintolautakunnassa siitä, millä opettaja oli sen lähettänyt.
Höpö höpö. En sanonut, että antaisin kasin. En voi arvioida, kun en ole tehnyt näitä kokeita enkä tiedä oppilaan taidoista mitään. Sanonpa vaan, että koearvosanat voivat olla vaikka 50% painoarvoltaan ja toinen puolikas tulee jostain muusta. Mutta oikeudenmukainen opettaja kertoo nämä kriteerit ennakkoon ja fiksu varmistaa, että kotikin on näistä tietoinen.
No miten sitä omaa kehitystä voi mitata kun arvosteluperuste on "jotain muuta". Ole aktiivinen tunnilla esimerkiksi viittaamalla, mutta älä viittaa ärsyttävällä vaan sellaisella ihqulla tavalla. Niin kauan kun "muut" arvosteluperusteet jää täysin kvantifioimatta, ne ovat täysin riippuvaisia opettajan subjektiivisesti kokemuksesta eli oppilaan pärstäkertoimesta.
Jostain syystä et lukenut viestiäni kokonaan. Siinä luki, että kriteerit tulee kertoa ennakkoon. Silloin kyse ei ole pärstäkertoimista.
Luin viestisi kokonaan. Subjektiivinen arviointiperuste on niin syvässä, että et edes itse kykene näkemään sitä. Annan sinulle esimerkkejä kvantifioiduista arviointiperusteista.
Numero laskee yhdellä jokaista kahta kertaa kohden kun oppillaan oppimisvälineet eivät ole kunnossa/mukana.
Numero nousee yhdellä jos oppilas viittaa jokaisella tunnilla ja kysyy opetettavaan asiaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä.
Oppilaan numero lasketaan kokeen ja kotitehtävien keskiarvona. Kotitehtävistä saa 10 = 100%, 9 = 90%, jne.. tehtyjä tehtäviä.
Sen sijaan korosta vaikkapa tuntiaktiivisuutta kertomatta lainkaan miten tuntiaktiivisuus esiintyy. Perusteita kysyttäessä sanot vain oppilaan joko olleen aktiivinen tai sitten ei. Eli perustelet arviointia vain toistamalla oman arvioisi uudestaan.
Ei hyvänen aika. Sinä siis haluaisit, että minä kertoisin nyt tässä jonkun esimerkin siitä, millaiset arviointikriteerit pitäisi kirjallisena antaa kotiin tiedettäväksi? Miksi? Tärkeintä on se, että kaikki tietävät mihin arviointi perustuu. Se, millä keinoin opettaja osaamista arvioi on opettajan valittavissa. Siksi olisi täysin turhaa, että tekisin listauksen tässä siitä, mitä tuntiaktiivisuuteen sisältyy, koska se olisi nimenomaan jokaisen opettajan tehtävä selväksi kurssin alussa. Itse listaan suht tarkasti mitä vaadin kasiin ja mitä kymppiin. Oppilaat voivat itse vaatia suorituksensa tason. Osa ei tähtää kasia korkeammalle ja se on ok.
Arvioinnin kriteerit nimenomaan tarkoittaa, että eritellään se, mihin arviointi perustuu. Lisäksi on äärimmäisen suositeltavaa, että opettaja tarjoaa mahdollisuuksia välipalautteisiin, joissa yhdessä pohditaan missä mennään ja mietitään onko oppilas tyytyväinen suorituksensa tasoon. Jos ei, opettajan tehtävä on kertoa miten tasoa voi nostaa.
Kertaakaan ei vanhempi ole kysynyt minulta arvioinnin perusteita, mutta jos kysyisi, on minulla näyttöä. En siis vastaisi, että oppilas ei ole ollut aktiivinen. Koska keskustelemme ryhmittäin arviointiprosessista, en koe mielekkääksi heittää tähän esimerkkejä. Mutta ole luottavainen, jos koskaan opetan lastasi ja arviointini menee mielestäsi mönkään, olet taatusti saanut ennakkoon tiedon siitä mitä arvioidaan ja minulla on lapsesi ja itseni tuottamaa väliarviointia muutama sivu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan kuulla open kommentit ennen kuin annan arvioni. Keneltä voin kysyä?
Opettajalta.
Itse antaisin opettajana 9, jos ei olisi mitään vakavaa tehtävien laiminlyöntiä tai muuta syytä alentaa kahdella numerolla. Toisaalta ymmärrän, että opettajaa voi v'tuttuaa suunnattomasti, jos joku hyvä oppilas ei koskaan tunnilla vastaa edes kysyttäessä, ja siksi pudottaa numeroa enemmän.
Siinäpä oikea pedagogiikan ammattilainen! Että oikein v*tuttaa kun ei vastaa. Ei sitten ole tullut mieleen miettiä, että miksi lapsi ei vastaa edes kysyttäessä. Tuollainen kuulostaa nimittäin ujolta jännittäjälapselta, joka ei USKALLA vastata, mahdollisesti jopa ihan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivältä. Ja hänen tilannettaan ammattitaidottomat opettajat toiminnallaan entisestään pahentavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opsin yleinen osa astuu voimaan yläkouluissa elokuussa 2016 ja ainekohtaiset osat vasta elokuussa 2017. Alakouluissa astuu voimaan täysimääräisesti elokuussa 2016 eli esim. tulevat kutoset opiskelvat 2 tuntia ruotsia viikossa. t. opettaja
Ai. Meille kerrottiin, ettei uusi ops koske missään vaiheessa nykyistä 7. luokkaa.
Ymmärsin, että jopa tuntijako olisi mahdoton toteuttaa näin loppumetreillä..
Aivan oikein!
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/…
Tässä infoa.
Nykyinen 7. Luokka menee vanhalla opetussuunnitelmalla ja siis myös sen arviointikriteereillä 9. Luokan loppuun saakka.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tuntiaktiivisuus, joka voi vaikuttaa yhden numeron verran, on opettajien mielestä aina viittaamista ja keskusteluun osallistumista. Eikö tuntiaktiivisuutta ole sekin, että seuraa tarkkaavaisesti ja tekee tehtävät ym mitä pyydetään. Inhottaa kun lapsen persoonallisuus vaikuttaa arvosanoihin
Toiset on introverttejä jotka eivät halua pitää itseään millään lailla esillä ja sen vuoksi saavat huonomman arvosanan kuin mitä ansaitsisivat taitojensa ja tekemänsä työn perusteella.
Miksi ajattelet, että kaikki opettajat ajattelisivat noin? Itse pidän paljon toiminnallisia tehtäviä. Niissä ei välttämättä tarvitse puhua tai perustella ääneen, mutta täytyy olla aktiivinen ja tehdä. Ja kyllä, aktiivisuutta on sekin, että keskittyy, ei häiritse ja on perillä siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Aktiivisuutta on myös se, että toimii sovittujen pelisääntöjen mukaan, oli se sitten kirjojen esille ottaminen ilman eri pyyntöä tai jonkun kiertävän homman hoitaminen. Viittaaminen ja keskusteluun osallistuminen ovat hienoja asioita ja niistä mieluusti merkkaan plussaa omaan muistikirjaani. Kuitenkin nykyisenä integraation aikana on huomioitava, että opetuskeskustelun vauhtikin voi olla toisille liian nopea ja oma vastaus löytyisi vasta muutaman hetken päästä, kun muu luokka on jo toisessa aiheessa. Siksi itse olen listannut tuntiaktiivisuuteen useamman kriteerin, joista kaikkien ei suinkaan tarvitse täyttyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä alakoulun puolella yksi opettaja toimii noin, eli lapsen kokeiden keskiarvo on 10, mutta numero tippuu yhdellä alaspäin kun ei viittaa riittävästi. Muut opettajat antavat numeron keskiarvon mukaan.
Kahdella numerolla tipauttaminen on outoa.
Olen ex-ope toisin opetin alimmillaan toista astetta. Valmistuin 90 luvulla ja meille opetettiin ettei yhtään koetta edes tarvitse pitää ja ne koenumerot ovat osoitus hetkittäisestä suoriutumisesta, kun taas arvioinnin pitää olla kokonaisvaltaista. Tosin en opiskellut mitään varhaiskasvatusta vaan ammattipedagogiikkaa.
Usein muuten annoin kurssiarvosanat itsearvioinnin ja palaute keskustelun perusteella ilman mitään erillisiä kokeita.
Se vaan on aika työlästä.
Nyt en tiedä mikä vaihe on menossa opetuksessa mutta meillä, gaussinkäyrät ja kokeiden keskiarvot arvostelun perustana kyllä lytättiin opettajakoulutuksessa.
En kyllä ymmärrä APn tyttären opettajan motivaatiota ja aika vähän pääsee kärryille. Jos tyttö on arka niin opettajan tulisi rohkaista ja kannustaa enemmän, eikä suoranaisesti vittuilla.
Itse olisin hyvin voinut pudottaa kokeissa ja harjoituksissa100% onnistuneen arvosanan 8:iin, mutta silloin oppijan olisi pitänyt olla ylimielinen ja muutenkin häiriöksi.
Oma poikani oli sai englannista yläkoulussa kokeista täydet pisteet tai ainakin luokan parhaat. Meillä asui amerikkalainen vaihtari ja hallitsi tosiaan kielen, mutta ei tullut mieleenkään atvostella opettajaa ratkaisusta. Poika naureskeli luokassa muille, kun vastasivat väärin jne.
Joku muu ratkaisu olisi pitänyt keksiä, poika oppinut englannin tunnilla mitään ja häiritsi opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Tämä tässä on se suuri vääryys. Jokainen normaali opettaja ajattelisi, että tuo on ainakin 9, jopa 10. Sitten joukkoon mahtuu näitä, jotka antavat noilla koeosaamisilla 8.
Nuoret ovat valtavan epätasa-arvoisessa asemassa, kun esim. lukioon haettaessa kilpaillaan koko kaupungin tai isommankin alueen opiilaiden kesken ja opettajien välillä on valtavia eroja arvostelukriteereissä. Sen näkee jo koulun sisälläkin, saati sitten koulujen välillä. Ja tapahtuuhan tätä lukiossakin. Meillä oli todella tiukka äidinkielen opettaja ja se näkyi numeroissa. Todella, todella monen ylioppilasaineen arvosana nousi ylioppilastutkintolautakunnassa siitä, millä opettaja oli sen lähettänyt.
Höpö höpö. En sanonut, että antaisin kasin. En voi arvioida, kun en ole tehnyt näitä kokeita enkä tiedä oppilaan taidoista mitään. Sanonpa vaan, että koearvosanat voivat olla vaikka 50% painoarvoltaan ja toinen puolikas tulee jostain muusta. Mutta oikeudenmukainen opettaja kertoo nämä kriteerit ennakkoon ja fiksu varmistaa, että kotikin on näistä tietoinen.
No miten sitä omaa kehitystä voi mitata kun arvosteluperuste on "jotain muuta". Ole aktiivinen tunnilla esimerkiksi viittaamalla, mutta älä viittaa ärsyttävällä vaan sellaisella ihqulla tavalla. Niin kauan kun "muut" arvosteluperusteet jää täysin kvantifioimatta, ne ovat täysin riippuvaisia opettajan subjektiivisesti kokemuksesta eli oppilaan pärstäkertoimesta.
Jostain syystä et lukenut viestiäni kokonaan. Siinä luki, että kriteerit tulee kertoa ennakkoon. Silloin kyse ei ole pärstäkertoimista.
Luin viestisi kokonaan. Subjektiivinen arviointiperuste on niin syvässä, että et edes itse kykene näkemään sitä. Annan sinulle esimerkkejä kvantifioiduista arviointiperusteista.
Numero laskee yhdellä jokaista kahta kertaa kohden kun oppillaan oppimisvälineet eivät ole kunnossa/mukana.
Numero nousee yhdellä jos oppilas viittaa jokaisella tunnilla ja kysyy opetettavaan asiaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä.
Oppilaan numero lasketaan kokeen ja kotitehtävien keskiarvona. Kotitehtävistä saa 10 = 100%, 9 = 90%, jne.. tehtyjä tehtäviä.
Sen sijaan korosta vaikkapa tuntiaktiivisuutta kertomatta lainkaan miten tuntiaktiivisuus esiintyy. Perusteita kysyttäessä sanot vain oppilaan joko olleen aktiivinen tai sitten ei. Eli perustelet arviointia vain toistamalla oman arvioisi uudestaan.
Ei hyvänen aika. Sinä siis haluaisit, että minä kertoisin nyt tässä jonkun esimerkin siitä, millaiset arviointikriteerit pitäisi kirjallisena antaa kotiin tiedettäväksi? Miksi? Tärkeintä on se, että kaikki tietävät mihin arviointi perustuu. Se, millä keinoin opettaja osaamista arvioi on opettajan valittavissa. Siksi olisi täysin turhaa, että tekisin listauksen tässä siitä, mitä tuntiaktiivisuuteen sisältyy, koska se olisi nimenomaan jokaisen opettajan tehtävä selväksi kurssin alussa. Itse listaan suht tarkasti mitä vaadin kasiin ja mitä kymppiin. Oppilaat voivat itse vaatia suorituksensa tason. Osa ei tähtää kasia korkeammalle ja se on ok.
Arvioinnin kriteerit nimenomaan tarkoittaa, että eritellään se, mihin arviointi perustuu. Lisäksi on äärimmäisen suositeltavaa, että opettaja tarjoaa mahdollisuuksia välipalautteisiin, joissa yhdessä pohditaan missä mennään ja mietitään onko oppilas tyytyväinen suorituksensa tasoon. Jos ei, opettajan tehtävä on kertoa miten tasoa voi nostaa.
Kertaakaan ei vanhempi ole kysynyt minulta arvioinnin perusteita, mutta jos kysyisi, on minulla näyttöä. En siis vastaisi, että oppilas ei ole ollut aktiivinen. Koska keskustelemme ryhmittäin arviointiprosessista, en koe mielekkääksi heittää tähän esimerkkejä. Mutta ole luottavainen, jos koskaan opetan lastasi ja arviointini menee mielestäsi mönkään, olet taatusti saanut ennakkoon tiedon siitä mitä arvioidaan ja minulla on lapsesi ja itseni tuottamaa väliarviointia muutama sivu.
Kuulostat todella kannustavalta ja motivoivalta opettajalta. Voisikohan olla että moni tyytyy siihen kasiin kun näkee että sitä korkeampia arvosanoja on sinulta lähes mahdotonta saada kun et pysty edes avaamaan täysin mitä sinä pidät tuntiaktiivisuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeeope kirjoitti:
Koe on yksi arvioinnin muoto; jos se olisi ainoa arviointiperuste, vääryyttä tehtäisiin niille, joiden osaamisen esiintuomiselle koetilanne ei ole otollinen (esim. jännittäjät). Oppiminen on monikanavaista ja -muotoista, siksi myös arviointimenetelmien tulee olla monipuolisia. Uusi OPS painottuu oppimisprosessin arviointiin, jolloin sen fokus muuttuu. Silloin pelkkä kokeissa menestyminen ei välttämättä riitä erinomaiseen arvosanaan elleivät muutkin työskentelytavat suju mallikkaasti (ryhmätyöt, esitelmät, ilmiöprojektit jne.)
Huoltajana kannattaa avata asiallinen keskustelu opettajan kanssa arvioinnin perusteista. Se, että täällä neuvotaan olemaan suoraan yhteydessä rehtoriin ei ole asian kannalta viisasta, vaan näyttäytyy haluna rankaista opettajaa kantelemalla hänen esimiehelleen. Aineenopettaja vastaa arvioinnista ja rehtori ohjaa huoltajan selvittämään asian ensisijaisesti tämän kanssa. Rehtori kun ei ole välttämättä saman aineen opettaja, joten hänellä ei välttämättä ole asiantuntemusta puuttua arviointiin. Rehtori ei myöskään voi ottaa kantaa jatkuvaan näyttöön, koska hän ei ole seuraamassa oppitunteja. Vasta jos on aihetta epäillä virkavirhettä, on syytä pyytää rehtori mukaan.
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opsin yleinen osa astuu voimaan yläkouluissa elokuussa 2016 ja ainekohtaiset osat vasta elokuussa 2017. Alakouluissa astuu voimaan täysimääräisesti elokuussa 2016 eli esim. tulevat kutoset opiskelvat 2 tuntia ruotsia viikossa. t. opettaja
Ai. Meille kerrottiin, ettei uusi ops koske missään vaiheessa nykyistä 7. luokkaa.
Ymmärsin, että jopa tuntijako olisi mahdoton toteuttaa näin loppumetreillä..
Ei tosiaankaan ole noin! Ops ja sen tietty aikataulutus koskee joka ikistä peruskoulua. t. opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitäisi tietää, millaisista kokeist6a on kysymys. Ovatko laajoja kokeita, ennalta ilmoitettuja vai tuntikuulusteluja eli pistokkaita? Pistokkaat eivät vaikuta numeroon läheskään niin paljon kuin laajat kokeet. Se tuntiaktiivisuus on kovin paljon muutakin kuin pelkkä viittaaminen. Se aktiivisuus näkyy mm. ilmeissä eleissä, eli seuraako oppilas opetusta keskittyneesti vai tuijotteleeko lähinnä kynsiään ja pulpetin kantta. Jos ei edes silmiään näytä, niin kyllä se tulkitaan passiivisuudeksi.
Ihmetyttää, että opettaja muka olisi jo ennakolta ilmoittanut, minkä arvosanan hän antaa. Niin ei tehdä! Tuntuu siltä, että aloituksesta puuttuu joitakin merkittäviä, asiaan vaikuttavia tekijöitä, joilla heikompi arvosana on perusteltu. Onko pinnauksia?
Jos oletetaan, että nuo aloituksessa mainitut koearvosanat ovat kaikki ns. isoista kokeista, niin tuntuu oudolta pudottaa lähes kahdella numerolla todistusarvosanaa. Arviointiohjeiden mukaan arvosana muodostuu isojen (summatiivisten) kokeiden arvosanojen keskiarvosta, jota voidaan korottaa yhdellä tai alentaa yhdellä numerolla, jos aktiivisuus, harrastuneisuus ja erinomainen tuntiosaaminen sitä edellyttävät tai jos oppilas on passiivinen, ei osoita minkäänlaista kiinnostusta opiskeluun eikä osallistu tunnin kulkuun rakentavasti, vaan häiritsee toistuvasti tunnin kulkua, on luvatta pois jne. Jos todistuksen arvosana on todellakin kahdeksan (8) ja mainitut näytöt (kympit) ovat ainoat kirjalliset näytöt isoista kokeista, niin kannattaa ottaa opettajaan yhteyttä. Hänen on pystyttävä perustelemaan antamansa arvosana. Jos asia ei opettajan kanssa selviä, sitten yhteys vasta rehtoriin. Terv. Ope evp
Tässä oli kerrottu kaikki oleellinen. Juuri näin se menee. Tämä pätee myös muissa aineissa. Vanhempien kannattaisi totuttautua siihen, että koearvosanat eivät ole koko numero. Asenne, ei siis viittaaminen, vaikuttaa myös paljon. Vanhempien on myös vaikea tietää oman lapsensa tuntikäyttäytymisestä yhtään mitään. Tottakai lapset kertovat olevansa tunneilla mallikelpoiisia, vaikka totuus olisi täysin toinen.
Ihmettelen myös tuota, että opettaja kertoisi arvosanat etukäteen. Provo?
Wilmassahan noi numerot on näkyvissä niissä aineissa joissa arvostelu on valmis, eli numero annettu. Ainakin omilla yläkoululaisillani näkyy mm. matematiikan arvosana siellä kun vikat kokeet oli jo viime viikolla.
Mä sain kymppejä ja viittasinkin, mutta myös puhuin vieruskaverien kanssa tunneilla. Muutamat opet tiputtivat juttelun takia aina ysiin arvosanani, vaikka tosiaan osaamiseni olisi ollut luokan parasta tasoa. Tulin kyllä opettajien kanssa toimeen enkä huudellut asiattomuuksia, mutta kyseiset opet taisivat itse olla niitä, jotka inhoavat hälinää ja tarvitsevat täyden hiljaisuuden keskittyäkseen, joten näpäyttivät siksi minua.
Yksi kaveri sai kerran kympin todistukseensa siksi, että opettaja oli laittanut sen vahingossa. Sitä ei enää korjattu alaspäin, vaikka se, kenelle kymppi kuului valitti omituisen alhaisesta numerosta ja se korjattiin jälkikäteen oikeaksi.
Itse asiaan: ysin antaisin, mutta jos ei ole vielä ysin päättötodistus, niin ei tuolla paljoa väliä ole. Useinhan kasilla annetaan vähän huonompia numeroita, jotta porukka jaksaisi tsempata vielä ysillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Tämä tässä on se suuri vääryys. Jokainen normaali opettaja ajattelisi, että tuo on ainakin 9, jopa 10. Sitten joukkoon mahtuu näitä, jotka antavat noilla koeosaamisilla 8.
Nuoret ovat valtavan epätasa-arvoisessa asemassa, kun esim. lukioon haettaessa kilpaillaan koko kaupungin tai isommankin alueen opiilaiden kesken ja opettajien välillä on valtavia eroja arvostelukriteereissä. Sen näkee jo koulun sisälläkin, saati sitten koulujen välillä. Ja tapahtuuhan tätä lukiossakin. Meillä oli todella tiukka äidinkielen opettaja ja se näkyi numeroissa. Todella, todella monen ylioppilasaineen arvosana nousi ylioppilastutkintolautakunnassa siitä, millä opettaja oli sen lähettänyt.
Höpö höpö. En sanonut, että antaisin kasin. En voi arvioida, kun en ole tehnyt näitä kokeita enkä tiedä oppilaan taidoista mitään. Sanonpa vaan, että koearvosanat voivat olla vaikka 50% painoarvoltaan ja toinen puolikas tulee jostain muusta. Mutta oikeudenmukainen opettaja kertoo nämä kriteerit ennakkoon ja fiksu varmistaa, että kotikin on näistä tietoinen.
No miten sitä omaa kehitystä voi mitata kun arvosteluperuste on "jotain muuta". Ole aktiivinen tunnilla esimerkiksi viittaamalla, mutta älä viittaa ärsyttävällä vaan sellaisella ihqulla tavalla. Niin kauan kun "muut" arvosteluperusteet jää täysin kvantifioimatta, ne ovat täysin riippuvaisia opettajan subjektiivisesti kokemuksesta eli oppilaan pärstäkertoimesta.
Jostain syystä et lukenut viestiäni kokonaan. Siinä luki, että kriteerit tulee kertoa ennakkoon. Silloin kyse ei ole pärstäkertoimista.
Luin viestisi kokonaan. Subjektiivinen arviointiperuste on niin syvässä, että et edes itse kykene näkemään sitä. Annan sinulle esimerkkejä kvantifioiduista arviointiperusteista.
Numero laskee yhdellä jokaista kahta kertaa kohden kun oppillaan oppimisvälineet eivät ole kunnossa/mukana.
Numero nousee yhdellä jos oppilas viittaa jokaisella tunnilla ja kysyy opetettavaan asiaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä.
Oppilaan numero lasketaan kokeen ja kotitehtävien keskiarvona. Kotitehtävistä saa 10 = 100%, 9 = 90%, jne.. tehtyjä tehtäviä.
Sen sijaan korosta vaikkapa tuntiaktiivisuutta kertomatta lainkaan miten tuntiaktiivisuus esiintyy. Perusteita kysyttäessä sanot vain oppilaan joko olleen aktiivinen tai sitten ei. Eli perustelet arviointia vain toistamalla oman arvioisi uudestaan.
Ei hyvänen aika. Sinä siis haluaisit, että minä kertoisin nyt tässä jonkun esimerkin siitä, millaiset arviointikriteerit pitäisi kirjallisena antaa kotiin tiedettäväksi? Miksi? Tärkeintä on se, että kaikki tietävät mihin arviointi perustuu. Se, millä keinoin opettaja osaamista arvioi on opettajan valittavissa. Siksi olisi täysin turhaa, että tekisin listauksen tässä siitä, mitä tuntiaktiivisuuteen sisältyy, koska se olisi nimenomaan jokaisen opettajan tehtävä selväksi kurssin alussa. Itse listaan suht tarkasti mitä vaadin kasiin ja mitä kymppiin. Oppilaat voivat itse vaatia suorituksensa tason. Osa ei tähtää kasia korkeammalle ja se on ok.
Arvioinnin kriteerit nimenomaan tarkoittaa, että eritellään se, mihin arviointi perustuu. Lisäksi on äärimmäisen suositeltavaa, että opettaja tarjoaa mahdollisuuksia välipalautteisiin, joissa yhdessä pohditaan missä mennään ja mietitään onko oppilas tyytyväinen suorituksensa tasoon. Jos ei, opettajan tehtävä on kertoa miten tasoa voi nostaa.
Kertaakaan ei vanhempi ole kysynyt minulta arvioinnin perusteita, mutta jos kysyisi, on minulla näyttöä. En siis vastaisi, että oppilas ei ole ollut aktiivinen. Koska keskustelemme ryhmittäin arviointiprosessista, en koe mielekkääksi heittää tähän esimerkkejä. Mutta ole luottavainen, jos koskaan opetan lastasi ja arviointini menee mielestäsi mönkään, olet taatusti saanut ennakkoon tiedon siitä mitä arvioidaan ja minulla on lapsesi ja itseni tuottamaa väliarviointia muutama sivu.
Kuulostat todella kannustavalta ja motivoivalta opettajalta. Voisikohan olla että moni tyytyy siihen kasiin kun näkee että sitä korkeampia arvosanoja on sinulta lähes mahdotonta saada kun et pysty edes avaamaan täysin mitä sinä pidät tuntiaktiivisuutena.
Ei ole lainkaan mahdotonta, kyllä kymppejäkin annan. Pystyn kriteerini avaamaan, mutten tee sitä täällä, koska oma aineeni ei ole matematiikka ja siksi minun tuntiaktiivisuuskriteerini eivät tähän keskusteluun varsinaisesti liity. Miksi ne sinua niin kiinnostavat? Mitä hyötyisit siitä, että listaisin ne tähän?
Minusta oppilaiden on hyvä tiedostaa sekin, ettei heidän arvonsa ole sama kuin todistuksen keskiarvo. He tietävät miten saada kasin tai paremman arvosanan. Toisille kasi riittää, silloinko minun pitäisi luoda heille jotain paineita suorittamiseen? Heillä on muitakin aineita ja osa haluaa panostaa kovemmin vaikkapa sitten matematiikkaan. Ei kaikkien tarvitse tähdätä kympin keskiarvoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Taas tätä "kasi on hyvä"-mantraa.
Kasi on pahvia, kun haetaan parhaita jatko-opiskelupaikkoja. Sillä ei pääse mihinkään. Lapsi joka on tuuditettu kasionhyvä-mantralla 12 vuoden ajan, putoaa ja kovaa siinä vaiheessa kun mieli tekisi lukemaan lääkäriksi, lakimieheksi, tuotantotaloutta tai bioinformaatioteknologiaa ja huomaa, että vaatimukset onkin ihan toiset.
Opiskelemaan haettaessa on ne pääsykokeet, joissa voi suoriututa sen ansaitsemansa kympin arvoisesti. Siinä vaiheessa ei ole enää merkitystä sillä, että peruskoulun 8.luokan kevättodistuksessa arvosana oli 8, vaikka omasta mielestään olisi ansainnut kympin. Pääsykokeessa voit ihan itse osoittaa osaavasi asiat täysien pisteiden edestä.
Mutta jos lapsi on omaksunut sen asenteen, että kasi on "hyvä", hän ei opi tekemään töitä ysin / kympin arvoisesti eikä pyri saavuttamaankaan sitä, ennen kuin on liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
. Useinhan kasilla annetaan vähän huonompia numeroita, jotta porukka jaksaisi tsempata vielä ysillä.
Siis mitä?!
Tämäkö on Suomen opettajien ammattitaidon taso?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opsin yleinen osa astuu voimaan yläkouluissa elokuussa 2016 ja ainekohtaiset osat vasta elokuussa 2017. Alakouluissa astuu voimaan täysimääräisesti elokuussa 2016 eli esim. tulevat kutoset opiskelvat 2 tuntia ruotsia viikossa. t. opettaja
Ai. Meille kerrottiin, ettei uusi ops koske missään vaiheessa nykyistä 7. luokkaa.
Ymmärsin, että jopa tuntijako olisi mahdoton toteuttaa näin loppumetreillä..Ei tosiaankaan ole noin! Ops ja sen tietty aikataulutus koskee joka ikistä peruskoulua. t. opettaja
"Uuteen opsiin siirtytään porrastetusti vuoteen 2019 mennessä."
Nykyinen 7. Luokka on jo ulkona koko koulusta 2019.
Kyllä, kuten sanoin on ollut helppo arvostaa myös ala-asteella, yläasteella ja lukiossa niitä opettajia jotka arvostavat oppilaitaan eivätkä rankaise muun muassa ujoudesta. Se että minun luonteenpiirteestäni tehdään ei-toivottu ja rangaistava ominaisuus ihmisessä on yksinkertaisesti vain väärin ja vielä kun sen osoittaa kasvuikäiselle lapselle niin täytyy pohtia opettajien pedagogisia kykyjä. Yliopistossa tai nykyisessä työssäni ei ole mitään ongelmaa kenenkään kanssa, koska pääasiallisesti ihmiset ovat älykkäitä ja ymmärtävät ettei kaikkien tarvitse olla koko ajan äänessä tai saatikka että se äänekkäin ihminen olisi myös se älykkäin.
Mutta jatkakaa te ihmeessä sitä tuntiaktiivisuudella möyhäämistänne, näette sitten tulevaisuudessa kuinka paljon sillä on väliä yo-kokeissa, pääsykokeissa, yliopiston tenteissä, gradussa/lisurissa, väitöskirjassa ym. joissa merkkaa oikeasti vain se osaaminen.